Kotimaan politiikka

[JLM]

Tähän olisi kyllä kiinnostavaa saada joku lähde. Siis jos asia todella on näin, niin myönnän olevani väärässä. Silloin lihan- ja maidontuotantoa on ehkä syytäkin tukea.

Tuossa jo mainittiinkin kirja Suomen nälkävuosista. Mainintani toksiineista perustuu pitkälti kasvinviljelyn agrologin kanssa käytyihin keskusteluihin. Sama ongelma koskee sekä viljaa, että esim. palkokasveja, joita on hankala saada hyvän laatuisina korjattua pelloilta jos on liian märkää ja kylmää (viime syksynä osa sadosta jäi huonon sään takia peltoon... metsästäjälle se oli sikäli tietysti mukava että se veti peuroja pellolle, itsekin ammuin yhden tällaiselta pellolta...). Eikä niiden palkokasvien proteiinien laatu kyllä oikein pärjää maito + liha yhdistelmälle muutenkaan... noin periaatteessa nautakarja pystyy hyödyntämään monivuotista ruohoa ja heinää kasvavia alueita, mitä ei voi hyödyntää järkevästi ruokakasvien viljelyssä ja se on huomattava etu silloin, jos ruokakasvien viljely syystä tai toisesta epäonnistuu.

 

[Manala]

Vaadit minulta lähteitä. Nyt sinä olet sitä mieltä, että sinulla ei pidä olla lähteitä.
Olisiko tämä keskustelu nyt tässä.

Jos vasemmistolaiset ymmärtäisivät jotakin taloudesta, he eivät olisi vasemmistolaisia.

Hetkinen. Laitoin sulle juuri kaksi lähdettä, mitä ihmettä vielä mussutat? Jos sun mielestä rikkaimpien varallisuus ei merkittävissä osin päädy veroparatiiseihin ja olet sitä mieltä, että minä kuvittelen omiani sanottuani, että päätyy, niin kyllä sä voisit edes jotain tikkua laittaa ristiin sen eteen, että lähteistäisit sen väitteeni kumoamisen.

Keskustelu varmaankin on tässä, koska niitä lähteitähän sulta ei ole tulossa. Ku vasemmistolaiset öyh.

 

[Manala]

Nykyään, sen takia, että sitä lehmän maidontuotantoa pyritään optimoimaan sen suhteen, paljonko maitoa yksi lehmä tuottaa.

Kun mennään ajassa muutama vuosikymmen taaksepäin, heinän osuus lehmien ruokavaliossa oli paljon suurempi, mutta maidontuotanto/lehmä myös selvästi pienempi.
Samaan voitaisiin periaatteessa myös palata, mutta tämä ei nykyään olisi taloudellisesti kannattavaa.

Tässä tullaan sitten siihen, että pitäisi ehkä oikoa niitä syitä, miksi tämä ei enää ole taloudellisesti kannattavaa. Mutta niitä ei voida oikoa ilman että sama oikaisu tehdään koko EUn tasolla.

Siihen samaan ei voida enää palata, koska "heinän" vaatima viljelyala sen onnettoman energiapitoisuuden vuoksi ei nykyisellä lihankulutuksella enää mitenkään järkevästi riitä. Siksi karjaa ruokitaan nykyään huomattavasti energiapitoisemmalla ihmiselle suoraan kelpaavalla ravinnolla.

 

[10YG]

Paras todiste vasemmistolaisen taloudenpidon ydinosaamisesta viime vuosilta on Antti Rinteen ajatukset ennen eduskuntavaaleja helmikuussa 2019:

Ulkopuolinen sanelu ei enää käy, Rinne linjaa.
– Minä en enää suostu sellaiseen keskusteluun, jossa valtiovarainministeriön virkamiehet tai korkeat talouspolitiikan osaajat tulevat kertomaan, että nyt pitää julkista taloutta sopeuttaa sinne tai tänne.

Demari suoritti.
Kaikki me tiedämme miten kävi. Ikävä kyllä.

 

[inexcess]

Kulutusveroja joutuu maksamaan vain jos kuluttaa. Jos palkasta jää ylimääräistä käteen pakollisten menojen jälkeen, niin kuluttamisen sijaan ne rahat voisi vaikka sijoittaa, jolloin niillä rahoilla saisi entistä enemmän rahaa.

Voi olla, että ne ketkä Kokoomusta äänestävät ymmärtävät tämän, eivätkä sittenkään olekaan niin idiootteja. Kokoomus kun myös taitaa suhtautua myönteisesti ajatukseen pääomatulojen verotuksen huojenukseen nykyisestä.

Tiedätkö mitä kulutusverot ovat? Niitä ovat mm. ALV, ajoneuvovero, käyttövoimavero, vakuutusmaksuvero ja alkoholivero.

