• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu

Viime vuosi jatkoi "kaikista lämpimin vuosi mittaushistoriassa" - sarjaa. Näitä ollut jo useita peräkkäin, ja mitä todennäköisimmin vuosi 2025 tulee olemaan jälleen yksi "lämpimin vuosi mittaushistoriassa".
Käytännössä siis meidän planeetasta on muuttumassa huomattavasti lämpöisempi, nopeasti. Sitä myötä lisääntyvät myös poikkeukselliset ilmasto-olosuhteet ja ilmiöt, tuhoineen niin rankkasateiden, tulvien, ennätyksellisten kuumuus- ja kylmyysjaksoineen yms. jotka vaikuttavat ihmisten elämänään mm. ruuantuotantoa vaikeuttaen. Ilmasto lisäksi näyttäisi lämpenevän nopeammin kuin on edes uskallettu edes sanoa ääneen.

Onhan tämä semmoinen dilemma ettei oikein selkeää ratkaisua ole vielä edes keksitty. Pidän jo aivan selvänä etteivät ihmiset saa päästöjänsä kuriin, joten vaihtoehdoiksi jäävät sitten jotkin muut keinot, eli vaikkapa keinotekoinen ilmstonmuokkaus (geoengineering). Bill Gates puhuu aiheesta mm. kirjassaan Kuinka välttää ilmastokatastrofi. Geoengineering tarkoittaa, ei ainosastaan mutta muun muassa sitä että stratosfääriin ruiskutetaan aerosolia jonka hiukkaset heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen ja täten viilentävät maapalloa. Tavallaan keino jäljittelee tulivuorenpurkausten vaikutusta ilmakehään.

Keinossa on riskinsä, eikä vielä tiedetä tarpeeksi mahdollisista vaikutuksista otsonikerrokseen, sääolosuhteisiin ja sitä kautta ekosysteemeihin, ja lisäksi pitäisi miettiä eettisiä kysymyksiä siitä että kuka lopulta päättää tämänkaltaisista toimenpiteistä ja kuinka niiden vaikutuksia hallitaan kansainvälisesti? Kenen olisi vastuu jos jotain menee pieleen..
 
Mutta miksi? Jos hiilidioksiidin määrää ilmakehässä lisätään kuitenkin joka vuosi.

Kasvihuonekaasujen vaikutuksesta vallitsee nyt samanlainen tieteellinen varmuus kuin evoluutiosta ja mannerlaattatektoniikasta, sanovat kirjoittajat, jotka perustavat lähes 90 000 ilmastotutkimusta käsittävään tutkimukseen. Asiantuntijat eivät siis käytännössä epäile, etteivätkö fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kaasun, hiilen, turpeen ja puiden, polttaminen lämmittäisi planeettaa ja aiheuttaisi äärimmäisempiä sääoloja.

Nettitrollit saattavat toki epäillä, mutta se ei ole minun ongelmani.
 
Olen melko varma että ihmiskunta adaptoituu siten että ne osa alueet jotka kärsii ilmastonmuutoksesta häviävät, pienenevät ja tilalle tulee ilmastonmuutosta hyödyntäviä seikkoja mm. viljelyyn etc.
Ilmastonmuutoksessa pitäisi nähdä myös mahdollisuus.
 
Harmillisesti Los Angelesissa on palanut kaikenlaisia arvotaloja hyvinkin rikkaissa kaupunginosissa. Nyt on selvinnyt, että syynä on lähes rikollinen piittaamattomuus metsien hoidossa ja yhtäläinen "I don't give a fuck" asenne riittävän veden saannin suhteen. Paloposteista loppunut vesi, joten "let it burn" :psmoke:

Gavin Newsome: We have to blame climate change :rofl:
 
Harmillisesti Los Angelesissa on palanut kaikenlaisia arvotaloja hyvinkin rikkaissa kaupunginosissa. Nyt on selvinnyt, että syynä on lähes rikollinen piittaamattomuus metsien hoidossa ja yhtäläinen "I don't give a fuck" asenne riittävän veden saannin suhteen. Paloposteista loppunut vesi, joten "let it burn" :psmoke:

Gavin Newsome: We have to blame climate change :rofl:

Nuo tulipalot, ainakin Los Angelesin kukkula-alueilla olleet, eivät ole mitään metsäpaloja, vaan kyse on enemmänkin pensaikosta ja ruohikosta. Pensaita, jotka ovat viimeksi saaneet sadetta joskus viime vuoden toukokuussa, joten ne ovat ihan rutikuivia. Nuo sitten syttyvät palamaan ja lähes hirmumyrskynopeuksiset tuulet sitten levittävät niitä paloja sinne asutuksen sekaan.
Eli "metsänhoidollisesti" ei tuolle voisi oikeastaan tehdä mitään muuta kuin käytännössä poistaa kaiken kasvillisuuden noilta kukkuloilta. Kyse ei ole siitä, että siellä olisi jotain huonosti hoidettua talousmetsää mallia Suomessa.

Lisäksi veden riittävyyteen varmaan vaikuttaa se, että Yhdysvaltojen lounaisosat ovat kärsineet massiivisesta kuivuudesta jo 25 vuotta. Veden käytön rajoitukset ovat olleet siellä arkipäivää jo vuosikausien ajan.
 
Jos olisivat esim kaataneet kaikki puut pois ja kasvillisuuden tilalle hiekkaa ja betonia, niin ongelmiahan ei olisi. Nää ongelmat on yleensä aika suoraviivaisia ratkaista, ihan kuten ilmastonmuutoskin.
Joo, niin on jos tehtäisiin jotain. Nytkin sammutuskaluston ja ilmeisesti sammutusmiehistön puutteet on olleet ilmeisiä riskeihin nähden. Onko kaupunkisuunnittelussakaan tehty mitään suoja-alueita tai yritetty edes erotella eri osia toisistaan suoja-alueilla, jotta palo olisi edes jotenkin mahdollista rajata.

Mun mielestä tässä normi ämörikkalainen stoori, että ei haluta maksaa mistään mitään ja sitten kun se kakka iskee tuulettimeen niin parvutaan ja etsitään kaikenlaista ilmastonmuutossyytä sun muuta mille ei muka vaan voi mitään. Aina vika on muissa paitsi omissa toimintatavoissa. Se talousintressi luulisi tulevan jo vakuutusyhtiöidenkin kautta vaatia jotain muutosta vallitseviin toimintatapoihin millä paloja saataisiin jatkossa rajattua paremmin.
 
