Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Olisin voinut olla tarkempi.. mietin hiertymiä jotka tulee kun iho hankaa ihoa vastaan, esim sisäreidet (oikea vaatetus auttaa osittain tietysti)Ihan normi kosteusvoidetta joka kerta juoksun jälkeen. Ja hio pois kovettumat ja lisää voidetta perään. Jos ne jalat pääsee kuivumaan koviksi, niin sitten tulee helposti kaikenlaista hiertymää joka paikkaan.
Jos enemmän juoksee, niin kyllä niistä jaloista on pidettävä huolta.
Olisin voinut olla tarkempi.. mietin hiertymiä jotka tulee kun iho hankaa ihoa vastaan, esim sisäreidet (oikea vaatetus auttaa osittain tietysti)
Okei, minulla ei ole ollut ongelmia sisäreisissä.
Joskus on väärä paita hieronut nännit verelle.
Yli kympin lenkeille mä oon teipannut nännit, se on kyllä auttanut.
"Naisten" nänniteipillä?Millä?
"Naisten" nänniteipillä?
Ihan jollain perus laastariteipillä mitä sattui kaapista löytymään, jotain sellaista ehkä 4 tai 5 cm leveää.
Itsellä tuo irtosi. Ehkä leikkasin pihinä liian kapean?
Kummin päin liima on parempi? Sivuilla vai ylhäällä ja alhaalla?
Itsellä on toiminut parhaiten ihan perusteippi. Pysyy hyvin kiinni paremmin, kuin laastari, halpaa ja riittoisaaItsellä tuo irtosi. Ehkä leikkasin pihinä liian kapean?
Kummin päin liima on parempi? Sivuilla vai ylhäällä ja alhaalla?
Onko talvella hyvä olla nasta juoksukengät ja mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?
Olen aiemmin juossut normaaleilla lenkkareilla ja useimmin pärjää ihan hyvin, kun pakkaslumella on ihan hyvä pito. Viime talvena kokeilin ruuvata pieniä nastoja vanhempien lenkkareiden pohjaan ja se antoi kyllä sen verran pitoa että uskalsi myös liukkaammilla keleillä juosta rennosti. Moni sanoo että nastakengät on kovat ja niinhän ne yleensä on. En ole tarvinnut suojausta kosteudelta tai lämmöltä, kun jalat käy kuitenkin sen verran kuumana, että ei ole paleltunut.Onko talvella hyvä olla nasta juoksukengät ja mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?
Onko talvella hyvä olla nasta juoksukengät ja mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?
Pukeutuminen on ollu aina itelle haastavaa talvisin. Tulevana talvena saatan vähän enemmän käydä juoksumatolla.
No meikäpoika maratoniin treenatessa ostin talveksi Sarvan nastakengät. Ne on tosi kovat juosta mutta sinänsä OK, kun keväämmällä sain tavalliset lenkkarit takaisin jalkaan niin juoksin reilusti nopeimman lenkin kuukausiin. Sanoisin että nastat on hyvät jos juokset oikeasti jäisellä reitillä, sellaista helvetin kraaterista veden peittämää raatteentietä taikka teitä jossa tiedät että varmasti löytyy lumen alta mustaa jäätä (edes länttejä sitä satunnaisesti). Mä juoksen ehkä ensi talveni enimmäkseen normi lenkkareilla koska tajusin että nuorempana urheilijana juoksin myös talvella säännöllisiä lenkkejä useasti, enkä koskaan kokenut tarvetta nastoille, jotenkin sitä pysyi tukevasti pystyssä vaikka olikin sohjoa ja joskus jotain sellaista pyöräurien raiskaamaa jäätikköä.Onko talvella hyvä olla nasta juoksukengät ja mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?
Ohjelmat ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia ja tylsiä, netistä löytyy hyviä pohjia, vaikka tarkemmat ovat maksullisia.Millaista ohjelmaa sinä käytät tai millä tämmöinen harrastaja saa tuloksia aikaiseksi?
