Kitaran soittaminen

[Ad_Astra]

En minä tiedä sävellajeistakaan mitään. Tabulatuurit kertoo minulle hyvin paljon. Ja ihan vaan korvakuulolta opettelu, jolla coveritkin on yleensä treenattu. Ei ole siis pakollista osata teoriaa, jotta voi tehdä hyviä covereita

Ei mikään olekaan pakollista. Toisaalta, jos korvan perusteella opit helposti, osaat laskea vaikka meneekö biisi neljään vai kolmeen, löydät vaivatta ja arvailet mitä seuraavaksi tulee, niin
oikeastaan se on teoriaa käytännössä ilman että edes osaat sitä teoriaa, eli osaat sanoittaa mitä teet. Vaikka onhan se katu-uskottavampaa populaarimusiikin piireissä todeta että
"minähän en mitään teoriaa osaa tai ala opettelemaan".

 

[Humanoid]

Ei mikään olekaan pakollista. Toisaalta, jos korvan perusteella opit helposti, osaat laskea vaikka meneekö biisi neljään vai kolmeen, löydät vaivatta ja arvailet mitä seuraavaksi tulee, niin
oikeastaan se on teoriaa käytännössä ilman että edes osaat sitä teoriaa, eli osaat sanoittaa mitä teet. Vaikka onhan se katu-uskottavampaa populaarimusiikin piireissä todeta että
"minähän en mitään teoriaa osaa tai ala opettelemaan".

Tarkoitukseni ei ollut vetää mitään katu-uskottavuuskorttia esiin On vain eri tapoja päästä samaan päämäärään.

 

[Mehtikkö]

Teorian taitaminen altistaa riskille progen fanittamisesta. Olkaa siis varovaisia teoria-annostenne kanssa, ja muistakaa kohtuus sekä terveet elämäntavat.

 

[Markqq]

Ei mikään olekaan pakollista. Toisaalta, jos korvan perusteella opit helposti, osaat laskea vaikka meneekö biisi neljään vai kolmeen, löydät vaivatta ja arvailet mitä seuraavaksi tulee, niin
oikeastaan se on teoriaa käytännössä ilman että edes osaat sitä teoriaa, eli osaat sanoittaa mitä teet. Vaikka onhan se katu-uskottavampaa populaarimusiikin piireissä todeta että
"minähän en mitään teoriaa osaa tai ala opettelemaan".

Entä case. Haluaisin oppia teoriaa, mutta aivoni eivät vaan kykene syvemmin ymmärtämään sitä?

 

[Mehtikkö]

Entä case. Haluaisin oppia teoriaa, mutta aivoni eivät vaan kykene syvemmin ymmärtämään sitä?

Ufona kulmana, katso YouTubesta Richard Feynmanin ”Force Your Brain to Think Like a Genius” kertomus hänen tavastaan opiskella asioita. Ehkäpä saat siitä itsellesi uuden metodin?

 

[Ad_Astra]

Entä case. Haluaisin oppia teoriaa, mutta aivoni eivät vaan kykene syvemmin ymmärtämään sitä?

Mikä vaikeinta ymmärtää? Esim jos lukee että tausta menee vaikka Gm, Bb, Cm, Eb, niin mitä säveliä on turvallista soittaa?

Pianon koskettimet niin on about 300x helpompi ymmärtää. Kun sitä kautta asiat sisäistää ja tietää mistä mitäkin säveliä löytyy kitaran otelaudalta.

Pianon koskettimilla on niin helppo vain kasata isoja ja pieniä terssejä päällekkäin vs kitara

Sitten rytmitykset on taas asia erikseen.

 

[Humanoid]

Mikä vaikeinta ymmärtää? Esim jos lukee että tausta menee vaikka Gm, Bb, Cm, Eb, niin mitä säveliä on turvallista soittaa?

Minulle tuo ei sano mitään. Soitan ja teen vain sitä mikä kuulostaa hyvältä.

 

[naapoz]

Minulle tuo ei sano mitään. Soitan ja teen vain sitä mikä kuulostaa hyvältä.