Joo, niin on jos tehtäisiin jotain. Nytkin sammutuskaluston ja ilmeisesti sammutusmiehistön puutteet on olleet ilmeisiä riskeihin nähden. Onko kaupunkisuunnittelussakaan tehty mitään suoja-alueita tai yritetty edes erotella eri osia toisistaan suoja-alueilla, jotta palo olisi edes jotenkin mahdollista rajata.

Mun mielestä tässä normi ämörikkalainen stoori, että ei haluta maksaa mistään mitään ja sitten kun se kakka iskee tuulettimeen niin parvutaan ja etsitään kaikenlaista ilmastonmuutossyytä sun muuta mille ei muka vaan voi mitään. Aina vika on muissa paitsi omissa toimintatavoissa. Se talousintressi luulisi tulevan jo vakuutusyhtiöidenkin kautta vaatia jotain muutosta vallitseviin toimintatapoihin millä paloja saataisiin jatkossa rajattua paremmin.
No Californiassa on sikäläisittäin korkeat verot ja paljon julkista suhmurointia, mutta se näyttää keskittyneen enemmän sinne moraalipatsastelun ja muun poliittisen hevonpaskan pöyhimiseen kuin todellisten asioiden hoitoon. Tyypillinen esimerkki siitä, miten totaalisesti julkinen sektori voi epäonnistua isoista resursseista huolimatta kun ymmärrys asioiden tärkeysjärjestyksestä on liikkunut tarpeeksi kauas arkijärjestä.
 
No Californiassa on sikäläisittäin korkeat verot ja paljon julkista suhmurointia, mutta se näyttää keskittyneen enemmän sinne moraalipatsastelun ja muun poliittisen hevonpaskan pöyhimiseen kuin todellisten asioiden hoitoon. Tyypillinen esimerkki siitä, miten totaalisesti julkinen sektori voi epäonnistua isoista resursseista huolimatta kun ymmärrys asioiden tärkeysjärjestyksestä on liikkunut tarpeeksi kauas arkijärjestä.
Ja taitaa olla vauraimpia alueita koko maassa eikä mikään kuolleen teollisuuspitäjän nistilähiö.
 
Ja taitaa olla vauraimpia alueita koko maassa eikä mikään kuolleen teollisuuspitäjän nistilähiö.
Siellä on samaan aikaan vauraumpia alueita ja toivottomia nistilähiöitä. Se sosiaalisten ongelmien määrä niissä kaupungeissa on jotain ihan uskomatonta, samaan aikaan saattaisi kuvitella että demokraattihallinto, mille ei hirveästi ole haastajaa olisi osannut kaikkine hyvesignalointeineen tehdä sillekin asialle jotain, mutta kaikesta päätellen ovat kykenemättömiä siihen(kin). On monia asioita mitkä on ollut tiedossa vuosikaudet: metsä- ja maastopalot mitkä toistuvat suunnilleen yhtä varmasti kuin imbesillit ideat tärähtäneistön suusta, kodittomuus, huumeongelmat, sosiaaliset ongelmat jne jne... ja näyttää siltä että mihinkään niistä ei varauduta hirveästi mitenkään ennalta. Lieneekö sitten niin että jos niitä ongelmia ratkaistaisiin niin pitäisi löytää uutta polttoainetta omille poliittisille agendoille...
 
Vaikea ymmärtää että miksi kaikki talojen vierustat näyttää olevan jotain puita ja pensaita täynnä vaikka tiedossa että äärimmäisen palonarkaa aluetta.
 
Olen melko varma että ihmiskunta adaptoituu siten että ne osa alueet jotka kärsii ilmastonmuutoksesta häviävät, pienenevät ja tilalle tulee ilmastonmuutosta hyödyntäviä seikkoja mm. viljelyyn etc.
Ilmastonmuutoksessa pitäisi nähdä myös mahdollisuus.
Ihmisen toimillansa aiheuttama ilmaston lämpeneminen ja sitä kautta myös ilmastonmuutos on todellakin vasta käynnistymässä. Hiljaa hyvä tulee. Ja toki ihminen sopeutuu, hintalappu vain kasvaa vuosi vuodelta. Köyhille aluille syntyneillä kurjuus tullee lisääntymään, mutta tuo myös rasitteensa vauraiden talouksien vuosibudjetteihin ihan ilman luonnon katastrofejakin. Köyhyys tulee lisääntymään siis yleisemminkin. Oma arvio on vasta ne ihmiset jotka elävät 300-500 vuoden kuluttua, saavat historiankirjoista lukea sääoloista jotka nyt meillä, olivat vielä aika hyvällä tolalla. Tämä on siis pitkäaikainen, ylisukupolvinen ongelma vaiktuksineen, siksi varmasti osalle vaikea edes hahmottaa ja saada otetta.
Eli muutos vaatii aikaa. Ilmasto lämpenee tulevina vuosikymmeninä ja vuosisatoina jatkuvasti kiihtyvään tahtiin mutta meidän elinaikana muutokset ovat kuitenkin isossa kuvassa vielä pieniä, valitettavasti tosin koko maapalloa ajatellen paikallisesti voi olla jo nyt valtavia kuten on nähty. Ihmiset maksavat tästä hengellänsä ja rahassa.

Ilmaston lämpenemisestä aiheutuvista kuluista enemmän:


Kuinka paljon ilmaston lämpeneminen maksaa ihmisille vuosittain ?
Ilmastonmuutoksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ihmisiin joka vuosi. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen maailmanlaajuisten kustannusten arvioidaan olevan 1,7-3,1 biljoonaa dollaria vuodessa vuoteen 2050 mennessä. Tähän sisältyvät infrastruktuurille, omaisuudelle, maataloudelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvat vahingot.

Kahden viime vuosikymmenen aikana äärimmäiset sääilmiöt, kuten hurrikaanit, tulvat ja helleaallot, ovat maksaneet arviolta 2,8 biljoonaa dollaria, keskimäärin noin 143 miljardia dollaria vuodessa.