Normal myy tällaista:Itsellä tuo irtosi. Ehkä leikkasin pihinä liian kapean?
Kummin päin liima on parempi? Sivuilla vai ylhäällä ja alhaalla?
Missasin tämän täysin, itse laitan nämä ylhäältä alas, mutta pysyy varmaan kyllä hyvin toisinkin päin.Sivuilla vai ylhäällä ja alhaalla?
Tosiaan maratonin kehitystä tässä haen ja 2,5 vuotta nyt tullut säännöllisesti juostua. Garminin ohjelmat on vain puolimaratoniin asti, mitä pari ohjelmaa jo suorittanut, mutta ei ilmeisesti hirveästi eroa täys matkan harjoittelusta. Kiitos konkreettisista esimerkeistä, eli tutustun tuohon Asicsin ohjelmaan ja voisin katsoa löytyykö kirjastostaSinkkosen kirja.Ohjelmat ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia ja tylsiä, netistä löytyy hyviä pohjia, vaikka tarkemmat ovat maksullisia.
Tietämättä mille matkalle tähtää, tässä maratonille esim. ASICS Stockholm Marathon 2018 | Marathon.se (tuolta avaa Grundprogram)
Myös kirjastoissa on useita hyviä juoksukirjoja ohjelmineen, esim. Valmennuskirja kuntojuoksijalle ja maratoonareille @ Kari Sinkkonen.
Omat vauhdit & syketasot olisi hyvä tietää edes karkeasti, niin ohjelmien sisältöä on helppo säätää.
Kehitys tulee säännöllisestä ja kurinalaisesta suorittamisesta, pitkällä ajalla nousevasti. Ei tuossa ole mitään nopeita ihmekeinoja.
1/2M ja M ohjelmat eivät eroa juuri toisistaan. Merkittävin ero on viikon pitkä lenkki: puolikkaalla se on 20-25 km ja täydellä 30-35 km. Lähinnä sen takia, että jalat vähitellen tottuu pitkään matkaan ja alkuun pituudet voi olla ~15 / 20 km.Jos Garminin ohjelmat loppuvat puolikkaaseen maratoniin, osaisiko "daily suggested workout" toimia fiksummin? Mietin josko se alkaisi lisätä treenien pituutta, jos kalenterissa on merkattu kolmen kuukauden päähän maraton tapahtuma.
Nuo valmennusohjelmat olivat pelkästään vauhtiperusteisia ja tykkään juosta sykkeen mukaan, kuten olen tottunut harjoittelemaan pyörän kanssa. Omassa päässä tämä sykkeen perusteella tehty treeni tuntui loogisemmalta rasitusmuodolta, mutta voin olla väärässä.
Et avannut tarkemmin, että mitä kellolta haet. Jos nimenomaan haluat urheilukellon harjoittelun tueksi, niin Garmin on aika varma valinta. Uudemmista malleista löytyy myös älykellojen ominaisuuksia kuten lähimaksu, musiikin kuuntelu ym.Kelloista puheenollen, uusi Apple Watch vai Garmin 265? Garminissa ilmeisesti parempi akku ja jollain tapaa tarkempi, mutta mitkä on sellaiset käytännön hyödyt vrt. Apple?
Haluatko älykellon urheiluominaisuuksilla vai urheilukellon älyominaisuuksilla?Kelloista puheenollen, uusi Apple Watch vai Garmin 265? Garminissa ilmeisesti parempi akku ja jollain tapaa tarkempi, mutta mitkä on sellaiset käytännön hyödyt vrt. Apple?
Hommasin Garminin pienen reddit selailun jäljeenHaluatko älykellon urheiluominaisuuksilla vai urheilukellon älyominaisuuksilla?
