Nykypäivän täyssähköt alkavat edustamaan järkevää tasoa sähköautoilussa.
Hinnat on siedettävällä tasolla ja akusto kestää hyvin.
Mutta tämä siirtymävaihe on ollut täyttä järjettömyyttä.
Autovalmistajat käytännössä pakotettiin keksimään erilaisia hybridivaihtoehtoja, jotka 90% olleet täysin susia.
Akustot kestää vain 40-100tkm, polttomoottorit ruostuu (ihmiset ei osaa käyttää hybridiä oikein), ja autot olleet järjettömän painoisia möhkäleitä jotka rikkoneet teitä painonsa takia.
Ilmastokiihkossa on aiheutettu todella pahoja ympäristöongelmia näiden erilaisten hybridiviritelmien takia.
Kuka ottaa näistä vastuun?
Hyvä kysymys. Aika paljon sutta ja sekundaa autotehtaat tekivät vain välttyäkseen päästäsakoilta.
Itse kohtaan useammin maininnan minä ajan diisselillä tai bensalla. Latauspiuhan laitto Teslaan vaatii vähemmän fyysisiä liikkeitä kuin bensaletkun. Karmittomat ikkunat ovat ulkonäkö trendi, esim. BMW:n ja Mercedeksen coupet aina 1990-luvulta alkaen. Sähköauton paras puoli on se mihin fossiilitekniikka on pyrkinyt vuosisadan kun tavoitellaan "täydellistä voimalinjaa".
Katsotaan Maybachia tai Rolls Roycea, se tarkoittaa vaihteistoa jota ei huomaa, moottoria joka ei värise ja moottoria joka antaa välittömästi täyden tehon ilman viivettä. Sähköauto on demokratisoinut nämä ominaisuudet hintalappuun 50 t€, joka tarkoittaa urheiluauton suorituskykyä ja voimalinjaa joka on suoraan Maybachista, sekä 400 km väliä laturilta - laturille, loppujen 350 pv. saaden "löpön" kotiseinästä.
Jos riittää 520 d:n voimalinja (olen omistanut sellaisen) niin sitten voimalinja-argumentti ei ole sinulle iso plussa. Ajoin myös Golf ärrällä ja se tuntui hyvin laiskalta, sekä hitaalta heräämään yhtään mihinkään. En pitäisi arkiajossa, kun vertaa 400 hv neliveto sähköautoon. Monelle riittää, monelle on myös ok lisätä fossiilisten kokonaiskysyntää ja ruokkia Venäjän sotakassaa.
Ps. Vegaanisuus ei ole mikään trendi, itselleni sen ottaminen osaksi elämää tarkoittaa yhtä kuin vähemmän paskottunut itämeri.
Rolssissa bmw tekniikka, koska omistaa merkin.
Kyllä nyt markkinat määräytyi sen mukaan miten päästövaatimukset oli määritelty.
Autovalmistajat menijät siitä mistä aita oli matalin. Tehtiin autoja jotka mukamas oli vähäpäästöisiä.
Ilmastotavoitteissa pitäisi tukea oikeaan suuntaan kulkemista, eikä pelkästään rajoittaa yrityksien toimintaa jollain rajoituksilla toivoen heidän tekevän hyvää ja menevän oikeaan suuntaan.
Esimerkkinä "vähäpäästöiset" hybridimaasturit. Akkua juuri sen verran, että sillä pääsee päästövaatimustestiradan läpi, mutta todellisuudessa auto kuluttaa jopa enemmän kuin perinteinen polttomoottoriauto.
Sitten vielä ne tapaukset kun leasing hybridiä ei ladata ollenkaan, koska ketä kiinnostaa jos firma maksaa polttoaineet, mutta vaatimuksien mukaan on ollut pakko ostaa "vähäpäästöinen" auto.
Naulan kantaan. Itse tein juuri 7,6kWh akkuisella, 2018 Mini phev:llä road tripin ja aika kaukana on 1,9l/100km wltp lukemista.
Uudella sähköautolla ajelu on riskitöntä niin kauan kun eteen ei tupsahda jotain vikaa, mitä takuu ei korvaa. Tai jos itse töpeksii niin ettei vakuutuskaan täysin korvaa korjausta.