Näyttökuva 2025-01-14 081040.jpg
 
Ylen jutusta lyhyt poiminta, joka olisi hyvä muistaa että on niitä sääilmiöitä muitakin kuin Los Angelesin metsäpalot. Täällä kun varsin usein toitotellaan samoja "Suomessa kasvukausi pitenee" ja "Mehän vain hyödymme tästä" mantroja.


"Kiinteistöliitto taas haluaa herättää vastuulliset kiinteistön omistajat viimeistään nyt. Äärisäiden petollisimmat vaarat ovat hänen mukaansa piileviä.
– Kun puhutaan sääriskeistä, mieleen tulevat tornadot, jotka vievät koko töllin mukanaan. Kyse on kuitenkin myös arkisemmista asioista, Salakka kertoo
."

 
Ihmisen toimillansa aiheuttama ilmaston lämpeneminen ja sitä kautta myös ilmastonmuutos on todellakin vasta käynnistymässä. Hiljaa hyvä tulee. Ja toki ihminen sopeutuu, hintalappu vain kasvaa vuosi vuodelta. Köyhille aluille syntyneillä kurjuus tullee lisääntymään, mutta tuo myös rasitteensa vauraiden talouksien vuosibudjetteihin ihan ilman luonnon katastrofejakin. Köyhyys tulee lisääntymään siis yleisemminkin. Oma arvio on vasta ne ihmiset jotka elävät 300-500 vuoden kuluttua, saavat historiankirjoista lukea sääoloista jotka nyt meillä, olivat vielä aika hyvällä tolalla. Tämä on siis pitkäaikainen, ylisukupolvinen ongelma vaiktuksineen, siksi varmasti osalle vaikea edes hahmottaa ja saada otetta.
Eli muutos vaatii aikaa. Ilmasto lämpenee tulevina vuosikymmeninä ja vuosisatoina jatkuvasti kiihtyvään tahtiin mutta meidän elinaikana muutokset ovat kuitenkin isossa kuvassa vielä pieniä, valitettavasti tosin koko maapalloa ajatellen paikallisesti voi olla jo nyt valtavia kuten on nähty. Ihmiset maksavat tästä hengellänsä ja rahassa.

Ilmaston lämpenemisestä aiheutuvista kuluista enemmän:


Kuinka paljon ilmaston lämpeneminen maksaa ihmisille vuosittain ?
Ilmastonmuutoksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ihmisiin joka vuosi. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen maailmanlaajuisten kustannusten arvioidaan olevan 1,7-3,1 biljoonaa dollaria vuodessa vuoteen 2050 mennessä. Tähän sisältyvät infrastruktuurille, omaisuudelle, maataloudelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvat vahingot.

Kahden viime vuosikymmenen aikana äärimmäiset sääilmiöt, kuten hurrikaanit, tulvat ja helleaallot, ovat maksaneet arviolta 2,8 biljoonaa dollaria, keskimäärin noin 143 miljardia dollaria vuodessa.

Mielestäni suuri osa tästä hintalapusta on jeesustelua.
Missä on tutkimukset joissa todetaan että on löydetty uusi ilmaston lämpenemisen myötä kehittynyt kasvi tai eliölaji josta saadaan energiaa tai ravintoa whatever koko kansakunnille. Noh, tällaisia ei vielä ole löydetty, mutta en pidä mahdottomana että jotain tämän suuntaista läpimurtoa voi tulevaisuudessa tulla. Onko se 10 vai 1000 vuoden päästä, sitä en tiedä. Mutta aihe on saanut kyllä jotenkin ihan tolkuttomat mittasuhteet. Maapallolla on erilaisia elinolosuhteita ollut aina ja muutamaan sukupolveen nyt ei kauhean dramaattista muutosta mahdu. Sen jälkeen asiat onkin jo niin pitkällä tulevaisuudessa että mitä ihmeen merkitystä tällä kaikella hössötyksellä on.

Eletään ja nautitaan.
 
Eletään ja nautitaan.
Ongelma on siinä että ei eletä ja nautita. Sitä mukaa kun muut lajit kuolee sukupuuttoon, niin ihmisiin tarttuvat pandemiat lisääntyvät vauhdilla, kaikkien muiden lisääntyvien ongelmien lisäksi. Kyllä ihminen kituuttaen pärjää, mutta muut lajit kuolevat vauhdilla pois. On tämä sanottu aika monta kertaa, mutta ilmeisesti vaikeaa ymmärtää mikä laji tässä on häviämässä pallolta.
 
Ylen jutusta lyhyt poiminta, joka olisi hyvä muistaa että on niitä sääilmiöitä muitakin kuin Los Angelesin metsäpalot. Täällä kun varsin usein toitotellaan samoja "Suomessa kasvukausi pitenee" ja "Mehän vain hyödymme tästä" mantroja.


"Kiinteistöliitto taas haluaa herättää vastuulliset kiinteistön omistajat viimeistään nyt. Äärisäiden petollisimmat vaarat ovat hänen mukaansa piileviä.
– Kun puhutaan sääriskeistä, mieleen tulevat tornadot, jotka vievät koko töllin mukanaan. Kyse on kuitenkin myös arkisemmista asioista, Salakka kertoo
."

Jenkeissä ääri-ilmiöt ovat suurelta osin seurausta ihmisten omasta toiminnasta: pohjavesien ylikulutus, metsien hakaaminen(tornadot jne myrskyjen tuhovaikutukset voimistuvat). Viininviljely ja kasvienkastelu esim. Kaliforniassa. Jenkeissä tehdään kaikki isosti. Suomessa hakataan 20 hehtaarin aukko ja jenkeissä hakataan 20neliökilometrin aukko. Yhtä lajiketta voidaan viljellä tuhansien-kymmenien tuhansien hehtaarien alueilla ilman suojakaistaleita. Onhan se jo nähty tulokset viininviljelyssä välimeren rannoilla. Rankkasade tulee ja pistää valtavat maamassat liikkeelle tuhoten kaikki mitä eteen sattuu. Tässä vaan ei haluta saada vastuuseen niitä, jotka ovat alunperin ongelmat aiheuttaneet ts. Voitot yksityisiä ja haittojen maksu kuuluu kollektiivisesti kaikille...
 
