IT-alan työpaikat

[dropadrop]

No kyllähän se niin on, että eri firmoissa on eri teknologioita käytössä. Ne alla olevat ongelmat ja tavoitteet ovat kuitenkin samat, eli vaikka olisikin toinen kuormantasaaja käytössä niin silti on ehkä halu terminoida SSL’ää, jakaa kuormaa ja hallita sessioita.

Jos fokus on vain siinä softassa se voi olla turhaa. Toisaalta jos olet oppinut mitä se softa tekee opit toisen nopeasti koska se on vain työkalu.

Noin mä ainakin olen sen nähnyt, ja oman kokemuksen mukaan uusien järjestelmien oppiminen on nopeampaa mitä paremmin ymmärtää alla olevan teknologian. Ajan myötä ongelmat rupeavat näyttämään aika samanlaisilta…

Vähän kuin puutyöt. Jos mä tämmöisenä peukalo keskellä kämmentä olevana rupean miettimään miten tekisin puusta kiulun olisin ihan hukassa ja käyttäisin paljon aikaa työkalujen miettimiseen. Puuseppä taas todennäköisesti miettisi enemmän sitä itse puuta / sen syitä ja saisi siitä kiulun millä tahansa käsillä olevilla työkaluilla.

 

[pappatech]

VPN voi olla pilvessä tai pilvi VPN:ssä.

Ja pilvihän taas on vaan jonkun toisen tietokone.

Muutenkin VPN:stä puhuminen on vähän nykyään hähmästä kun sillä voidaan tarkoittaa vaikka minkälaista tunnelia.

Aplikaation E2E tietoturva on pääsääntöisesti kiinni käytettävyydestä, salauksesta, autentikoinnista ja autorisoinnista kiinni.

Jos joku aplikaatio ei itsessään tarjoa riittävällä tasolla tietoturvaa tai sitä ei haluta kaikissa aplikaatioissa ylläpitää niin VPN on yksi vaihtoehto sen lisäämiseksi.

Joo, toi tummennettu oli itelläkin mielessä aikaimpaa kirjoittaessa.

Ja tuohon @finWeazel inkin kirjoitukseen liittyen, niin nää ratkaisuthan on tosiaan tasapainoilua käytettävyyden ja turvallisuuden välillä. Monta kertaa päivässä kun tarvii yhdistellä useampaan paikkaan, mihin tarvii aktivoida joku VPN- tmv. sovellus (näitä tietty vielä mahdollisimman monta, että on kaikilla kivaa), antaa jatkuvasti passua ja kaivaa MFA-koodia, niin toi alkaa ihan oikeasti näkymään päivän kuormituksessa, kun kaiken tekeminen on saatanan vaikeaa. Etten ihmettele, jos joku sit miettii, että voisko nää eri järjestelmien kirjautumiset hoitaa jotenkin yhdellä tunnistautumisella ja saisko vaikka joku sessiokin olla hetken aikaa elossa, mitä nyt kurkkasin, mitä tällä zero trust -politiikalla tarkoitetaan, kun ei oo ihan ominta alaa.

muoks. äh, tää kyllä leviää ihan hemmetin nopeasti, kun tosi laaja ja minusta vaikea asia.. ratkaisut varmaan riippuu niin hemmetisti kaikenlaisista asioista, ts. millaista järjestelmää, millaiseen dataan päästään, millaisia käyttäjiä (pieni devaajaporukka vs. ison konsernin kaikki winkkarikäyttäjät) jne jne.

 

[finWeazel]

Käyttääkö täällä kukaan cursorin vscodesta forkkaamaa IDEa ja AI:ta? heräs mielenkiinto tuota kohtaan kun varjon ja distance technologiesin perustaja puhui hiljattain podcastissa, että tuolla tuplaantui yritysten senioreiden työteho. Sanoi, että tekee boilerplatet todella nopeaan joiden naputteluun menisi muuten yllättävän paljon aikaa. Tästä innostuneena pöyhin hieman tuubivideoita cursorista ja vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Käyttää "yleisiä" kielimalleja. Uniikki asia miten integroitu kielimallit osaksi IDEa ja miten tuodaan koko koodipohja kielimallin sisään ai:lla editoitavaksi.

Cursor: The best way to code with AI

Built to make you extraordinarily productive, Cursor is the best way to build software with AI.

www.cursor.com

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[pappatech]

^ tämäkö linkoaa sitten kaikki koodit jonnekin nettiin kielimallin kouluttamiseksi ja jos tuo jonkun projektin työkaluksi otettais, niin vähän niinku herran hallussa, missä projektin repojen koodit sen jälkeen on ja kuka niitä mahdollisesti pääsee katselemaan? t. vainoharhainen

Lähinnä siis koitan hahmottaa, missä tuota ihan oikeasti vois kuvitella käyttävänsä (vaikka asiakashan tuon toki loppuviimein sanois näissä konsulttiprojekteissa).

 

[Paapaa]

^ tämäkö linkoaa sitten kaikki koodit jonnekin nettiin kielimallin kouluttamiseksi ja jos tuo jonkun projektin työkaluksi otettais, niin vähän niinku herran hallussa, missä projektin repojen koodit sen jälkeen on ja kuka niitä mahdollisesti pääsee katselemaan? t. vainoharhainen

Lähinnä siis koitan hahmottaa, missä tuota ihan oikeasti vois kuvitella käyttävänsä (vaikka asiakashan tuon toki loppuviimein sanois näissä konsulttiprojekteissa).

Täällä aika hyvin käyty läpi, mitä tuo tekee ja miten sen saa toimimaan niin, että koodi ei lähde omalta koneelta minnekään:

Security - Cursor

Cursor is the AI code editor.

www.cursor.com

 

[finWeazel]

^ tämäkö linkoaa sitten kaikki koodit jonnekin nettiin kielimallin kouluttamiseksi ja jos tuo jonkun projektin työkaluksi otettais, niin vähän niinku herran hallussa, missä projektin repojen koodit sen jälkeen on ja kuka niitä mahdollisesti pääsee katselemaan? t. vainoharhainen

Lähinnä siis koitan hahmottaa, missä tuota ihan oikeasti vois kuvitella käyttävänsä (vaikka asiakashan tuon toki loppuviimein sanois näissä konsulttiprojekteissa).

Tilaussivulla on kalleimmassa vaihtoehdossa yritys ja privacy juttua mainittu. Riippuu varmaan käytetystä kielimallista mihin datat päätyy tai ei päädy tyyliin openai o1 kyselyt cursorin kautta versus claude-sonnet 3.5 malli.

----

Otin omaan käyttöön cursorin aikaisemman viestin lähettämisen jälkeen. Pari tuntia testannut c++ ja python kanssa. Todella vakuuttava ajansäästäjä ainakin bulkkihommiin ja simppeleiden metodien generointiin/refaktorointiin/kommentointiin/testien luontiin.

Testasin yhteen python skriptiin "siivoa ja tee tehokkaampi skriptistä". Hyvin rusautti paremman ja dokumentoidun version ulos. Antoi kivan summauksen mitä muutettiin ja miksi versus että olis pitänyt diffillä yrittää spotata kaikki erot ja mietti miksi teki muutokset.

Näillä testeillä olen aika vakuuttunut, että ai avustettu koodaus on tulevaisuus. Vähän kuin pariohjelmoinnin hyvät puolet ilman, että ihminen hengittää niskaan. Hyvä integraatio cursorissa siihen miten kyselyt ja koodigenerointi/muutokset tapahtuvat ide:n sisällä luonnollisella tavalla versus joku copy/paste webbisivulle ja takaisin(chatgpt).

 

[kolistelija]

Onko tuo cursor jotenkin selvästi parempi kuin esim IntelliJ IDEA:n copilot plugari?