Kokoomus-logiikalla minun siis tulee myydä autoni, lopettaa ruuan ja muun ostaminen, jättää asuntoni vakuuttamatta, sekä hakea alkoholit Tallinnasta. Näin säästyneet rahat voin sitten sijoittaa ja nostaa tulot pääomaverolla (??).

Suomen kokonaisveroaste on maailman korkeimpia. Jos Kokoomus olisi oikea oikeistopuolue, se saneeraisi julkista sektoria ja alentaisi kaikkia veroja. Mutta tätähän nämä kleptoraatit eivät ole tekemässä. Kunhan heittelevät katteettomia lupauksia ymmärtämättömille fani-pojille.

 

[asddsa]

Tuossa jo mainittiinkin kirja Suomen nälkävuosista. Mainintani toksiineista perustuu pitkälti kasvinviljelyn agrologin kanssa käytyihin keskusteluihin. Sama ongelma koskee sekä viljaa, että esim. palkokasveja, joita on hankala saada hyvän laatuisina korjattua pelloilta jos on liian märkää ja kylmää (viime syksynä osa sadosta jäi huonon sään takia peltoon... metsästäjälle se oli sikäli tietysti mukava että se veti peuroja pellolle, itsekin ammuin yhden tällaiselta pellolta...). Eikä niiden palkokasvien proteiinien laatu kyllä oikein pärjää maito + liha yhdistelmälle muutenkaan... noin periaatteessa nautakarja pystyy hyödyntämään monivuotista ruohoa ja heinää kasvavia alueita, mitä ei voi hyödyntää järkevästi ruokakasvien viljelyssä ja se on huomattava etu silloin, jos ruokakasvien viljely syystä tai toisesta epäonnistuu.

Okei, tuo huoltovarmuusasia on ainakin ihan hyvä perustelu lihan- ja maidontuotannon tukemiselle. Seison korjattuna tämän osalta.

Itsekin kyllä syön lihaa ja käytän maitotuotteita oikeastaan aika paljonkin - varmaan keskivertoa enemmän. Olen silti miettinyt, että onko se kovin järkevää, että tuosta on tehty niin keinotekoisen halpaa valtion subventioilla? Ihmiset naureskelee sille, kun kasvisvaihtoehdot on kalliita, mutta onko tuo näiden tukihimmelien takia mikään ihmekään? Eläinproteiinia on kai tosiaan aika vaikeaa täysin korvata kasvisvaihtoehdoilla, mutta ainakin omalla kohdallani vähempikin eläinravinto varmaan riittäisi aivan hyvin.

Asia kyllä nostaa osalla ihmisistä tunteita pintaan. Täälläkin alkoi heti öyhötys kasvissyöntiin pakottamisesta. Tällä hetkellähän asia on oikeastaan aivan päinvastoin, koska valtio ohjaa ihmisiä eläinperäisiin tuotteisiin näiden tukien avulla. Se että asiaa x ei jotenkin erityisesti tueta ei ole vaihtoehtoiseen asiaan y pakottamista.

 

[Manala]

Paras todiste vasemmistolaisen taloudenpidon ydinosaamisesta viime vuosilta on Antti Rinteen ajatukset ennen eduskuntavaaleja helmikuussa 2019:


Demari suoritti.
Kaikki me tiedämme miten kävi. Ikävä kyllä.

Jees. Näissä keskusteluissa voi näemmä olla lähteistämättä ihan mitä tahansa kuvitelmiaan, siirrellä maalitolppia viestistä toiseen ihan miten huvittaa ja mieltää homman menneen ihan putkeen, kunhan vaan muistaa käyttää vassarileimasinta loppuun ja muistuttaa, ettei vassarit tajua mistään mitään. Ja katsokaa, tässä Lokki, Kiuru ja Rinne.

 

[finWeazel]

Asia kyllä nostaa osalla ihmisistä tunteita pintaan. Täälläkin alkoi heti öyhötys kasvissyöntiin pakottamisesta. Tällä hetkellähän asia on oikeastaan aivan päinvastoin, koska valtio ohjaa ihmisiä eläinperäisiin tuotteisiin näiden tukien avulla. Se että asiaa x ei jotenkin erityisesti tueta ei ole vaihtoehtoiseen asiaan y pakottamista.

Kai ne maataloustuet poistettaisiin myös tomaateilta, viljalta jne. ettei rikkaat riistäjät niitäkään suomessa viljele? Saadaan sitten reilunhintaiset ruisleivät ja tomaatit myös kauppoihin.