Jenkeissä ääri-ilmiöt ovat suurelta osin seurausta ihmisten omasta toiminnasta: pohjavesien ylikulutus, metsien hakaaminen(tornadot jne myrskyjen tuhovaikutukset voimistuvat). Viininviljely ja kasvienkastelu esim. Kaliforniassa. Jenkeissä tehdään kaikki isosti. Suomessa hakataan 20 hehtaarin aukko ja jenkeissä hakataan 20neliökilometrin aukko. Yhtä lajiketta voidaan viljellä tuhansien-kymmenien tuhansien hehtaarien alueilla ilman suojakaistaleita. Onhan se jo nähty tulokset viininviljelyssä välimeren rannoilla. Rankkasade tulee ja pistää valtavat maamassat liikkeelle tuhoten kaikki mitä eteen sattuu. Tässä vaan ei haluta saada vastuuseen niitä, jotka ovat alunperin ongelmat aiheuttaneet ts. Voitot yksityisiä ja haittojen maksu kuuluu kollektiivisesti kaikille...
Joo. Eikä tämä ilmiö ole mitenkään uusi. Siellä on tyritty jo kauan eikä tämän pitäisi tulla enää yllätyksenä.

Peltojen väliin, eden tontin reunaan ja tienvarsille, kannattaisi jättää muutama puu etenkin tasaisilla seuduilla jossa suuret viljelyaukiot sijaitsevat. Jos tätä ei tajua, voi tulla ja jo melkein vuosisata sitten tulikin hiukan tomuiset paikat.

Ylen jutusta lyhyt poiminta, joka olisi hyvä muistaa että on niitä sääilmiöitä muitakin kuin Los Angelesin metsäpalot. Täällä kun varsin usein toitotellaan samoja "Suomessa kasvukausi pitenee" ja "Mehän vain hyödymme tästä" mantroja.


"Kiinteistöliitto taas haluaa herättää vastuulliset kiinteistön omistajat viimeistään nyt. Äärisäiden petollisimmat vaarat ovat hänen mukaansa piileviä.
– Kun puhutaan sääriskeistä, mieleen tulevat tornadot, jotka vievät koko töllin mukanaan. Kyse on kuitenkin myös arkisemmista asioista, Salakka kertoo
."

Tuossahan ei niinkään ole kysymys ääri-ilmiöstä vaikka moinen vaakatasoinen sade voidaan tuurilla välttää pitkäänkin. Talon pitää Suomessa kestää vähän vettä, etenkin rannikko-oloissa.

Paremminkin ongelmana on joko rakennusvirheet tai toisaalta epärehellinen vakuutusyhtiö, joka kyllä laskuttaa vakuutusmaksut mutta vahingon sattuessa keksii tekosyitä. Lopulta vahinko tapahtui lähinnä siinä vaiheessa kun osakkaat eivät ymmärtäneet että noin ruma mörskä olisi muutenkin syytä jo täysinpalvelleena purkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli vähän takapakkia:
Osavaltiot tosin edistävät mm. uusiutuvien energianlähteiden projekteja aika hyvää tahtia sillä jopa jenkeissä on herätty siihen mihin suuntaan kannattaa myös taloudellisesti suunnata. Ja monien republikaaniosavaltioiden poliitikot ovat esimerkiksi sitä vastaan, että Bidenin tuomaan Inflation Reduction Actiin tehtäisiin heikennyksiä, sillä noista tuista on valunut melkoisesti myös heille.

Eli loppupeleissä tuolla sopimuksesta irtautumisesta saattaa olla vähemmän käytännön merkitystä kuin luulisi.
 
Mielestäni suuri osa tästä hintalapusta on jeesustelua.
Missä on tutkimukset joissa todetaan että on löydetty uusi ilmaston lämpenemisen myötä kehittynyt kasvi tai eliölaji josta saadaan energiaa tai ravintoa whatever koko kansakunnille. Noh, tällaisia ei vielä ole löydetty, mutta en pidä mahdottomana että jotain tämän suuntaista läpimurtoa voi tulevaisuudessa tulla. Onko se 10 vai 1000 vuoden päästä, sitä en tiedä. Mutta aihe on saanut kyllä jotenkin ihan tolkuttomat mittasuhteet. Maapallolla on erilaisia elinolosuhteita ollut aina ja muutamaan sukupolveen nyt ei kauhean dramaattista muutosta mahdu. Sen jälkeen asiat onkin jo niin pitkällä tulevaisuudessa että mitä ihmeen merkitystä tällä kaikella hössötyksellä on.

Eletään ja nautitaan.
Muutamassa sukupolvessa? Nykyinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on erittäin konkreettisesti havaittavissa, ja sille tulee olemaan hintalappu, ja se tulee olemaan kova. Viittaan nyt siihen, että sukupolvi on n. 25 vuotta ja muutama näitä peräkkäin, sanotaan 150-300 vuotta ajanjaksona tarkoittaa sitä että tulevaisuuden maailma tulee olemaan täysin erilainen kuin mihin ollaan nykyisin totuttu. Erilaisia elinolosuhteita on aina ollut mutta koskaan ennen ihmisen aikana muutos ei ole ollut näin nopeaa.
 
1737607428144.jpeg


En tiedä mitä Vihreät tällä tarkoitti, mutta kerrankin voi olla samaa mieltä heidän kanssa. :rofl:
Suomalaisten kusettamisen aika on ohi.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikös esimerkiksi puun energiakäytön (= polttamisen) päästöt lasketa nimenomaan maankäyttösektorin päästöihin, ei energiantuotannon päästöihin? Energiantuotannossa puu lasketaan tästä syystä päästöttömäksi. Toisin sanoen jos energiakäyttö lisääntyy, energiateollisuuden päästöt eivät lisäänny, mutta maankäyttösektorin päästöt lisääntyvät.

Eli käsittääkseni tässä tai muissakaan uutisissa ei sanota, että nyt maaperästä maagisesti alkaisi vapautua enemmän päästöjä, vaan viitataan maankäytön päästöihin?
 
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikös esimerkiksi puun energiakäytön (= polttamisen) päästöt lasketa nimenomaan maankäyttösektorin päästöihin, ei energiantuotannon päästöihin? Energiantuotannossa puu lasketaan tästä syystä päästöttömäksi. Toisin sanoen jos energiakäyttö lisääntyy, energiateollisuuden päästöt eivät lisäänny, mutta maankäyttösektorin päästöt lisääntyvät.