 

[finWeazel]

Onko tuo cursor jotenkin selvästi parempi kuin esim IntelliJ IDEA:n copilot plugari?

copilot plugari mulla jäänyt testaamatta. Cursorin ja plugarin välillä kun tein valintaa niin päädyin cursoriin kun sen tekijöillä on yritystä tehdä työkalu "alusta lähtien" mihin ai on integroitu mukaan(forkattu vscode==syvempi integraatio eikä pelkkä plugini). Ehkä molemmat ai-avustimet viime kädessä törmää samoihin kielimallien rajotteisiin ettei yksi tai toinen välttämättä tee mitään sellaista mitä toinen ei osaisi. Se tapa millä viedään konteksti kielimalliin sisään ja saadaan vastaus ulos voi olla cursorissa vähäkitkaisempi käyttää.

 

[kaarlos]

Tuo copilot integraatio on kyllä tehty hyvin VSC:ssa, tarjoilee koodiehdotuksia ihan lennosta vähän samaan tapaan kuin perinteisemmät autocompletet. Vastaavasti voi vaikka alkaa kirjoittaa kommenttia funktioille ja ehdotettu kommentti tulee tilalle. Myös sellainen chat-prompti löytyy jos haluaa eksplisiittisemmin kysellä jotain, tai tehdä jotain few-shot tyyppisiä targetoidumpia prompteja.

 

[kolistelija]

Tuo copilot integraatio on kyllä tehty hyvin VSC:ssa, tarjoilee koodiehdotuksia ihan lennosta vähän samaan tapaan kuin perinteisemmät autocompletet. Vastaavasti voi vaikka alkaa kirjoittaa kommenttia funktioille ja ehdotettu kommentti tulee tilalle. Myös sellainen chat-prompti löytyy jos haluaa eksplisiittisemmin kysellä jotain, tai tehdä jotain few-shot tyyppisiä targetoidumpia prompteja.

Näin se tosiaan IDEA:ssakin toimii. Parhaimmillaan se on juuri perus boilerplatessa ja refaktoroinneissa kun saan tehtyä jopa satojen rivien muutokset alle minuutiisa (+tietty tuloksen läpikäynti). Chat prompteja on kahdenlaisia, yksi geneerinen ja toinen jolla on konteksti valmiina jos sen klikkaa auki rivin gutterista.

 

[pappatech]

Tilaussivulla on kalleimmassa vaihtoehdossa yritys ja privacy juttua mainittu. Riippuu varmaan käytetystä kielimallista mihin datat päätyy tai ei päädy tyyliin openai o1 kyselyt cursorin kautta versus claude-sonnet 3.5 malli.

Niin tuota aikaisempaa linkkiä katsomalla ei tule todennäköisesti kyseeseen noissa meikäläisen työjutuissa, jos "sees code data" on privacy modekin päällä:

* AWS
* OpenAI
* Google (Vertex API)
* Anthropic
* Fireworks

Eli tota koodia lähetellään sellaisenaan vähän sinne sun tänne ja mistä tuosta oikeasti tiedät, kuka siihen pääsee käsiksi ja miten. Kovasti toki täsmentävät, että koodia ei tallenneta heidän tai kumppaniensa servereille.

Kotiprojekteihin varmaan nasta vehje ja vois itekin jossain välissä testata, jos jossain välissä taas jaksais jotain kotiprojektia veivata.

 

[finWeazel]

Kotiprojekteihin varmaan nasta vehje ja vois itekin jossain välissä testata, jos jossain välissä taas jaksais jotain kotiprojektia veivata.

Kyllä tuota (suomalaisetkin)firmat käyttää. Otin testiin kun varjon ja distance technologiesin perustaja podcastissa mainitsi cursorin tuplanneen sennujen työtehon. Helppo uskoa kokeilun jälkeen.

Se minne data menee riippuu käytetystä kielimallista. Paranoidi rajaa lokaaliajoon ja/tai on prem pilveen. Tosin openai:n o1 on kova,... tehokkaat syö tehottomat globaalissa kisassa.

 

[shams]

Väitteitä työtehon tuplaamisesta en kyllä ihan helpolla niele. Tarkottaisi että kahden viikon sprintin voisi lyhentää nyt viikkoon ja saada samat asiat tehtyä, en usko. Ehkä mekaaniseen koodin kirjoittamiseen mennyt aika on puoliintunut, mutta kehittäjän työhön kuuluu paljon muutakin.

 

[pappatech]

Kyllä tuota (suomalaisetkin)firmat käyttää. Otin testiin kun varjon ja distance technologiesin perustaja podcastissa mainitsi cursorin tuplanneen sennujen työtehon. Helppo uskoa kokeilun jälkeen.

Se minne data menee riippuu käytetystä kielimallista. Paranoidi rajaa lokaaliajoon ja/tai on prem pilveen. Tosin openai:n o1 on kova,... tehokkaat syö tehottomat globaalissa kisassa.

Joo, mutta mua hämmästyttää suuresti, jos sitä ei ihan oikeasti mietitä, mihin ne firman koodit oikein ammutaan noiden työkalujen hyötyjen varjolla. Näissä turvallisuuskriittisissä julkkarihommissa, joita ite oon viime vuodet tehnyt, ei tule takuulla kyseeseen, kun lyöt asiakkaalle listan, että ois tuommonen kiva AI-työkalu ja tuonne kaikkialle menee projektin koodit, eikä oikein tiedä, kuka niitä näkee

Ja jos senioreiden työteho tuplaantuu sillä, että boilerplatet saa kielimallilta, niin ottaisin suolalla (tai ainakin itteä mietityttää, mitä noissa firmoissa tehdään), kun siihenhän aikaa oikeasti menee, kun mietitään, mitä pitäs tehdä ja miten. Ja katotaan sen toiminnan laadun perään. Koodin kirjoittaminen on nopeaa melkein millä tavalla tahansa, jos on selvää, mitä pitää tehdä.

 

[finWeazel]

Joo, mutta mua hämmästyttää suuresti, jos sitä ei ihan oikeasti mietitä, mihin ne firman koodit oikein ammutaan noiden työkalujen hyötyjen varjolla. Näissä turvallisuuskriittisissä julkkarihommissa, joita ite oon viime vuodet tehnyt, ei tule takuulla kyseeseen, kun lyöt asiakkaalle listan, että ois tuommonen kiva kielimalli ja tuonne kaikkialle menee projektin koodit, eikä oikein tiedä, kuka niitä näkee

Jos senioreiden työteho tuplaantuu sillä, että boilerplatet saa kielimallilta, niin ottaisin suolalla (tai ainakin itteä mietityttää, mitä noissa firmoissa tehdään), kun siihenhän aikaa oikeasti menee, kun mietitään, mitä pitäs tehdä ja miten. Ja katotaan sen toiminnan laadun perään. Koodin kirjoittaminen on nopeaa melkein millä tavalla tahansa, jos on selvää, mitä pitää tehdä.

Mua hämmentää se, että työkalu kalleimmassa versiossa tarjoaa privacy asiat ja ne tyrmätään perehtymättä. Olen kauan sitten jutellut sen varjon perustajan kanssa useamman kerran. Fiksu tyyppi, en usko että puhuu paskaa ja oma kokemus tältä aamulta puoltaa työtehon lisääntymistä.

 

[pappatech]

Mua hämmentää se, että työkalu kalleimmassa versiossa tarjoaa privacy asiat ja ne tyrmätään perehtymättä. Olen kauan sitten jutellut sen varjon perustajan kanssa useamman kerran. Fiksu tyyppi, en usko että puhuu paskaa ja oma kokemus tältä aamulta puoltaa työtehon lisääntymistä.