Ja tämähän on täysin fine. Varsinkin jos ja kun on treenattu korva ja tajuaa skaalat niin ei muuta kun kovaa ajoa!

 

[Ad_Astra]

Ja tämähän on täysin fine. Varsinkin jos ja kun on treenattu korva ja tajuaa skaalat niin ei muuta kun kovaa ajoa!

Kyllä. Ja se on juurikin sitä, että vaikka sanoo ettei osaa teoriaa, niin tiedostamatta kaikki tuo teoriaan pohjautuu.
Toisin sanoen tekee asiat oikein, mutta ei välttämättä tiedä miksi tekee asiat oikein =)

Mä aloitin pianolla joskus aikoinaan ja sitä myötä oppi nuotit. Kitaraa kun aloin soittamaan, en tajunnut tabulatuureista
mitään vaan soitin nuottien perusteella. Myöhemmin toki tabulatuurit tuli mukaan, mutta kulkenut nuottien rinnalla koko
ajan. Tykkäsin tutkia nuottikirjoja ja lueskella niitä iltaisin. Hiljalleen meni siihen, että pelkästään nuotteja katsoen sai aika
hyvän kokonaiskuvan miltä se kuulostaa. Ja tämä helpotti toisin päin, eli kun joku melodia soi päässä tai keksi kitaralla
niin sen sai vaivatta kirjoitettua ylös.

Myös silloin kun aloitin koneella biisien teon, niin eipä silloin mitään Guitar Proota ollut. Käytin 90-luvulla Midisoft Studio 3
softaa, missä vain nuotein tehtiin. Just vasta asentelin VirtualBoxin kautta Win XP:n niin pääsi availemaan niitä biisejä =)

 

[Humanoid]

Ja tämähän on täysin fine. Varsinkin jos ja kun on treenattu korva ja tajuaa skaalat niin ei muuta kun kovaa ajoa!

Jep. Mielelläni osaisin enemmän, mutta aivot eivät ole vielä imeneet tarpeeksi infoa, jotta osaisi tehdä jotain käytännössä.

 

[Paskisti]

Mikä vaikeinta ymmärtää? Esim jos lukee että tausta menee vaikka Gm, Bb, Cm, Eb, niin mitä säveliä on turvallista soittaa?

Pianon koskettimet niin on about 300x helpompi ymmärtää. Kun sitä kautta asiat sisäistää ja tietää mistä mitäkin säveliä löytyy kitaran otelaudalta.

Pianon koskettimilla on niin helppo vain kasata isoja ja pieniä terssejä päällekkäin vs kitara

Sitten rytmitykset on taas asia erikseen.

Et ole ensimmäinen joka tätä vakuuttaa, ja voi pitää paikkaansa ehkä kitaralla kun hahmotellaan sointuja, mutta basso on varmasti helpompi kuin piano. Opettelee jonkun asteikon oikein sormittamaan niin se toimii mistä tahansa sävelestä täsmälleen samalla tavalla. Pianolla sormitus vaihtuu joka kerta. Siksi bassossa on 5. ja 6. kieli viritetty kuten muutkin niin sormitus pysyy samana. Kitarakin toimisi muuten mutta H-kieli on viritetty "väärin" tätä ajatellen ja rikkoo sormituksen, ja soitetaan sitä muutenkin hieman erilailla kuin bassoa.

Esimerkkinä kolmisointu C duuri bassolla: A kielen kolmas nauha keskisormella, siitä D kielen 2. nauha etusormella ja D kielen 5. nauha pikkurillillä. Tällä sormituksella saat tehtyä kaikki duurisoinnut mistä tahansa aloittaen kunhan vaan on kaksi peräkkäistä kieltä käytössä. Pianolla C duuri ja G duuri ovat eri otteella jossa C duurissa on joka toinen valkoinen kosketin (C, E, G), ja G duurissa (G, H, C#) kaksi valkoista ja yksi musta (meniköhän oikein?). Tämä toimii bassolla myös koko asteikkoihin, ei pelkästään kolmisointuihin.