 

[Griffin]

Heinän? Heittämällä suurin osa karjan syömästä energiasta ja proteiinista tulee valkuaisainepitoisesta väkirehusta, joka koostuu hyvin pitkälti sellaisista kasvikunnan tuotteista, joita ihminenkin pystyy hyvin hyödyntämään, kuten viljoista ja öljykasveista. Ja kyllä täällä esim. monet pavutkin ihan hyvin kasvaa. Kyse on lähinnä kulinaristisesta mukavuudenhalusta ja mieliteoista, että syödään mieluummin sitä jauhelihaa.

Ainankin lihakarjaa syötetään hyvinvähän muulla, kuin ihan erityyppisillä heinillä ja vain hyvin vähäsen helposti kasvavia viljalajikkeita..

Suomen kasvukausi on käytännössä liian epämääräinen ja lyhyt hyvin ihmisille kelpaaville kasvilajikkeille. Ihminen kun on sekasyöjä, jonka suoli on liian lyhyt. Nautaeläimien ruuansulatus taas soveltuu juurikin sille heinälle ja muulle, jota meillä kasvaa helposti ja luotettavasti. Näinollen ei ole missään mielessä järkevää edes yrittää tulla toimeen pelkillä kasveilla.

Kasvis ideologia, kun on ideologia, sei ei oikein valitettavasti ota huomioon realiteettejä, joten siihen ei kannata jämähtää, kun se ei meillä käytännössä toimi ollenkaan riittävän hyvin.

Myös maitokarjalle syötetään ympärivuotisesti erittäinpaljon juurikin heinää (virtasena (tai vastaavasti säilöttynä, esim maitohapolla) ja kuivana. Joten kannattaa nyt unohtaa heittämällä nuo luulottelusi.

 

[Jage]

Jees. Näissä keskusteluissa voi näemmä olla lähteistämättä ihan mitä tahansa kuvitelmiaan, siirrellä maalitolppia viestistä toiseen ihan miten huvittaa ja mieltää homman menneen ihan putkeen, kunhan vaan muistaa käyttää vassarileimasinta loppuun ja muistuttaa, ettei vassarit tajua mistään mitään. Ja katsokaa, tässä Lokki, Kiuru ja Rinne.

Mitä maalitolppia tuossa siirrettiin?

Muutenkin tuo lähdeitkusi oli huvittavaa, jos ottaa huomioon kuka esitti ensimmäisenä väitteen ilman lähteitä ja sen jälkeen toisen kirjoittajan lähteiden perään kyseli.

 

[asddsa]

Kai ne maataloustuet poistettaisiin myös tomaateilta, viljalta jne. ettei rikkaat riistäjät niitäkään suomessa viljele? Saadaan sitten reilunhintaiset ruisleivät ja tomaatit myös kauppoihin.

Kyllä, tai jos tukia ei poisteta niin lopetetaan tiettyjen tuoteryhmien suosiminen.

 

[Manala]

Ainankin lihakarjaa syötetään hyvinvähän muulla, kuin ihan erityyppisillä heinillä ja vain hyvin vähäsen helposti kasvavia viljalajikkeita..

Suomen kasvukausi on käytännössä liian epämääräinen ja lyhyt hyvin ihmisille kelpaaville kasvilajikkeille. Ihminen kun on sekasyöjä, jonka suoli on liian lyhyt. Nautaeläimien ruuansulatus taas soveltuu juurikin sille heinälle ja muulle, jota meillä kasvaa helposti ja luotettavasti. Näinollen ei ole missään mielessä järkevää edes yrittää tulla toimeen pelkillä kasveilla.

Kasvis ideologia, kun on ideologia, sei ei oikein valitettavasti ota huomioon realiteettejä, joten siihen ei kannata jämähtää, kun se ei meillä käytännössä toimi ollenkaan riittävän hyvin.

Myös maitokarjalle syötetään ympärivuotisesti erittäinpaljon juurikin heinää (virtasena (tai vastaavasti säilöttynä, esim maitohapolla) ja kuivana. Joten kannattaa nyt unohtaa heittämällä nuo luulottelusi.

Luulotteluista huolimatta Suomessa tuotettu naudanliha tulee pääosin maitokarjasta, joka saa suurimman osan energiastaan valkuaispitoisesta väkirehusta, jolla pyritään entisaikojen rasvapitoisen maidon sijaan nykyään tuottamaan mahdollisimman valkuaispitoista maitoa, koska mm. juustojen kysyntä. Ja sellaista maitoa ei yksinkertaisesti pystytä enää tuottamaan tunkemalla lehmän suuhun pelkkää karkearehua, jonka valkuaispitoisuus vain laskee AIV-tyyppisillä happokäsittelyillä. Joten tuotanto on pitkälti riippuvainen siitä ihmisravinnoksikin kelpaavasta viljasta ja rypsistä, jota tietääkseni "aidolla" lihakarjapuolellakin lapataan lemmun nassuun surutta.