No missä siellä on jotain muuta tuosta, mihin koodit menee, kuin mitä tuolla Security-sivulla on? Mitään tunnareita en jaksa tuonne alkaa tekemään.

Lokaalit kielimallit alkaa olemaan joo ihan validi ratkaisu, jos on niin iso talo, että on ollut mahis sellainen kouluttaa ja löytyy infrat sen tarjoamiselle, mutta muuten ei tule minusta kyseeseen monessa projektissa.

Ja edelleen: joku devaaja saa sen geneerisen taskin eteensä, niin siihen se aika minusta menee, kun funtsitaan mitä tässä halutaan tehtävän, miten se kannattaa tehdä ja lopuksi (tai aluksi), miten se kannattaa testata ja millä logiikalla. Kovin ylimalkaisella laputtamisella saattaa vielä joutua konsultoimaan määrittelijää ja mahdollisesti paikkaamaan edellisiä toteutuksia, ennen kuin pääsee lappuunsa käsiksi. muoks. tai joku seniori varmaan voi joutua tekemään sen koko määrittelytyön ensin.

Jos tuohon saa jotain geneeristä kontrolleristubia kielimallilta tai jotain muuta luokkarunkoa, niin tuo on aikas pieni osa tota kokonaisuutta. Mukava kyllä saada kaikki boilerplate mahdollisimman helposti, että voi keskittää energiansa sit olennaiseen.

 

[finWeazel]

No missä siellä on jotain muuta tuosta, mihin koodit menee, kuin mitä tuolla Security-sivulla on? Mitään tunnareita en jaksa tuonne alkaa tekemään.

Lokaalit kielimallit alkaa olemaan joo ihan validi ratkaisu, jos on niin iso talo, että on ollut mahis sellainen kouluttaa ja löytyy infrat sen tarjoamiselle, mutta muuten ei tule minusta kyseeseen monessa projektissa.

Ja edelleen: joku devaaja saa sen geneerisen taskin eteensä, niin siihen se aika minusta menee, kun funtsitaan mitä tässä halutaan tehtävän, miten se kannattaa tehdä ja lopuksi (tai aluksi), miten se kannattaa testata ja millä logiikalla. Kovin ylimalkaisella laputtamisella saattaa vielä joutua konsultoimaan määrittelijää ja mahdollisesti paikkaamaan edellisiä toteutuksia, ennen kuin pääsee lappuunsa käsiksi. muoks. tai joku seniori varmaan voi joutua tekemään sen koko määrittelytyön ensin.

Jos tuohon saa jotain geneeristä kontrolleristubia kielimallilta tai jotain muuta luokkarunkoa, niin tuo on aikas pieni osa tota kokonaisuutta. Mukava kyllä saada kaikki boilerplate mahdollisimman helposti, että voi keskittää energiansa sit olennaiseen.

Varmaan yks mahdollisuus tehdä privaattipilvi joskin sillon osa kielimalleista on no can do.

Yksikkötestien toteuttaminen, refaktorointi/koodin siistiminen&dokumentointi, algoritmin x toteutus kuvauksesta jne.

 

[El Toro]

Näillä testeillä olen aika vakuuttunut, että ai avustettu koodaus on tulevaisuus.

Olen itselle hionut Copilot + Claude + ChatGTP yhdistelmän täydelliseksi, ajattelin aluksi, että nämähän on aivan paskoja, mutta kun oppi kikat pelottavan hyviä työkaluja. Hirvittää mitä alalle tulee tapahtumaan, tykkään naputella koodia ja nyt jo alkaa olla päiviä missä en kirjoita juuri muuta kuin ohjeita tekoälylle. Ehkä tulevaisuudessa koodari tarkoittaakin vain jotain tekoälyn ohjeistajaa.

 

[kaarlos]

Voisi hyvinkin uskoa johonkin 20-30% tehostumiseen, mutta 100 pinnaa on vähän liikaa. Viime kädessä tämän pitäisi keskipitkällä aikavälillä näkyä valtion softahankkeiden hintojen alentumisena kunhan konsulttikenttä saturoituu kompetentista väestä näiden työkalujen kontekstissa.

Hyvä tässä on se, että nämä kielimallit soveltuu aika moneen muuhunkin kuin pelkästään koodin generointiin. Itse töissä isossa korporaatiossa jossa on käytössä useampia eri työtä tehostavia sisäisiä kielimalleja, joita tulee ihan viikottain käytettyä.

 

[finWeazel]

Olen itselle hionut Copilot + Claude + ChatGTP yhdistelmän täydelliseksi, ajattelin aluksi, että nämähän on aivan paskoja, mutta kun oppi kikat pelottavan hyviä työkaluja. Hirvittää mitä alalle tulee tapahtumaan, tykkään naputella koodia ja nyt jo alkaa olla päiviä missä en kirjoita juuri muuta kuin ohjeita tekoälylle. Ehkä tulevaisuudessa koodari tarkoittaakin vain jotain tekoälyn ohjeistajaa.

omanlaisensa tech lead positio tuo ai:n ohjeistaminen.

 

[pappatech]

Niin nytkö siis ollaan uudestaan sitä mieltä, että prompt engineer on se tulevaisuuden koodari ja muuta ei tarvii tehdä kuin käskyttää AI:ta? Eikö tuo vähän jo käyty läpi kertaalleen

Ja siis oikeasti minusta toi koodin tai jonkun algoritmin kirjoittaminen ei ole se vaikea asia, vaan sen määrittäminen, mitä kannattaa tehdä ja miten. Tai ihan jo se, että saat asiakkaalta jotenkin pihalle sen, mitä heille tehtävän softan kuuluisi missäkin tilanteessa tehdä. Jos määrittelyt on selkeitä, on homma jo melko suoraviivaista jotain veemäisiä koodattavia juttuja lukuunottamatta.

Kaikki alustaan liittyvät jutut on minusta myös tuollaisen koodigeneraattorin ulkopuolella, ts. millaisella arkkitehtuurilla jotain systeemiä kannattaa ajaa ja missä, miten hallitaan infran kustannukset, miten järjestetään tietoturva, miten lokitetaan, miten valvotaan, miten skaalaudutaan ja niin edelleen. Sitä vähän tsekkailin, saako mistään valmista kuvaa, jos antais infrakoodin jollekin työkalulle (AWS-pilvestä), mutta ainoa validin oloinen vehje (Datadogin Cloudcraft) ois halunnu pääsyn täysin lukuoikeuksin projektin tileille, niin jäi testaamatta. Ja noikin datat ois sitten pilvessä jenkkiregioonassa.

 

[finWeazel]

Niin nytkö siis ollaan uudestaan sitä mieltä, että prompt engineer on se tulevaisuuden koodari ja muuta ei tarvii tehdä kuin käskyttää AI:ta? Eikö tuo vähän jo kertaalleen käyty jo läpi

Copilotit ja avustimet kehittyy aika hurjalla vauhdilla. Kannattaa vaikka se cursor testaa avoimin mielin. Sitten miettii missä oltiin 2v sitten ja missä ollaan 5v päästä

 

[pappatech]

Copilotit ja avustimet kehittyy aika hurjalla vauhdilla. Kannattaa vaikka se cursor testaa avoimin mielin. Sitten miettii missä oltiin 2v sitten ja missä ollaan 5v päästä

Ei mulla ole ongelmaa testata noita johonkin kotiprojektiin, mutta todellisuus on vaan toistaiseksi se, ettei noita voi käyttää missään mun työjutuissa.

Julkkaripuolihan sai kohtuu hiljattain selkeytettyä (ja minusta vähän myös löysennettyä) pilviturvakriteereitään, mutta en tiedä millä mallilla on mietinnät näiden AI-työkalujen käytöstä vai onko vielä millään mallilla.