Eli käsittääkseni tässä tai muissakaan uutisissa ei sanota, että nyt maaperästä maagisesti alkaisi vapautua enemmän päästöjä, vaan viitataan maankäytön päästöihin?

Joo ja ei. Energiapuun päästöjä ei varsinaisesti lasketa/raportoida erikseen, vaan ne ovat yksinkertaisesti osa puuston kokonaispoistumaa, josta lasketaan sitten metsämaiden kokonaisnielua/päästöä. Energiasektorilla lasketaan sitten puunpolton muut kuin CO2-päästöt.

Mutta maaperän päästöt ovat kyllä myös voimakkaassa kasvussa. Liittyy osittain kohoavan keskilämpötilan myötä kiihtyvään hajotustoimintaan ja toisaalta sitten muutoksiin maaperän hiilisyötteissä.
 
Mutta maaperän päästöt ovat kyllä myös voimakkaassa kasvussa.
Kyllä. Ja mielestäni nyt ollaan siinä tilanteessa että ne vanhemmat metsät kestäisivät paremmin ilmastonmuutosta hidastamalla muutoksia maaperässä. Paitsi että Suomen metsiä on nuorennettu jo vuosikymmeniä, niin nyt ne ovat melkein kaikki tulossa isoiksi päästölähteiksi johtuen nopeista muutoksista kasvillisuudessa ja puustossa. Vähemmän yllättäen luonnon omat mekanismit kestävät muutoksia paremmin kuin ihmisten tekemät "metsänhoidolliset" toimenpiteet.

Kyllähän ihminenkin oikeasti nämä asiat osaisi tehdä hyvin, mutta kun ei ole aitoa tahtoa vaan. Kuka sitä nyt esimerkiksi haluaisi maksaa enemmän metsän raivauksesta tekemällä jatkuvan kasvatuksen tavalla ne hakkuut, ja välttämällä avohakkuita kokonaan, kun tarkoitus on pelkästään tehdä rahaa? Sama juttu tehomaataloudessa, miksi nähdä ylimääräistä vaivaa luomu- ym. viljelystä?
 
Kyllä. Ja mielestäni nyt ollaan siinä tilanteessa että ne vanhemmat metsät kestäisivät paremmin ilmastonmuutosta hidastamalla muutoksia maaperässä. Paitsi että Suomen metsiä on nuorennettu jo vuosikymmeniä, niin nyt ne ovat melkein kaikki tulossa isoiksi päästölähteiksi johtuen nopeista muutoksista kasvillisuudessa ja puustossa. Vähemmän yllättäen luonnon omat mekanismit kestävät muutoksia paremmin kuin ihmisten tekemät "metsänhoidolliset" toimenpiteet.

Tämä ei kyllä nyt ihan täysin pidä paikkansa. Iso osa Suomen metsistä on istutettu 50-60-luvulla ja alkavat nyt olla sellaisessa iässä, että kasvu alkaa hiipumaan niiden ikääntymisen vuoksi. Parhaan kasvun vuodet on yleisesti ottaen n. 20-40 vuoden iässä ja varsinkin Pohjois-Suomessa kasvu alkaa laantumaan voimakkaammin jo tuossa 60-80 vuoden iässä. Tähän päälle on sitten ollut viimeisen n. kymmenen vuoden aikana kuivuuksia, tuhoja ja muuten vaan poikkeuksellisen huonon kasvun vuosia. Tosiasiassa metsien nuorentaminen (hieman paradoksaalisesti) parantaisi hiilinielua keskipitkällä aikavälillä. Toki senkin voi tehdä järkevästi tai vähemmän järkevästi.

Tämä näkyy suoraan tilastoissakin.:

1737628158865.png


Huomaa, että vaikka hakkuukertymä on toki myös kasvanut voimakkaasti vuosituhannen vaihteen jälkeen, niin myös kokonaispoistuma on lähtenyt isommalle kasvu-uralle jo 90-luvulla, mikä viittaa siihen että puuston luontainen kuolleisuus on kasvannut voimakkaammin kuin hakkuut. Ikärakenne ei toki ole ainoa tekijä, joka kasvattaa luontaista poistumaa, mutta varsin merkittävä indikaattori metsien ikääntymiselle silti. Tuosta käppyrästä näkyy myös jo silmämääräisesti se, että hakkumäärien kasvaminen ei varsinaisesti ollut ongelma aiemmin, koska pitkään metsien kasvu pysyi samassa tai paremmassa vauhdissa, mutta nyt kun kasvu on heikentynyt (edellä mainituista syistä).

Toki pitää huomioida, että ikääntyminen ei ole ainoa tekijä joka heikentää kokonaiskasvua, vaan tottakai jos puuston kokonaismäärä pienenee, se vähentää myös metsien yhteenslaskettua kasvua. Kokonaisuudessaan minun mielestäni tuo käppyrä kuitenkin näyttää sen, että Suomessa metsät on ihan oikeasti hoidettu pääasiassa varsin hyvin. Sotien jälkeen oltiin vielä paljon kestämättömämmässä tilanteessa, mutta sen jälkeen hyvällä metsänhoidolla on saatu voimakasta kasvua ja pitkään voitiin ihan aidosti sanoa, että homma on kestävällä pohjalla, ainakin mitä kasvun ja poistuman tasapainoon tulee. Biodiversiteetti ym. asiat on sitten toki asia erikseen.

Toisaalta vaikka kasvua saataisiin lisää ja hakkuita merkittävästi vähennettyä, metsämaah KHK-päästöt tulevat jatkamaan voimakasta kasvua. Isoin tekijä tämän taustalla on aikoinaan tehdyt soiden ojitukset metsätalouskäyttöä varten. Sillä saatiin toki reilusti uutta metsämaata ja puustonielua, mutta nyt niiden maaperä alkaa olla isompi päästölähde kuin niiden puusto on nielu. Hankalinta on, että niille ojitetuille maille ei voi oikein edes tehdä oikein mitään. Jos ne pidetään ojitettuina, jäännösturve niiden maaperästä jatkaa tupruttamista hiilidioksidina taivaalle yhä nopeammin kohoavan keskilämpötilan kiihdyttäessä hajotustoimintaa, mutta toisaalta niiden vettäminen/ennallistaminen tekisi niistä isoja metaanin lähteitä. Suo siellä, vetelä täällä.
 