Ja kaikesta tästä huolimatta nurmi vie kaikesta viljelyalasta kolmanneksen. On mullakin useampi naudanfile pakastimessa enkä sen syömistä hevillä ole lopettamassa, mutta ihan selvää on Stubbin kolmella pointilla se, että 1) nykyisellään me syödään aivan liikaa lihaa suhteessa kasviksiin ja 2) suuri osa siitä lihan ja maitotuotteiden tarvitsemasta väkirehun aineksista voitaisiin myös käyttää suoraan ihmisravinnoksi ilman lehmässä käyttämistä ja 3) nurmelle tarvittaisiin vähemmän viljelyalaa, mikä voitaisiin useissa tapauksissa käyttää tehokkaamminkin.

Mitä maalitolppia tuossa siirrettiin?

Muutenkin tuo lähdeitkusi oli huvittavaa, jos ottaa huomioon kuka esitti ensimmäisenä väitteen ilman lähteitä ja sen jälkeen toisen kirjoittajan lähteiden perään kyseli.

Olet oikeassa, ei siinä juuri maalitolppia siirretty vaan alettiin kiertämään koko aihetta, kun huomattiin, että meni omalta osalta vähän metsään. Jos et ole huomannut niin normaalisti ihmiset käyvät keskustelua ilman tarvetta lähteistää joka ikistä kirjoitettua virkettä etukäteen. Jos sellaiseen tulee tarve niitä lähteitä voi pyytää tai ihan ekana vaikka KVG. Se on eri asia kuin tulla tyhjin käsin huutelemaan, että olet väärässä, kuvittelet omia ja jättää sellainen väite millään tavalla lähteistämättä tai perustelematta. Se on pelkkää keskustelun turhaa paskomista vähän niinkuin tämäkin "lähdeitkusi oli huvittavaa" viesti.

 

[Griffin]

Luulotteluista huolimatta Suomessa tuotettu naudanliha tulee pääosin maitokarjasta, joka saa suurimman osan energiastaan valkuaispitoisesta väkirehusta, jolla pyritään entisaikojen rasvapitoisen maidon sijaan nykyään tuottamaan mahdollisimman valkuaispitoista maitoa, koska mm. juustojen kysyntä. Ja sellaista maitoa ei yksinkertaisesti pystytä enää tuottamaan tunkemalla lehmän suuhun pelkkää karkearehua, jonka valkuaispitoisuus vain laskee AIV-tyyppisillä happokäsittelyillä. Joten tuotanto on pitkälti riippuvainen siitä ihmisravinnoksikin kelpaavasta viljasta ja rypsistä, jota tietääkseni "aidolla" lihakarjapuolellakin lapataan lemmun nassuun surutta.

Ja kaikesta tästä huolimatta nurmi vie kaikesta viljelyalasta kolmanneksen. On mullakin useampi naudanfile pakastimessa enkä sen syömistä hevillä ole lopettamassa, mutta ihan selvää on Stubbin kolmella pointilla se, että 1) nykyisellään me syödään aivan liikaa lihaa suhteessa kasviksiin ja 2) suuri osa siitä lihan ja maitotuotteiden tarvitsemasta väkirehun aineksista voitaisiin myös käyttää suoraan ihmisravinnoksi ilman lehmässä käyttämistä ja 3) nurmelle tarvittaisiin vähemmän viljelyalaa, mikä voitaisiin useissa tapauksissa käyttää tehokkaamminkin.




Olet oikeassa, ei siinä juuri maalitolppia siirretty vaan alettiin kiertämään koko aihetta, kun huomattiin, että meni omalta osalta vähän metsään. Jos et ole huomannut niin normaalisti ihmiset käyvät keskustelua ilman tarvetta lähteistää joka ikistä kirjoitettua virkettä etukäteen. Jos sellaiseen tulee tarve niitä lähteitä voi pyytää tai ihan ekana vaikka KVG. Se on eri asia kuin tulla tyhjin käsin huutelemaan, että olet väärässä, kuvittelet omia ja jättää sellainen väite millään tavalla lähteistämättä tai perustelematta. Se on pelkkää keskustelun turhaa paskomista vähän niinkuin tämäkin "lähdeitkusi oli huvittavaa" viesti.

Nauidanlihan maitokarjasta on sivutuote, pääasiallisesti lihakarjatiloilla homma on huomattavan erilaista syöttämisen osalta VS maitotilat.
Suoraan ihmisravinnoksi kelpaavat tuotteet vaativat paremman kasvukauden ja ovat hankalampia esim säilyttää. (Vaatii esim säilytystilat, joissa on stabliili muutaman asteen lämpö koko vuoden.) Vs perus kaura ja ohra, jotka säilyvät rehukuntoisina vuosikausia, kunhan on kohtuu kuivaa..