 

[finWeazel]

Ei mulla ole ongelmaa testata noita johonkin kotiprojektiin, mutta todellisuus on vaan toistaiseksi se, ettei noita voi käyttää missään mun työjutuissa.

Julkkaripuolihan sai kohtuu hiljattain selkeytettyä (ja minusta vähän myös löysennettyä) pilviturvakriteereitään, mutta en tiedä millä mallilla on mietinnät näiden AI-työkalujen käytöstä vai onko vielä millään mallilla.

Sun työjutut ei kuitenkaan ole sama kuin kaikkien muiden työt tai kaikkien muiden koodit. En lähtis n=1 ja kokeilematta setillä tuomitsemaan. Nimimerkillä aamun puuhastelin cursorilla.

 

[pappatech]

Sun työjutut ei kuitenkaan ole sama kuin kaikkien muiden työt tai kaikkien muiden koodit. En lähtis n=1 ja kokeilematta setillä tuomitsemaan. Nimimerkillä aamun puuhastelin cursorilla.

No olenko minä kieltänyt ketään käyttämästä noita, jos se mahdollista on? Vai mitä nää nyt oikein meinaat? Lähinnä kritiikki ollut siihen kohdistuen, että noi ei ole ihan ongelmattomia tai kaikkialla mahdollisia käyttää.

Ja siis en nyt tarkoita olla mulkku, mutta siitä, että sinä testailit aamupäivällä kotona vähän pythonilla ja vaikutti hyvältä, on vähän vielä matkaa siihen, että jokaisen devaustiimin työteho ampuu pilviin tuolla Cursorilla, kun tosiaan ne oikeasti vaikeat ja aikaavievät asiat on noita edellisiä, eikä se koodin kirjoittelu.

Mut taitaa mennä sellaisille raiteille, että turha lienee meikäläisen jatkaa enempää.

 

[kaarlos]

Sun työjutut ei kuitenkaan ole sama kuin kaikkien muiden työt tai kaikkien muiden koodit. En lähtis n=1 ja kokeilematta setillä tuomitsemaan. Nimimerkillä aamun puuhastelin cursorilla.

Komppaan pappatechiä tässä, kyllä se on työnantajan intresseissä päättää siitä mitä tämänkaltaisia työkaluja sallitaan käytettävän softankehityksessä. Aika nihkeä jos ne firman sisäiset salaisuudet valuvat johonkin pilveen.

Oma fiilis on se että jos kotona koodaan jotain niin genAI hommien efektiivinen tehokkuus on korkeampi kuin työkontekstissa, koska ei ole vastaavaa tarvetta kehitysprosessin edellyttämille stepeille vaan tekeminen voi olla pelkkää adhoc koodausta.

Äkkiä aikaa kuluu muuhunkin kun pitää olla test planit, spesifikaatiot, arkkitehtuurikuvat ja niin edelleen. Siihen vielä ympärille sopiva määrä jotain legacya jonka asettamien rajoitteiden puitteissa pitää toimia.

Pitäisikin kokeilla osaako Copilot tehostaa PlantUMLin kirjoittamista, äkkiseltään en muista että olisi ehdotellut mitään.

 

[finWeazel]

Voisi hyvinkin uskoa johonkin 20-30% tehostumiseen, mutta 100 pinnaa on vähän liikaa. Viime kädessä tämän pitäisi keskipitkällä aikavälillä näkyä valtion softahankkeiden hintojen alentumisena kunhan konsulttikenttä saturoituu kompetentista väestä näiden työkalujen kontekstissa.

Varmastikin riippuu paljon koodausprojektin luonteesta(meneekö edes suurin osa ajasta koodaukseen,...) ja tekijöistä miten tehostuu tai ei tehostu. Jos on paljon uutta mihin tarvii boiler platea joista iso osa on yksikkötestiä niin helppo uskoa tuplaan. Jos on joku megalomaanisen kokoinen sekava koodiviidakko niin ai saattaa olla vain hidaste jos/kun se ei tiedä/tajua koodipohjan sudenkuoppia.

Linkki tuplaantumiseen yhden startupin osalta. En jaksa etsiä tarkkaa kohtaa, mutta ylipäänsä noin mielenkiintoinen podcasti startupin pyörittämisestä josta sivuraide ai ja työteho ja miten se vaikutti aikatauluihin erittäin positiivisesti.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[El Toro]

Niin nytkö siis ollaan uudestaan sitä mieltä, että prompt engineer on se tulevaisuuden koodari ja muuta ei tarvii tehdä kuin käskyttää AI:ta? Eikö tuo vähän jo käyty läpi kertaalleen

Minä ainakaan en ole tuommoista tarkoittanut, visioni on, että se koodin naputtelu jää suurimmaksi osaksi pois ja ihminen yhä suunnittelee. Oletko ikinä ajatellut, että tämä olisi paljon nopeampaa jos voisit siirtää koodit päästäsi koneelle? Parhaimmillaan noita työkaluja käyttäessä tuntunut kuin se olisi muuttunut todellisuudeksi. Isku tulee siis lähinnä (bulkkia tuottaville) rivikoodareille, mihin heitä tarvii, jos pieni prompt engineerien joukko tekee saman?

On tietysti mahdotonta sanoa miten nuo työkalut kehittyy, ehkä jämähtävät nykyiselle tasolle, mutta olisi sekin jo huomattava boosti jos ja kun noita opitaan kunnolla hyödyntämään, mitä olen lukenut keskusteluja moni ei näytä osaavan käyttää optimaalisesti ja siksi pitää niitä surkeina.

 

[pappatech]

Minä ainakaan en ole tuommoista tarkoittanut, visioni on, että se koodin naputtelu jää suurimmaksi osaksi pois ja ihminen yhä suunnittelee. Oletko ikinä ajatellut, että tämä olisi paljon nopeampaa jos voisit siirtää koodit päästäsi koneelle? Parhaimmillaan noita työkaluja käyttäessä tuntunut kuin se olisi muuttunut todellisuudeksi. Isku tulee siis lähinnä (bulkkia tuottaville) rivikoodareille, mihin heitä tarvii, jos pieni prompt engineerien joukko tekee saman?

On tietysti mahdotonta sanoa miten nuo työkalut kehittyy, ehkä jämähtävät nykyiselle tasolle, mutta olisi sekin jo huomattava boosti jos ja kun noita opitaan kunnolla hyödyntämään, mitä olen lukenut keskusteluja moni ei näytä osaavan käyttää optimaalisesti ja siksi pitää niitä surkeina.

Niin, en tiedä mitä meinaat tuolla "siirtää koodit päästäsi koneelle", koska ei AI-työkalu tiedä, miten joku osaava koodari haluaa jonkun jutun koodata. Enkä tiedä, miksi jotain simppeleitä luokkia tai funktioita lähteä AI:ltä kyselemään ja korjaamaan sen tuotoksia, kun ne kirjoittaa nopeammin ite, kun tietää, mitä haluaa. Geneerisissä yksikkötesteissä oon vakuuttuneempi, että joku IDE:en upotettu autogenerointi / ehdotukset jeesaa, kun ite logiikka on valmiina ja kenties jotain vastaavaa toteutustakin jo koodipohjassa. IntelliJ IDEA:han toimiikin jo vähän tällai (Ultimate ilman sitä AI assistanttia) ja nopeuttaa kyllä esim. geneerisiä logger-kutsujen tai yksikkötestien asserttien kirjoituksia ihan kivasti.