Viimeksi muokattu:
Muutamassa sukupolvessa? Nykyinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on erittäin konkreettisesti havaittavissa, ja sille tulee olemaan hintalappu, ja se tulee olemaan kova. Viittaan nyt siihen, että sukupolvi on n. 25 vuotta ja muutama näitä peräkkäin, sanotaan 150-300 vuotta ajanjaksona tarkoittaa sitä että tulevaisuuden maailma tulee olemaan täysin erilainen kuin mihin ollaan nykyisin totuttu. Erilaisia elinolosuhteita on aina ollut mutta koskaan ennen ihmisen aikana muutos ei ole ollut näin nopeaa.
No se on näköjään subjektiivista että mitä pitää dramaattisena. Maailma muuttuu ja ihmiskunta muovautuu sen mukana, joskus se päivä tulee kun meitä ei enää ole. Miksi vaikeuttaa elämää tässä hetkessä sen kustannuksella että _EHKÄ_ 300v päästä jollakin on paremmat oltavat. Itseä ei ainakaan vaan tippaakaan jaksa kiinnostaa.
 

Asiantuntijat on yhtä mieltä siitä, että tuulivoimaa tarvitaan korvaamaan ilmastonmuutosta vauhdittavia fossiilisia polttoaineita. Jotta rakentaminen ei aiheuttaisi luontokatoa, tuulivoimalat pitäisi kuitenkin sijoittaa järkevästi.

SLL edustaa kantaa, että tuulivoima, kuten muukin teollinen rakentaminen, pitäisi sovittaa mieluiten jo rakennettuun ympäristöön.

Tuulivoimaloita suunnitellaan kuitenkin Suomessa nyt lukuisten luonnon- ja kansallispuistojen, soidensuojelualueiden, Natura-alueiden sekä virkistyskäyttöalueiden välittömään läheisyyteen.

Nyt vasta virallisesti herätty tuulivoiman haittoihin ja kuinka sitä usein kaavoitetaan juurikin suojelualueiden ja lajirikkaiden alueiden välittömään läheisyyteen. Artikkeli listaa myös monia muita ympäristöhaittoja joita tuulivoimalat aiheuttavat, monet niistäkin sellaisia ettei niitä vielä osattu huomioida aiemmin.

Ja sitten edelleenkään lainsäädäntö ei vaadi edes automaattisesti ympäristövaikutusten selvitystä. Se määrätään nykyisin vain joissain tapauksissa.
 



Nyt vasta virallisesti herätty tuulivoiman haittoihin ja kuinka sitä usein kaavoitetaan juurikin suojelualueiden ja lajirikkaiden alueiden välittömään läheisyyteen. Artikkeli listaa myös monia muita ympäristöhaittoja joita tuulivoimalat aiheuttavat, monet niistäkin sellaisia ettei niitä vielä osattu huomioida aiemmin.

Ja sitten edelleenkään lainsäädäntö ei vaadi edes automaattisesti ympäristövaikutusten selvitystä. Se määrätään nykyisin vain joissain tapauksissa.
Lainsäädäntö tarkasti kuntoon niin sitten voidaan jatkaa talkoita. Liian paljon on piileviä vaaroja juurikin luonnolle ja maansa vuokraavalle yksityiselle henkilölle, joista ei puhuta suoraan.
 
Sillä kommentilla ajettiin nyt luultavasti enemmän sitä faktaa että suomalaiset metsät alkavat olla myytti koko vaasa-iisalmi eteläpuoleisessa Suomessa. Ne ovat todella pirstaloituneita metsäisiä alueita, mutta eivät enää oikeasti kunnon metsiä.
Oli kyllä sellainen propagandaviesti ettei mene läpi kenellekään muulle kuin greenpeacelle ja grönalle. "Suomalaiset metsät myytti Vaasa-Iisalmi eteläpuoleisessa Suomessa" kertoo vain siitä ettet joko ole pohjoisesta tullut tuon linjan eteläpuolelle tai etelästä tarpeeksi lähelle tuota linjaa.

Kehä III matka tietä pitkin Vaasaan on yli 400km ja käytännössä koko tuon matkan motareita ympäröivät metsät pois lukien taajaamat parinkymmenen kilometrin välein ja isommat kaupungit välissä n. 100km välein. Metsämaata Uudellamaalla 47% pinta-alasta (Lähde täällä, laske itse) ja Pirkanmaalla 72% (Lähde täällä, laske itse) maapinta-alasta. Pohjanmaan vastaavaa lukemaa en löytänyt eriteltynä. Suomen pinta-alasta metsämaata on 86%. Varsinainen myytti on kyllä tuo Suomen metsä, tai sitten tietylle porukalle ajatus metsästä on niin paljon metsää tärkeämpi, ettei sinne metsään tartte edes mennä että voi todeta metsäkadon vaivaavan ja metsien olevan myytti. Yksinkertaisesti käsittämätöntä tuubaa ja sitten näitä heitellään ihan lonkalta asiakeskusteluun ja väitetään toista mieltä olevia denialisteiksi.

Helsingistä Tampereelle voi ottaa junan ja jättää älypuhelimen kotiin ja katsella metsämaisemia koko matkan pois lukien asemat ja niitä ympäröivät taajamat jos vain keskittymiskyky ja maltti riittää.
 
Oli kyllä sellainen propagandaviesti ettei mene läpi kenellekään muulle kuin greenpeacelle ja grönalle. "Suomalaiset metsät myytti Vaasa-Iisalmi eteläpuoleisessa Suomessa" kertoo vain siitä ettet joko ole pohjoisesta tullut tuon linjan eteläpuolelle tai etelästä tarpeeksi lähelle tuota linjaa.

Kehä III matka tietä pitkin Vaasaan on yli 400km ja käytännössä koko tuon matkan motareita ympäröivät metsät pois lukien taajaamat parinkymmenen kilometrin välein ja isommat kaupungit välissä n. 100km välein. Metsämaata Uudellamaalla 47% pinta-alasta (Lähde täällä, laske itse) ja Pirkanmaalla 72% (Lähde täällä, laske itse) maapinta-alasta. Pohjanmaan vastaavaa lukemaa en löytänyt eriteltynä. Suomen pinta-alasta metsämaata on 86%. Varsinainen myytti on kyllä tuo Suomen metsä, tai sitten tietylle porukalle ajatus metsästä on niin paljon metsää tärkeämpi, ettei sinne metsään tartte edes mennä että voi todeta metsäkadon vaivaavan ja metsien olevan myytti. Yksinkertaisesti käsittämätöntä tuubaa ja sitten näitä heitellään ihan lonkalta asiakeskusteluun ja väitetään toista mieltä olevia denialisteiksi.