Lisäksi esim sateinen syksy /kesä ja ihmisravinto voi suoraan pilaantua peltoon tai kylmää tai ei voida korjata, kun on liian kosteaa jne jne .. Erittäin ongelma-altista toimintaa VS perus rehuviljat ja heinät.. Ihmisravinnoksi kelpaavista lajikkeista monet ovat myöskin alttiita kasvitaudeille ja kun tauteja on tänne kuljeteltu tuontielintarvikkeiden mukana ympäri maailmaa, niin monille viljelijöille on tullut aivan uusia ongelmia. Esin joku sopiva sieni ja pellolla on mahdotonta jatkaa kyseisen lajikkeen viljelyä moniin vuosiin..

Vaikka asia yrittäisiin muuttaa poliittisilla päätöksillä, niin kasvukausi olosuhteet eivät meillä muutu.

Toki voitaisiin tehdä niin, että päätettäisiin siirtää ihmiset etupäässä pohjoiseen ja alueille, jotka sobveltuvat huonosti viljelyyn. Tällöin mellä olisi enemmän paremman kasvukauden aluetta käytettävissä.. Mutta tuskimpa kellään on halukkuutta moiseen..

 

[qnarkill]

Ja kaikesta tästä huolimatta nurmi vie kaikesta viljelyalasta kolmanneksen. On mullakin useampi naudanfile pakastimessa enkä sen syömistä hevillä ole lopettamassa, mutta ihan selvää on Stubbin kolmella pointilla se, että 1) nykyisellään me kaikki syödään aivan liikaa lihaa suhteessa kasviksiin ja 2) suuri osa siitä lihan ja maitotuotteiden tarvitsemasta väkirehun aineksista voitaisiin myös käyttää suoraan ihmisravinnoksi ilman lehmässä käyttämistä ja 3) nurmelle tarvittaisiin vähemmän viljelyalaa, mikä voitaisiin useissa tapauksissa käyttää tehokkaamminkin.

Ottaen huomioon stubbidon mahtavan älykkyyden ja trackrecordin viimesen 15v sisällä sen on pakko olla täysin loppuunasti mietittyä kuten ollessaan ulkoministerinä siunasi venäjän georgian valloituksen, krimin vallotuksen ollessaan pääministerinä, fennovoiman, rosatomin, nordstreamin ja oli 2kk sitten avaamassa itärajaa.

 

[Manala]

Nauidanlihan maitokarjasta on sivutuote, pääasiallisesti lihakarjatiloilla homma on huomattavan erilaista syöttämisen osalta VS maitotilat.
Suoraan ihmisravinnoksi kelpaavat tuotteet vaativat paremman kasvukauden ja ovat hankalampia esim säilyttää. (Vaatii esim säilytystilat, joissa on stabliili muutaman asteen lämpö koko vuoden.) Vs perus kaura ja ohra, jotka säilyvät rehukuntoisina vuosikausia, kunhan on kohtuu kuivaa..

Lisäksi esim sateinen syksy /kesä ja ihmisravinto voi suoraan pilaantua peltoon tai kylmää tai ei voida korjata, kun on liian kosteaa jne jne .. Erittäin ongelma-altista toimintaa VS perus rehuviljat ja heinät.. Ihmisravinnoksi kelpaavista lajikkeista monet ovat myöskin alttiita kasvitaudeille ja kun tauteja on tänne kuljeteltu tuontielintarvikkeiden mukana ympäri maailmaa, niin monille viljelijöille on tullut aivan uusia ongelmia. Esin joku sopiva sieni ja pellolla on mahdotonta jatkaa kyseisen lajikkeen viljelyä moniin vuosiin..

Vaikka asia yrittäisiin muuttaa poliittisilla päätöksillä, niin kasvukausi olosuhteet eivät meillä muutu.

Toki voitaisiin tehdä niin, että päätettäisiin siirtää ihmiset etupäässä pohjoiseen ja alueille, jotka sobveltuvat huonosti viljelyyn. Tällöin mellä olisi enemmän paremman kasvukauden aluetta käytettävissä.. Mutta tuskimpa kellään on halukkuutta moiseen..

Maitokarjasta syntyvä naudanliha on sivutuote joo, mutta silti se sivutuote kattaa sen pyöreät 80 % naudanlihan tuotannosta, ellei ylikin. Ja vielä kymmenisen vuotta sitten se prosenttiosuus taisi pyöriä 90 tuntumassa. Siksi sillä on ylivoimaisesti suurin merkittävyys rehuntuotannon tarkastelunkin suhteen. Lihaksi kasvatettaville lypsykarjan vasikoille taidetaan joutua syöttämään vielä lypsävillekin tarkoitettua väkevämpää valkuaisrehua? Ja tokihan ne lypsävätkin tuottavat elinaikanaan lähinnä sitä eläinperäistä valkuaista eli eläinproteiinia mistä maksetaan ja mikä pitkälti jatkojalostetaan juustoiksi, rahkoiksi ja vastaaviksi.