Ja prompt engineerinhän on minusta oltava kyllä koodari tai hommasta ei tule mitään. Ei sillai voi tehdä softaa, että kysellään generaattorilta koodia tai testejä koodille, eikä tajuta, mitä ne oikeasti tekee tai mitä vaikutuksia niillä on kokonaisuuteen.

Voi näitä tulevaisuuden visioita maalailla ja joku startup-pöhinä on varmaan sellaista, missä näistä AI-kikkareista voi ollakin enemmän iloa heti nyt, jos pitää saada jonkinlaista MVP:tä aikaan mahdollisimman nopsaan teknisestä velasta huolimatta, mutta siis vaikea minusta on vielä nähdä mitään älyttömiä tuottavuusloikkia, kun, toistaen itteäni, ei sen bulkkikoodin tuottaminen ole asia, mihin aikaa menee, vaan kaikkeen tuohon muuhun, että tehdään oikeita juttuja ja että se palapeli pysyy fiksusti kasassa. Ja kun noita ei vaan voi kaikissa projekteissa edes käyttää

 

[kuoris]

Isku tulee siis lähinnä (bulkkia tuottaville) rivikoodareille, mihin heitä tarvii, jos pieni prompt engineerien joukko tekee saman?

Eiköhän ne Prompt Engineerit (hyvä termi) ole sitten entisiä koodareita tai arkkitehteja. En olisi vielä huolissani. Kymmenen+ vuoden päästä koodarien paikat kyllä voivat vähentyä, kehitys kehittyy.

 

[edup]

Niin, en tiedä mitä meinaat tuolla "siirtää koodit päästäsi koneelle", koska ei AI-työkalu tiedä, miten joku osaava koodari haluaa jonkun jutun koodata. Enkä tiedä, miksi jotain simppeleitä luokkia tai funktioita lähteä AI:ltä kyselemään ja korjaamaan sen tuotoksia, kun ne kirjoittaa nopeammin ite, kun tietää, mitä haluaa. Geneerisissä yksikkötesteissä oon vakuuttuneempi, että joku IDE:en upotettu autogenerointi / ehdotukset jeesaa, kun ite logiikka on valmiina ja kenties jotain vastaavaa toteutustakin jo koodipohjassa. IntelliJ IDEA:han toimiikin jo vähän tällai (Ultimate ilman sitä AI assistanttia) ja nopeuttaa kyllä esim. geneerisiä logger-kutsujen tai yksikkötestien asserttien kirjoituksia ihan kivasti.

Ja prompt engineerinhän on minusta oltava kyllä koodari tai hommasta ei tule mitään. Ei sillai voi tehdä softaa, että kysellään generaattorilta koodia tai testejä koodille, eikä tajuta, mitä ne oikeasti tekee tai mitä vaikutuksia niillä on kokonaisuuteen.

Voi näitä tulevaisuuden visioita maalailla ja joku startup-pöhinä on varmaan sellaista, missä näistä AI-kikkareista voi ollakin enemmän iloa heti nyt, jos pitää saada jonkinlaista MVP:tä aikaan mahdollisimman nopsaan teknisestä velasta huolimatta, mutta siis vaikea minusta on vielä nähdä mitään älyttömiä tuottavuusloikkia, kun, toistaen itteäni, ei sen bulkkikoodin tuottaminen ole asia, mihin aikaa menee, vaan kaikkeen tuohon muuhun, että tehdään oikeita juttuja ja että se palapeli pysyy fiksusti kasassa. Ja kun noita ei vaan voi kaikissa projekteissa edes käyttää

Näille työkaluille, tällä hetkellä esim. Cursorille, kannattaa kyllä antaa ihan oikeasti mahdollisuus. Ne ei rajoitu mihinkään startup-pöhinän aloitteleviin firmoihin, tai MVP-kötöstyksien tekoon, vaan niillä saa oikeastikin laadukasta jälkeä aikaiseksi. Nykyisin ei enää olla rajoittuneita yksinkertaisimpiin luokkiin ja metodeihin. Ja väitän että enemmän ne junnukoodarit sitä teknistä velkaa taakseen jättää. Jos perustaa mielikuvansa esim. johonkin copilotin aiempiin versioihin, niin kannattaa päivittää niitä mielikuvia ja kokeilla rohkeasti uusia työkaluja.

Cursor tai mikään muukaan ei vielä korvaa senioridevaajaa millään, mutta se vastaa helposti paria junnukoodaria, ja tuottaa monissa tehtävissä parempilaatuista koodia, murto-osassa ajasta. Sen sijaan että sennuna ohjeistaisit junnuja tekemään asioita, saat tehtyä ohjeen nopeammin ja valmiin tuotoksen eteesi "heti". Ja kyllä, siihen tuotokseen voi pyytää muutoksia tai tehdä ne itse, aivan kuten niiden junnujenkin kohdalla.

Vielä on jäänyt epäselväksi että missä projekteissa esim. Cursorin enterprise lisenssiä ei voi käyttää, kun siinä on nimenomaan huolehdittu siitä ettei koodit vuoda opetusaineistoon yms. Ehkä jos kehitys tehdään eristetyssä tilassa, minne ei tule internetiä ja puhelimetkin kerätään devaajilta jotta mikään/kukaan ei pääse vakoilemaan ilman fyysistä pääsyä tilaan.

 

[pappatech]

Vielä on jäänyt epäselväksi että missä projekteissa esim. Cursorin enterprise lisenssiä ei voi käyttää, kun siinä on nimenomaan huolehdittu siitä ettei koodit vuoda opetusaineistoon yms. Ehkä jos kehitys tehdään eristetyssä tilassa, minne ei tule internetiä ja puhelimetkin kerätään devaajilta jotta mikään/kukaan ei pääse vakoilemaan ilman fyysistä pääsyä tilaan.

Onko tuo enterprise lisenssi nyt jotain muuta, mitä tuolla niiden Security -sivulla sanotaan? Tuolla lukee, että privacy moodikin päällä noita koodeja lähetellään sellaisenaan useampaan paikkaan. Joo luvataan, ettei tallenneta mihinkään, mutta silti lähetetään ja mitään kontrollia ei ole siihen, kuka niihin pääsis sit halutessaan käsiksi.

Ja varmasti annan mahdollisuuden, jos projekti sallii, mutta ei oo ihan heti näköpiirissä. Missä projekteissa ei vois käyttää, niin ääriesimerkki varmaan valtion turvallisuusverkoissa asuvat softat, joissa tekemisen malli on muutenkin hyvin omanlaisensa. Ja tosiaan ihmettelen, jos firmoja ei muutenkin kiinnostais, mihin firman softakoodeja ammutaan näiden AI assistanttien myötä..

 

[kuoris]

Digialta ”historian paras kolmas neljännes” ja yli 5% orgaaninen kasvu. On taas sellainen aika markkinoilla että jyvät erottuvat akanoista. Osa it-yrityksistä joutuu jopa irtisanomaan.

 

[pappatech]

Menköön nyt omaan viestiinsä, mutta sekin on pois se prompti-ihmisen muista hommista, jos tarvii käskyttää AI:ta, muokkailla sen tuotoksia ja valvoa laatua. Versus, että voit ulkoistaa tuon tekemisen kokonaan muille.

Ne pari junnuakin kehittyy ja voi katselmoida toistensa koodeja, niin tän seniorin ei tarvis olla ite kiinni kolmen ihmisen hommissa. Yhdellä ihmisellä kuiten rajallinen kapasiteetti tehdä hommia ja se ei oo montaa tuntia päivässä, kun pystyy tekeen oikeasti keskittyneesti ja hyvällä energialla hommia.

 

[kuoris]

.Yhdellä ihmisellä kuiten rajallinen kapasiteetti tehdä hommia ja se ei oo montaa tuntia päivässä, kun pystyy tekeen oikeasti keskittyneesti ja hyvällä energialla hommia.

