io-techin lakimiehet hoi.
- Keskustelun aloittaja Sivustaseuraaja
- Aloitettu
Omistus oikeudesta ei testamentissa puhuta lainkaan.
Vain hallintaoikeudesta ja testamentissa todetaan että leski saa hallinta oikeuden kaikkeen omaisuuteen.
Itseä siis lähinnä kiinnostaisi että miten hallinta oikeus vaikuttaa pesän jakoon, voiko se esimerkiksi estää omakotitalon (jossa äiti asuu) myynnin, sekä mökin (hän sitä käyttää), kerrostalo kolmio on vuokralla jota äiti hallinta oikeudella hallitsee (saa vuokrat ja maksaa kulut). metsäplänteiltä haetaan vain käytännössä polttopuita.
Isä ja Äiti olivat naimisissa, omaisuus meni siten että yhdessä omistivat talon, mökin. Nämä pari metsäplänttiä ja kerrostalo kolmio olivat isän nimissä.
Hyvä huomio tuo pesänjakajan haku, olimme siinä käsityksessä että siihen liittyvät kulut (myös pesänjakajan haku) maksetaan kuolinpesästä.
Kannattaa siihen perukirjaan tutustua. Verottajalta sen kopion saa jos ei ole muuten tallessa.
Siitä näkyy se isäsi omaisuus ja onko leski vaatinut tasinkoa tai kieltäytynyt maksamasta tasinkoa.
Siitä isäsi omaisuudesta jakoa vaativa saa sen neljäsosan pesänjakajan kautta tai vapaaehtoisesti jakamalla. Tai ainakin lakiosaan saakka kun testamentilla saatu hallintaoikeus käsittääkseni syrjäyttää sen isomman osalta äitisi eläessä.
Äitisi voi halutessaan ilmoittaa hänelle, että jos hakee sitä jakoa nyt vastoin isänsä testamentin toivetta, niin hän itse muuttaa omaa testamenttia niin että hänen itsensä jälkeensä saa vain lakiosan. Eli sen 1/8 osan jos neljä lasta.
Ostakaa vaikka yhdessä kolmestaan pois se yhden sisaruksen kuolinpesäosuus. Voi sen yksikin ostaa. Tai jos on käteistä pesässä, niin tekee sen osituksen ja osittaisen perinnönjaon sillä.
Toimiva keskusteluyhteys on nyt tärkeintä, että homman saisitte hoidettua ilman pesänjakajaa. Kuulostaa hieman siltä, että se jakamista vaativan osuus pesästä on samaa luokkaa kuin pesänjakajan kustannus olisi. Toki ihan arvio kun voihan nuo metsät ja asunnotkin olla miljoonien eurojen arvoisia kaikki.
Koomiseksi tekee tilanne että äitini ja me 3 sisarusta oltaisiin valmiita sopimaan asia, mutta 1 sisarus ei suostu edes tulemaan keskustelemaan asiasta saman pöydän ääreen. Haluahan olisi selvittää asia ihan kasvotusten ja ihan ostaakin jopa tämä sisarus pois pesästä. Mutta minkäs teet jos ainoa mitä hän haluaa on ulkopuolinen pesän jakaja.
Paljon kiitoksia vastauksista.
Vaikeita nuo joskus on hoitaa jonkun kanssa.
Siinä sitten neuvottelee kun ei halua osakas edes sanoa mitään siihen kun kysyy haluaako jatkaa jakamattomassa pesässä, haluaako jakaa pesän vai myydä osuutensa tai ostaa jako-osuuden toiselta. Ja kirjalliset etukäteen sovitut tarjoukset ja jakoesitykset heittää avaamatta menemään. Eikä kyseessä ole kuin "vasta" yli 30 vuotta kuolleen ihmisen jakamattomasta kuolinpesästä, jossa useampikin rintaperillinen ehtinyt jo kuolla vanhuuttaan ja useita kuolinpesiä on jo sisäkkäin
Voihan sille yhdelle pesänjakajan hakemista vaativalle sanoa, että katsoo siitä isänsä perukirjasta sen perimänsä omaisuuden rahallisen arvon ja ehdottaa että sen summan saa inflaatio korjattuna jos myy pesäosuutensa tai suostuu osittaiseen pesänjakoon sillä arvolla.
