On siitä merkittävä etu, että kierrättämällä plutonium polttoaineeksi uraanin tarve laskee 20-25%. Toisena etuna fissiotuotteet ja transuraanit saadaan erilleen ja voidaan käsitellä jätteenä paremmin. Pitkäaikaista loppusijoitusta vaativaa tavaraa jää kertaluokkia vähemmän.
Korjaa toki jos olen väärässä, mutta:
Plutoniumia käsittääkseni syntyy varsin vähän ja osa siitä on Pu240 isotooppia, joka on lähinnä haitaksi (ainakin kevytvesireaktorissa). Tähän varmaan vaikuttaa jonkinverran miten reaktoria "ajetaan" ja miten loppuun polttoaine käytetään yms. eli jos tarkoitus on jälleenkäsitellä polttoainetta niin se ehkä kannattaa ottaa ulos hiukan aiemmin ennenkuin Pu240 määrä kasvaa suureksi, versus jos tarkoitus on loppusijoittaa niin polttoaineen voi huoletta "ajaa loppuun".
Hyötöreaktorilla erilaisia polttoainetta voisi käyttää laajemmin, myös vaikka sitä Toriumia tai U238, joita on paljon helpommin saatavilla kuin hankalasti ja vaarallisesti käytetystä ydinpolttoaineesta kemiallisesti erottelemalla. Eli ei oikein kannata siihenkään.
Muistaakseni(en jaksa tarkistaa) Fissioreaktori blogissa oli joskus mainittu että OL3 elinkaarensa aikana käyttämät polttoaineniput vieriviereen aseteltuina veisi luokkaa tenniskentän(~11x24m) verran tilaa(niput lienee muutaman metrin korkeita), niin jätteen tilavuus ei ole mitenkään kovin valtava, vaikka lopullinen tilavuus toki kasvaa kapseloinnin myötä jne. Ei taida tulla merkittävästi halvemmaksi vaikka loppusijoitettavan aineen määrä tippuisi esim viidesosaan, samanlainen(=kallis) infra siihen on kuitenkin ympärille rakennettava, sen miljardiluokan jällenkäsittelylaitoksen lisäksi.
Taitaa uraani olla nykyisellään niin halpaa että loppusijoitus tulee kannattavammaksi kuin hankala jälleenkäsittely(minkä jälkeen tarvitaan edelleen loppusijoitusta, joskin vähemmän). Myös jos ruvettaisiinkin käyttämään hyötöreaktoreita millä saisi polttoaineista suuremman osan käyttöön, niin siihenkin löytyy helpommin polttoainetta toisaalta kuin käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely. Joissain maissa polttoainetta kuitenkin jälleenkäsitellään ja käytetään MOXia, mutta liekkö enemmän peruja historiasta, jolloin käsitys uraanin riittävyydestä/saatavuudesta oli erilainen, kuin homman rahallisesta kannattavuudesta...