Muualla kuin tekevässä portaassa on vielä monessa paikkaa käsitys että koodari tekee 7,5 tuntia tehokasta koodaamista päivässä. Ainakin konsultti kun siitä sille maksetaan. Ajatustyöstä ei makseta.

 

[shams]

On se mielestäni aika selvää ettei tekoälytyökalujen antama tuottavuusboosti skaalaudu rajattomasti, vaikka ne kehittyisi miten. Eli että esim. viikon hommat saisi tehtyä päivässä. Tehokasta työaikaa on päivässä vaan liian vähän siihen, ja siitäkin ajasta vain osa on sellaista työtä jota tekoäly ylipäätään voi tehostaa.

 

[edup]

On se mielestäni aika selvää ettei tekoälytyökalujen antama tuottavuusboosti skaalaudu rajattomasti, vaikka ne kehittyisi miten. Eli että esim. viikon hommat saisi tehtyä päivässä. Tehokasta työaikaa on päivässä vaan liian vähän siihen, ja siitäkin ajasta vain osa on sellaista työtä jota tekoäly ylipäätään voi tehostaa.

Miksi sen pitäisi skaalautua rajattomasti? Miksei riitä että se antaa sen X kymmentä tai sataa % lisää työtehoa?

Ei tekoäly niitä töitä ole vielä keneltäkään viemässä. Sen sijaan, ne työt vie ne henkilöt jotka osaa käyttää työkaluja, oli kyse sitten softasta ja AI-avusteisesta koodaamisesta, taikka talonrakentamisesta ja paineilmanaulaimesta.

 

[2112]

Olen varmaan täysin väärällä alalla, vaikka työhistoriaa koodauksen parissa on kertynyt jo useita vuosia. En ole missään vaiheessa oppinut kunnolla käyttämään noita AI-avusteisia välineitä, enkä varmaan opikaan.

Tässä on jotain samaa kuin siinä, kun toiset voimallisesti puhuvat kymmensormijärjestelmän puolesta, koska silloin koodaaminen on nopeampaa. Itselleni se kirjoitusnopeus ei ole koskaan ollut mikään merkittävä kynnyskysymys tuottavuudessa. Kyllä, toisinaan sitä boilerplatea on vähän isompi määrä kirjoitettavana, ja silloin homman automatisointi voisi olla ihan mielekästä. Mutta loppujen lopuksi tähän kuluva työaika on ihan pähkinöitä. Paljon enemmän jumitan sen "ei-boilerplate"-koodin kanssa, koska en ole edes varma, miten asia pitäisi toteuttaa.

Jollain tavalla itselleni se boilerplaten kirjoittaminen auttaa siihen ajatusprosessiin uppoutumiseen. Vähän samalla tavalla olen työstänyt matematiikkaakin. Käteen täytyy saada kynä ja paperia, jotta voin pyöritellä sitä ongelmaa ympäri eri tavoin, kirjoittaa yhtälöitä ja piirrellä kuvaajia, jotta pääsen kiinni siihen ongelman ratkaisuun. Todella harvoin se ongelma on niin ilmeinen, että tehtävä olisi ratkaistu, jos vain osaisin piirrellä niitä symboleita paperille nopeammin. Ja koodaamisen kanssa on ihan sama juttu. Boilerplaten kirjoittamisessa on jotain samaa kuin sen matemaattisen ongelman auki kirjoittamisessa. Mutta ehkä tässä vaan jotenkin näkyy se ajattelun nopeus. Itse olen ollut aina hidasälyinen kaveri, jolla kestää aikaa kirjoittaa se algoritmi tai vastaava, mutta ehkä sitten joustavuus ja kaikenlaiset yhteistyökyvyt ovat paikanneet niitä hitaita hoksottimia. Voi kylläkin olla, että tulevaisuudessa ero Copilotia ja Cursoria käyttäviin koodaajiin kasvaa liian suureksi ja joudun etsimään muita töitä.

Mutta hulluinta on, etten edes osaa käyttää noita chatteja kunnolla, vaikka olen opiskellutkin kieliteknologiaa ja ymmärrän jotain kielimallien tietojenkäsittelytieteellisestä perustasta. Vähän aikaa sitten en jaksanut perehtyä erään kirjaston käyttöön kovin syvällisesti, joten kysäisin Bingin Chatilta, miten sitä käytetään. Sain muutaman rivin ohjeet, jotka olivat ihan päin helvettiä. Loppujen lopuksi jouduin kaivelemaan itse ne asiat kuitenkin sieltä dokumenteista, mutta en saanut Bingiä tajuamaan ongelmaa, vaikka perusteellisesti selitin, missä se tekee virheen. Se korjasi omaa aiempaa vastausta aina uudelleen niillä virheillä, jotka se oli tehnyt jo aiemmin. Tuossa ehkä ongelmana oli, että se kirjaston käyttötapa, jota tavoittelin, oli aika uusi, ja siitä oli todella vähän esimerkkejä missään. Esim. Stackoverflow kumisi tyhjyyttään, ja jouduin jonkin verran soveltamaan sitä dokumentaatiota saadakseni toteutettua koodin haluamallani tavalla. Eli Bingillä ei voinut olla mitään suoraa lähdemateriaalia, mistä se olisi voinut kaapia sitä dataa, koska sellaisia esimerkkejä ei ollut kirjaston omassakaan dokumentaatiossa. Ehkä jokin toinen väline olisi suoriutunut tuosta paremmin. Tai toinen käyttäjä, jolla on prompt engineering hallussa. Ja kyllä Bingikin silloin toimii hienosti, kun haluan nopeasti jonkin tiivistelmän jostain riittävän tunnetusta asiasta, josta on verkossa riittävästi esimerkkejä.

 

[El Toro]

Enkä tiedä, miksi jotain simppeleitä luokkia tai funktioita lähteä AI:ltä kyselemään ja korjaamaan sen tuotoksia, kun ne kirjoittaa nopeammin ite, kun tietää, mitä haluaa.

Ei tuommoisia tarvi kysellä, monesti kerkeän kirjoittaa vain "class Jotain" ja Copilot ehdottaa juuri sitä mitä olin kirjoittamassa.

 

[pappatech]

Minusta noi AI-työkalut voi nopeuttaa joitain yksittäisiä työtehtäviä huomattavastikin ja varmaan tulee tekemäänkin niin, mutta "ohjelmistokehitys" ei ole yksi työtehtävä vaan tuollainen sateenvarjokäsite, joka pitää sisällään hemmetisti erilaisia hommia, jotka pitää naittaa yhteen, että tiimi niin sanotusti toimii ja tulee fiksua softaa. Ja sitä en ite tosiaan ihan heti ole näkemässä, että jonkun devaajan työteho nousis satoja prosentteja, jos sillä ymmärtää sitä, että yks ihminen alkais hoitamaan useamman ihmisen hommat.

Yks ihminen hanskaa muutaman laajemman kokonaisuuden ja voi edistää niitä läpi sprinttien, mutta yks ihminen ei kyllä hanskaa useamman ihmisen useampaa kokonaisuutta tai homma kaatuu hyvin nopsaan siihen, että on vaan liian paljon silppua joka suunnasta, mihin ei kerkeä kunnolla keskittymään. Ja jokainen devaushomma pitää sisällään pieniä päätöksiä, jotka vaikuttaa lopputulemaan ja jotka pitää ratkoa, että tulee toimivaa softaa, niin yksi ihminen ei voi miettiä noita kolmen edestä tai on todennäköisesti aika nopsaan loppu.