Ja jos ei kelpaa, niin sitten pitää omalla kustannuksellaan se pesänjakaja hakea (kenties 1000 euroa kustannus siitä kun lakimies sitä hakee ja kysyy suostumuksen ottaa tehtävä) ja että sitten se pesänjakajan lasku menee koko pesälle ja on kenties 50 tuntia työtä ja 20000 euroa. Ja siitä hänen osuus on se neljännes eli 5000 euroa. Ja jos haluaa vielä oman lakimiehen siihen avukseen niin se maksaa hänelle 300 euroa tunti.
Itse tuo pesänjakaja ei ole mahdottoman kallis, mutta hinta nousee merkittävästi jos siinä vielä kaikilla on palkattu omat lakimiehet avuksi. Eli vaikka tuossa tapauksessa kaikilla neljällä sisaruksilla vielä oma lakimies ja leskellä vielä oma. Jokainen toki itse maksaa oman lakimiehensä kulut.
Pesänjakaja on puolueeton lakimies ja sen kulut pesän osakkaat maksavat yhdessä. Käräjäoikeus valtuuttaa pesänjakajan tekemään se jako vaikka pakolla. Eli aika tavalla turha se oma lakimies lisänä siinä vielä olla.
Osaisikohan täällä lakimies vahvistaa että minkälaiseen irtisanomisajan palkkaan lomautettuna oleva työntekijä on oikeutettu yli 5 vuoden työsuhteen jälkeen, jos työnantaja menee konkurssiin ja irtisanoo työntekijän (hänen ollessa lomautettuna)? Onko tuossa työsuhteen kestolla enää merkitystä kun työnantaja menee konkurssiin? Työnantajalta sain sellaisen ilmoituksen että irtisanomisajan palkka olisi vain 14 päivältä mutta voiko se olla näin?
E: Tosiaan palkkaturvasta on tarkoitus hakea tuota palkkaa.
E: Tosiaan palkkaturvasta on tarkoitus hakea tuota palkkaa.
Viimeksi muokattu:
En ole lakimies mutta konkurssitilanteessa irtisanomisaika on aina 14 päivää riippumatta työsuhteen kestosta ja siltä 14 päivältä maksetaan irtisanomisajan palkka olettaen että konkurssipesässä on varoja mistä maksaa ja liekkö tässäkin menee isommat velkojat edelle. Palkkaturvastahan noita voi sit toki hakea jos firmalta jää maksamatta. Sieltäkään ei varmaan toki irtoa enempää kuin tuo 14pvä liksa.
Eli jos pesä haluaisi ostaa osakkaan ulos tai jakaa osakkaalle hänen osuus, niin mikäli osakasta ei asia kiinnosta niin hän saa 1ke kululla aiheutettua toisille 15ke (+itselle 5ke lisää)? Lähinnähän tuossa voi jotain riitää tulla omaisuuden nykyarvosta, onko se supistunut vai kasvanut (vrt. muuttotappiopaikkakunnalla oleva okt ja huoneisto). Luulisi että käräjäoikeus voisi kieltäytyä pesänjakajan määräämisestä jos pesän tarjous ulosostosta on edes etäisesti järkevä? Kuvitteellisesti isän omaisuus ollut 80ke niin eikö tuossa osakas saa 20ke-1-5=14ke räpylään ja pesään jää kolmelle muulle 80k-20k-15k=45k arvosta omaisuutta eli pesästä pitäisi myydä melkein puolet jotta homman saa kuitattua.
Tämähän on sinänsä kerrassaan nerokasta esim. tilaneessa jossa leski (toki silloin leski ei ole 'äitiä) saattaapi olla joka nuorempi kuin osakas, ts. lesken kuolemaa odottaessa itse on lähtijä listalla ylempänä niin kyllähän tuossa nyt jotain kannattaa maksaa siitä että saa ne rahat omaan käyttöönsä.
Käräjäoikeus ei voi kieltäytyä hakemuksesta määrätä pesänjakajaa.
