Ilmastonmuutos

[vindicator rapeto]

Riippuu siitä onko se korvaus täysimääräinen menetetyistä tuloista, vai vain osittainen ja muutetaanko ehtoja kesken kaiken. Maan talouden kannalta se taas on merkittävä, koska se suojeltu ala on pois muusta taloudellisesta toiminnallisuudesta, jolloin se on kokonaisuuden kannalta kuluerä - ja jos sen päälle laskukaavan muutoksella se muutetaan päästölähteeksi, niin se on kaksinkertainen kuluerä koska se maksettu kulu ei silloin toteuta edes sitä alkuperäistä tarkoitusta.

Koko hiililaskentamalli Suomen metsien osalta joutuu tarkempaan syyniin. Tutkijat ottavat asian uudelleen pöydälle, mielenkiintoista nähdä lopputulos.

Tutkijat Metsälehdessä: Metsien hiilinielut lasketaan Suomessa väärin – tämä muuttuja jää huomiotta

Miksi metsät ovat Ruotsissa hiilinielu, mutta Suomessa päästölähde? Ministeriö käynnistää tutkimuksen Luken laskentamalleista.

yle.fi

 

[Spotty]

Lisää Suomea koskevia uutisia. Ostakaa kotimaista, syökää kotimaista. No ei pian syödä, jos ei ole mitä syödä.

Merenkurkussa on nyt niin kuivaa, että tuhannet kalat parveilevat meressä etsien reittiä perinteiselle kutupurolle

Maailmanperintöopas Vesa Heinonen on tarkkaillut kalojen kutunousua Merenkurkussa 25 vuotta. Ennenkin vettä on ollut vähän, mutta näin kuivaa ei koskaan.

yle.fi

 

[Sikatiiker]

Ilmastonmuutokselle on oma ketju.

Tilastosta riippen ei nyt olla mitään pulmusia, mailman keskiarvon huonommalla puolella, keskiarvo on ongelma ja tavoitteet lähempänä neutraalia.

Mutta taasen viranomaisten toiminta, sananvapaus, ilmaisun vapaus, demokratia, niin siinä sitten ollaan kansainvälisesti hyvällä tontilla.

Tilastosta riippuen on minusta ne avainsanat. EU:n päästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin Kiinan tai Intian, siksi EU sanktioi suomalaisia. Loogista jos juo maitoa nenän kautta. Suomessa on jo yli 25 vuotta ollut EU:n vaatimuksesta tehtaiden piipuissa korkean teknologian ratkaisuja Suomen päästöjen vähentämiseen. Nämä teknologiset ratkaisut ilmestynevät noille sikolättivaltioille 25 vuoden päästä mikäli heitä huvittaa.

Per capita on kuulemma ainoa oikea peruste sanktioida päästöistä. Tällä saadaan jyvitettyä isojen jokiensa muovittajien ja sademetsiensä raivaajien ilmanlaatunsa ja maaperänsä paskomisesta vastuu harvaan asutuille pikkuvaltioille, joilla absoluuttisten päästöjen valossa oma pesä on jo pidetty noihin isompiin nähden puhtaana pitkän aikaa. Miksi sitten ei sanktioida per capita -periaatteella?

Tuolla per capita -logiikalla 100kg henkilöä veloitettaisiin ruuasta, terveydenhuollosta ja liikenteestä yli 40% enemmän kuin 70kg henkilöä. Jokaiselle ihmiselle kuuluisi langettaa etukäteen maksettava päästökompensaatio kaikista päästöistä joita itse toiminnallaan aiheuttaa sekä energiassa, ruuassa, kulutustuotteissa että palveluissa joita yksilö kuluttaa. Silloin saavutettaisiin oikeudenmukaisuus ihan objektiivisesti tarkasteltuna. Päästökompensaatio pitäisi maksaa joka kerta ennen auton hankintaa tai sillä ajamista, joka kerta ennen muovituotteen (jopa muovipullon) ostamista. Sitten tämän summan täytyisi olla valuuttakurssimuunnoksien jälkeen tasapuolinen kaikille niin Bangladeshissa kuin Suomessa ilman mitään köyhyysalennuksia. Ainoa poikkeus tästä tasa-arvoisuudesta olisi pääoma eli tehtaan omistajat maksaisivat sen päästökompensaation tehtaan aiheuttamista päästöistä. Tietysti tämän päästökompensaation voisi jyvittää myös työntekijöille tarjoamalla heille mahdollisuuden ostaa osan yrityksen osakekannasta. Silloin saisivat nauttia osakeannista sekä vastuunkannosta päästökompensoinnissa.

Järki pakeni tästä koko pseudotieteestä vuoiskymmeniä sitten ja jäljelle jäi teennäinen ilmastohysterian lietsominen, jossa poimitaan rusinat pullasta. Lennellään ympäri maailmaa ja jeesustellaan muille heidän valinnoistaan.

Kun katsoo miten sakeaa on Pekingin hengitysilma tai missä kunnossa on Ganges tai Euroopan suurimpien maiden joet ja sitten vertaa Suomen metsiin, järvivesiin, pohjavesiin, metsän uudistamiseen ja teollisuutta ja yksilöitä koskeviin määräyksiin esim. kemikaalien ja ympäristömyrkkyjen käytössä, niin ei mahdu minun kaaliini miten ollaan maailman keskiarvon huonommalla puolella.

 

[Spotty]

Tilastosta riippuen on minusta ne avainsanat. EU:n päästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin Kiinan tai Intian, siksi EU sanktioi suomalaisia. Loogista jos juo maitoa nenän kautta. Suomessa on jo yli 25 vuotta ollut EU:n vaatimuksesta tehtaiden piipuissa korkean teknologian ratkaisuja Suomen päästöjen vähentämiseen. Nämä teknologiset ratkaisut ilmestynevät noille sikolättivaltioille 25 vuoden päästä mikäli heitä huvittaa.

Per capita on kuulemma ainoa oikea peruste sanktioida päästöistä. Tällä saadaan jyvitettyä isojen jokiensa muovittajien ja sademetsiensä raivaajien ilmanlaatunsa ja maaperänsä paskomisesta vastuu harvaan asutuille pikkuvaltioille, joilla absoluuttisten päästöjen valossa oma pesä on jo pidetty noihin isompiin nähden puhtaana pitkän aikaa. Miksi sitten ei sanktioida per capita -periaatteella?

Tuolla per capita -logiikalla 100kg henkilöä veloitettaisiin ruuasta, terveydenhuollosta ja liikenteestä yli 40% enemmän kuin 70kg henkilöä. Jokaiselle ihmiselle kuuluisi langettaa etukäteen maksettava päästökompensaatio kaikista päästöistä joita itse toiminnallaan aiheuttaa sekä energiassa, ruuassa, kulutustuotteissa että palveluissa joita yksilö kuluttaa. Silloin saavutettaisiin oikeudenmukaisuus ihan objektiivisesti tarkasteltuna. Päästökompensaatio pitäisi maksaa joka kerta ennen auton hankintaa tai sillä ajamista, joka kerta ennen muovituotteen (jopa muovipullon) ostamista. Sitten tämän summan täytyisi olla valuuttakurssimuunnoksien jälkeen tasapuolinen kaikille niin Bangladeshissa kuin Suomessa ilman mitään köyhyysalennuksia. Ainoa poikkeus tästä tasa-arvoisuudesta olisi pääoma eli tehtaan omistajat maksaisivat sen päästökompensaation tehtaan aiheuttamista päästöistä. Tietysti tämän päästökompensaation voisi jyvittää myös työntekijöille tarjoamalla heille mahdollisuuden ostaa osan yrityksen osakekannasta. Silloin saisivat nauttia osakeannista sekä vastuunkannosta päästökompensoinnissa.

Järki pakeni tästä koko pseudotieteestä vuoiskymmeniä sitten ja jäljelle jäi teennäinen ilmastohysterian lietsominen, jossa poimitaan rusinat pullasta. Lennellään ympäri maailmaa ja jeesustellaan muille heidän valinnoistaan.

Kun katsoo miten sakeaa on Pekingin hengitysilma tai missä kunnossa on Ganges tai Euroopan suurimpien maiden joet ja sitten vertaa Suomen metsiin, järvivesiin, pohjavesiin, metsän uudistamiseen ja teollisuutta ja yksilöitä koskeviin määräyksiin esim. kemikaalien ja ympäristömyrkkyjen käytössä, niin ei mahdu minun kaaliini miten ollaan maailman keskiarvon huonommalla puolella.

En nyt ihan päässyt tähän kiinni tähän.

Mihinköhän EU sanktioihin oikein viittaat?

Per capita = per henkilö, joten miten tuo henkilön paino liittyy asiaan?

Luonnollisesti viiden miljoonan ihmisen absoluuttiset päästöt ovat pienemmät kuin miljardin ihmisen. Onko ratkaisu siis pilkkoa miljardin ihmisen maat ja muodostaa niistä pienempiä viiden miljoonan ihmisen maita? Tällöin kaikkien absoluuttiset päästöt ovat samaa luokkaa = ongelma ratkaistu?

 

[Randomizer]

Juurihan tuossa @Sikatiiker selitti että päästöt pitäisi laskea ja kompensoida henkilökohtaisesti, eikä kollektiivisesti maittain per capita. Toki tuon toteuttaminen olisi hankalaa ja lisäisi byrokratiaa valtavasti mutta idea on mielestäni ihan hyvä.

 

[Sikatiiker]

Juurihan tuossa @Sikatiiker selitti että päästöt pitäisi laskea ja kompensoida henkilökohtaisesti, eikä kollektiivisesti maittain per capita. Toki tuon toteuttaminen olisi hankalaa ja lisäisi byrokratiaa valtavasti mutta idea on mielestäni ihan hyvä.

Hyvä mielestäni periaatetasolla. Toinen mielestäni järkevä vaihtoehto on laskea valtioille absoluuttisten päästöjen osuus maailman absoluuttisista päästöistä ja suhteuttaa sanktiot siihen.

Sanktioista puhuessani tarkoitan sitä kun Suomi joutuu ostamaan hiilinieluja muilta mailta joilla on meitä vähemmän metsiä.

Hullunkurista hommaa kun meillä on metsät hoidettu hyvin niin maksamme niille jotka absoluuttisesti aiheuttavat meitä enemmän päästöjä ja joilla on vähemmän metsiä omasta takaa.

 

[vindicator rapeto]

Hyvä mielestäni periaatetasolla. Toinen mielestäni järkevä vaihtoehto on laskea valtioille absoluuttisten päästöjen osuus maailman absoluuttisista päästöistä ja suhteuttaa sanktiot siihen.

Sanktioista puhuessani tarkoitan sitä kun Suomi joutuu ostamaan hiilinieluja muilta mailta joilla on meitä vähemmän metsiä.

Hullunkurista hommaa kun meillä on metsät hoidettu hyvin niin maksamme niille jotka absoluuttisesti aiheuttavat meitä enemmän päästöjä ja joilla on vähemmän metsiä omasta takaa.

Pitäisi tiettyjen metsäkadon aiheuttaneet valtiot pistää takautuvasti vähintään verolle - tai vielä parempi asettaa metsienistutuspakko - niistä tuhoista joita ovat vuosisatojen saatossa aiheuttaneet. Näitä valtioita on useita mutta ainakin Saksa, UK ja Kreikka kuuluvat niihin. Esim. briteillä oli aikaisemmin todella runsas metsikkö, aikoina jolloin taistelutkin käytiin miekoin ja kirvein.
Nyt kun katsoo satelliittikuvaa valtiosta, ei siellä ole muuta kuin peltoa jonka lähinnä rikkoo vain asutuskeskukset. Lukuisat maat ovat uhranneet metsänsä teollistumisen alttarille.

 

[Spotty]

Sanktioista puhuessani tarkoitan sitä kun Suomi joutuu ostamaan hiilinieluja muilta mailta joilla on meitä vähemmän metsiä.

Hullunkurista hommaa kun meillä on metsät hoidettu hyvin niin maksamme niille jotka absoluuttisesti aiheuttavat meitä enemmän päästöjä ja joilla on vähemmän metsiä omasta takaa.

Tuo on hieman harhaanjohtavasti sanottu. Esimerkiksi Suomen tavoite olla "hiilineutraali" vuoteen 2035 mennessä, ei ole koskaan tarkoittanut etteikö Suomi tuottaisi päästöjä. Vaan on suunniteltu, että maankäyttösektorin nielut olisivat yhtä suuret kuin päästöt.

Istuvat hallitukset päättivät kuitenkin jo vuoden 2010 tienoilla kasvattaa hakkuita kestämättömälle tasolle, josta ne ovat jopa kasvaneet. Suomen nettopäästöt ovat pysyneet samalla tasolla jopa viimeiset 35 vuotta, mutta ikävä kyllä aina kun uutisoidaan "päästöjen vähentymisestä" ei tarkoiteta nettopäästöjä.

Suomi ei joudu ostamaan hiilinieluja. Suomi haluaa ostaa hiilinieluja muualta, koska näin ei tarvitse pitää parempaa huolta omasta maasta.


Tämähän pikemminkin tarkoittaa, että Suomessa metsät on hoidettu niin päin persettä, ettei muiden sektoreiden päästövähennyksillä ole ollut mitään väliä.

 

[Gespard]

Pitäisi tiettyjen metsäkadon aiheuttaneet valtiot pistää takautuvasti vähintään verolle - tai vielä parempi asettaa metsienistutuspakko - niistä tuhoista joita ovat vuosisatojen saatossa aiheuttaneet. Näitä valtioita on useita mutta ainakin Saksa, UK ja Kreikka kuuluvat niihin. Esim. briteillä oli aikaisemmin todella runsas metsikkö, aikoina jolloin taistelutkin käytiin miekoin ja kirvein.
Nyt kun katsoo satelliittikuvaa valtiosta, ei siellä ole muuta kuin peltoa jonka lähinnä rikkoo vain asutuskeskukset. Lukuisat maat ovat uhranneet metsänsä teollistumisen alttarille.

Ei kannata uskoa kaikkea puppua mitä kerrotaan ilman lähteitä. Suomi ei ole hoitanut metsiään hyvin millään muulla mittarilla kuin hakkuumäärien kasvattamisessa. Ja se onkin ollut lähinnä ainoa tavoite. Nyt inistään sen takia kun tähän toimintaan halutaan muutosta.

 

[Sikatiiker]

Pitäisi tiettyjen metsäkadon aiheuttaneet valtiot pistää takautuvasti vähintään verolle - tai vielä parempi asettaa metsienistutuspakko - niistä tuhoista joita ovat vuosisatojen saatossa aiheuttaneet. Näitä valtioita on useita mutta ainakin Saksa, UK ja Kreikka kuuluvat niihin. Esim. briteillä oli aikaisemmin todella runsas metsikkö, aikoina jolloin taistelutkin käytiin miekoin ja kirvein.
Nyt kun katsoo satelliittikuvaa valtiosta, ei siellä ole muuta kuin peltoa jonka lähinnä rikkoo vain asutuskeskukset. Lukuisat maat ovat uhranneet metsänsä teollistumisen alttarille.

Tämä ihan täyttä totta. Vaan ne ovat valtioita jotka pitävät puolensa toisin kuin Suomi jonka omatkin toimijat kusevat omiin muroihinsa käyttämällä mieluummin meille haitallisia laskentakaavoja kuin tekemällä laskennat ruotsalaisten käyttämillä mittauksiin perustuvilla paremmilla laskentakaavoilla.

Tuo on hieman harhaanjohtavasti sanottu. Esimerkiksi Suomen tavoite olla "hiilineutraali" vuoteen 2035 mennessä, ei ole koskaan tarkoittanut etteikö Suomi tuottaisi päästöjä. Vaan on suunniteltu, että maankäyttösektorin nielut olisivat yhtä suuret kuin päästöt.

Tämän toki tiedostan. Ei se tee harhaanjohtavaa siitä että me ostamme hiilinieluja itseämme vähemmän metsäisiltä valtioilta eikä siitä että tuotamme vähemmän päästöjä absoluuttisesti (=määrä suhteuttamatta väkilukuun).

Istuvat hallitukset päättivät kuitenkin jo vuoden 2010 tienoilla kasvattaa hakkuita kestämättömälle tasolle, josta ne ovat jopa kasvaneet.

Tämä on yksinkertaisesti vale. Kasvu on ylittänyt poistuman lähes jokaisena vuonna. Laitas tuolle väitteellesi lähteet ennen kuin aletaan vääntää tästä ettei mene ihan pelleilyksi.

 

[Tuomi0]

Ei kannata uskoa kaikkea puppua mitä kerrotaan ilman lähteitä. Suomi ei ole hoitanut metsiään hyvin millään muulla mittarilla kuin hakkuumäärien kasvattamisessa. Ja se onkin ollut lähinnä ainoa tavoite. Nyt inistään sen takia kun tähän toimintaan halutaan muutosta.

Eikö metsänomistajat hoida omaisuuttaan riittävän hyvin?

Suomen pitäisi kyllä kansallisesti valvoa ja edellyttää hyötypuuston kokonaismäärän keskimääräistä ylläpitoa. Pelkästään sen vuoksi jos joku iso toimija haluaisi vetää pikavoiton tai vaikeuttaa suomen asemaa sen avulla jotenkin muutoin. Esimerkkinä vaikkapa venäläinen bulvaani ostaa hyökkäyskaistaleet hiljalleen itärajalta ja hakkaa ne juuri sopivasti paljaaksi. Suomen pääasiallinen luonnonvara on tehometsä ja puhdas vesi.

Jos vaikkapa luonnonsuojelun kautta poistuu 2% tehometsää käytöstä olisi se määrä kaavoitettava kuntien kautta muualta. Epäilisin että maatalouden kehittymisen vuoksi vaikkapa peltojen pinta-alat vähenee ja niistä tulee rikkaruohokasvattamoja. Sieltä voisi löytyä metsitysvaatimusta eli ihan pakkokeinoin maanomistaja istuttamaan tai viljelemään.

Suomen osa geopolitiikassa on palata takaisin -70 luvun Venäjä, Venäjä, Venäjä ajatteluun. Jokainen asia on katsottava huoltovarmuuden ja hyökkäyksen kautta ennen kuin siitä voidaan tehdä muita päätöksiä.

 

[Spotty]

Tämä on yksinkertaisesti vale. Kasvu on ylittänyt poistuman lähes jokaisena vuonna. Laitas tuolle väitteellesi lähteet ennen kuin aletaan vääntää tästä ettei mene ihan pelleilyksi.

Kelpaako esimerkiksi tuo linkki, jonka laitoin jo viime viestiini? (Linkki) Tässä vielä toinen. Tässä kolmas, josta alla lainaus:

"Luonnonvarakeskuksen (2018b) tietojen perusteella vuonna 2017 hakkuumäärä oli noussut noin 60 milj. m3:n tasosta (2000−2012) noin 72 milj. m3:n tasolle, ja vuonna 2018 hakkuut jatkoivat kasvua. Kansallinen metsästrategia (Maa- ja metsätalousministeriö 2019) viitoittaa siihen, että Suomessa hakataan runkopuuta ensi vuosikymmenen puolivälissä noin 80 milj. m3 vuodessa.
Näin vaikka viimeaikaisen tutkimuksen mukaan (Heinonen ym. 2017) seuraavan 100 vuoden puuntuotos (hakkuukertymä + tilavuuden lisäys) maksimoituu, jos vuotuinen hakkuukertymä on koko sadan vuoden ajan noin 60 milj. m3.

Hakkuiden lisääminen yli 75 milj. m3:n hidastaa metsien tilavuuskehitystä niin voimakkaasti, että puuntuotos pienenee, vaikka joka vuosi hakataankin 15 milj. m3 enemmän. Hakkuiden lisääminen metsästrategian mukaisesti Suomen nuorissa nykymetsissä pienentää metsien kasvua ja vähentää teollisuuden puunsaantia pitkällä aikavälillä. Samalla myös vähennetään merkittävällä tavalla metsiemme hiilinielua seuraavina vuosikymmeninä."

Karkeasti ottaen tuossa 2005-2010 tienoilla hakkuita alettiin merkittävästi kasvattaa. Myös hakkuumäärän kestämättömyydestä on uutisoitu vähintäänkin viimeiset kymmenen vuotta, mutta tämä on aina ohitettu jollain UPM:n edustajan haastattelulla, jossa toimitusjohtaja kertoo kaiken olevan kunnossa.

 

[Gespard]

Eikö metsänomistajat hoida omaisuuttaan riittävän hyvin?

Millä mittarilla? Tämä ketju on ilmastonmuutoksesta. Se mitä metsätalouden edustajat täällä yrittää syöttää on lähinnä pelkästään sitä taloudellista puolta. Ilmastonmuutokseen liittyy aika paljon muutakin. Eihän tässä nyt ollut tarkoitus viestiä siitä että kaikki muutokset olisi tehtävä nyt ja heti, vaan yritin vaan oikaista tätä jatkuvaa misinformaatiota mitä täällä levitetään.

 

[Tuomi0]

Millä mittarilla? Tämä ketju on ilmastonmuutoksesta. Se mitä metsätalouden edustajat täällä yrittää syöttää on lähinnä pelkästään sitä taloudellista puolta. Ilmastonmuutokseen liittyy aika paljon muutakin. Eihän tässä nyt ollut tarkoitus viestiä siitä että kaikki muutokset olisi tehtävä nyt ja heti, vaan yritin vaan oikaista tätä jatkuvaa misinformaatiota mitä täällä levitetään.

Eikös sitä pitäisi lähestyä jollain toisella termillä silloin kuin metsän hoitamisella? Vaikkapa Kiinalaisen merenrantakaupungin vedenpinnan korkeuden hoitaminen?

Jos me Suomessa viljellään moisia termejä meidän metsien tilasta annamme näille keskieuroopan kehitysvammaisille juridisia aseita väännellä ne sanat tarkoittamaan jotain mitä ne eivät tarkoita. Tietenkin jos kapitalistisesti huomataan että metsiä hakataan liikaa on se kansantaloudellisesti ajatellen muutettava toiseen asentoon. Se kuulostaa minusta huolestuttavalta, mutta en saanut ainakaan tuosta luonnonvarakeskuksen sepostuksesta käsitystä onko taloudellisesti hakkuita liikaa vai liian vähän?

Toisaalta jos 13 miljardia velkaa vuosittain ei näytä tuntuvan missään valtiontaloudessa niin tehdään tästä maasta vaan joku iso sirkus jossa on paljon ulkoilmapuistoja Keskieuroopan veneenrakentajamaille säilössä. Voivat sitten hakata ne ilmaiseksi joskus kun heille tulee siihen tarvetta. 150 vuotiaasta kuusesta saa paremman sotalaivan kuin 60 vuotiaasta, antaa niiden kasvaa.

 

[Gespard]

Eikös sitä pitäisi lähestyä jollain toisella termillä silloin kuin metsän hoitamisella? Vaikkapa Kiinalaisen merenrantakaupungin vedenpinnan korkeuden hoitaminen?

Miksi vastaat jos ei ole mitään kerrottavaa? Tämän misinformaation tarkoitus on juurikin maalata kuvaa että EU päättää kaikesta ja on syypää tilanteeseen sekä ongelmiin. Kyllä Suomessa tiedetään mitkä asiat menevät persettä päin, niistä vaan ei haluta avautua kun se haittaisi bisneksiä.

 

[Tuomi0]

Miksi vastaat jos ei ole mitään kerrottavaa? Tämän misinformaation tarkoitus on juurikin maalata kuvaa että EU päättää kaikesta ja on syypää tilanteeseen sekä ongelmiin. Kyllä Suomessa tiedetään mitkä asiat menevät persettä päin, niistä vaan ei haluta avautua kun se haittaisi bisneksiä.

Sinähän tässä et kerro mitään, tarkoitat siis metsien hoidolla ilmastonmuutoksen hoitamista? Ei kai ilmastonmuutos ole ehtinyt määräyksien muodossa juurikaan vaikuttamaan metsien taloudelliseen hoitoon noiden tutkimusten ajankohtina vaan puhe on tulevaisuudesta? Siitä siis ei voi EU:ta syyttää jos metsänomistajat eivät toimi kuten kunnon kapitalistit ja hoida omaisuuttaan tuottamaan mahdollisimman hyvää pitkän aikavälin tulosta. Se ei ole mikään mahdottomuus, huonoa taloudenpitoa voi olla missä tahansa.

Minulle on jäänyt kuitenkin epäselväksi että onko kyseessä kapitalistinen ongelma vai ideologinen, eli hoidammeko metsiämme ideologisesti väärillä tavoilla?

 

[Sikatiiker]

Kelpaako esimerkiksi tuo linkki, jonka laitoin jo viime viestiini? (Linkki) Tässä vielä toinen. Tässä kolmas, josta alla lainaus:

"Luonnonvarakeskuksen (2018b) tietojen perusteella vuonna 2017 hakkuumäärä oli noussut noin 60 milj. m3:n tasosta (2000−2012) noin 72 milj. m3:n tasolle, ja vuonna 2018 hakkuut jatkoivat kasvua. Kansallinen metsästrategia (Maa- ja metsätalousministeriö 2019) viitoittaa siihen, että Suomessa hakataan runkopuuta ensi vuosikymmenen puolivälissä noin 80 milj. m3 vuodessa.
Näin vaikka viimeaikaisen tutkimuksen mukaan (Heinonen ym. 2017) seuraavan 100 vuoden puuntuotos (hakkuukertymä + tilavuuden lisäys) maksimoituu, jos vuotuinen hakkuukertymä on koko sadan vuoden ajan noin 60 milj. m3.

Hakkuiden lisääminen yli 75 milj. m3:n hidastaa metsien tilavuuskehitystä niin voimakkaasti, että puuntuotos pienenee, vaikka joka vuosi hakataankin 15 milj. m3 enemmän. Hakkuiden lisääminen metsästrategian mukaisesti Suomen nuorissa nykymetsissä pienentää metsien kasvua ja vähentää teollisuuden puunsaantia pitkällä aikavälillä. Samalla myös vähennetään merkittävällä tavalla metsiemme hiilinielua seuraavina vuosikymmeninä."

Karkeasti ottaen tuossa 2005-2010 tienoilla hakkuita alettiin merkittävästi kasvattaa. Myös hakkuumäärän kestämättömyydestä on uutisoitu vähintäänkin viimeiset kymmenen vuotta, mutta tämä on aina ohitettu jollain UPM:n edustajan haastattelulla, jossa toimitusjohtaja kertoo kaiken olevan kunnossa.

Niin, huoh... Tässä jakamassasi linkissä esitetään kuvassa 2 seuraavaa: Hakkuukertymä (punainen käyrä) + luonnollinen poistuma = kokonaispoistuma (sininen käyrä) ja kasvu (vihreä käyrä) on ollut kaikkina vuosina 1970-luvun alusta saakka korkeammalla kuin kokonaispoistuma. Puusto siis kasvanut joka ikinen vuosi. Greenpeace-propagandaa ja suoranainen vale väittää että hakkuut olisivat millään mittarilla "sietämättömällä tasolla".

Täällä esitettiin palkkikuvaajin kuinka metsien vuotuinen kasvu 2014-2017 noin 107 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Selitä millä mentaaliakrobatialla 75 miljoonan kuution hakkuu vuodessa on sietämätöntä kun kasvua tulee 107 miljoonaa kuutiota eli about 30 miljoonaa kuutiota enemmän kuin hakkuut. Tässä jälkimmäisessä linkissä kuvio 3 kertoo kaiken oleellisen kohdassa "puuntuotannollisesti suurin kestävä": siinä esitellään yli 100 miljoonan kuution poistuma eli yli 90 miljoonan kuution hakkuukertymä. Hakkuukertymä 2024: 73.7 miljoonaa kuutiota, 2023 72.7 milj., 2022 75.1 milj., 2021 76.3 milj. kuutiometriä.

 

[Tuomi0]

Täällä esitettiin palkkikuvaajin kuinka metsien vuotuinen kasvu 2014-2017 noin 107 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Selitä millä mentaaliakrobatialla 75 miljoonan kuution hakkuu vuodessa on sietämätöntä kun kasvua tulee 107 miljoonaa kuutiota eli about 30 miljoonaa kuutiota enemmän kuin hakkuut. Tässä jälkimmäisessä linkissä kuvio 3 kertoo kaiken oleellisen kohdassa "puuntuotannollisesti suurin kestävä": siinä esitellään yli 100 miljoonan kuution poistuma eli yli 90 miljoonan kuution hakkuukertymä. Hakkuukertymä 2024: 73.7 miljoonaa kuutiota, 2023 72.7 milj., 2022 75.1 milj., 2021 76.3 milj. kuutiometriä.

Jos ei metsän kasvattamiseen liity mitään syklejä jotka tulevat myöhemmin puremaan perseestä niin tuossa minusta nähdään kehittyneen metsänhoidon tulokset -70 luvulla ja tuottavat pian noin kaksinkertaisen määrän kasvua verrattuna perunasäkkiin pukeutuneen kansan puuhasteluun. Ei sinänsä yllättävää miten olemassaolevasta omaisuudesta huolehtiminen voi johtaa omaisuuden kasvamiseen!

Kuvaajasta nähdään että kulmakerroin risteää joskus vuonna 2060 viivotinanalyysillä, jolloin hakattaisiin ensimmäistä kertaa -70 luvun jälkeen yhtä paljon kuin kasvatetaan. Onko tämä siis se Hollantilaisen hupiukon hätähuuto metsiemme tilasta?

 

[pulatunnus]

Tilastosta riippuen on minusta ne avainsanat. EU:n päästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin Kiinan tai Intian, siksi EU sanktioi suomalaisia. Loogista jos juo maitoa nenän kautta. Suomessa on jo yli 25 vuotta ollut EU:n vaatimuksesta tehtaiden piipuissa korkean teknologian ratkaisuja Suomen päästöjen vähentämiseen. Nämä teknologiset ratkaisut ilmestynevät noille sikolättivaltioille 25 vuoden päästä mikäli heitä huvittaa.

Per capita on kuulemma ainoa oikea peruste sanktioida päästöistä. Tällä saadaan jyvitettyä isojen jokiensa muovittajien ja sademetsiensä raivaajien ilmanlaatunsa ja maaperänsä paskomisesta vastuu harvaan asutuille pikkuvaltioille, joilla absoluuttisten päästöjen valossa oma pesä on jo pidetty noihin isompiin nähden puhtaana pitkän aikaa. Miksi sitten ei sanktioida per capita -periaatteella?

Tuolla per capita -logiikalla 100kg henkilöä veloitettaisiin ruuasta, terveydenhuollosta ja liikenteestä yli 40% enemmän kuin 70kg henkilöä. Jokaiselle ihmiselle kuuluisi langettaa etukäteen maksettava päästökompensaatio kaikista päästöistä joita itse toiminnallaan aiheuttaa sekä energiassa, ruuassa, kulutustuotteissa että palveluissa joita yksilö kuluttaa. Silloin saavutettaisiin oikeudenmukaisuus ihan objektiivisesti tarkasteltuna. Päästökompensaatio pitäisi maksaa joka kerta ennen auton hankintaa tai sillä ajamista, joka kerta ennen muovituotteen (jopa muovipullon) ostamista. Sitten tämän summan täytyisi olla valuuttakurssimuunnoksien jälkeen tasapuolinen kaikille niin Bangladeshissa kuin Suomessa ilman mitään köyhyysalennuksia. Ainoa poikkeus tästä tasa-arvoisuudesta olisi pääoma eli tehtaan omistajat maksaisivat sen päästökompensaation tehtaan aiheuttamista päästöistä. Tietysti tämän päästökompensaation voisi jyvittää myös työntekijöille tarjoamalla heille mahdollisuuden ostaa osan yrityksen osakekannasta. Silloin saisivat nauttia osakeannista sekä vastuunkannosta päästökompensoinnissa.

Järki pakeni tästä koko pseudotieteestä vuoiskymmeniä sitten ja jäljelle jäi teennäinen ilmastohysterian lietsominen, jossa poimitaan rusinat pullasta. Lennellään ympäri maailmaa ja jeesustellaan muille heidän valinnoistaan.

Kun katsoo miten sakeaa on Pekingin hengitysilma tai missä kunnossa on Ganges tai Euroopan suurimpien maiden joet ja sitten vertaa Suomen metsiin, järvivesiin, pohjavesiin, metsän uudistamiseen ja teollisuutta ja yksilöitä koskeviin määräyksiin esim. kemikaalien ja ympäristömyrkkyjen käytössä, niin ei mahdu minun kaaliini miten ollaan maailman keskiarvon huonommalla puolella.

Vähän liikaa tunnetta, vs lihaa. Ketjuun joku postasi jotain tilastoa, missä Suomi oli sijoittunut pallon keskiarvon huonommalle puolelle, ja jos ja kun keskiarvo on rajusti huononpuolelle, niin hyvikseksi ei voi itseää nimittää.

Se ei ole pointti asuuko ihmiset tiheästi, vai kaukana toisistaan. Aiheeseen liittyen sitä valintaa voi tehdä ihan se tehokkuuden kannalta.

Jos tavoite neutraalisuus, niin sillä ei väliä onko kansallisesti, tai mailmanlaajuisesti jaettu tuhanne, miljoonan vai miljardin ryhmiin, kasvaako jonkin ryhmän ihmismäärä vai pieneneekö, vertailukelpoisempaa verratta miljradia miljoonaan, on se per henkilö vertausluku.

Jos haluaisit Suomesta tehdä hyvistä, niin sitten pitäisi kaivaa nieluja, nettonieluja, niitä meillä toki ollut, mikä parantaa siten tekemäämme kansallista taakkaa, mutta ei se meistä siltikään tee neutraaleja.

No toinen mitä olisi voinut parsia on se hiilireppu, se että hiilikauppa on aika lapsenkengissä, eli mitä sieltä löytisi, osassa tilastoja fosiiliset polttoaineet lasketaan päästöiksi siellä missä ne päästetään, osa tuotteista/palveluista ei taasen "kuljeta" sitä hiiltä mukana sen päästöksi kuka sen tuotteen käyttää.


Sitten jos pohdit missä on hyviksiä, missä pahiksia, jos jossain on päästelty 70 vuotta ja pidempään nettona ihan tolkuttomasti, niin onhan se valtio kaukana neutraalista vaikka nyt olisi leikannut päästöjä rajusti ja alkaisi vuositasolla läheneen neutraali.

Edelläoleva muistaa varsinkin silloin jos syylistaa kehittyviämaita, samalla kun länkkärit vasta alkaa samaan vuosittaisi päästöjä taittuun yhtään millää mittarilla.

 

[Gespard]

Sinähän tässä et kerro mitään, tarkoitat siis metsien hoidolla ilmastonmuutoksen hoitamista?

Se oli arkikielinen ilmaisu sille miten ihmiset "hoitavat" metsiään. Suuri ongelma on siinä että Suomen metsäkanta on nuorentunut tihentyneiden hakkuiden myötä huomattavasti, ja sillä on suuria vaikutuksia niin luonnon monimuotoisuuteen kuten myöskin päästöihin joissain määrin. Kohtuullisen suuri ongelma on myöskin metsien pirstaloituminen, etenkin eteläsuomessa, ei siellä ole kuin pari kunnollista metsää, ja loput sitten tilkkutäkkiä. Nämä eri asiat ovat vuosikymmenten myötä sitten kasvattaneet epätasapainoa pohjoisen Suomen ja eteläsuomen välillä. Tilanne kärjistyy luultavasti entisestään nyt kun taloudellisesti menee huonosti, ja se otetaan tietenkin pois luonnonvaroista, eli etelän nopeasti kasvavista metsistä sekä itä-Suomen tähän asti suht yhtenäisistä metsäalueista, joita yritetään saada mm. tuulivoimaloiden ym. infran käyttöön.

Niin ja ainot syy siihen miksi sitä lappia ym. ei ole vielä päästetty vapaapudotukseen luontoarvojen puolesta on se että siellä puusto kasvaa hitaasti.

Ihmettelisin itse ennemminkin jos EUlta ei löytyisi Suomelle valitettavaa, kun suunta on selkästi alaspäin lähes kaikessa, ja myös niissä hakkuutuloissa. Tehometsätalous toimii kuten tehomaatalouskin, toimii kunnes ei yhtäkkiä enää toimikaan.

 

[Tuomi0]

Se oli arkikielinen ilmaisu sille miten ihmiset "hoitavat" metsiään. Suuri ongelma on siinä että Suomen metsäkanta on nuorentunut tihentyneiden hakkuiden myötä huomattavasti, ja sillä on suuria vaikutuksia niin luonnon monimuotoisuuteen kuten myöskin päästöihin joissain määrin. Kohtuullisen suuri ongelma on myöskin metsien pirstaloituminen, etenkin eteläsuomessa, ei siellä ole kuin pari kunnollista metsää, ja loput sitten tilkkutäkkiä. Nämä eri asiat ovat vuosikymmenten myötä sitten kasvattaneet epätasapainoa pohjoisen Suomen ja eteläsuomen välillä. Tilanne kärjistyy luultavasti entisestään nyt kun taloudellisesti menee huonosti, ja se otetaan tietenkin pois luonnonvaroista, eli etelän nopeasti kasvavista metsistä sekä itä-Suomen tähän asti suht yhtenäisistä metsäalueista, joita yritetään saada mm. tuulivoimaloiden ym. infran käyttöön.

Luonnon monimuotoisuus on tehon vastakohta kaikkialla. Onko Hollantilaisen peltokaistaleen monimuotoisuus kovin hyvä, en usko. Ovatko he koittaneet parantaa monimuotoisuutta niillä alueilla? En usko että edes jutelleet moisesta. Niissä pöydissä siis missä joku pitkäksi kasvanut, peruna suussa puhuva ukko ottaa puheeksi monimuotoisuuden heittelee hän kiviä lasitalossaan. On varmasti otollista puhua silloin vain metsän monimuotoisuudesta (jotka he hakkasivat pois 99.9% 1800 luvulle tultaessa) ja jos siitäkin vielä päästään kiinni ukkelin tukkaan, niin puhe muuttuu taas johonkin vielä ilmavampaan.

Tämä on sitä ilmastonmuutos pöhinää. Mielestäni Suomalaisen ihmisen ei kannata tarttua siihen putoavaan puukkoon laisinkaan metsiemme hallintaoikeuksien kanssa vaan miettiä asioita itsekkäästi kansalliselta näkökulmalta. Me suomalaiset tiedämme mitä metsä on ja ryssiä lukuunottamatta juuri kukaan muu ei tiedä. Annammeko tietämättömille hörhöille vallan päättää asioista joista me tiedämme enemmän?

Monimuotoinen metsähän on luontaisesti terveempi metsä eli se on hyve sinänsä. Voidaanko sitä edistää menettämättä tehokkuutta, voidaanko pirstaloituneet palstatilat ja sitä kautta pirstaloituneet hakkuut saattaa jonkinlaiseen omaisuusrajat ylittävään hakkuusuunnitelmaan?

Minäkin mieluummin kävelisin luontopolkua pitkin Turusta Helsinkiin, mutta siihen on ikävä kapitalisti laittanut moottoritien metsäpolun päälle joten auto on ainut vaihtoehto. Nämä ovat niitä kompromisseja, kivat asiat menevät sivilisaation jyrän alle mutta tuliko jotain parempaa tilalle?

 

[pulatunnus]

Hyvä mielestäni periaatetasolla. Toinen mielestäni järkevä vaihtoehto on laskea valtioille absoluuttisten päästöjen osuus maailman absoluuttisista päästöistä ja suhteuttaa sanktiot siihen.

Sanktioista puhuessani tarkoitan sitä kun Suomi joutuu ostamaan hiilinieluja muilta mailta joilla on meitä vähemmän metsiä.

Hullunkurista hommaa kun meillä on metsät hoidettu hyvin niin maksamme niille jotka absoluuttisesti aiheuttavat meitä enemmän päästöjä ja joilla on vähemmän metsiä omasta takaa.

Jos päästötavoiteet ja sitoumukset on valtio kohtaisia , niin päästökauppa on järkevää, se ohjaa päästöt ja päästöttömyyden sinne missä tehokasta. Ei sillä ole väliä missä niellään missä päästetään, vaan sille miten se on tehokkainta.

Suomen sopimukset, sitoumukset on sitten oma lukunsa, Suomessa nyt vähän ajauduttu siihen että jotkut tahot haluaa puuttua metsänkäyttöön, kahdella motiivilla, yksi on se että muut sektorit on jo päästelleet, metsän hiilivarastot (siis joku toinen taho käyttänyt tilapäiset varastot omien päästöjen nieluna) ja nielutkin ilman korvausta, joten joku saanut ajatuksen että hankkikoon metsän omistajat nieluja, tai varastoikoon.

Hakkuiden pakko vähentäminen on parista ilmastosyystä haastavaa, ensinnä se vähentää sen hiilineutraalien tuotteiden tarjontaa, ja mm niiden tuotteiden tarjontaa jolla tehokkaasti vähennetään hiilipäästöjen aiheuttamia tuotteiden/palveluiden käyttöä. Eli se sattuu myös niille päästäjille.
Toinen on se että se heikentää metsän hiilensidonnan tehokkuutta, eli se suorasidonta vähenee, että alkaa pikkuhiljaa päästeleen sitä hiiltä suoraan ilmaan, ilman että se olisi hyödynnetty hiilineutraaleina tuotteina.


Meidän sopimuksissa on myös se ongelma että jos tuomme fosiilisia polttoaineita ja poltamme ne ovat meidän päästöt, mutta jos viemme meidän tuotteita joihin varastoitunut hiiltä, niin se on meidän päästö. No tuo vertaus on toki huono. Kaikki tavara ja palvelu liikenne pitäisi joko sisältää sen hiili , tai olla neutraalia.

Eli jos myy tukin, niin sen sisältämä hiili voisi olla neutraalia, jos metästä asiakkaalle ketju neutraali, energia uusituvuaa, metsä jonkinverran pysyvää nielua ja itse puu sisältää neutraali hiiltä, minkä se puu on kasvaessa ilmasta sitonut.

Fosiiliteräs, se sitten sisältää kaiken netto päästöt mitä tuotanto ketjuaiheuttanut, jolloin ostaja hankkii puuttuvat nielut tai sitten myyjä on sen neutralisoinut.

 

[Spotty]

Niin, huoh... Tässä jakamassasi linkissä esitetään kuvassa 2 seuraavaa: Hakkuukertymä (punainen käyrä) + luonnollinen poistuma = kokonaispoistuma (sininen käyrä) ja kasvu (vihreä käyrä) on ollut kaikkina vuosina 1970-luvun alusta saakka korkeammalla kuin kokonaispoistuma. Puusto siis kasvanut joka ikinen vuosi. Greenpeace-propagandaa ja suoranainen vale väittää että hakkuut olisivat millään mittarilla "sietämättömällä tasolla".

Täällä esitettiin palkkikuvaajin kuinka metsien vuotuinen kasvu 2014-2017 noin 107 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Selitä millä mentaaliakrobatialla 75 miljoonan kuution hakkuu vuodessa on sietämätöntä kun kasvua tulee 107 miljoonaa kuutiota eli about 30 miljoonaa kuutiota enemmän kuin hakkuut. Tässä jälkimmäisessä linkissä kuvio 3 kertoo kaiken oleellisen kohdassa "puuntuotannollisesti suurin kestävä": siinä esitellään yli 100 miljoonan kuution poistuma eli yli 90 miljoonan kuution hakkuukertymä. Hakkuukertymä 2024: 73.7 miljoonaa kuutiota, 2023 72.7 milj., 2022 75.1 milj., 2021 76.3 milj. kuutiometriä.

Pitäisikö sinun myös lukea, eikä vain katsoa kuvia...

E: Ja mikä oleellisinta, tämä keskustelu lähti hiilinieluista eikä keskustelu nyt koske mikä on metsätalouden näkökulmasta kestävää, vaan päästöjen.

" [...] metsien lisähakkuut pienentävät nykymallien mukaan Suomessa hiilinielua siten, että 1 tonni hakkuun kautta saatua hiiltä tuotteisiin ja energiaan pienentää 1,7 tonnia hiiltä metsässä (1,7 tC/tC). Tämä on vertailukelpoinen edellä esitettyyn puun hyödyntämisen substituutiokertoimeen (alle 1 tC/tC). Tämän perusteella hakkuiden lisääminen 60 milj. kuutiosta 80 milj. kuutioon aiheuttaa keskimäärin vähintään 12 milj. t CO2:n vuosipäästön vuosina 2015−2055, vaikka puutuotteiden hiilivarastomuutokset sekä puutuotteiden- ja energian substituutiohyödyt ovat tarkastelussa mukana.

Käytännössä päästöt jatkuvat vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Vaikka lisähakkuiden kautta saadaan tulevaisuudessa metsien paremman kasvun johdosta metsänielua suuremmaksi, lisähakkuut lisäävät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta vähintään sadan vuoden ajaksi eteenpäin (Kallio ym. 2016, Seppälä ym. 2019). Jopa pitemmäksi aikaa, koska ”hiilivelan” hyvittäminen edellyttää, että tulevaisuudessa metsän paremmalla kasvulla ja hyödyntämisellä poistetaan sama määrä hiilidioksidia kuin lisähakkuut tämän vuosisadan aikana aiheuttavat ilmakehään."

 

[pulatunnus]

kuten myöskin päästöihin joissain määrin.

Tehokas metsänhoito hiilipäästöjen kannalta lisännyt metsän kasvua huomattavasti kokonaisuutena, ja varsinkin pinta-alaa kohti. Pysyvän sidonnan osalta suhteessa heikommin. Yksittäisten kohteiden osalta voinut myös olla päinvastaista, ja niiden osalta tehostamis toimia, ne usein ei ole olleet menestyneitä metsänkasvun kannalta, joten keinovalikoimassa muitakin.

Lisäksi metäjalosteilla touteutetaan palveluita, tuotteita jotka enemmän tai vähemmän hiilineutraaleja, lisäksi jalosteilla korvataan fosiilipäästöjä aiheuttavia komponentteja, tuotteita. Oma piirteensä vielä se että metsäpohjaiset jalosteet saatetaan uudelleen jalostaa edellisen käytön jälkeen ja ketjun lopuksi kun hiilivapautetaan takaisin ilmaan, niin siitä vapautunut energiakäytetään hyväksi, usein korvaa fosiilista energiaa.

Eli hiilipäästöjen vähentämiseksi se on erittäin tehokasta. Jos ilmastonmuutosta torjunnassa ykkösasia vähentää foosiilisten käyttöä (polttoa), niin ei kananttaa rajoittaa fosiilisen kanssa kilpailevien, fosiilisia korvaavien tuotteiden käyttöä, valmistusta. vaan päin vastoin turvata. Jos kyse vielä ketjuista jotka on neutraaleja,tai jopa nieluja, niin keinotekoisesti ei sille sektorille kannata esteitä rakentaa.

 

[Tuomi0]

" [...] metsien lisähakkuut pienentävät nykymallien mukaan Suomessa hiilinielua siten, että 1 tonni hakkuun kautta saatua hiiltä tuotteisiin ja energiaan pienentää 1,7 tonnia hiiltä metsässä (1,7 tC/tC). Tämä on vertailukelpoinen edellä esitettyyn puun hyödyntämisen substituutiokertoimeen (alle 1 tC/tC). Tämän perusteella hakkuiden lisääminen 60 milj. kuutiosta 80 milj. kuutioon aiheuttaa keskimäärin vähintään 12 milj. t CO2:n vuosipäästön vuosina 2015−2055, vaikka puutuotteiden hiilivarastomuutokset sekä puutuotteiden- ja energian substituutiohyödyt ovat tarkastelussa mukana."

Onko jokun myynyt nuo metsän hiilinielut jonnekin jo etukäteen? Sehän olisi jonkin sortin kusetusta.

Suomessahan ei ollut jääkaudella laisinkaan metsää eli mielestämme voimme laskea kaikki pystyssä olevat rangat nettopositiiviseksi.

Jos siis leikitään että ilmastonmuutoksen torjunta on matematiikkaa ja sitä torjutaan yhdessä rintamassa, millä tavalla eurooppalainen peltotila lasketaan kun siellä ei ole puita juuri nyt, mutta puita siellä on ollut? Jos siis Hollantilainen viljelijä pystyttää kaksi puuta pellolleen ja siten kasvattaa koko maansa hiilinieluja 50%, eikö hän ole todellisuudessa vasta maksamassa velkaa joka on aivan hillitön? Onko lopulta kaikki maa-ala metsää vai sulaa kiveä lähtökohtaisesti?

 

[pulatunnus]

Onko jokun myynyt nuo metsän hiilinielut jonnekin jo etukäteen? Sehän olisi jonkin sortin kusetusta.

Tuollaisessa laskentamallissa kyllä.

Suomessahan ei ollut jääkaudella laisinkaan metsää eli mielestämme voimme laskea kaikki pystyssä olevat rangat nettopositiiviseksi.

No ei, jos jotain oikein vanhoja puita, jotka alkaisi vapauttaa hiiltä, esim polttamalla ne, niin ne olis fosiilipäästöihin verrattavia.

Eli sademetsän polttaminen tuon takia lähinnä fosiilipäästöön verrattava.

Meillä talousmetsän puut ovat lyhytaikaista hiilivarastoa, joiden polttaminen vapauttaa sen hiilentakaisin ilmastoon.

Jos siis leikitään että ilmastonmuutoksen torjunta on matematiikkaa ja sitä torjutaan yhdessä rintamassa, millä tavalla eurooppalainen peltotila lasketaan kun siellä ei ole puita juuri nyt, mutta puita siellä on ollut? Jos siis Hollantilainen viljelijä pystyttää kaksi puuta pellolleen ja siten kasvattaa koko maansa hiilinieluja 50%, eikö hän ole todellisuudessa vasta maksamassa velkaa joka on aivan hillitön? Onko lopulta kaikki maa-ala metsää vai sulaa kiveä lähtökohtaisesti?

No sillä mallilla missä aikaikkuna on yksi vuosi, niin jos vain kasvattaa tai hilloaa, niin nielee, tai on neutraali, jos sitoo ja vapauttaa yhtäpaljon on neutraali, jos on sitonut 60 aiempaa vuotta, ja nyt vapauttaisi parinvuoden varaston niin nyt olisit päästä. eilistä ei lasketa.

Ongelma toki siinä että pidempiaikaisen sidonnan, kasvun, ja osittain pysyvän nielun kannalta olisi tehokkaampaa uudistaa.


No harrastaa tuota muutkin, myös ne joiden mielestä oman länsimaan ei pitäisi osallistua, vaan muiden. Siinäkin kaavassa unohdetaan menneet ja pieni lasku päästöistä katsotaan hyveeksi, ja huudetaan muita, kumulatiivisesti paljon vähemmän päästäneitä nopeisiin toimiin, että itse voidaan jatkaa.


Toinen nielujen kaappaaja on polttoturvettahaikailevat, ne ynnää vakavissaan valikoitujen turvemaiden nettokasvua vs polttoturve nostoon. No siinä kyse fosiilisen poltosta, ja vieläpä varsin huonolla hyötysuhteella, eli polttamalla jotain muuta fosiilista saa enemmän , tehokkaammin ja halvemmalla energiaa. vastaa nielua vastaan.

Ja muutenkin heikoilla vesillä, turvemaiden netto päästöt ilman polttoturvettakkin eivät meillä ole kovin imartelevia. Eli turvemaiden osalta viimeaikoina paljon tukittu, pohdittu, ideoitu mikä olisi tehokkainta päästöjen kannata. ei ne kaikki metsityksetkään ole niistä tehneet parempia nieluja, jopa päinvastaistakin.

 

[Zacksa]

Tuollaisessa laskentamallissa kyllä.





No ei, jos jotain oikein vanhoja puita, jotka alkaisi vapauttaa hiiltä, esim polttamalla ne, niin ne olis fosiilipäästöihin verrattavia.

Eli sademetsän polttaminen tuon takia lähinnä fosiilipäästöön verrattava.

Meillä talousmetsän puut ovat lyhytaikaista hiilivarastoa, joiden polttaminen vapauttaa sen hiilentakaisin ilmastoon.





No sillä mallilla missä aikaikkuna on yksi vuosi, niin jos vain kasvattaa tai hilloaa, niin nielee, tai on neutraali, jos sitoo ja vapauttaa yhtäpaljon on neutraali, jos on sitonut 60 aiempaa vuotta, ja nyt vapauttaisi parinvuoden varaston niin nyt olisit päästä. eilistä ei lasketa.

Ongelma toki siinä että pidempiaikaisen sidonnan, kasvun, ja osittain pysyvän nielun kannalta olisi tehokkaampaa uudistaa.


No harrastaa tuota muutkin, myös ne joiden mielestä oman länsimaan ei pitäisi osallistua, vaan muiden. Siinäkin kaavassa unohdetaan menneet ja pieni lasku päästöistä katsotaan hyveeksi, ja huudetaan muita, kumulatiivisesti paljon vähemmän päästäneitä nopeisiin toimiin, että itse voidaan jatkaa.


Toinen nielujen kaappaaja on polttoturvettahaikailevat, ne ynnää vakavissaan valikoitujen turvemaiden nettokasvua vs polttoturve nostoon. No siinä kyse fosiilisen poltosta, ja vieläpä varsin huonolla hyötysuhteella, eli polttamalla jotain muuta fosiilista saa enemmän , tehokkaammin ja halvemmalla energiaa. vastaa nielua vastaan.

Ja muutenkin heikoilla vesillä, turvemaiden netto päästöt ilman polttoturvettakkin eivät meillä ole kovin imartelevia. Eli turvemaiden osalta viimeaikoina paljon tukittu, pohdittu, ideoitu mikä olisi tehokkainta päästöjen kannata. ei ne kaikki metsityksetkään ole niistä tehneet parempia nieluja, jopa päinvastaistakin.

Rakentamiseen käytetty puu sidotaan parhaimmillaan yli sadaksi vuodeksi. Ei tietenkään kaikkea

 

[Griffin]

Eikö metsänomistajat hoida omaisuuttaan riittävän hyvin?

Suomen pitäisi kyllä kansallisesti valvoa ja edellyttää hyötypuuston kokonaismäärän keskimääräistä ylläpitoa. Pelkästään sen vuoksi jos joku iso toimija haluaisi vetää pikavoiton tai vaikeuttaa suomen asemaa sen avulla jotenkin muutoin. Esimerkkinä vaikkapa venäläinen bulvaani ostaa hyökkäyskaistaleet hiljalleen itärajalta ja hakkaa ne juuri sopivasti paljaaksi. Suomen pääasiallinen luonnonvara on tehometsä ja puhdas vesi.

Jos vaikkapa luonnonsuojelun kautta poistuu 2% tehometsää käytöstä olisi se määrä kaavoitettava kuntien kautta muualta. Epäilisin että maatalouden kehittymisen vuoksi vaikkapa peltojen pinta-alat vähenee ja niistä tulee rikkaruohokasvattamoja. Sieltä voisi löytyä metsitysvaatimusta eli ihan pakkokeinoin maanomistaja istuttamaan tai viljelemään.

Suomen osa geopolitiikassa on palata takaisin -70 luvun Venäjä, Venäjä, Venäjä ajatteluun. Jokainen asia on katsottava huoltovarmuuden ja hyökkäyksen kautta ennen kuin siitä voidaan tehdä muita päätöksiä.

Kasvuvaiheessa oleva metsä sitoo hiltä paljon. Tureikko ja ryteikkö, joka on vanhaa ei juurikaan..

Mitä taas maatalouteen tulee, niin "ekologinen" viljely, johon painostetaan vaatii selkeästi suuremmat peltopinta-alat, useammasta syystä. Eli peltopinta-alan tarve on lisääntynyt, eikä vähentynyt.

 

[pulatunnus]

Rakentamiseen käytetty puu sidotaan parhaimmillaan yli sadaksi vuodeksi. Ei tietenkään kaikkea

Puusta voidaan tosiaan tehdä jalosteita joissa se hiilipysyy pitkään, ne myydään se nielumukana. (vertaa fosiili)

No tavallaan jos niistä tehdää norjalainen puukirkko ja joku sen polttaa sadanvuoden päästä niin alkaa kääntyyn päästöpuolelle.

Mitä taas maatalouteen tulee, niin "ekologinen" viljely, johon painostetaan vaatii selkeästi suuremmat peltopinta-alat, useammasta syystä. Eli peltopinta-alan tarve on lisääntynyt, eikä vähentynyt.

En tiedä mitä tarkoitat ekologisella, ilmeisesti jotain luomun tyylistä, sopii ainakin johtopäätökseen. Kustannuksia nostaa ja sitten tuotanto suunnat menee tehokkaampaa pinta-ala käyttöön, lihantuotannosta siirtyy kasviksiin.

Mutta jos nyt ei tuota tarkoiteta, vaan sitä että tehokasta viljelyä, tehokkaita konsteja missä mikä sopii mahdollisimman hyvin ympäristöön. Meillä esim miten käyttää turvemaita tehokkaasti, mutta samalla pienentää ynpäristöhaittoja, ja otsikon ilmastopäästöjä. Se tällähetkellä ilmeisesti kehityksen kohteena.

 

[Sikatiiker]

Jos ei metsän kasvattamiseen liity mitään syklejä jotka tulevat myöhemmin puremaan perseestä niin tuossa minusta nähdään kehittyneen metsänhoidon tulokset -70 luvulla ja tuottavat pian noin kaksinkertaisen määrän kasvua verrattuna perunasäkkiin pukeutuneen kansan puuhasteluun. Ei sinänsä yllättävää miten olemassaolevasta omaisuudesta huolehtiminen voi johtaa omaisuuden kasvamiseen!

Kuvaajasta nähdään että kulmakerroin risteää joskus vuonna 2060 viivotinanalyysillä, jolloin hakattaisiin ensimmäistä kertaa -70 luvun jälkeen yhtä paljon kuin kasvatetaan. Onko tämä siis se Hollantilaisen hupiukon hätähuuto metsiemme tilasta?

Ai niin en tajunnutkaan ajatella noin pitkälle että 2010-luvulla hakkuut on kasvatettu kestämättömälle tasolle ja perustelu ois se että jos yhtä paljon kasvatetaan hakkuumääriä vielä seuraavat 35 vuotta niin sitten poistuma ylittää kasvun! Suunnilleen noinhan se alkaakin kuulostaa kestämättömältä tasolta. Tässä toki pitäisi muistaa se, ettei Suomi saa sitä puuta menemään mihinkään sellaisia määriä. Eli enemmän kasvaa kuin käytetään, mutta se ei ole tarpeeksi sekään. Yllätys.

Pitäisikö sinun myös lukea, eikä vain katsoa kuvia...

E: Ja mikä oleellisinta, tämä keskustelu lähti hiilinieluista eikä keskustelu nyt koske mikä on metsätalouden näkökulmasta kestävää, vaan päästöjen.

Noista kuvaajista nyt vain näkee ihan perus matematiikkaa mistä osaa kuka vain päätellä että metsätalous ei ole syypää päästöjen kasvuun jos kasvua on koko ajan enemmän kuin poistumaa. Joo, tietysti laiva- ja lentoliikenteeltä sekä terästeollisuudelta voitaisiin odottaa yhtä epärealistisia päästövähennyksiä jotka kompensoi muiden alojen päästöjä. Vaan ei kiinnosta vihertäviä, maalainen on ainut jota tämä puolue vihaa. Maalainen viljelee ja kasvattaa metsät väärin vuosikymmenien tietotaidolla ja Helsingin yliopistosta osataan kertoa paremmin millä laskentakaavalla saadaan käännettyä tämä yksinkertainen yhtälö kestämättömän tason hakkuiksi. Tämä päästömatematiikka nyt vaan ei ole uskottavaa jos puusto kasvaa joka vuosi enemmän kuin mikä on hakkuumäärä ja väitetään että ei ole kestävää metsätaloutta. Mustasta tässä väännetään valkoista.

 

[Tuomi0]

Kasvuvaiheessa oleva metsä sitoo hiltä paljon. Tureikko ja ryteikkö, joka on vanhaa ei juurikaan..

Mitä taas maatalouteen tulee, niin "ekologinen" viljely, johon painostetaan vaatii selkeästi suuremmat peltopinta-alat, useammasta syystä. Eli peltopinta-alan tarve on lisääntynyt, eikä vähentynyt.

Hakatussa maastossahan kasvaa auringon valon ruoskimana kaikki saatanan näreet ja voikukat jotka ovat maahan siemenet pudottaneet viimeisen 10 vuoden aikana? Voisin kuvitella että biomassan määrä on valon, veden ja ravinteiden yhteenlasku. En toki tiedä miten ruohomätäs käyttäytyy hiilinieluna.

 

[JLM]

Sehän menee vähän niin, että ne vaatimukset monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen suhteen ovat yleensä ristiriidassa keskenään. Jos halutaan sitoa hiiltä, metsiä pitää saada mahdollisimman nopeasti ja paljon kasvavaan tilaan. Ne vanhimmiat eivät enää sido kovin paljon lisää koska ne eivät kasva enää juurikaan ja sitten lahoamisen tuloksena ne vapauttavat hiilidioksidia takaisin. Jos taas vedotaan siihen että pitää saada vanhaa metsää niin senkun laittamaan sitten taloudellista insentiiviä sille. Jos halutaan hiilinieluja niin sama juttu. Nythän ne on vähän niin kuin sosialisoitu ilman kompensaatiota, mitä joku voisi pitää siinä määrin törkeänä kusettamisena ettei välttämättä talkookutsut tunnu kovin mielekkäiltä.

Ja on se vähän niinkin että laskentamallit muuttuvat sellaista vauhtia että nyt tehty päätös on päin persettä todennäköisesti jo taas parin vuoden päästä, jotta päästään sanomaan että kaikki on Suomessa hoidettu päin vittua. Naapurimaassa sitten samanlainen metsä on hiilinielu, mutta meillä taas kerrotaan että ei voi olla kun malli sanoo muuta. Ja jos mittaus on eri mieltä mallin kanssa niin sen pahempi mittaukselle...

 

[Gespard]

Hakatussa maastossahan kasvaa auringon valon ruoskimana kaikki saatanan näreet ja voikukat jotka ovat maahan siemenet pudottaneet viimeisen 10 vuoden aikana? Voisin kuvitella että biomassan määrä on valon, veden ja ravinteiden yhteenlasku. En toki tiedä miten ruohomätäs käyttäytyy hiilinieluna.

Ei kannata edelleenkään uskoa näitä satuja siitä että (hakattu) talousmetsä on paras sitomaan hiiltä. Sitä hiiltä on maaperässäkin, ja se vaatiikin jo hieman monimutkaisemman laskelman että miten määritetään jonkun maapläntin hiilitase, kasvoipa se metsää tai ei. Suomi kärsii sitäpaitsi edelleen soiden ojitusten aiheuttamasta hiilidioksidipäästöjen lisäyksestä. Monessa tapauksessa ja paikassa tämä ylittääkin monisata ja tuhatkertaisesti kaikki puiden kasvuun liittyvät asiat.

 

[Spotty]

Noista kuvaajista nyt vain näkee ihan perus matematiikkaa mistä osaa kuka vain päätellä että metsätalous ei ole syypää päästöjen kasvuun jos kasvua on koko ajan enemmän kuin poistumaa. Joo, tietysti laiva- ja lentoliikenteeltä sekä terästeollisuudelta voitaisiin odottaa yhtä epärealistisia päästövähennyksiä jotka kompensoi muiden alojen päästöjä. Vaan ei kiinnosta vihertäviä, maalainen on ainut jota tämä puolue vihaa. Maalainen viljelee ja kasvattaa metsät väärin vuosikymmenien tietotaidolla ja Helsingin yliopistosta osataan kertoa paremmin millä laskentakaavalla saadaan käännettyä tämä yksinkertainen yhtälö kestämättömän tason hakkuiksi. Tämä päästömatematiikka nyt vaan ei ole uskottavaa jos puusto kasvaa joka vuosi enemmän kuin mikä on hakkuumäärä ja väitetään että ei ole kestävää metsätaloutta. Mustasta tässä väännetään valkoista.

Metsässä on muutakin kuin puuta. Koska tämä agendasi selvästi kumpuaa perinteisestä helsinkiläisvihasta/kaupunkilaisvihasta, niin alla Maaseudun Tulevaisuuden uutisen lainaus:

"Puusto kasvoi hakkuita enemmän, mutta hiilinielu ei kattanut maaperän lisääntyneitä päästöjä. (Luke 15.1.) Luken laskelmien mukaan metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi, koska puuston kokonaisbiomassan (lehdet, oksat, runko, juuristo) kasvu on pienentynyt, koska hakkuut ovat kasvaneet. Lisäksi maaperän hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu on pysähtynyt, koska ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta."

Ehkäpä niillä Helsingin yliopiston tutkijoilla on vuosikymmenien tietotaito ilmaston ja metsän tutkimisesta? Ehkä sekin painaa vaakakupissa jotain. Hehän nimenomaan tekevät sitä missä ovat hyviä (tutkiminen & laskeminen), eivätkä ole neuvomassa kuinka viljellään.

 

[vindicator rapeto]

Sehän menee vähän niin, että ne vaatimukset monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen suhteen ovat yleensä ristiriidassa keskenään. Jos halutaan sitoa hiiltä, metsiä pitää saada mahdollisimman nopeasti ja paljon kasvavaan tilaan. Ne vanhimmiat eivät enää sido kovin paljon lisää koska ne eivät kasva enää juurikaan ja sitten lahoamisen tuloksena ne vapauttavat hiilidioksidia takaisin. Jos taas vedotaan siihen että pitää saada vanhaa metsää niin senkun laittamaan sitten taloudellista insentiiviä sille. Jos halutaan hiilinieluja niin sama juttu. Nythän ne on vähän niin kuin sosialisoitu ilman kompensaatiota, mitä joku voisi pitää siinä määrin törkeänä kusettamisena ettei välttämättä talkookutsut tunnu kovin mielekkäiltä.

Ja on se vähän niinkin että laskentamallit muuttuvat sellaista vauhtia että nyt tehty päätös on päin persettä todennäköisesti jo taas parin vuoden päästä, jotta päästään sanomaan että kaikki on Suomessa hoidettu päin vittua. Naapurimaassa sitten samanlainen metsä on hiilinielu, mutta meillä taas kerrotaan että ei voi olla kun malli sanoo muuta. Ja jos mittaus on eri mieltä mallin kanssa niin sen pahempi mittaukselle...

Itse en näe ristiriitaa: myös vanhoja metsiä tarvitaan juuri ja nimenomaisesti monimuotoisuuden säilyttämiseksi - tai kait nykyään puhutaan vain monimuotoisuuden vähenemisen hidastamisesta.

Ja se että esim vanha puu on jo nähnyt parhaat kasvuvuotensa, ei tarkoita etteikö fotosynteesiä tapahtuisi, eli nekin käyttävät edelleen hiilidioksidia yhteyttämiseen. Varmaan jonkin verran vähemmän, mutta kuitenkin kokonaisuutena massiiviset määrät jos kokonaisesta metsästä puhutaan.

Ja vasta ollaan heräilemässä siihen että mitä tapahtuu maan pinnan alla. Puulajista riippuen juuriston biomassa voi olla jopa 50% puun kokonaisbiomassasta. Kun puu kaadetaan, juuristo vapauttanee hiiltä melko nopeallakin aikataululla maatuessaan. Maaperän koostumus sitten vaikuttaa siihen kuinka paljon tästä vapautuu lähi/tulevaisuudessa ilmakehään.

 

[Berzza]

Jännää, ettei ole nyt ollut kokoajan uutisissa, että suomessa tulevat lämpötilat olemaan etelä-Espanjan luokkaa ihan piakkoin.
Hiihtämäänkin pääsi viime talvena, vaikka lumien piti hävitä jo yli kymmenen vuotta sitten.

 

[jarppi83]

Eihän nykyisellä laskuopilla päästöjä saada laskemaan kuin metsittämällä aavikoita. Kaikki muu touhu on vain näpertelyä...

 

[Sikatiiker]

Eihän nykyisellä laskuopilla päästöjä saada laskemaan kuin metsittämällä aavikoita. Kaikki muu touhu on vain näpertelyä...

Päästöt saadaan laskemaan sillä että metsäteollisuus lakkautetaan ja puihin ei kajota, sillä hiili käyttäytyy ennakoimattomalla tavalla eri tilanteissa. Tarpeen tullen se muuttaa pois sellaisesta puusta jossa ei halua olla esim. suomalainen puu tai suomalainen maaperä. Sitten kun tähän mitenkään liittymättömät maastopalot alkavat olla Suomessakin jokavuotinen rutiini niin syy on ilmastonmuutos. Ei mitään kytköstä metsänhoitoon missään tapauksissa.

Metsä ja riista ovat inhimillisiä olentoja joten riistanhoito on myös kiellettävä. Suurpetojen häirintä kun on laissa jo kielletty, voivat maalaiset muuttaa pois niiden reviireiltä, myös niiltä tulevilta. Kaupunkikeskuksia lähestyvät pedot kuuluu poliisin lopettaa uhkatilanteiden välttämiseksi. Tähän poliisi luultavasti tulee tarvitsemaan virka-apua puolustusvoimilta sen jälkeen kun suurriistavirka-apu on lakannut olemasta koska ei ole enää metsästyskoiria joita olisi koulutettu petojahteihin. Maalla ei niin väliä, siellähän petokontaktit kuuluu asiaan.

Supikoirille ja ketuille voidaan jakaa e-pillereitä sekä ehkäisyneuvontalehtisiä. Lisääntyneiden hirvikolarien ja susi- ja karhuvahinkojen syylliset ovat tyhmät maalaiset ja petovahinkotapauksissa he pitävät omasta halustaan eläimiään ulkona syöttinä pedoille.

Hiilipäästöistä laitetaan kasvukeskuksien ulkopuolella asuville lisävero niin olo kaupungissa paranee. Maalaiset ovat ilmastonmuutoksen aiheuttaneet joten maksakoot siitä rahallisesti, elinkeinonsa, harrastuksensa ja omaisuutensa menettämällä sekä otettakoon heiltä pois oikeus vaikuttaa elinympäristöönsä. Kenenkään ei tarvitse päästä puiden sekaan liikkumaan sillä luontopolut on keksitty joten lenkkeillä voi asfalttitiellä sekä kansallispuistoissa. Autotallin saa rakentaa kasvukeskuksessa hakatun metsän tilalle valetulle asfaltille, mutta syrjäseudulla ei saa puuta kaataa rakennuksen tieltä, siitä on perittävä erikseen raippavero luonnon pilluusta.

Jokainen noista oli pienellä lisävärikynällä ehdotus, jonka olen kuullut aikaisemmin tosissaan kerrottavan ratkaisuksi johonkin ongelmaan. Nämä ongelmat tuntuvat johtuvan lähinnä siitä että maalaiset asuu maalla ja elää siellä eivätkä tule kaupunkeihin sivistyksen pariin elämään niin kuin ihmisen kuuluu. Kaupungissa tiedetään mitä maaseudulle kuuluu tehdä ja insestiä ja vaimonhakkaamista harrastavat maalaiset eivät ymmärrä tosiasioita ja siksi haluavat tuhota ja hävittää luonnon ja eläimet.

Pidin Linkolaa äärivasemmistolaisena mielenvikaisena ihmisvihaajana, mutta sellaiseksi profiloituneesta puolueesta olisi sentään ollut vähemmän harmia kuin tästä hovikelpoisten sosialistien vihreästä puolueesta jolle löytyy aika ajoin vaalikannatusta ja hallitusvastuutakin.

 

[Tuomi0]

Pidin Linkolaa äärivasemmistolaisena mielenvikaisena ihmisvihaajana, mutta sellaiseksi profiloituneesta puolueesta olisi sentään ollut vähemmän harmia kuin tästä hovikelpoisten sosialistien vihreästä puolueesta jolle löytyy aika ajoin vaalikannatusta ja hallitusvastuutakin.

Ilmastonmuutoksen torjunta olisi sitä kulutustottumusten muuttamista ja krääsän ostamisen vähentämistä. Se menee myös yksiin huoltovarmuuden kanssa.

Esimerkiksi Smarter Every Day yritti valmistuttaa amerikassa hiton grilliharjan. Erittäin vaikeaa kun pelkästään injektiomuotteja ei enää siellä valmisteta, jonka joutui siksi tilaamaan harrastelijalta autotallista ja pulttiakaan ei meinannut saada kotimaisesti tuotettuna. Krääsän teettäminen Kiinassa on johtanut siihen, että kaikki muukin valmistuskapasiteetti on siirtynyt sinne. Eikä sitä saada takaisin, kun ei kukaan osaa tehdä mitään eikä haluakaan. Suomessa sadat tuhannet vaativat insinööripaikkoja ja palkkoja maaten kotona loisina ja äänestäen siitä huolimatta. Ei niitä mihinkään hikipajaan saa kuuna päivänä töihin.

Näinollen olemme antaneet ilmastonmuutoksen avaimet tosiasiassa kehittyville maille jotka eivät todellakaan halua mihinkään ilmastotalkoisini ryhtyä. He elävät sillä, että tuhoavat planeettaa meidän halpatilausten seurauksena. Tottakai niille riihikuiva kelpaa ja teknologiasiirrot joita on näiden päästökauppojen avulla sinne kärrätty.

 

[Gespard]

Jännää, ettei ole nyt ollut kokoajan uutisissa, että suomessa tulevat lämpötilat olemaan etelä-Espanjan luokkaa ihan piakkoin.
Hiihtämäänkin pääsi viime talvena, vaikka lumien piti hävitä jo yli kymmenen vuotta sitten.

Mutu vs tilastot: tässä tilastodataa Suomen keskilämpötilasta 2020 luvulle asti. Sääkeskustelu ei muuten kuulu tähän lankaan, ellei sitten halua offtopikilla trollata.

 

[vindicator rapeto]

Ilmastonmuutoksen torjunta olisi sitä kulutustottumusten muuttamista ja krääsän ostamisen vähentämistä. Se menee myös yksiin huoltovarmuuden kanssa.

Esimerkiksi Smarter Every Day yritti valmistuttaa amerikassa hiton grilliharjan. Erittäin vaikeaa kun pelkästään injektiomuotteja ei enää siellä valmisteta, jonka joutui siksi tilaamaan harrastelijalta autotallista ja pulttiakaan ei meinannut saada kotimaisesti tuotettuna. Krääsän teettäminen Kiinassa on johtanut siihen, että kaikki muukin valmistuskapasiteetti on siirtynyt sinne. Eikä sitä saada takaisin, kun ei kukaan osaa tehdä mitään eikä haluakaan. Suomessa sadat tuhannet vaativat insinööripaikkoja ja palkkoja maaten kotona loisina ja äänestäen siitä huolimatta. Ei niitä mihinkään hikipajaan saa kuuna päivänä töihin.

Näinollen olemme antaneet ilmastonmuutoksen avaimet tosiasiassa kehittyville maille jotka eivät todellakaan halua mihinkään ilmastotalkoisini ryhtyä. He elävät sillä, että tuhoavat planeettaa meidän halpatilausten seurauksena. Tottakai niille riihikuiva kelpaa ja teknologiasiirrot joita on näiden päästökauppojen avulla sinne kärrätty.

Paino sanoille OLEMME siirtäneet. Kenen on vastuu?

Lisäksi ainakin Kiinan päästöt ovat selkeästi kääntyneet laskuun. Tämän lisäksi Kiina on vannonut enrgian/tuotantonsa olevan nollapäästöistä viimeistään 2060.

Yllättävä toivonpilkahdus ilmastolle: Kiinan päästöt kääntyivät laskuun

Kiina on investoinut valtavasti uusiutuvaan energiaan.

yle.fi

 

[JLM]

Itse en näe ristiriitaa: myös vanhoja metsiä tarvitaan juuri ja nimenomaisesti monimuotoisuuden säilyttämiseksi - tai kait nykyään puhutaan vain monimuotoisuuden vähenemisen hidastamisesta.

Ja se että esim vanha puu on jo nähnyt parhaat kasvuvuotensa, ei tarkoita etteikö fotosynteesiä tapahtuisi, eli nekin käyttävät edelleen hiilidioksidia yhteyttämiseen. Varmaan jonkin verran vähemmän, mutta kuitenkin kokonaisuutena massiiviset määrät jos kokonaisesta metsästä puhutaan.

Ja vasta ollaan heräilemässä siihen että mitä tapahtuu maan pinnan alla. Puulajista riippuen juuriston biomassa voi olla jopa 50% puun kokonaisbiomassasta. Kun puu kaadetaan, juuristo vapauttanee hiiltä melko nopeallakin aikataululla maatuessaan. Maaperän koostumus sitten vaikuttaa siihen kuinka paljon tästä vapautuu lähi/tulevaisuudessa ilmakehään.

Siinä on ristiriita, koska se vanha metsä ei vedä itseensä hiilidioksidia enää kovin paljoa. Lisäksi tuossa on se, että vanhassa metsässä puut myös kuolevat ja alkavat lahota, silloin siitä puusta vapautuu hiilidioksidia sen koko puun edestä, ei ainoastaan juurakon edestä. Käytännössä on kuitenkin mahdotonta saavuttaa tilannetta missä metsä olisi jatkuvasti siinä tilassa että se vain kasvaa nopeasti. Ja näissä "talkoissa" on mahdotonta saavuttaa tilannetta mikä kelpaisi, koska oikeasti se homman nimi on se että tarvitaan maksajia.

 

[vindicator rapeto]

Siinä on ristiriita, koska se vanha metsä ei vedä itseensä hiilidioksidia enää kovin paljoa. Lisäksi tuossa on se, että vanhassa metsässä puut myös kuolevat ja alkavat lahota, silloin siitä puusta vapautuu hiilidioksidia sen koko puun edestä, ei ainoastaan juurakon edestä. Käytännössä on kuitenkin mahdotonta saavuttaa tilannetta missä metsä olisi jatkuvasti siinä tilassa että se vain kasvaa nopeasti. Ja näissä "talkoissa" on mahdotonta saavuttaa tilannetta mikä kelpaisi, koska oikeasti se homman nimi on se että tarvitaan maksajia.

Metsän iästä riippumatta, puu sitoo siis aina hiilidioksidia eli vanhatkin metsät voivat toimia ihan hyvinä hiilinieluina. Fotosynteesi ei siis puussa lopu koskaan, paitsi puun kuollessa. Puu siis jatkaa hiilidioksidin poistamista ilmakehästä koko elinikänsä ajan. Nuoret puut ovat yleensä ottaen tässä tehokkaampia, mutta vanhatkin puut näin kuitenkin toimivat.

Vanha metsä on hiilinielu - Forest Issues

Kuten tunnettua, nopein tapa voimistaa metsien hiilinieluja on vähentää hakkuita (HS ). Jos tämän sanoo ääneen tai kirjoittaa näkyvälle paikalle, seuraa vastineiden sarja, joissa kerrotaan, että hakkuiden vähentäminen johtaa kasvun loppumiseen sekä siihen, että metsät lahoavat pystyyn ja...

blogs.uef.fi

Suomessa männyt elävät 600-vuotiaiksi ja kuuset 300-vuotiaksi. Puut kasvavat ja sitovat hiiltä jokaisena vuonna kuolemaansa asti. Suomessa männyt elävät 600-vuotiaiksi ja kuuset 300-vuotiaksi...

Vaikka elävän puuston määrä tai biomassa ei enää lisääntyisikään, vanhan metsän bruttokasvu eli kasvu ilman luonnonpoistumaa voi olla vielä hyvä. Esimerkiksi yli 240-vuotiaiden Ylä-Lapin männiköiden kasvu on VMI-mittausten mukaan vielä yhtä hyvää kuin 120-vuotiaiden männiköiden kasvu.

 

[JLM]

Metsän iästä riippumatta, puu sitoo siis aina hiilidioksidia eli vanhatkin metsät voivat toimia ihan hyvinä hiilinieluina. Fotosynteesi ei siis puussa lopu koskaan, paitsi puun kuollessa. Puu siis jatkaa hiilidioksidin poistamista ilmakehästä koko elinikänsä ajan. Nuoret puut ovat yleensä ottaen tässä tehokkaampia, mutta vanhatkin puut näin kuitenkin toimivat.

Siinä vaiheessa kun se metsä alkaa kuolla pois, se ei voi mitenkään toimia minään hiilinieluna ja vähän ennen sitä se on vain hiilivarasto, kunnes lahoamisen myötä vapauttaa sen hiilen takaisin. Nopeassa kasvuvaiheessa oleva metsä sitoo sitä hiiltä huomattavasti nopeammin. Tuo on aikalailla nobrainer. Silloin tulee kyseeseen, olisiko metsän uudistaminen tehokkaampi hiilinielu kuin vanha ryteikkö. Jos siis haetaan mahdollisimman suurta kykyä poistaa hiilidioksidia ilmasta. Jos ei ole, niin silloin haetaan todennäköisesti jotain muuta. Ja yleisesti ottaen kekkereille haetaan aina maksajaa ja Suomi nyt on osoittautunut aika hyväksi (lue: tyhmäksi) maksajaksi, joten sitä laskua luultavasti tulee tulevaisuudessakin aika paljon...

 

[pulatunnus]

Ja se että esim vanha puu on jo nähnyt parhaat kasvuvuotensa, ei tarkoita etteikö fotosynteesiä tapahtuisi, eli nekin käyttävät edelleen hiilidioksidia yhteyttämiseen. Varmaan jonkin verran vähemmän, mutta kuitenkin kokonaisuutena massiiviset määrät jos kokonaisesta metsästä puhutaan.

Jatkuu, mutta vähenee, eli jos halutaan sitoa hiiltä niin se huippu on suhteellisen nuorena, jonka jälkeen sitominen vähenee. Eli jos haluaa optimoida niin enemmän sen kysynnän mukaan. kymmennenvuotta ei ongelma, tosin meillä kai siinä mielessä lykätään vähän liianpitkään

Ja vasta ollaan heräilemässä siihen että mitä tapahtuu maan pinnan alla. Puulajista riippuen juuriston biomassa voi olla jopa 50% puun kokonaisbiomassasta. Kun puu kaadetaan, juuristo vapauttanee hiiltä melko nopeallakin aikataululla maatuessaan. Maaperän koostumus sitten vaikuttaa siihen kuinka paljon tästä vapautuu lähi/tulevaisuudessa ilmakehään.

Vapautuu toki, se on sitä aiemmin sidottua hiiltä joka vapautuu takaisin, osa jää pysyvästi.
Se on sitten optimointia kuinka paljon sitä puumassa hyödynnetään, esim korvataan fosiilisia päästöjä.

Jos metsästä haluaa tehdä enemmän pysyvän nielun, esim sitä pysyvää nielua vastaa polteltaisiin fosiilisia. Ehkä jossain juurien puhtaassa energiakäytössä vs maakaasu. Paljonko siitä juuri sitoo pysyvästi, vs poltto korjuu päästöineen, vs maakaasu, jälkimmäisessä sen pumppauksen, jalostuksen päästöt mukana.

Kannot liikahtaa vähän pienemmällä vaivalla.

 

[Sikatiiker]

Siinä on ristiriita, koska se vanha metsä ei vedä itseensä hiilidioksidia enää kovin paljoa. Lisäksi tuossa on se, että vanhassa metsässä puut myös kuolevat ja alkavat lahota, silloin siitä puusta vapautuu hiilidioksidia sen koko puun edestä, ei ainoastaan juurakon edestä. Käytännössä on kuitenkin mahdotonta saavuttaa tilannetta missä metsä olisi jatkuvasti siinä tilassa että se vain kasvaa nopeasti. Ja näissä "talkoissa" on mahdotonta saavuttaa tilannetta mikä kelpaisi, koska oikeasti se homman nimi on se että tarvitaan maksajia.

Näin juuri. Lisäksi voi itsekseen miettiä sitäkin että halutaanko sen hiilidioksidin puustosta vapautuvan sinne ilmakehään lahoamalla kun se kumminkin sinne vapautuu vai voisiko sen vanhan kuolevan puun samalla polttaa hakkeena ottaen lämpöenergian talteen jolla säästetään jonkin toisen lämmitysmuodon ollessa käyttämättä? Tuntuu siltä että vihreä ideologia haluaa kaikista eniten yhtä sosialistista unelmaa: ihminen tai yritys ei saa hyötyä mistään mistä sosialisti itse ei hyödy.

 

[Tuomi0]

Paino sanoille OLEMME siirtäneet. Kenen on vastuu?

Lisäksi ainakin Kiinan päästöt ovat selkeästi kääntyneet laskuun. Tämän lisäksi Kiina on vannonut enrgian/tuotantonsa olevan nollapäästöistä viimeistään 2060.

Vastuu on lainsäädännöllä, joka tuo vaatimuksia, joiden seurauksena tuotanto keskittyy. Keskittymisen seurauksena tuotantoon tulee elementtejä joiden ansiosta tehtaita siirrellään globaalissa mittakaavassa mielin määrin. Sillä tavalla tietenkin valmistus optimoituu, mutta sen seurauksena vain kysyntä sopeutuu tarjontaan eli krääsää tulee koko ajan enemmän.

On hyvin vaikea nähdä tilannetta jossa saasteiden määrää todellisuudessa saataisiin laskettua jos mikään mekanismi ei todellisuudessa vähennä valmistettavan tavaran määrää.

Onkohan Kiinan päästöt vain laskeneet sen takia, että valmistusta on siirretty muihin maihin jossa voidaan saastuttaa? Saastuttavan energian ongelma numero yksi, se on halvin kaikista valmistustavoista. On halvempaa sulattaa autonrenkaat avotulella kuin jossain Ekokemin miljardi euroa maksavassa lämpökattilassa.

ps. Kulutuksen vähentämiseen on "helppoja" keinoja. Kielletään esimerkiksi tuotteiden pakkaaminen eli maidosta lähtien tuote saa olla ainoastaan käyttövalmiissa muodossa kun asiakas koskee siihen. Ei tule jääkaappikaan sen jälkeen merten takaa kun se ei kestä kuljetusta sieltä asti.

 

[Gespard]

Edit ei mitään

 

[Spotty]

Näin juuri. Lisäksi voi itsekseen miettiä sitäkin että halutaanko sen hiilidioksidin puustosta vapautuvan sinne ilmakehään lahoamalla kun se kumminkin sinne vapautuu vai voisiko sen vanhan kuolevan puun samalla polttaa hakkeena ottaen lämpöenergian talteen jolla säästetään jonkin toisen lämmitysmuodon ollessa käyttämättä? Tuntuu siltä että vihreä ideologia haluaa kaikista eniten yhtä sosialistista unelmaa: ihminen tai yritys ei saa hyötyä mistään mistä sosialisti itse ei hyödy.

Mielummin lahoamaan metsään. Biodiversiteetin heikentymisen ja luontokadon takia pitäisi vanhat metsät jättää muutenkin koskematta, ja lahopuu on metsän kannalta hyvä asia.

Moni yritys takoaa 'vihreällä ideologialla' miljoonia ja yritykset ovat avainasemassa 'vihreän ideologian' edistämisessä, en ymmärrä miten se siis liittyy sosialismiin.

 

[Tuomi0]

Mielummin lahoamaan metsään. Biodiversiteetin heikentymisen ja luontokadon takia pitäisi vanhat metsät jättää muutenkin koskematta, ja lahopuu on metsän kannalta hyvä asia.

Jos biodiversiteetti on mielestäsi kirjanpainaja niin todellakin lahopuuta on vuonna 2100 riittämiin. Näissä asioissa taistelee erilaiset ulottuvuudet ja puiden kohdalla on pirullisen pitkät ohjakset kaiken riesana. On ensin istutettava ne metsät jotka voivat olla biodiversiteettejä ja me emme elä näkemään niiden kasvamista edes hyvään alkuun.

Tässä on viherunelman toinen kompastuskivi. Ei Greta Thurnberit ja muut huomiotalouden huorat suostu leikkiin jos tarjolla ei ole välitöntä palkintoa. He haluavat vapauttaa minkit kun siitä saa hyvän tiktok videon ja sitä rataa. Ilmastonmuutos on parempi ottaa vain vastaan kuin aikuiset ja meidän rajojen sisällä torjua niitä uhkia mitä se tuo tullessaan, sekä parantaa niitä mahdollisuuksia joita se tuo myöskin tullessaan.

Esimerkiksi keskieuroopasta loppuu vesi, ei muuta kuin LNG laivalla ensin meille ilmaiseksi kaasut ja voidaan pistää paluukuorma täyteen vettä. Tämä on sitä miten kapitalisti tekee ilmastonmuutoksella oikeaa rahaa, ei se että joku valtio jakaa tukiaisia powerpoint esityksille ja autonlataus töpselien myyjille. Meidän tavoite ei voi olla planeetan pelastaminen, se kuuluu missikisoihin. Meidän on pelastettava vain noin 5 miljoonaa ihmistä, se riittää.