Sitten voi tullakin todella suuri kuluerä sähköauton korjaamiseen. Esim raappaset akun pohjaan jäljen. Vakuutusäijä nostaa kädet pystyyn. Katsastusmies hylkää auton...
Tämä on melkoinen riski. BMW:llä taisi riittää 1,5mm syvä naarmu pohjapanssarissa niin akku menee vaihtoon.
Hintahan akunvaihdolle voi olla mitä tahansa 5000€-130 000€ riippuen merkistä ja akun saatavuudesta.
Jos uutta/käytettyä akkua ei ole saatavilla niin auto seisoo x ajan sellaista odottamassa.
Näitä pohjan kolauttelijoita tuntuu olevan jonkin verran. Jos on tarvetta ajella huonoilla mökkiteillä, niin kannattanee sitten ostaa auto, jossa on riittävästi maavaraa.
Sähköautot taidetaan valmistaa sillä ajatuksella, että kuluttavat vähiten ja se edellyttää mataluutta?
Onko arkisia sähköautoja alkaen 20cm maavaralla?
Suomen talvi voi tehdä omat "mökkitiet" ihan kaupunkeihin. Sopiva jääkökkö tekee varmasti jäljen akun pohjaan.
Kiitos traficom ja sääntösuomi, pienempiä korjauksia ei välttämättä ole edes mahdollista tehdä vaan usein pitää uusia suurempi moduuli autoon, joka voi olla 10-20t€.
Miksi EU ei ole näihin tuonut mitään järkeä ja säännöstöä? Esimerkkinä "polttimon vaihto pitää onnistua xx minuutissa", "puhelimien usb-c liitin pakko".
Tässä varmaan nähdään tuo puhelimien latausliittimen standardoinnin pari vuosikymmentä kestänyt vatulointi uudestaan.
Olisi pitänyt heti alkuun määrätä kennojen&moduulien&akkukoteloiden fyysisen koon ja liittimien standardit kuten paristoissa.
Tuo olisi edesauttanut korjattavuutta ja niiden hintojen kohtuullistumista nopeammin ja sitäkautta teknologian käyttöönotto olisi saattanut käydä kivuttomammin.
Eikö tuo pakollinen lähimaksu ole jo kaikissa uusissa pikalatausasemissa? Ja vanhoissakin taisi olla vain parin vuoden siirtymisaika, eli kyllähän noita jo alkaa olla.
Kaikissa yli 50kW latureissa. Hidaslatureilla joutuu edelleen käyttämään kymmentä eri lataussovellusta.
Olen ajanut kaasuautolla ja pakko olla tästä jotenkin samaa mieltä. Kaasulla siis tankkaus on letku kiinni, maksu automaattiin, napista painaminen ja sitten odottelu minkä voi tehdä autossa. Vaikka se tankkaus kestääkin kauemmin ja sitä saa tehdä useammin mitä bensalla ajaessa niin silti sen tankkauksen aikana voi istuskella lämpymässä autossa vrt. bensan tankkaaminen jossain vaakasuoraan tulevassa räntäsateessa, pahimmillaan vielä jonkun katkovan pistoolin kanssa.
Juuri mikäpäivä se nyt oli tankkasin yhteen pakuun vajaa 70 litraa diisseliä tommosessa säässä ja oli kyl aika ankee tapahtuma.
Sähköllä on varmaan sama juttu mitä kaasunkin tankkaamisessa.
Aika monet laittavat tankin korkin pistoolin liipaisimen väliin, jolloin tankkauksen ajaksi voi istua autoon odottamaan…
Tankkausasemilla sentään on katos päällä. Aika monet latausasemat ovat taivasalla. Siinä sitten vaakatasossa tulevassa räntäsateessa taiteilet johdon autoon tai johtoa irti autosta kun on räntä pakkautunut liittimeen ja jäätynyt.
Heh, dieselistä hienoon sähköautoon vaihtanut naapuri valitteli kuinka nyt kantama on vain murto-osa edelliseen verrattuna ja työreissullakin oli joutunut pysähtymään lataamaan. Näkyy pitävän autoa aivan jatkuvasti hidaslatauksessa. Kaikin puolin varmasti hieno auto, mutta polttiksella olisi päässyt tankillisella 800-1200 km eikä tarvitsisi säätää latauksen kanssa joka päivä.