Erona tietysti pianoon ja kitaraan on että bassolla noita ei soiteta yleensä sointuina vaan yksi sävel kerrallaan, mutta bassokuvioissa näitä asteikoiden säveliä tarvitsee vaihto- ja välisävelinä sointujen aikana. Kitaristin kannattaisi opetella tämä yhden oktaavin skaalat kuten bassolla niin ne on helppo siirtää tai soittaa kaksi oktaavia kun noudattelee sormitusta. Tämä luo hyvän pohjan ymmärtää kitaran kaulaa.

 

[Ad_Astra]

Et ole ensimmäinen joka tätä vakuuttaa, ja voi pitää paikkaansa ehkä kitaralla kun hahmotellaan sointuja, mutta basso on varmasti helpompi kuin piano. Opettelee jonkun asteikon oikein sormittamaan niin se toimii mistä tahansa sävelestä täsmälleen samalla tavalla. Pianolla sormitus vaihtuu joka kerta. Siksi bassossa on 5. ja 6. kieli viritetty kuten muutkin niin sormitus pysyy samana. Kitarakin toimisi muuten mutta H-kieli on viritetty "väärin" tätä ajatellen ja rikkoo sormituksen, ja soitetaan sitä muutenkin hieman erilailla kuin bassoa.

Esimerkkinä kolmisointu C duuri bassolla: A kielen kolmas nauha keskisormella, siitä D kielen 2. nauha etusormella ja D kielen 5. nauha pikkurillillä. Tällä sormituksella saat tehtyä kaikki duurisoinnut mistä tahansa aloittaen kunhan vaan on kaksi peräkkäistä kieltä käytössä. Pianolla C duuri ja G duuri ovat eri otteella jossa C duurissa on joka toinen valkoinen kosketin (C, E, G), ja G duurissa (G, H, C#) kaksi valkoista ja yksi musta (meniköhän oikein?). Tämä toimii bassolla myös koko asteikkoihin, ei pelkästään kolmisointuihin.

Erona tietysti pianoon ja kitaraan on että bassolla noita ei soiteta yleensä sointuina vaan yksi sävel kerrallaan, mutta bassokuvioissa näitä asteikoiden säveliä tarvitsee vaihto- ja välisävelinä sointujen aikana. Kitaristin kannattaisi opetella tämä yhden oktaavin skaalat kuten bassolla niin ne on helppo siirtää tai soittaa kaksi oktaavia kun noudattelee sormitusta. Tämä luo hyvän pohjan ymmärtää kitaran kaulaa.

Periaatteessa asteikkoja ei tarvitse opetella. Pääsee jo pitkälle kun tietää mistä sävelet löytyy otelaudalta ja ymmärtää sävellajin. Esimerkiksi jos sanotaan, että kappale menee D-duurista. Muistat että D-duurissa on kaksi ylennystä, eli F# sekä C# niin sitten vain alkaa soittamaan ja tietää missä ne samaiset sävelet ovat

G duurissa ei ole C# vaan ainoastaan yksi ylennys, F#. Pianolla C duuri on kolme valkoista kosketinta, jotka ovat kaikki iso terssi toisistaan. Niin on myös G duuri, siirryt vain että matalin nuotti alkaa G:stä. D-duuriin taas tulee yksi musta koska E:stä hyppy F:ään on pieni terssi (molli) joten pitää hypätä vielä puolikas askel ylöspäin mustalle.

Mutta nää on tosiaan näitä, mihin on tottunut, niin sillä hamottaa parhaiten. Tietty jos kitaraa vain soittanut, niin sillä helpoin hahmottaa. Jos taas on pianisti, niin kitaran otelauta voi olla yhtä helvettiä.

Itse suosittelen todella lämpimästi jonkinnäköisen ymmärryksen luomista eri soittimiin, niin se avartaa tosi paljon ja tulee väkisinkin soitettua muutakin. Esim itse kun koskettimilla jotain improaa, niin yleisimmin tulee just jotain C molli, Eb duuria, sun muita soitettua. Kitaralla taas herkästi menee vain E/A/D
Ja kun tekee jonkun biisin missä pianolla tehty sävellys, niin pitää hieman nähdä vaivaa kitaraa nauhoittaessa kun ollaan vähän niiden mukavuusboksien ulkopuolella.