Pesänjaka määrätään jos yksikin osakas sen vaaatii käräjillä. Ei tarvi edes perustella muuta kuin sillä että on pesän osakas.
Eikä asiaan vaikuta se vaikka muut olisivat tarjonneet sata kertaisen hinnan siitä pesänjakajaa hakeneelle verrattuna käypään arvoon.
Pesänjajakaa hakenut sitten maksaa yksin myös sen pesänjakajan kulut siltä osin kuin pesässä ei riitä varoja niiden maksuun. Siis sen jälkeen kun pesänjakaja on realisoinut sen omaisuuden vaikka myymällä metsät.
Yleensä ne perinnöstä riitelyt loppuu myös silloin kun pesä on varaton ja kaikki mennyt lakimiesten taskuun.
Pesänjakajan suorittamasta jaosta voi sen jaon jälkeen alkaa omalla kustannuksellaan riitelemään oikeudessa pesänjakajaa vastaan. Hyvin harva siihen lähtee kun menestymisen mahdollisuus on hyvin pieni ja hävitessään joutuu maksamaan sekä omat että pesänjakajan oikeudenkäyntikulut. Helposti kymppitonneja.
Paitsi, että kestää vähintään puolisen vuotta se pesänjakajavaihe ja itse maksaa siitä sen tonnin kenties hakemisesta ja kenties viisi tonnia osuutena pesänjakajasta.
Äitinsä vol vielä ilmoittaa, että jos ei kelpaa sovinnossa jakaa ilman pesänjakajaa, niin hänen osaltaan saa vain lakiosan.
Myös välit voi mennä tuosta pysyvästi ja todennäköisesti meneekin.
Toisaalta jos haluaa sen pesänjakajan, niin siihen on oikeus.
Vielä kiinnostaisi se kuinka vahva hallintaoikeus on?
Tai lähinnä että jos nyt ajatellaan että kp:n arvo on 500k joka koostuu 280k omk, 120k mökki, 80k kolmio, 10k + 10k mettä pläntti. äiti ja isä omistanut keskenään omk + mökki. kolmio sekä mettä pläntit kuolleen isän nimissä.
Jos testamentissa siis on hallintaoikeus leskelle eli äitille, voiko pesänjakaja silti realisoida omaisuutta mielivaltaisesti ja suorittaa jaon jotta 1 osakas saa itsensä "ulos" kuolinpesästä?
Eikö tuo omaisuus nyt ole että äitillä on 1/2. 4 lapsella sitten käytännössä 1/8 koko arvosta (500k) ?
Tai lähinnä että jos nyt ajatellaan että kp:n arvo on 500k joka koostuu 280k omk, 120k mökki, 80k kolmio, 10k + 10k mettä pläntti. äiti ja isä omistanut keskenään omk + mökki. kolmio sekä mettä pläntit kuolleen isän nimissä.
Jos testamentissa siis on hallintaoikeus leskelle eli äitille, voiko pesänjakaja silti realisoida omaisuutta mielivaltaisesti ja suorittaa jaon jotta 1 osakas saa itsensä "ulos" kuolinpesästä?
Eikö tuo omaisuus nyt ole että äitillä on 1/2. 4 lapsella sitten käytännössä 1/8 koko arvosta (500k) ?
Pesänjakajan oikeus omaisuuden myyntiin - Minilex
"Ilman tuomioistuimelta saatua myyntilupaa tai kuolinpesän osakkaiden suostumusta ei pesänjakajalla ole oikeutta kuolinpesän omaisuuden myymiseen."
Tuon mukaan ei ainakaan saisi mielivaltaisesti myydä, ellei tuomioistuimelta ole lupaa siihen.
Pesänjakan ilmoitettava myyntilupaa hakiessa miksi jako ei muuten onnistu, muuten tuota ei saa. Niin luulisi, jos muut ovat valmiita ostamaan sen yhden osuuden ulos, niin tämä menee tuon myyntilupaa ei saa.
Käytännössä en tiedä miten helppo tuo myyntilupa on saada ja miten tuo hallintaoikeus vaikuttaa, mutta pitkä prosessi ainakin taitaa olla.