Kuulostaa rajulta kilometreiltä aloittelijalle, mutta hienoa jos paikat vain kestää. Talvella juokseminen on hieman erilaista, varsinkin jos sattuu olemaan liukasta paljon. Moni on maksanut pitkän toipumisen loukkaantumisesta. Jos treeni läpi talven menee hyvin ja nuo kilometrit toteutuu kuukadesta toiseen, niin en näe kyllä mitään ongelmaa 34km nuts juoksussa. Ei se ensikertalaiselle varmasti ole läpihuutojuttu, mutta hyvin valmistautuneena siitä selviää ilman suurempia ongelmia.Testailin kesä-heinäkuussa muutaman kilometrin juoksulenkkejä kun painoa oli päässyt kertymään +10 ylimääräistä kiloa. Homma tuntui yllättävän hauskalta ja rupesin lomien jälkeen elokuussa hölkkäämään ihan säännöllisesti. Kilot ovat jo rapisseet pois ja juoksen tällä hetkellä pääsääntöisesti 4 x vko jaolla 2 x n. 45-60min "rento lenkki", 1x 30-40min reipas lenkki tai intervallityyppinen juoksu ja 1 x 90-120min pitkis. Tällä hetkellä tuo on kilometreiksi muutettuna käytännössä 2x10km, 1 x 6-7km ja 1 x 15-20km. Teen neljän-viiden viikon sykleissä (eli syklin loppuun kevyt viikko, jolloin 3x juoksu ja vähän lyhyempinä). Kilsoja tuli elokusssa aloittaessani 100, syyskuussa 150 ja tässä kuussa varmaan joku 170km jos terveenä pysyy. Syyskuussa hölkkäilin kokeeksi puolikkaan 2:13 aikaan. Viime viikonloppuna juoksin pitkiksellä 17,5 km 5:50/km ja samaa tasoa on tällä hetkellä nuo pk kympitkin, joten arvelisin pystyväni johonkin ~2:00 aikaan puolikkaalla/nyt.
Yllytyksestä ja hetken mielijohteesta ilmoittauduin ensi kevääksi 34km Nuts Karhunkierrokselle ja nyt trenaataankin sitten kuolemanpelosta seuraava 7kk. Mitä kaikkea tuollaiseen valmistautuessa pitäisi ottaa huomioon? Mä uskon, että vaikkapa maratonin grindaisin ensi keväänä lyllerrysvauhtia läpi kun vain säännöllisesti jaksan hölkkäillä, mutta sen verran on tullut tuntureilla ja vuorilla patikoitua, että tiedän tuon olevan aivan todella erilainen peli verrattuna tasaisessa maastossa taapertamiseen ja jo suorituksen ajallinen kesto tulee olemaan oma haasteensa.
Ikää on mittarissa jo 50v. Aiempi juoksutausta ennen tätä syksyä käytännössä 0 - toki nuorempana fudista pelanneena olen joutunut sitä jonkin verran pakosta tekemään oheistreeninä - mutta kaikki sykkeiden seurannat, systemaattisuus yms. tämän lajin harjoittelun suhteen olivat aivan uutta ja norjaa itselleni ja ovat toki sitä monella tapaa vieläkin, vaikkakin nyt perusperiaatteet vaikkapa progression yms. toteuttamisen suhteen ovat ns. universaaleja asioita ja pätevät tähän varmasti siinä kun mihin tahansa muuhukin lajiin. Mitä nyt olen lueskellut, niin tässä alkaa varmaan puolikasta pidempikestoisilla matkoilla tulemaan kuvioon ihan välttämättömänä asiana mukaan juomapullojen ja safkan kanniskelua / tankkaamista kesken suorituksen - ja varmaan pitäisi myös alkaa vetämään säännöllisesti pidempiä lenkkejä ihan vaan siksi, että saa siedätettyä itseään tuollaiseen 5-7h rääkkiin? Miten sitten pitäisi huomioida maantie/purtsi vs. polut ja rajut ylä- ja alamäet ihan perustreenissä?
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.