Mitä noihin viljeltävien laatuvirheisiin tulee, niin aika pieneksi osaksi ne taitavat jäädä kokonaisuudesta eivätkä ole mikään lihansyöntiin pakottava tekijä nykyisissä määrin. Ja kyllähän se rapsiöljykin huomattavasti pidempään kaapissa säilyisi kuin voi. Eläinperäisien tuotteiden mausta vaan pidetään enemmän ja isoksi osaksi tottumuksen vuoksi. Ennen sitä karjaa kun tosiaan tarvittiin talvista selviämiseen näillä leveysasteilla ja haasteet viljelyssatojen suhteen olivat ihan eri mittaluokassa.

Ottaen huomioon stubbidon mahtavan älykkyyden...

Nyt kannattaa keskittyä ihan omaansa vaan. Stubbilla ei ollut mitään tekemistä itse asiasisällön vaan ainoastaan kolmen pointin käyttötavan kanssa.

 

[asddsa]

Mitä noihin viljeltävien laatuvirheisiin tulee, niin aika pieneksi osaksi ne taitavat jäädä kokonaisuudesta eivätkä ole mikään lihansyöntiin pakottava tekijä nykyisissä määrin. Ja kyllähän se rapsiöljykin huomattavasti pidempään kaapissa säilyisi kuin voi. Eläinperäisien tuotteiden mausta vaan pidetään enemmän ja isoksi osaksi tottumuksen vuoksi. Ennen sitä karjaa kun tosiaan tarvittiin talvista selviämiseen näillä leveysasteilla ja haasteet viljelyssatojen suhteen olivat ihan eri mittaluokassa.

En ole minkään sortin asiantuntija näissä asioissa, mutta en kyllä ihan suoraan usko, että nämä pilaantuneet sadot olisi vielä nykyaikanakin sen mittaluokan ongelma mitä muutama käyttäjä täällä nyt väittää.

Enkä kyllä ole ihan samaa mieltä siitäkään, että maankäyttö ei olisi täällä ongelma, koska ollaan harvaan asuttu maa. Varsinkin eteläisessä Suomessa on kuitenkin aika vähän suojeltuja ja jokseenkin luonnontilaisia alueita, kun suurin osa on maatalouden, metsätalouden, asutuksen tai jonkin muun ihmisen toiminnan käytössä. Joten kyllä sille säästyneelle maa-alalle voisi löytyä muutakin käyttöä, tai sitten siitä osa voitaisiin vaikka yrittää palauttaa luonnontilaiseksi.

Kuuluuko valtion näin yleisesti ottaen kannustaa ihmisiä tarpeettomaan resurssien kulutukseen?

 

[BNo1]

Tukien lopettaminen lienee aika typerää, jos miettii suomen omavaraisuutta. Suomeen tulvisi ulkomailta halvempaa tuottetta, kun suomessa ei kannata viljellä/...

Nostaisin sellaisen huomion että miksi tukia tarvitaan, koska tuottajahinta on huono, joten päästään siihen oikeaa kysymykseen miksi tuottajahinta on huono?
Tuottajan osuus tuotteista on vain prosentteja siinä missä kaupat ja esim leipomo teollisuus vievät yli 50%. Jos tuottajille maksettaisiin moninkertaisti niin vaikutus lopputuotteeseen on senteistä ylöspäin, mutta se vähentäisi tukien tarvetta ja lisäisi kannattavuutta.
Käytännössä nykyinen S- ja K-ryhmien duopoli johtaa tilanteeseen jossa tuottaja antaa tuotteensa suunnilleen ilmaiseksi ja jälleenmyyjä pistää rasvaisen katteen päälle ja tämä mahdollistetaan antamalla verorahoja (eli kuluttajat maksavat toisen kertaan) tuottajille.

Suositaan suomalaista ruokaa – Miksi tuottajahinta pysyy senteissä, vaikka ruoan tuotantokustannukset nousevat?

Ruoan matala tuottajahinta ajaa suomalaisia tiloja talousahdinkoon. Ruoan tuottamiseen vaikuttavien öljyn, lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat nousseet reippaasti.

seura.fi

 

[draco76]

Nostaisin sellaisen huomion että miksi tukia tarvitaan, koska tuottajahinta on huono, joten päästään siihen oikeaa kysymykseen miksi tuottajahinta on huono?
Tuottajan osuus tuotteista on vain prosentteja siinä missä kaupat ja esim leipomo teollisuus vievät yli 50%. Jos tuottajille maksettaisiin moninkertaisti niin vaikutus lopputuotteeseen on senteistä ylöspäin, mutta se vähentäisi tukien tarvetta ja lisäisi kannattavuutta.
Käytännössä nykyinen S- ja K-ryhmien duopoli johtaa tilanteeseen jossa tuottaja antaa tuotteensa suunnilleen ilmaiseksi ja jälleenmyyjä pistää rasvaisen katteen päälle ja tämä mahdollistetaan antamalla verorahoja (eli kuluttajat maksavat toisen kertaan) tuottajille.