Jos äitisi on perukirjassa kieltäytynyt maksamasta tasinkoa varakkaampana puolisona, niin isäsi kuolinpesän omaisuus on tuossa yllä oli tuo kolmio plus ja kaksi metsäplänttiä.
Yhteensä 100 tuhatta euroa.
Siitä neljäsosa on 25 tuhatta euroa. Siitä pesänjakajan kuluihin se 5000 euroa ja 1000 € sen hakemiseen.
Eli kovin isoja summia ei pesänjajakan hakemista vaativa tule saamaan. Siitä en ole varma, että alentaako vielä hallintaoikeus leskelle sitä arvoa. Enempää kuin puolet se ei voi sitä missään nimessä alentaa kun puolet perinnöstä on lakiosuus jota ei voi aloittaa.
Luultavasti pesänjakajaa vaativa ei ymmärrä asiaa ja ajattelee että neljäsosan saisi nyt puolen miljoonan euron potista..
Isäsi perukirjan kopiosta selviää ja varmistuu nuo kuka omisti mitäkin ja kieltäytyikö leski maksamasta tasinkoa.
Eikö äiti nyt ollut se köyhempi osapuoli eli olisi saanut tasinkoa? Olettaen että nuo summat on kokonaisarvoja.
Äiti: (280+120)/2=200k
Isä: (280+120)/2 + 80+10+10 = 300k
Äidillä oikeus 50k tasinkoon. Kuolinpesällä (äiti ei siihen kuulu kun ei peri mitään), omaisuutta siis 300-250k tasingosta riippuen.
Hallinta-oikeus laskee vain perintöveroja ei vaikuta kp arvoon mitenkään. Leskellä elinikäinen asumis/hallintaoikeus vakituiseenasuntoon, tässä tapauksessa okt, sitä ei pysty edes pesänjakaja realisoimaan niin kauan kun leski siinä asuuu virallisesti. Eli kp:ssä on tässä vaiheessa realisoitavaa (300k tai 250k) - 120k eli 180k tai 130k ja tästä 1 lapsen osa on /4 eli 45k tai 32,5k jonka käsittääkseni saa räpylään kun maksaa (mahdollisesti oikaistut perintöverot hallintaoikeudesta, pesänjakajan hakemisen ja /4 jakajan kulut) eli käteen saisi ~37k tai 25k tasingosta riippuen ja sisään jää vielä 30k okt:sta eli pesästä ei tässä vaiheessa pääse irti millään väkipakolla koska siellä on tuo asumisoikeus ellei muut ota sitä okt-osuutta itselleen vaihdossa muusta omaisuudesta.
Missä meni väärin?
Käyttöoikeuden haltijan asema vaikuttaa vahvalta:
Myyminen vaatii suostumuksen tai oikeuden tuomion. Myymisen jälkeenkin uusi omaisuus kuuluu käyttöoikeuden piiriin:
Myyntilupaa voi käyttää omaisuusjärjestelyihin, mutta omistaja ei tällöinkään saa omaisuutta hallintaansa.
Viimeksi muokattu:
Äiti 400 k€.
Isä 100 k€
Isä kuoli.
Nyt omaisuus pistetään osituksessa puoleksi avioparin välillä.
Äidin pitäisi maksaa tasinkoa isän kuolinpesälle 150 tonnia. Sitten olisi molemmat 250 tonnia.
Lesken tasinkoprivilegi (tasinkoetuoikeus) on lesken avio-oikeuteen perustuva suoja, jonka nojalla varakkaampi eloonjäänyt puoliso ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona kuolleen puolison perillisille osituksessa. Oikeus on henkilökohtainen, ja siihen on vedottava osituksessa. Se on voimassa vain, jos ositus toimitetaan lesken eläessä.
Eli jaettavaa on isän jälkeen vain tuo 100 k€.
Se perukirjan kopio kannattaa hommata. Siitä näkee sen isäsi omaisuuden mitä nyt voidaan jakaa pesänjakajan toimesta. Tai vastaava euromäärä rahana sille vaatijalle.