Helsingistä Tampereelle voi ottaa junan ja jättää älypuhelimen kotiin ja katsella metsämaisemia koko matkan pois lukien asemat ja niitä ympäröivät taajamat jos vain keskittymiskyky ja maltti riittää.
Eiväthän nuo lähteet taida ottaa kantaa metsän pirstaloitumiseen mitenkään, joka taisi olla Gespardin pääpointti? Uskon myös, että hän puhui metsien biodiversiteetin huononemisesta, johon ei myöskään oteta noissa lähteissä kantaa? Lisäksi talousmetsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paljon vanhoja metsiä "hyödyttömämpiä" ja pirstaloituminen pahentaa asiaa entisestään.

Sanoohan Metsähallituskin:
"Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhat metsät ovat harvinaisia. Ne ovat kuitenkin merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle. Varsinkin Suomen eteläpuoliskossa on vähän vanhoja luonnontilaisia metsiä."

Jos on käynyt elämänsä aikana aarniometsässä samoilemassa, ei sen jälkeen helposti pidä tyypillistä, puupeltoa muistuttavaa, talousmetsää enää 'aitona' metsänä.
 
Viimeksi muokattu:
Eiväthän nuo lähteet taida ottaa kantaa metsän pirstaloitumiseen mitenkään, joka taisi olla Gespardin pääpointti? Uskon myös, että hän puhui metsien biodiversiteetin huononemisesta, johon ei myöskään oteta noissa lähteissä kantaa?
Iskin ignoreen jo pitkän aikaa sitten kun ei jaksa vastailla aiheen vierestä oleviin vastauksiin koko ajan. Turhauttavaa jos kirjoittaa aiheesta x, ja sitten joku vastaa että eihän se noin ole kun y tätä ja tätä. Kun eivät edes ymmärtäneet mistä puhuttiin.
 
Eiväthän nuo lähteet taida ottaa kantaa metsän pirstaloitumiseen mitenkään, joka taisi olla Gespardin pääpointti? Uskon myös, että hän puhui metsien biodiversiteetin huononemisesta, johon ei myöskään oteta noissa lähteissä kantaa? Lisäksi talousmetsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paljon vanhoja metsiä "hyödyttömämpiä" ja pirstaloituminen pahentaa asiaa entisestään.

Sanoohan Metsähallituskin:
"Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhat metsät ovat harvinaisia. Ne ovat kuitenkin merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle. Varsinkin Suomen eteläpuoliskossa on vähän vanhoja luonnontilaisia metsiä."

Jos on käynyt elämänsä aikana aarniometsässä samoilemassa, ei sen jälkeen helposti pidä tyypillistä, puupeltoa muistuttavaa, talousmetsää enää 'aitona' metsänä.
Paljonkohan sitä aitoa™ metsää löytyy keski ja etelä euroopasta?

Miten olisi, jos he entisöisivät myös sitä metäss ja sanootaa vaikka että pitää olla 5% maan pinta-alasta.

Vai onko ajatus tehdä suomesta reservaatti suomalaisten rahoilla ja kustannuksella?
 
Paljonkohan sitä aitoa™ metsää löytyy keski ja etelä euroopasta?

Miten olisi, jos he entisöisivät myös sitä metäss ja sanootaa vaikka että pitää olla 5% maan pinta-alasta.

Vai onko ajatus tehdä suomesta reservaatti suomalaisten rahoilla ja kustannuksella?
30% pitää heidänkin suojella kokonaismaa-alasta. Mielenkiintoista kattoa että mitä se tarkoittaa sit käytännössä.
 
30% pitää heidänkin suojella kokonaismaa-alasta. Mielenkiintoista kattoa että mitä se tarkoittaa sit käytännössä.
En ole vakuuttunut että keski ja etelä-eurooppa joutuisi samalla tavalla suojelemaan kuin suomessa.

Yleensä homma menee niin että suomi on aina maksumies, asiat täällä tehdään drektiivejä, yms erityisen tiukasti tulkiten ja muut menee korkeintaan rimaa hipoen.
 
Yleensä homma menee niin että suomi on aina maksumies, asiat täällä tehdään drektiivejä, yms erityisen tiukasti tulkiten ja muut menee korkeintaan rimaa hipoen.
Prioriteetit kunnossa, EUlta tulee rahaa tukien muodossa. Oman maan lainsäädäntö onkin sitten vähintään parikymmentä vuotta nykyhetkeä perässä luontoasioissa. Kun ei osata arvostaa sitä mitä meillä on.
 
En ole vakuuttunut että keski ja etelä-eurooppa joutuisi samalla tavalla suojelemaan kuin suomessa.
Kuis nyt näin? Vilelty maa-ala on esim. suomessa jopa korkeampi ku jossain alppimaissa, siel luulis olevan siis helpompi jopa suojella ns. joutomaita ku meillä.
 
Muutamassa sukupolvessa? Nykyinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on erittäin konkreettisesti havaittavissa, ja sille tulee olemaan hintalappu, ja se tulee olemaan kova. Viittaan nyt siihen, että sukupolvi on n. 25 vuotta ja muutama näitä peräkkäin, sanotaan 150-300 vuotta ajanjaksona tarkoittaa sitä että tulevaisuuden maailma tulee olemaan täysin erilainen kuin mihin ollaan nykyisin totuttu. Erilaisia elinolosuhteita on aina ollut mutta koskaan ennen ihmisen aikana muutos ei ole ollut näin nopeaa.

Jos ei ole ihan nuori ja lapsia ei ole, niin saattaa vielä pystyä 'nautiskelemaan' loppuun asti ilman suurempaa ilmastonmuutoksesta kärsimistä.

Ihmisen aiheuttamassa massiivisessa ilmastonmuutoksessa voi olla vielä yllättäviäkin haasteita. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tasolla, jota ei ole ollut koskaan nykyihmisen noin 800 000 vuoden olemassaolon aikana.
Emme siis ole eliöinä kehittyneet elämään tälläisessä ilmakehässä. On mahdotonta argumentoida, että sellainen tilanne olisi riskitön, koska se on täysin tuntematon tilanne.