C duuri

G duuri

D duuri

 

[Paskisti]

Periaatteessa asteikkoja ei tarvitse opetella. Pääsee jo pitkälle kun tietää mistä sävelet löytyy otelaudalta ja ymmärtää sävellajin. Esimerkiksi jos sanotaan, että kappale menee D-duurista. Muistat että D-duurissa on kaksi ylennystä, eli F# sekä C# niin sitten vain alkaa soittamaan ja tietää missä ne samaiset sävelet ovat

G duurissa ei ole C# vaan ainoastaan yksi ylennys, F#. Pianolla C duuri on kolme valkoista kosketinta, jotka ovat kaikki iso terssi toisistaan. Niin on myös G duuri, siirryt vain että matalin nuotti alkaa G:stä. D-duuriin taas tulee yksi musta koska E:stä hyppy F:ään on pieni terssi (molli) joten pitää hypätä vielä puolikas askel ylöspäin mustalle.

Mutta nää on tosiaan näitä, mihin on tottunut, niin sillä hamottaa parhaiten. Tietty jos kitaraa vain soittanut, niin sillä helpoin hahmottaa. Jos taas on pianisti, niin kitaran otelauta voi olla yhtä helvettiä.

Itse suosittelen todella lämpimästi jonkinnäköisen ymmärryksen luomista eri soittimiin, niin se avartaa tosi paljon ja tulee väkisinkin soitettua muutakin. Esim itse kun koskettimilla jotain improaa, niin yleisimmin tulee just jotain C molli, Eb duuria, sun muita soitettua. Kitaralla taas herkästi menee vain E/A/D
Ja kun tekee jonkun biisin missä pianolla tehty sävellys, niin pitää hieman nähdä vaivaa kitaraa nauhoittaessa kun ollaan vähän niiden mukavuusboksien ulkopuolella.

C duuri

G duuri

D duuri

Joo G duurin kolmas sointu (kvintti) on D, ajatusvirhe kun pikaisesti otelautaa mielessäni tapailin, jolloin meni yhden pykälän pieleen. Ei se sitä poista että sormitus ei pysy samana pianolla kolmisointuja otettaessa, mutta kitaralla ja bassolla pysyy.

Se on totta että kitara helposti jää pyörimään E ja A pohjaisten sävellajien ympärille kun siitä löytyy ne helpot vapaat kielet. Tämän huomaa jo hyvin rockista ja metallista ja miksei perusränkytyspopistakin.

 

[Ad_Astra]

Joo G duurin kolmas sointu (kvintti) on D, ajatusvirhe kun pikaisesti otelautaa mielessäni tapailin, jolloin meni yhden pykälän pieleen. Ei se sitä poista että sormitus ei pysy samana pianolla kolmisointuja otettaessa, mutta kitaralla ja bassolla pysyy.

Se on totta että kitara helposti jää pyörimään E ja A pohjaisten sävellajien ympärille kun siitä löytyy ne helpot vapaat kielet. Tämän huomaa jo hyvin rockista ja metallista ja miksei perusränkytyspopistakin.

Siinä se suurin ongelma on että ajatellaan sormituksina intervallien sijaan.

 

[Paskisti]

Siinä se suurin ongelma on että ajatellaan sormituksina intervallien sijaan.

Ei mikään ongelma vaan ainoa tapa pitää nämä päässä vuosikymmeniä. Teoriaopinnoista on melkoisesti aikaa enkä noita juuri tarvitse vaan soittaessa/tehdessä omaa musiikkia (bassoja) otelauta on se millä asia jäsentyy. Transponoit mihin vaan niin sormitus pitää sävelet oikeina. Sävelien suhteet ovat aina nauhoissa ja kielissä laskettuna samat, vaikka olisi ylennetty tai alennettu sävel eikä ole välttämätöntä tietää edes sävelien nimiä kunhan osaa esim tuon kolmisoinnun sormituksen.