Junioriasiantuntijankin pitää tänä päivänä pystyä itsenäiseen työhön, kysymäänhän joutuu välillä kaikki, ja se on aika iso määrä hommaa, mitä tuollainen itsenäinen ihminen pystyy hanskaamaan (kaikkine apuvälineineen) sprintissä, että tuollaiset tekoälyllä korvataan junioreita on minusta aika utopiaa vielä.

Ei tuommoisia tarvi kysellä, monesti kerkeän kirjoittaa vain "class Jotain" ja Copilot ehdottaa juuri sitä mitä olin kirjoittamassa.

Kiva, jos se antaa autocompletella luokkarungon, mutta tuo ei montaa sekuntia kestä, kun esittelet luokan ja meikäläisenkin Javassa ja Lombokilla kaikki geneeriset getterit, setterit ja konstruktorit tulee vaan annotaatioilla. Tosi nopsa tehdä, kun eka on selvillä, millaista luokka-, inteface-, enumeraatio- yms. rakennetta tarvii.

Osaako se copilot arvata kaiken custom-logiikankin, mitä joihinkin luokkiin tarvii tai esim. kaikki tietokantaluokissa mietittävät asiat? Tulee äkkiä tahmaista softaa, jos esim. noita entiteettiluokkia generoidaan ymmärtämättä mitä tehdään, myllätään niitä sit koodissa ja kohta jostain listan tai listojen käsittelystä lähteekin 50000 kyselyä kantaan.

Toinen mikä kiinnostaa, niin osaako tuollainen copilot antaa jotain järkevää DDL:ää? JPA buddy on ainakin aika skeidaa, kun tarvii tehdä migraatioskriptiä ja parempi vaan kirjoitella ite.

 

[finWeazel]

Olen varmaan täysin väärällä alalla, vaikka työhistoriaa koodauksen parissa on kertynyt jo useita vuosia. En ole missään vaiheessa oppinut kunnolla käyttämään noita AI-avusteisia välineitä, enkä varmaan opikaan.

AI-avustimissa hämää se, että niiden kyvykkyys paranee vuodessakin todella paljon. 2v vanha avustin on ihan eri juttu kuin tän päivän parhaat avustimet. Vuoden päästä naureskellaan nykyisille avustimille kun ne on taas menneet paljon eteenpäin. Iso loikka esim. o1 malli kun se osaa pureksia ongelmat palasiksi ja ratkoa palanen kerrallaan. Jos ratkaisu ei toimi palaa aikaisempiin askeleisiin ja yrittää uudella tavalla eteenpäin.

Cursor integroituu useisiin eri kielimalleihin. Haastavampi juttu voi olla esimerkiksi cursor+o1 promptilla matemaattisen ongelman ratkaiseminen jonka lopputulos annetaan toiselle kielimallille "toteuta tämä algoritmi, toteuta testi, luo datasetti". Tuota promptataan muutama kerta, että saadaan halutunlainen pohja tai jopa toimiva lopputulos. Lopputulos verifioidaan testeillä ja datalla.

En lähtisi väittämään, että kooderin/sennun korvaa prompt engineer. Seniori tehostaa omaa toimintaansa ai:n avulla eikä muutu prompt engineeriksi.

AWS/pilvi ei ole haram kaikissa paikoissa. AWS tms. pilvestä voi lohkaista firmalle oman privaatin klusterin mistä data ei vuoda organisaation ulkopuolelle. Jos aws tms on liian paha rasti niin sitten on prem:iin nvidian pömpeliä. Aika harva firma varmaan enää ajaa omia email yms. palvelimiakaan, ei koodiavustin pilvessä ole sen kummallisempi kuin email/office pilvessä.

 

[shams]

Prompt engineer keskustelut on tosiaan käyty jo aiemmin, eikä sellaista työnkuvaa ole nykyisilläkään näkymillä tulossa. Vaikka kehittäjät ei jatkossa kirjottaisi riviäkään koodia niin niiden pitää silti lukea ajatuksella läpi ja ymmärtää jokainen tekoälyn generoima koodirivi. Ja koodikatselmointeja ei läpäistä toteamalla "en tiedä miksi tuo on noin, AI teki sen". Eli kehittäjä on yhä vastuussa julkaisemastaan koodista, oli se tuotettu millä tavalla tahansa.

 

[mopnex]

Mielestäni myös hyvä miettiä näiden työkalujen vaikutusta laajemminkin, kuin vaan siihen että mietitään miten se tehostaa yksittäisen devaajan arkea. Jos tuotefirma, tuotekehitystiimi (käytän näitä termejä laveasti) voi nopeammin testailla eri vaihtoehtoja kustannustehokkaammin, ja tehdä päätöksiä nopeammin niin silläkin on itsessään suuri lisäarvo. Lead-time alusta-loppuun on paljon muutakin kuin vain se osuus mikä käytetään devatessa, joten jos ei ali-optimoida osa-optimoida niin tässä koko putkessa on mahdollisuuksia. Saada vaikka ei-koodavia rooleja mukaan tiiviimmin prosessia.

Näiden työkalujen avulla voidaan kuitenkin keskittyä paremmin siihen itse arvoa tuottavaan osuuteen - ei siihen miten tietty projekti scaffoldataan, tai miten joku tietty API käyttäytyy tietyssä tilanteessa tmv... vaan sellainen bulkimpi homma voidaan hoitaa nyt nopeammin. Ei siitä saa mitään erityisiä lisäpisteitä että se osuus on tehty ns. luomuna. Täälläkin nostettu esiin, että kyllä sitä sovelluskehityskokemusta tulee olla jotta pystyy arvioimaan tuotoksia ja vielä siinä laajemmasa kontekstissa - itse tuote, ja laajemmin sitten tuoteportfoliossa. Helppoa on vaan generoida kamaa, sama kuin nyt vain kirjoitella menemään - mutta siinä on kuitenkin sen kokonaisuuden ymmärrys ihan avainasemassa eikä se poistu. Työkalut voivat avustaa omaksumaan laajempi kokonaisuuksia helpommmin, tuoda kontekstin paremmin lähelle jne.. mutta sovelluskehitysammattitaidon tarve ei ainakaan tällä hetkellä ole vähenemässä. Hankalin tilanne on varmasti nyt alalle tulevilla, kun tullaan vasemmalta-ja-oikealta ohi näillä työkaluilla, mutta ei vielä osata arvioida sitä tuotosta suhteessa siihen laajempaan arvontuottoon.

Kuten täälläkin monesti todettu, näistä työkaluissa on myös ne heikot puolensa. Cursor, vaikkakin mielenkiintoinen, on sellainen että vaikea nähdä miten sen pystyy esimerkiksi IT-konsulttitalo perustelemaan asiakkaalle kuin asiakkaalle, siellä on yhä hankalia kohtia mm. data residencyn suhteen kun ei voida aukottomasti sanoa että pysyy esim. EU -alueella (tällä hetkellä). Useilla taloilla on sen tyyppisiä asiakkaita, kuten täälläkin todettu, että tämä ei vain ole mahdollista. Uskon toki että noissa kehitystä tapahtuu hyvinkin nopeasti, ja tilanne elää - seuraava "Cursor" on kuitenkin mutkan takana (kilpailija, tai parannettu Cursor itse).

Yksittäiseen työkaluun keskittyminen menee siihen puun tuijotteluun, eikä nähdä metsää puilta.

 

[dropadrop]

Ja prompt engineerinhän on minusta oltava kyllä koodari tai hommasta ei tule mitään. Ei sillai voi tehdä softaa, että kysellään generaattorilta koodia tai testejä koodille, eikä tajuta, mitä ne oikeasti tekee tai mitä vaikutuksia niillä on kokonaisuuteen.