Hiilidioksipitoisuuden kasvu ei myöskään näytä hidastumisen merkkejä. Ymmärtääkseni esimerkiksi noin 1000 ppm:ssä huoneilma alkaa tuntumaan tunkkaiselta ja vaikuttamaan vireystilaan.
Jos tilanne on sellainen ilmakehässä, ei tuulettelukaan auta...

1738167534712.png
The Keeling Curve
 
Eiväthän nuo lähteet taida ottaa kantaa metsän pirstaloitumiseen mitenkään, joka taisi olla Gespardin pääpointti? Uskon myös, että hän puhui metsien biodiversiteetin huononemisesta, johon ei myöskään oteta noissa lähteissä kantaa? Lisäksi talousmetsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paljon vanhoja metsiä "hyödyttömämpiä" ja pirstaloituminen pahentaa asiaa entisestään.

Sanoohan Metsähallituskin:
"Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhat metsät ovat harvinaisia. Ne ovat kuitenkin merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle. Varsinkin Suomen eteläpuoliskossa on vähän vanhoja luonnontilaisia metsiä."

Jos on käynyt elämänsä aikana aarniometsässä samoilemassa, ei sen jälkeen helposti pidä tyypillistä, puupeltoa muistuttavaa, talousmetsää enää 'aitona' metsänä.
Suomalainen metsä on myytti ja sitten kun metsää on joka puolella se todetaan puupelloksi. Pää pois pensaasta, metsät on kaskettu pelloiksi kun on ruuasta ollut pulaa tai puusta maksettu huonommin ja toisinpäin.

Denialismi on kyllä niin vahvaa että myötähäpeä nousee näistä jutuista, lopulta ignorea ettei tarvitse kuunnella eri mieltä olevien perusteluita kun on omat ulkoa opitut hokemat kuten puupelto mainittu. Oikea menestyskaava.

Edit: pirstoutumiseen syynä lukuisa määrä metsänomistajia sekä kaupunkien ja tieverkoston rakentaminen. Kahteen viimeiseen seikkaan on vähän vaikea vaikuttaa varsinkin jos väestönkasvua halutaan hinnalla millä hyvänsä. Isossa määrässä metsänomistajia en näe yhtäkään sellaista haittapuolta mitä olisi perusteltavissa lähteä muuttamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ja ei tarvi olla ulkona ku joku 600-700 ja sisätilojen tuulettamisesta tulee todella haastavaa jos tarkoitus on pysyä alle tonnissa.

Hirvittää ajatellakin miten nopeasti me ollaan näihinkin lukemiin jo menossa. Muutaman kerran kun toimistolla on ollut ongelmia ilmastoinnin kanssa, niin lukemat antureissa on kohonneet jonnekin 550 paikkeille joka on jo tuntuvasti epämukava, toki lämpötilalla ja ilman vaihtuvuudellakin on oma merkityksensä.
 
Paljonkohan sitä aitoa™ metsää löytyy keski ja etelä euroopasta?

Miten olisi, jos he entisöisivät myös sitä metäss ja sanootaa vaikka että pitää olla 5% maan pinta-alasta.

Vai onko ajatus tehdä suomesta reservaatti suomalaisten rahoilla ja kustannuksella?
Mitä ihmeen whataboutismia tämä nyt on ja mitä väliä sillä on? Pitäisikö aina standardit laskea sille tasolle, kuin ne muualla ovat. Jokaisessa asiassa löytyy aina jokin maa, jossa asiat ovat huonommin kuin Suomessa --> Johtopäätelmä: Suomen pitää laskea itsensä samalle tasolle ? ?
Suomalainen metsä on myytti ja sitten kun metsää on joka puolella se todetaan puupelloksi. Pää pois pensaasta, metsät on kaskettu pelloiksi kun on ruuasta ollut pulaa tai puusta maksettu huonommin ja toisinpäin.

Denialismi on kyllä niin vahvaa että myötähäpeä nousee näistä jutuista, lopulta ignorea ettei tarvitse kuunnella eri mieltä olevien perusteluita kun on omat ulkoa opitut hokemat kuten puupelto mainittu. Oikea menestyskaava.

Edit: pirstoutumiseen syynä lukuisa määrä metsänomistajia sekä kaupunkien ja tieverkoston rakentaminen. Kahteen viimeiseen seikkaan on vähän vaikea vaikuttaa varsinkin jos väestönkasvua halutaan hinnalla millä hyvänsä. Isossa määrässä metsänomistajia en näe yhtäkään sellaista haittapuolta mitä olisi perusteltavissa lähteä muuttamaan.
Eli et vieläkään jaksa lukea viestejä läpi ajatuksella. Selvä. Jos nyt lukaisisit ketjun vielä uudestaan läpi siitä alkuperäisestä viestistä minun vastaukseeni asti ja mietit mistä puhuimme (vinkki: biodiversiteetti).
 
Viimeksi muokattu:
En ole vakuuttunut että keski ja etelä-eurooppa joutuisi samalla tavalla suojelemaan kuin suomessa.

Yleensä homma menee niin että suomi on aina maksumies, asiat täällä tehdään drektiivejä, yms erityisen tiukasti tulkiten ja muut menee korkeintaan rimaa hipoen.
Kyllä kansa tietää ja tuupovaaran-hirvensalmen-viitasaaren viimeisen huoltoaseman kahviparlamentti ainakin!
 
Olikos sulla jotain muutakin, kuin olkiukkoilua? Ainakin ennallistamisasetuksessa suomen kulut oli kovimmat.

Lisäksi susia ja valkoposkihanhia ei saa ampua, koska niitä ei oo brysselissä.
Johtuisiko myös siitä, että Suomessa on eniten suojeltavan arvoisia asioita? Päättelisin, että kun suojeltavaa on enemmän myös suojeleminen maksaa enemmän? Tästäkin saa huonon asian vain mentaaliakrobatiaa käyttäen.

Ja mitä tulee tähän 'EU sitä, EU tätä' vääntöön: Susi rauhoitettiin Suomessa jo 1973 ihan suomalaisten itsensä toimesta. Valkoposkihanhi pesii myös Belgiassa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 133
Viestejä
4 879 079
Jäsenet
78 770
Uusin jäsen
mikkolaine

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom