io-techin lakimiehet hoi.

[Sommite]

Oikeus vaatia lakiosaa on jo vanhentunut. Määräaika on kuusi kuukautta testamentin tiedoksiannosta.

 

[Bnito]

Onko se testamentti äidillesi ollut hallintaoikeuden äidillesi antava, mutta omistusoikeus sitten mennyt rintaperillisille?

Vai myös omistusoikeus äidillesi?

Tuosta riippuen yksi lapsista voi saada sen neljäsosan isänsä jäämistöstä pesänjakajan kautta tai yksi kahdeksasosan jos saa vain lakiosan.

Jos vanhemmilla ei ollut avioehtoa, niin se isäsi jäämistö on vain puolet yhteisestä omaisuudesta. Eli puolittuu vielä nuo yllä olevat osuudet jos molempien omaisuudesta isän kuollessa laskee.

Pesänjakaja voi jakaa pakolla vaikka vain sen yhden lapsen osalta perinnön ja muuten jatkaa jakamattomana kuolinpesänä.

Usein noissa keskinäisissä testamentissa on toive, että kuolinpesää ei jaeta lesken eläessä tai jos rintaperillinen vaatii laki osaansa, niin hän saa eloon jääneen lesken osaltakin aikanaan vain lakiosan.

Äitisi voi halutessaan nytkin ilmoittaa jakamista tai lakiosaa vaativalle, että jos pitää nyt jakaa, niin hän omaa testamenttia päivittää niin että saa silloin hänen jälkeensä vain lakiosan.

Halutessanne te muut voitte ostaa sen jakoa vaativan sisarenne jako-osuuden. 3 prosenttia pitää maksaa varainsiirtoveroja kauppahinnasta kun myytävä kuolinpesä sisältää kiinteistöjä.

Jos pesänjakajaa hakee, niin hakija maksaa hakemiskulut kenties 1000 euroa ja sitten koko kuolinpesä maksaa muuten pesänjakajan palkkion. Oiskohan pesänjakajalle 50 tuntia laskutettavaa tuossa ja 400 euroa tunti sis. alvin ja kulukorvaukset. Riippuu paikkakunnasta tuo tuntihinta. Eli suuruusluokka 20 tuhatta euroa.

Missään nimessä pesänjakajaa ei kannata yhdessä hakea jos sitä ei halua kuin yksi. Hakekoot omalla kustannuksellaan yksin. Voitte sitten itse sitten ehdottaa halutessanne toista siihen pesänjakajaksi kuin mitä yksi ehdottaa hakemuksessaan käräjille.

Omistus oikeudesta ei testamentissa puhuta lainkaan.

Vain hallintaoikeudesta ja testamentissa todetaan että leski saa hallinta oikeuden kaikkeen omaisuuteen.

Itseä siis lähinnä kiinnostaisi että miten hallinta oikeus vaikuttaa pesän jakoon, voiko se esimerkiksi estää omakotitalon (jossa äiti asuu) myynnin, sekä mökin (hän sitä käyttää), kerrostalo kolmio on vuokralla jota äiti hallinta oikeudella hallitsee (saa vuokrat ja maksaa kulut). metsäplänteiltä haetaan vain käytännössä polttopuita.

Isä ja Äiti olivat naimisissa, omaisuus meni siten että yhdessä omistivat talon, mökin. Nämä pari metsäplänttiä ja kerrostalo kolmio olivat isän nimissä.

Hyvä huomio tuo pesänjakajan haku, olimme siinä käsityksessä että siihen liittyvät kulut (myös pesänjakajan haku) maksetaan kuolinpesästä.

 

[Lucas]

Omistus oikeudesta ei testamentissa puhuta lainkaan.

Vain hallintaoikeudesta ja testamentissa todetaan että leski saa hallinta oikeuden kaikkeen omaisuuteen.

Itseä siis lähinnä kiinnostaisi että miten hallinta oikeus vaikuttaa pesän jakoon, voiko se esimerkiksi estää omakotitalon (jossa äiti asuu) myynnin, sekä mökin (hän sitä käyttää), kerrostalo kolmio on vuokralla jota äiti hallinta oikeudella hallitsee (saa vuokrat ja maksaa kulut). metsäplänteiltä haetaan vain käytännössä polttopuita.

Isä ja Äiti olivat naimisissa, omaisuus meni siten että yhdessä omistivat talon, mökin. Nämä pari metsäplänttiä ja kerrostalo kolmio olivat isän nimissä.

Hyvä huomio tuo pesänjakajan haku, olimme siinä käsityksessä että siihen liittyvät kulut (myös pesänjakajan haku) maksetaan kuolinpesästä.

Kannattaa siihen perukirjaan tutustua. Verottajalta sen kopion saa jos ei ole muuten tallessa.