Mun mielestä yliopistolla ei juurikaan käytetty mitään kirjastoja (monesti edes kielen mukana tulevia) koska haluttiin, että opiskelijat oppivat ne peusteet ensin. Töissä ei sitten kellekään varmaan tulisi mieleenkään kirjottaa omia sorttaus tai logitus algoritmejä ellei olisi joku tosi spesifinen keissi.

Pointti lähinnä että tottakai pitää ymmärtää mitä tehdään, ainakin vielä todella pitkään. Silti asiat voivat tehostua tosi paljon, ja vauhti varmaan vaan kiihtyy koska tämä vaikuttaa kohtuullisen hyvältä problem spacelta jo nykyisille kielimalleille.

 

[pappatech]

Mun mielestä yliopistolla ei juurikaan käytetty mitään kirjastoja (monesti edes kielen mukana tulevia) koska haluttiin, että opiskelijat oppivat ne peusteet ensin. Töissä ei sitten kellekään varmaan tulisi mieleenkään kirjottaa omia sorttaus tai logitus algoritmejä ellei olisi joku tosi spesifinen keissi.

Joo, koulussa tosiaan kirjoitellaan jotkut lista-implementaatiot ja sorttausalgoritmit ensin itse, että ymmärretään miten asiat toimii. Noihan on vähän niin kuin koodarin yleissivistystä, joka ois hyvä olla kaikilla hanskassa, mut minusta ei ole sama asia käyttää noita tosi laajasti käytettyjä ja fiksuja kirjastofunktioita kuin repäistä jonkun random jampan stack overflow -koodit omaan pullariinsa tai AI:lta vastaavat tajuamatta mitä ne oikeasti tekee.

Sorttauksia ei oo tarvinnu hirveästi murehtia, mutta lokituksiin tarvinnee aika herkästi pikkaisen koskea, koska hetujen maskauksia tai esim. joitain funktio- tai tietokantaluokkakohtaisia audit-lokituksia (ts. kuka on käyttänyt tai katsonut jotain) ei minusta ihan suoraan paketista saa.

 

[Ihmemies]

Hoitoalalla ei ollut 10v aikana mielekkäitä töitä tarjolla, ja esim viimeksi kun katsoin, röntgenhoitajien työpaikkoja oli 5 haussa, joista 4 oli keikkatyöhön. Töitä hoitoalalla ei siis ole.

Ilmeisesti sama on käymässä it-alalle. Rekryt laitettiin säppiin, ja uusia tekijöitä ei enää oteta alalle.

Vaatimustenmäärittely ja ohjelmistosuunnittelu onnistuu, mutta ei kiinnosta läheskään yhtä paljon kuin ohjelmointi itse. Ilmeisesti ohjelmoijan työ korvataan kielimalleilla viimeistään 1,5v sisällä kun valmistun tietojenkäsittelytieteiden maisteriksi.

Onkos ideoita, mihin kannattaa suunnata seuraavaksi it-alalta, kun ohjelmoijan työt loppuvat samalla lailla kuin hoitoalalla röntgenhoitajan työt? Osaako joku ennustaa, millä alalla olisi ”varmasti” vielä töitä 20v päästä? Ei jaksaisi kolmatta kertaa valita ”varmaa” alaa ja todeta, että töitä ei ole enää tarjolla.

 

[edup]

Hoitoalalla ei ollut 10v aikana mielekkäitä töitä tarjolla, ja esim viimeksi kun katsoin, röntgenhoitajien työpaikkoja oli 5 haussa, joista 4 oli keikkatyöhön. Töitä hoitoalalla ei siis ole.

Ilmeisesti sama on käymässä it-alalle. Rekryt laitettiin säppiin, ja uusia tekijöitä ei enää oteta alalle.

Vaatimustenmäärittely ja ohjelmistosuunnittelu onnistuu, mutta ei kiinnosta läheskään yhtä paljon kuin ohjelmointi itse. Ilmeisesti ohjelmoijan työ korvataan kielimalleilla viimeistään 1,5v sisällä kun valmistun tietojenkäsittelytieteiden maisteriksi.

Onkos ideoita, mihin kannattaa suunnata seuraavaksi it-alalta, kun ohjelmoijan työt loppuvat samalla lailla kuin hoitoalalla röntgenhoitajan työt? Osaako joku ennustaa, millä alalla olisi ”varmasti” vielä töitä 20v päästä? Ei jaksaisi kolmatta kertaa valita ”varmaa” alaa ja todeta, että töitä ei ole enää tarjolla.

Ei sitä ohjelmoijan työtä olla lähivuosina mihinkään korvaamassa. Niitä kielimalleja ja AI-avusteisia työkaluja kannattaa vain opetella käyttämään siinä työssä, tai jää helposti muista hakijoista jälkeen.

 

[Boulder]

Nimenomaan pitää opetella niiden uusien työkalujen käyttöä. AI on avuste työssäsi, ei sen korvaaja. Perustyö muuttuu, mutta näin sitä on reikäkorttiajoista lähtien tapahtunut ja it-alahan on tunnettu siitä, että pysyäkseen mukana, on itsekin pystyttävä muuttumaan.

 

[pappatech]

Ilmeisesti sama on käymässä it-alalle. Rekryt laitettiin säppiin, ja uusia tekijöitä ei enää oteta alalle.

Ei rekryt minusta mitenkään säpissä ole ja kyllähän tekijöitä koko ajan haetaan, mutta alalle tuleminen voi olla vaikeampaa kuin joitain vuosia sitten ja junioripestejä, ainakin julkisessa haussa olevia, vaikuttais olevan aika vähän. Juttujen perusteella senioripaikkoihinkin voi olla useampi kymmenen ihan hyvää hakijaa.

Jos et ole vielä hankkiutunut, niin kiireen vilkkaa nyt opiskeluaikana harjoitteluun tai kesätöihin johonkin yritykseen, tekemään jotain oikeaa toimeksiantoa koulun kautta jollekin firmalle tai jotain vastaavaa. Saisit vähän niin kuin jalkaa oven väliin jonnekin. Ilman minkäänlaista relevanttia kokemusta oot valmistumisen jälkeen paljon enemmän kusessa, kun tarvis löytää se eka duunipaikka.

Toinen vaihtoehto edellisen rinnalle on osallistua johonkin open source projektiin tai koodata githubiin (tai muuhun vastaavaan) jotain omaa projektia, jossa voi demota osaamistaan. Mut älä niiden pelkkien koulupapereiden varaan jättäydy, koska niin tulee olemaan vaikeaa saada sitä ekaa pestiä.

 

[dropadrop]

Eikös meillä ole lama?

Hetki sitten oli 0-korot ja talouskasvua joka mahdollisti investoinnit matalalla kynnyksellä. Kun korot nousevat ja myynti laskee yritykset tietysti sopeutuvat uuteen tilanteeseen ja vähentävät rekryjä.

Uutta teknologiaa kannattaa kyllä ehdottomasti opetella. Jos katon omaa työnantajaa jolla on satojen ihmisten R&D organisaatio niin aika harva työskentelee samojen teknologioiden kanssa kuin mun alottaessa 10+ vuotta sitten (no ehkä jotkut backendit kirjotetaan edelleen Javalla).

Omat laitesalit & VMWare -> AWS / cloud palvelut
Pitkälti manuaaliset päivitykset -> infra koodina ja kaikki automatisoitu
AD -> Entra + Intune
Jne

Kuitenkin edelleen paljon samoja ihmisiä töissä. Ei niitä vaihdettu toisiin, vaan opettelivat uudet teknologiat ja konseptit.

Jos oikeasti mietit vaihtoa niin joku positio hoitotyön ja IT’n välissä saattaisi olla mahdollisuus, esim. tuoteorganisaatio joka tekee softaa / tuotteita hoitoalalle?