Suositaan suomalaista ruokaa – Miksi tuottajahinta pysyy senteissä, vaikka ruoan tuotantokustannukset nousevat?

Ruoan matala tuottajahinta ajaa suomalaisia tiloja talousahdinkoon. Ruoan tuottamiseen vaikuttavien öljyn, lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat nousseet reippaasti.

seura.fi

Kannattaa ostaa tuottajalta, jos mahdollista. Nykyään se on varsin helppoa, lihat saa suoraan pakkaseen. Kuluttajallakin on vastuuta, kaikkea ei voi lainsäädännöllä hoitaa

Mikä REKO on? -

Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen ruoka-alan tietolähde ja elintarvikeyritysten hakupalvelu. Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistyötä, toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista.

aitojamakuja.fi

Reko-rinkejä on ympäri Suomen, tosin vaatii facebookin käyttöä.

 

[pasi-ipa]

Kannattaa ostaa tuottajalta, jos mahdollista. Nykyään se on varsin helppoa, lihat saa suoraan pakkaseen. Kuluttajallakin on vastuuta, kaikkea ei voi lainsäädännöllä hoitaa

Mikä REKO on? -

Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen ruoka-alan tietolähde ja elintarvikeyritysten hakupalvelu. Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke tukee pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämistyötä, toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista.

aitojamakuja.fi

Reko-rinkejä on ympäri Suomen, tosin vaatii facebookin käyttöä.

Useimmat tuottajat myyvät myös suoraan, kunhan pistää kyselyä. Toki se, että tutustuu ensin Rekon kautta lähifarmeihin helpottaa asiointia jatkossa. Mieluummin ostan lihani ihan naapurista kuin Uruguaysta.

 

[qnarkill]

Nyt kannattaa keskittyä ihan omaansa vaan. Stubbilla ei ollut mitään tekemistä itse asiasisällön vaan ainoastaan kolmen pointin käyttötavan kanssa.

Niin onneksi en kommentoinut niitä pointteja, olisin voinut kehua niitä enemmän.

 

[Kipsi]

Kokoomus-logiikalla minun siis tulee myydä autoni, lopettaa ruuan ja muun ostaminen, jättää asuntoni vakuuttamatta, sekä hakea alkoholit Tallinnasta. Näin säästyneet rahat voin sitten sijoittaa ja nostaa tulot pääomaverolla (??).

Ei sinun ole pakko tehdä mitään noista asioista jos et halua, ja jokaisen tulisikin saada käyttää rahansa mihin haluaa. Jotkut haluavat käyttää rahansa esim. alkoholiin, ja jotkut haluavat vaurastua sijoittamisen kautta. Ne ketkä haluavat vaurastua saattavat harkita Kokoomuksen äänestämistä, koska se ehkä on sellainen puolue, jonka politiikka parhaiten ajaa (pien)sijoittajien etua, ainakin kun vertaa muihin äänestysvaihtoehtoihin mitä meillä on.

Suomen kokonaisveroaste on maailman korkeimpia. Jos Kokoomus olisi oikea oikeistopuolue, se saneeraisi julkista sektoria ja alentaisi kaikkia veroja.

Ei kaikkia veroja kannata alentaa, esim. tupakkavero ja muut haittaverot ovat hyödyllisiä, koska ne auttavat parantamaan kansan terveyttä ja työkykyä, joka taas auttaa saamaan enemmän terveitä veronmaksajia työelämään.

 

[BNo1]

Kannattaa ostaa tuottajalta, jos mahdollista. Nykyään se on varsin helppoa, lihat saa suoraan pakkaseen. Kuluttajallakin on vastuuta, kaikkea ei voi lainsäädännöllä hoitaa

Tämä kuulostaa ongelman vähättelyltä ja syyllisyyden siirtämiseltä, valtion tulisi ehdottomasti puuttua siihen että alkutuottajat ovat käytännössä S- ja K-ketjujen armoilla.
Se että kuluttajat ostaisi suoraan tuottajilta on vain pisara meressä kokonaisuudessa eli siitä tai kuluttajien syyllistämisestä ei ole mitään todellista hyötyä. Kannattaa muistaa että kyseessä ei ole pelkästään kuluttajat vaan myös tukut, jne ovat parin tahon hallussa hallussa.