Mistä ihmeestä vedät äidille ton 400k jos okt ja mökki on olleet yhteisessä omistuksessa?
Testamentilla ei kuitenkaan voi kävellä ainakaan lakiosan yli eli vaikka muuhun omaisuuteen ehkä voikin antaa sitovan hallintaoikeuden niin lakiosa on koskematon. Tuntuisi muutenkin erikoiselta että testamentilla voitaisiin antaa hallintaoikeus ohi perillisen, siten että perintöverot pärähtävät maksuun omaisuudesta jota ei välttämä ikinä itse tai edes omat lapsen lapset saa hallintaan...
Luin aiemmin huolimattomasti vain tuon kohdan "kolmio sekä mettä pläntit kuolleen isän nimissä." ja se edellä ollut kohta jäi lukematta että loput yhdessä omistettuja.
Kun nuo korjaa, niin äitisi on vähemmän varakas paperilla kuin isäsi oli ja isäsi kuolinpesän pitää maksaa äidillesi tasinkoa kun sitä vaatii.
Sen jälkeen isäsi kuolinpesän arvo on 250 tuhatta. Ja sitä rasittaa se äidin elinikäinen hallintaoikeus.
Välttämättä pesänjakajaa vaativa sisarus ei saa nyt mitään. Testamenttia olisi pitänyt moittia 6 kk sisällä sen tiedoksisaannista 10 vuotta sitten.
Ei moittinut, niin omaisuus meni testamentin mukaan eli hallintaoikeus leskelle ja omistusoikeus ilmeisesti rintaperillisille.
Eli äitisi saa ne pitää loppuelämän hallinnassa ja niiden tuotot.
Käsittääkseni pesänjakajaa voi hakea ja pesänjakaja voi sen omaisuuden jakaa, mutta se äitisi hallintaoikeus omaisuuteen säilyy silti loppuelämän.
Ei kannata minusta tehdä oikein mitään. Ostaa jakoa vaativan sisaruksen kuolinpesäosuus pois jos kiinnostunut myymään. Jos ei ole, niin odotella sitten että hakee mahdollisesti pesän jakajaa ja sitten ostaa ulos se yksi.
Vaikka jokia vaativa saisi ne metsäpalstat siinä ja rahaa, niin metsäpalstojen hallinta pysyisi äidilläsi ja niistä saatava tuotto.
Testamenttia jos ei moiti 6 kk määräajassa, niin se menee ohi siitä lakiosasta.
10 vuoden päästä sitä lakiosaa ei enää voi saada kun silloin keksii että haluaakin sen.
Omistusoikeuden jo saivatkin, mutta sen käyttöä rajoittaa se lesken testamentilla saatu elinikäinen hallintaoikeus.
Tämä on just ehkä se mitä olen hakenut takaa hallinta oikeuden osalta ja on toisaalta ollut hieman epäselvää. Chatgpt olen tätä asiaa udellut, toki ei sekään aina kaikkea oikein tulkitse, mutta sieltä olen saanut myös vähän tälläisen vastauksen että käytännössä omaisuus voidaan jakaa, mutta hallinta oikeus jää jaettua omaisuutta rasittamaan koska sille ei oikein voi mitään tehdä (myydä).
Voiko äiti vaatia tasinkoa edelleen ? vaikka perunkirjat on tehty kauan aikaa sitten, mutta pesä on jäänyt avoimeksi (testamentin toiveiden mukaisesti). Vanhemmilla siis oli eroja tuossa omaisuudessa perunkirjan perusteella.
Tasinkoa osituksessa voi vaatia äitisi niin kauan kuin elää.
Ellei sitä ositusta ole tehty jo aiemmin siinä perukirjoituksen yhteydessä esimerkiksi.
Tutustu siihen perukirjaan mikä on isäsi osalta.
Siinä se voi jo näkyä.
Jos ei näy että se on tehty, niin kannattanee tehdä jossain vaiheessa asianajajan tai lupalakimiehen avustuksella se.
Omaisuutta ei välttämättä kannata laittaa kaikkea puoliksi vaan jakaa sopivasti ne niin että rintaoerillisen on vaikeinta päästä siihen käsiksi äitisi eläessä.