Esimerkkinä muutama sormitus miten otelautaa ja kieliä voi jäsentää ja se pätee pohjasävelestä riippumatta kaikkialla otelaudassa (samaa ei voi sanoa pianosta)

• kvartti ylös: sama nauha/ylempi kieli, kvartti alas: alempi kieli/kaksi nauhaa alaspäin
• kvintti ylös: kaksi nauhaa ylöspäin/ylempi kieli (tässä ajatuksissani vedin yhden nauhan vajaaksi, ei tapahdu soittaessa), kvintti alas: alempi kieli/sama nauha
• pieni terssi: sama kieli/kolme nauhaa ylöspäin, suuri terssi: yksi kieli ylöspäin/yksi nauha vähemmän
• oktaavi ylös: kaksi kieltä ylös ja kaksi nauhaa
• jne. löytyy kaikille intervalleille, kunhan on opetellut pääskaalojen sormitukset

Voisikin sanoa että sormitukset ovat se yleisin tapa jäsentää basson otelautaa ja hallita soitinta ja sen päälle rakentuu muut asiat. Kitarasta en ole varma miten sitä opetetaan ja miten se pitäisi käsittää, mutta perusasiat luulisi olevan samanlaiset kun samasta skaalasta ja vireestä kuitenkin on kyse.

 

[Maniac]

Ei mikään ongelma vaan ainoa tapa pitää nämä päässä vuosikymmeniä. Teoriaopinnoista on melkoisesti aikaa enkä noita juuri tarvitse vaan soittaessa/tehdessä omaa musiikkia (bassoja) otelauta on se millä asia jäsentyy. Transponoit mihin vaan niin sormitus pitää sävelet oikeina. Sävelien suhteet ovat aina nauhoissa ja kielissä laskettuna samat, vaikka olisi ylennetty tai alennettu sävel eikä ole välttämätöntä tietää edes sävelien nimiä kunhan osaa esim tuon kolmisoinnun sormituksen.

Esimerkkinä muutama sormitus miten otelautaa ja kieliä voi jäsentää ja se pätee pohjasävelestä riippumatta kaikkialla otelaudassa (samaa ei voi sanoa pianosta)

• kvartti ylös: sama nauha/ylempi kieli, kvartti alas: alempi kieli/kaksi nauhaa alaspäin
• kvintti ylös: kaksi nauhaa ylöspäin/ylempi kieli (tässä ajatuksissani vedin yhden nauhan vajaaksi, ei tapahdu soittaessa), kvintti alas: alempi kieli/sama nauha
• pieni terssi: sama kieli/kolme nauhaa ylöspäin, suuri terssi: yksi kieli ylöspäin/yksi nauha vähemmän
• oktaavi ylös: kaksi kieltä ylös ja kaksi nauhaa
• jne. löytyy kaikille intervalleille, kunhan on opetellut pääskaalojen sormitukset

Voisikin sanoa että sormitukset ovat se yleisin tapa jäsentää basson otelautaa ja hallita soitinta ja sen päälle rakentuu muut asiat. Kitarasta en ole varma miten sitä opetetaan ja miten se pitäisi käsittää, mutta perusasiat luulisi olevan samanlaiset kun samasta skaalasta ja vireestä kuitenkin on kyse.

Itse sanoisin molempi parempi. Esim boldaamani kohta ei päde enää mikäli pohjasävel on D- tai G-kielellä. Siksi on hyvä ymmärtää myös teoriassa intervallit. Ja sitten kun mennään vaihtoehtoisiin virityksiin niin näillä ulkoa opetelluilla otteilla saa heittää vesilintua, jolloin teoriatuntemus jeesaa kummasti. Noi vakiosormitukset on itteä lähinnä jeesannut improillessa kun on ensin päättänyt mihin soinnun säveleen soitossaan oikein tähtää.