Siitä näkyy se isäsi omaisuus ja onko leski vaatinut tasinkoa tai kieltäytynyt maksamasta tasinkoa.

Siitä isäsi omaisuudesta jakoa vaativa saa sen neljäsosan pesänjakajan kautta tai vapaaehtoisesti jakamalla. Tai ainakin lakiosaan saakka kun testamentilla saatu hallintaoikeus käsittääkseni syrjäyttää sen isomman osalta äitisi eläessä.

Äitisi voi halutessaan ilmoittaa hänelle, että jos hakee sitä jakoa nyt vastoin isänsä testamentin toivetta, niin hän itse muuttaa omaa testamenttia niin että hänen itsensä jälkeensä saa vain lakiosan. Eli sen 1/8 osan jos neljä lasta.

Ostakaa vaikka yhdessä kolmestaan pois se yhden sisaruksen kuolinpesäosuus. Voi sen yksikin ostaa. Tai jos on käteistä pesässä, niin tekee sen osituksen ja osittaisen perinnönjaon sillä.

Toimiva keskusteluyhteys on nyt tärkeintä, että homman saisitte hoidettua ilman pesänjakajaa. Kuulostaa hieman siltä, että se jakamista vaativan osuus pesästä on samaa luokkaa kuin pesänjakajan kustannus olisi. Toki ihan arvio kun voihan nuo metsät ja asunnotkin olla miljoonien eurojen arvoisia kaikki.

 

[Bnito]

Kannattaa siihen perukirjaan tutustua. Verottajalta sen kopion saa jos ei ole muuten tallessa.

Siitä näkyy se isäsi omaisuus ja onko leski vaatinut tasinkoa tai kieltäytynyt maksamasta tasinkoa.

Siitä isäsi omaisuudesta jakoa vaativa saa sen neljäsosan pesänjakajan kautta tai vapaaehtoisesti jakamalla. Tai ainakin lakiosaan saakka kun testamentilla saatu hallintaoikeus käsittääkseni syrjäyttää sen isomman osalta äitisi eläessä.

Äitisi voi halutessaan ilmoittaa hänelle, että jos hakee sitä jakoa nyt vastoin isänsä testamentin toivetta, niin hän itse muuttaa omaa testamenttia niin että hänen itsensä jälkeensä saa vain lakiosan. Eli sen 1/8 osan jos neljä lasta.

Ostakaa vaikka yhdessä kolmestaan pois se yhden sisaruksen kuolinpesäosuus. Voi sen yksikin ostaa. Tai jos on käteistä pesässä, niin tekee sen osituksen ja osittaisen perinnönjaon sillä.

Toimiva keskusteluyhteys on nyt tärkeintä, että homman saisitte hoidettua ilman pesänjakajaa. Kuulostaa hieman siltä, että se jakamista vaativan osuus pesästä on samaa luokkaa kuin pesänjakajan kustannus olisi. Toki ihan arvio kun voihan nuo metsät ja asunnotkin olla miljoonien eurojen arvoisia kaikki.

Koomiseksi tekee tilanne että äitini ja me 3 sisarusta oltaisiin valmiita sopimaan asia, mutta 1 sisarus ei suostu edes tulemaan keskustelemaan asiasta saman pöydän ääreen. Haluahan olisi selvittää asia ihan kasvotusten ja ihan ostaakin jopa tämä sisarus pois pesästä. Mutta minkäs teet jos ainoa mitä hän haluaa on ulkopuolinen pesän jakaja.

Paljon kiitoksia vastauksista.

 

[Lucas]

Koomiseksi tekee tilanne että äitini ja me 3 sisarusta oltaisiin valmiita sopimaan asia, mutta 1 sisarus ei suostu edes tulemaan keskustelemaan asiasta saman pöydän ääreen. Haluahan olisi selvittää asia ihan kasvotusten ja ihan ostaakin jopa tämä sisarus pois pesästä. Mutta minkäs teet jos ainoa mitä hän haluaa on ulkopuolinen pesän jakaja.

Paljon kiitoksia vastauksista.

Vaikeita nuo joskus on hoitaa jonkun kanssa.

Siinä sitten neuvottelee kun ei halua osakas edes sanoa mitään siihen kun kysyy haluaako jatkaa jakamattomassa pesässä, haluaako jakaa pesän vai myydä osuutensa tai ostaa jako-osuuden toiselta. Ja kirjalliset etukäteen sovitut tarjoukset ja jakoesitykset heittää avaamatta menemään. Eikä kyseessä ole kuin "vasta" yli 30 vuotta kuolleen ihmisen jakamattomasta kuolinpesästä, jossa useampikin rintaperillinen ehtinyt jo kuolla vanhuuttaan ja useita kuolinpesiä on jo sisäkkäin

Voihan sille yhdelle pesänjakajan hakemista vaativalle sanoa, että katsoo siitä isänsä perukirjasta sen perimänsä omaisuuden rahallisen arvon ja ehdottaa että sen summan saa inflaatio korjattuna jos myy pesäosuutensa tai suostuu osittaiseen pesänjakoon sillä arvolla.