Itselläkin käynyt lataushybridin kanssa samanlainen downgreidaus. Ensin dieselillä 1000km tankkausväli, sitten bensa primeralla 700km ja nyt phev 300-400km koska 36l bensatankki ja 7,6kWh akulla nyt ei muutenkaan pääse kuin kesällä 20km ja pikkupakkasilla 7km sähköllä.
Mua on ihmetyttänyt suomessa ja ehkä euroopassakin monasti toisteltu hokema, missä on korostettu tekniikkariippumattomuutta hiilidioksidipäästöjen laskemisessa, mutta kuitenkin silti sähköautoilua tunnutaan kovasti tukevan ikäänkuin ainoana teknisenä ratkaisuna tähän.
Tämä on ihmetyttänyt itseäkin. Itsellä oli käsitys, että tarkoitus oli vähentää päästöjä, ei luoda sähköautoista uutta bisnestä kun autoilu alkoi osoittaa hiipumisen merkkejä?
Kansantaloudellisesti pakottaminen ostamaan sähköauto heti ja nyt vaikka kieltämällä polttomoottori ja polttonesteet tai laittamalla polttoaineelle 2€/L lisäraippavero olisi tuhoisaa. Aika harvalla loppujen lopuksi on varaa ostaa sähköauto tai maksaa liisingistä tonni kuussa.
Moni luopuisi autosta ja jättäytyisi työttömäksi, koska työmatkoihin ei olisi enää varaa. Liikenteen kustannukset ja niiden vaikutus ihmisten elämiseen on monitahoinen kokonaisuus.
Tämä! Tovi sitten keksittiin etätyöläiset syyllisiksi Suomen talouden kehboon jamaan kun eivät autoile eivätkä käy lounasravintolassa syömässä…
Ihme väittelyä päivänselvistä asioista. Perseaukinen ei osta pienellä marginaalilla 500k omakotitaloa, vaan asuu vuokralla tai lainan saadessaan saa kallista lainaa. Samainen perseaukinen ei osta 70k sähköautoa, vaan maksaa ajamisesta enemmän, kun ei ole laittaa rahaa autoo. Maksaa sitten ajokustannuksista ja huolloissa. Päivänselvää matematiikkaa. Osa porukasta elää virtuaalitodellisuudessa, eikä ole mitään käsitystä siitä, miten iso osa väestä elää. Perseaukisella ei ole varaa maksaa ajomukavuudesta. Vai pitäiskö ottaa 15% korolla autolainaa ja ostaa 10k auto, kun ei kalliimpaan saa luottoa? Loppuun vielä monen tonnin jämäri? Oman kokemuksen mukaan halvimmat autot on alle 5k hintaisia. Siitä ainakin tuonne 20k asti vaatii jo kalliimpia huoltoja ja auton arvo tippuu vähintään 1k vuodessa ajamatta metriäkään. Loppupäässä alenema hidastuu, jolloin autolla on se arvo, mikä sillä kuuluukin olla: käyttöarvo. Se, että suomessa ajettais pelkästään sähköautoilla, on utopiaa vielä pitkän aikaa. Persaukisella ei varsinkaan ole varaa ostaa halpaa sähköautoa.
Nykyisellä suunnitellulla vanhenemisella myös pidetään huoli, ettei pian ole käyttökelposia käytettyjä autoja saatavilla.
Meinaan niitä autoliiton kertomia keskimääräisiä 3800€ autoja, joilla suomalaiset nyt autoilevat niin tulevaisuudessa kun ei enää polttiksia ole niin kuka ostaa tuon hintaisia sähköautoja tai plugareita jos niillä pääsee akullisella alle 100km ja minä tahansa päivänä voi olla edessä akkuremppa, minkä hinta on moninkertainen auton arvoon nähden?
Pääasia kuitenkin on, että autokanta uudistuu.
Ei se että pienituloinen siitä mitään hyötyisi.
Nähtäväksi jää, kuinka tähän tukeen tartutaan.
Varmasti uusiutuu jos suunniteltu vanheneminen tästä kiihtyy ja autojen käyttöikä lyhenee & autoja lunastetaan pikkunaarmuista pohjapanssarissa.