 

[Ad_Astra]

Ei mikään ongelma vaan ainoa tapa pitää nämä päässä vuosikymmeniä. Teoriaopinnoista on melkoisesti aikaa enkä noita juuri tarvitse vaan soittaessa/tehdessä omaa musiikkia (bassoja) otelauta on se millä asia jäsentyy. Transponoit mihin vaan niin sormitus pitää sävelet oikeina. Sävelien suhteet ovat aina nauhoissa ja kielissä laskettuna samat, vaikka olisi ylennetty tai alennettu sävel eikä ole välttämätöntä tietää edes sävelien nimiä kunhan osaa esim tuon kolmisoinnun sormituksen.

Esimerkkinä muutama sormitus miten otelautaa ja kieliä voi jäsentää ja se pätee pohjasävelestä riippumatta kaikkialla otelaudassa (samaa ei voi sanoa pianosta)

• kvartti ylös: sama nauha/ylempi kieli, kvartti alas: alempi kieli/kaksi nauhaa alaspäin
• kvintti ylös: kaksi nauhaa ylöspäin/ylempi kieli (tässä ajatuksissani vedin yhden nauhan vajaaksi, ei tapahdu soittaessa), kvintti alas: alempi kieli/sama nauha
• pieni terssi: sama kieli/kolme nauhaa ylöspäin, suuri terssi: yksi kieli ylöspäin/yksi nauha vähemmän
• oktaavi ylös: kaksi kieltä ylös ja kaksi nauhaa
• jne. löytyy kaikille intervalleille, kunhan on opetellut pääskaalojen sormitukset

Voisikin sanoa että sormitukset ovat se yleisin tapa jäsentää basson otelautaa ja hallita soitinta ja sen päälle rakentuu muut asiat. Kitarasta en ole varma miten sitä opetetaan ja miten se pitäisi käsittää, mutta perusasiat luulisi olevan samanlaiset kun samasta skaalasta ja vireestä kuitenkin on kyse.

Intervalli on intervalli, oli soitin mikä hyvänsä. Sen sijaan että opettelet eri sormituksia eri soittimilla, on intervallit kaikille samat.

 

[Paskisti]

Itse sanoisin molempi parempi. Esim boldaamani kohta ei päde enää mikäli pohjasävel on D- tai G-kielellä. Siksi on hyvä ymmärtää myös teoriassa intervallit. Ja sitten kun mennään vaihtoehtoisiin virityksiin niin näillä ulkoa opetelluilla otteilla saa heittää vesilintua, jolloin teoriatuntemus jeesaa kummasti. Noi vakiosormitukset on itteä lähinnä jeesannut improillessa kun on ensin päättänyt mihin soinnun säveleen soitossaan oikein tähtää.

Nyt putosin kärryiltä, tai sitten et halua ymmärtää mitä tarkoitan. Totta kai pitää olla kieliä minne hyppiä ja ainahan voi ottaa saman sävelen alemmalta kieleltä ylempää kaulaa että on kieliä. Ja aina voi nousta skaalaa 12 nauhaa ylöspäin jotta saa saman sävelen oktaavia korkeampaa, tai viisi nauhaa kvinttiä varten. En kuitenkaan listannut ihan kaikkia mahdollisuuksia vaan tein muutaman esimerkin jotta kuvailen miten tuo sormitus toimii. Nuo sormitukset on perusteita ottaa soitin ja skaaloja haltuun, tottakai pitää osata muutakin.

Intervalli on intervalli, oli soitin mikä hyvänsä. Sen sijaan että opettelet eri sormituksia eri soittimilla, on intervallit kaikille samat.

Minä puhuin vain basson ja pianon eroista joissa toisessa sormitus pysyy aina samana ja toisessa on eri sormitukset riippuen sävellajista. Se oli oma kommenttini viestiisi että on pianolla helpompi hahmottaa johon toin eriävän mielipiteeni (koska sormitus on helpompi oppia bassolla ja pätee joka paikassa toisin kuin pianolla). En kiistänyt intervallin olemusta tai tarpeellisuutta. Totta kai on hyvä tietää intervallit, enhän ole muuta sanonutkaan, ja minäkin ne osaan.

Te jotka nämä hommat jo tiedätte niin ei teille tässä ole mitään antia, lähinnä niille joille tämä on helpreaa voi olla joitain uutta ja hyödyllistä tietoa.