Ja jos ei kelpaa, niin sitten pitää omalla kustannuksellaan se pesänjakaja hakea (kenties 1000 euroa kustannus siitä kun lakimies sitä hakee ja kysyy suostumuksen ottaa tehtävä) ja että sitten se pesänjakajan lasku menee koko pesälle ja on kenties 50 tuntia työtä ja 20000 euroa. Ja siitä hänen osuus on se neljännes eli 5000 euroa. Ja jos haluaa vielä oman lakimiehen siihen avukseen niin se maksaa hänelle 300 euroa tunti.

Itse tuo pesänjakaja ei ole mahdottoman kallis, mutta hinta nousee merkittävästi jos siinä vielä kaikilla on palkattu omat lakimiehet avuksi. Eli vaikka tuossa tapauksessa kaikilla neljällä sisaruksilla vielä oma lakimies ja leskellä vielä oma. Jokainen toki itse maksaa oman lakimiehensä kulut.

Pesänjakaja on puolueeton lakimies ja sen kulut pesän osakkaat maksavat yhdessä. Käräjäoikeus valtuuttaa pesänjakajan tekemään se jako vaikka pakolla. Eli aika tavalla turha se oma lakimies lisänä siinä vielä olla.

 

[Lauri_]

Osaisikohan täällä lakimies vahvistaa että minkälaiseen irtisanomisajan palkkaan lomautettuna oleva työntekijä on oikeutettu yli 5 vuoden työsuhteen jälkeen, jos työnantaja menee konkurssiin ja irtisanoo työntekijän (hänen ollessa lomautettuna)? Onko tuossa työsuhteen kestolla enää merkitystä kun työnantaja menee konkurssiin? Työnantajalta sain sellaisen ilmoituksen että irtisanomisajan palkka olisi vain 14 päivältä mutta voiko se olla näin?

E: Tosiaan palkkaturvasta on tarkoitus hakea tuota palkkaa.

 

[stanssi]

Osaisikohan täällä lakimies vahvistaa että minkälaiseen irtisanomisajan palkkaan lomautettuna oleva työntekijä on oikeutettu yli 5 vuoden työsuhteen jälkeen, jos työnantaja menee konkurssiin ja irtisanoo työntekijän (hänen ollessa lomautettuna)? Onko tuossa työsuhteen kestolla enää merkitystä kun työnantaja menee konkurssiin? Työnantajalta sain sellaisen ilmoituksen että irtisanomisajan palkka olisi vain 14 päivältä mutta voiko se olla näin?

En ole lakimies mutta konkurssitilanteessa irtisanomisaika on aina 14 päivää riippumatta työsuhteen kestosta ja siltä 14 päivältä maksetaan irtisanomisajan palkka olettaen että konkurssipesässä on varoja mistä maksaa ja liekkö tässäkin menee isommat velkojat edelle. Palkkaturvastahan noita voi sit toki hakea jos firmalta jää maksamatta. Sieltäkään ei varmaan toki irtoa enempää kuin tuo 14pvä liksa.

 

[jinx1980]

Vaikeita nuo joskus on hoitaa jonkun kanssa.

Siinä sitten neuvottelee kun ei halua osakas edes sanoa mitään siihen kun kysyy haluaako jatkaa jakamattomassa pesässä, haluaako jakaa pesän vai myydä osuutensa tai ostaa jako-osuuden toiselta. Ja kirjalliset etukäteen sovitut tarjoukset ja jakoesitykset heittää avaamatta menemään. Eikä kyseessä ole kuin "vasta" yli 30 vuotta kuolleen ihmisen jakamattomasta kuolinpesästä, jossa useampikin rintaperillinen ehtinyt jo kuolla vanhuuttaan ja useita kuolinpesiä on jo sisäkkäin

Voihan sille yhdelle pesänjakajan hakemista vaativalle sanoa, että katsoo siitä isänsä perukirjasta sen perimänsä omaisuuden rahallisen arvon ja ehdottaa että sen summan saa inflaatio korjattuna jos myy pesäosuutensa tai suostuu osittaiseen pesänjakoon sillä arvolla.

Ja jos ei kelpaa, niin sitten pitää omalla kustannuksellaan se pesänjakaja hakea (kenties 1000 euroa kustannus siitä kun lakimies sitä hakee ja kysyy suostumuksen ottaa tehtävä) ja että sitten se pesänjakajan lasku menee koko pesälle ja on kenties 50 tuntia työtä ja 20000 euroa. Ja siitä hänen osuus on se neljännes eli 5000 euroa. Ja jos haluaa vielä oman lakimiehen siihen avukseen niin se maksaa hänelle 300 euroa tunti.

Itse tuo pesänjakaja ei ole mahdottoman kallis, mutta hinta nousee merkittävästi jos siinä vielä kaikilla on palkattu omat lakimiehet avuksi. Eli vaikka tuossa tapauksessa kaikilla neljällä sisaruksilla vielä oma lakimies ja leskellä vielä oma. Jokainen toki itse maksaa oman lakimiehensä kulut.

Pesänjakaja on puolueeton lakimies ja sen kulut pesän osakkaat maksavat yhdessä. Käräjäoikeus valtuuttaa pesänjakajan tekemään se jako vaikka pakolla. Eli aika tavalla turha se oma lakimies lisänä siinä vielä olla.

Eli jos pesä haluaisi ostaa osakkaan ulos tai jakaa osakkaalle hänen osuus, niin mikäli osakasta ei asia kiinnosta niin hän saa 1ke kululla aiheutettua toisille 15ke (+itselle 5ke lisää)? Lähinnähän tuossa voi jotain riitää tulla omaisuuden nykyarvosta, onko se supistunut vai kasvanut (vrt. muuttotappiopaikkakunnalla oleva okt ja huoneisto). Luulisi että käräjäoikeus voisi kieltäytyä pesänjakajan määräämisestä jos pesän tarjous ulosostosta on edes etäisesti järkevä? Kuvitteellisesti isän omaisuus ollut 80ke niin eikö tuossa osakas saa 20ke-1-5=14ke räpylään ja pesään jää kolmelle muulle 80k-20k-15k=45k arvosta omaisuutta eli pesästä pitäisi myydä melkein puolet jotta homman saa kuitattua.

Tämähän on sinänsä kerrassaan nerokasta esim. tilaneessa jossa leski (toki silloin leski ei ole 'äitiä) saattaapi olla joka nuorempi kuin osakas, ts. lesken kuolemaa odottaessa itse on lähtijä listalla ylempänä niin kyllähän tuossa nyt jotain kannattaa maksaa siitä että saa ne rahat omaan käyttöönsä.

 

[Lucas]

Luulisi että käräjäoikeus voisi kieltäytyä pesänjakajan määräämisestä jos pesän tarjous ulosostosta on edes etäisesti järkevä? Kuvitteellisesti isän omaisuus ollut 80ke niin eikö tuossa osakas saa 20ke-1-5=14ke räpylään ja pesään jää kolmelle muulle 80k-20k-15k=45k arvosta omaisuutta eli pesästä pitäisi myydä melkein puolet jotta homman saa kuitattua.

Käräjäoikeus ei voi kieltäytyä hakemuksesta määrätä pesänjakajaa.

Pesänjaka määrätään jos yksikin osakas sen vaaatii käräjillä. Ei tarvi edes perustella muuta kuin sillä että on pesän osakas.

Eikä asiaan vaikuta se vaikka muut olisivat tarjonneet sata kertaisen hinnan siitä pesänjakajaa hakeneelle verrattuna käypään arvoon.

Pesänjajakaa hakenut sitten maksaa yksin myös sen pesänjakajan kulut siltä osin kuin pesässä ei riitä varoja niiden maksuun. Siis sen jälkeen kun pesänjakaja on realisoinut sen omaisuuden vaikka myymällä metsät.

Yleensä ne perinnöstä riitelyt loppuu myös silloin kun pesä on varaton ja kaikki mennyt lakimiesten taskuun.

Pesänjakajan suorittamasta jaosta voi sen jaon jälkeen alkaa omalla kustannuksellaan riitelemään oikeudessa pesänjakajaa vastaan. Hyvin harva siihen lähtee kun menestymisen mahdollisuus on hyvin pieni ja hävitessään joutuu maksamaan sekä omat että pesänjakajan oikeudenkäyntikulut. Helposti kymppitonneja.

 

[jinx1980]

Silloinhan yhdelle osakkaalle on ihan no-brainer hakea jakaja.

 

[Lucas]

Silloinhan yhdelle osakkaalle on ihan no-brainer hakea jakaja.

Paitsi, että kestää vähintään puolisen vuotta se pesänjakajavaihe ja itse maksaa siitä sen tonnin kenties hakemisesta ja kenties viisi tonnia osuutena pesänjakajasta.

Äitinsä vol vielä ilmoittaa, että jos ei kelpaa sovinnossa jakaa ilman pesänjakajaa, niin hänen osaltaan saa vain lakiosan.

Myös välit voi mennä tuosta pysyvästi ja todennäköisesti meneekin.

Toisaalta jos haluaa sen pesänjakajan, niin siihen on oikeus.