 

[Paapaa]

Tuottajan osuus tuotteista on vain prosentteja siinä missä kaupat ja esim leipomo teollisuus vievät yli 50%.

Tässä tutkimus vuodelta 2016 sen mukaan kaupan osuus on itse asiassa monessa tuotteessa hyvin pieni jopa pienempi kuin tuottajan. Maitorasvoissa tuottajalla selvästi suurin osuus, kaupalla pienin. Maitosektorissa kaupalla pienin osuus. Lihasektorilla pienin (poislukien verot). Viljasektorilla pienin. Teollisuudella on monessa tapauksessa suurin osuus. Ja tuo vaihtelee hyvin paljon tuoteryhmittäin.

https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/media/tyopaperit/tp196.pdf

Itseäni yllätti tuossa tutkimuksessa kaupan pieni osuus.

 

[JLM]

Maitokarjasta syntyvä naudanliha on sivutuote joo, mutta silti se sivutuote kattaa sen pyöreät 80 % naudanlihan tuotannosta, ellei ylikin. Ja vielä kymmenisen vuotta sitten se prosenttiosuus taisi pyöriä 90 tuntumassa. Siksi sillä on ylivoimaisesti suurin merkittävyys rehuntuotannon tarkastelunkin suhteen. Lihaksi kasvatettaville lypsykarjan vasikoille taidetaan joutua syöttämään vielä lypsävillekin tarkoitettua väkevämpää valkuaisrehua? Ja tokihan ne lypsävätkin tuottavat elinaikanaan lähinnä sitä eläinperäistä valkuaista eli eläinproteiinia mistä maksetaan ja mikä pitkälti jatkojalostetaan juustoiksi, rahkoiksi ja vastaaviksi.

Riippuu toki vähän siitäkin minkä rotuista karjaa kasvatetaan. Tässä suhteessa ehkä olisi harkinnan arvoista ainakin tutkia alkuperäisiä suomalaisia rotuja.

Mitä noihin viljeltävien laatuvirheisiin tulee, niin aika pieneksi osaksi ne taitavat jäädä kokonaisuudesta eivätkä ole mikään lihansyöntiin pakottava tekijä nykyisissä määrin. Ja kyllähän se rapsiöljykin huomattavasti pidempään kaapissa säilyisi kuin voi. Eläinperäisien tuotteiden mausta vaan pidetään enemmän ja isoksi osaksi tottumuksen vuoksi. Ennen sitä karjaa kun tosiaan tarvittiin talvista selviämiseen näillä leveysasteilla ja haasteet viljelyssatojen suhteen olivat ihan eri mittaluokassa.

Henk.koht en käytä siemenöljyjä mihinkään muuhun kuin valurauta- ja hiiliteräsastioiden öljyämiseen/polttoon. Ruokaan sitten voita, oliiviöljyä tai joissain tapauksissa kookosöljyä. Karjataloudella on edelleen ihan sama merkitys kuin ennenkin - se on erittäin hyvä vakuutus ja puskuri pelkkään kasvien viljelyyn perustuvan maatalouden katovuosia vastaan. Se vain unohdetaan kun halutaan ideologisista syistä "siirtyä kasvissyöntiin" (mitä sitten yritetään puffata tekemällä mahdollisimman lihankaltaisia tuotteita yleensä toiselta puolelta maailmaa kärrättävästä soijasta, mitä ei ilmen fermentointia kannattaisi ylipäätään käyttää ihmisravinnoksi...), koska nälkävuosia ei ihan justiinsa ole sattuneesta syystä ollut (mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että maataloustuotanto karjatalouksineen kaikkineen on pääsääntöisesti toiminut oikein). Pelkkään kasvien kasatukseen siirtyminen olisi riskialtista ja se heikentäisi omavaraisuutta jo senkin takia, että se vaatii aika ison määrän energiaa, kemikaaleja ja lannoitteita, jotka jouduttaisiin enenvässä määrin tuomaan ulkomailta, jos karjan lantaa ei enää voitaisi käyttää.

 

[Manala]

Riippuu toki vähän siitäkin minkä rotuista karjaa kasvatetaan. Tässä suhteessa ehkä olisi harkinnan arvoista ainakin tutkia alkuperäisiä suomalaisia rotuja.

Tuotannollisista syistähän niistä suomalaisista roduista ollaan pitkälti luovuttu muuten kuin lähinnä kotieläiminä. Ne Holsteinit ja Ayrshiret kun dumppaa yli 2x enemmän maitoa per turpa niin vaikea siinä on Kyytön kanssa kilpailla. Ja maidon valkuaisainepitoisuuksiin vaikuttaa käytännössä enemmän lehmälle syötettävä rehu kuin itse rotu.

Karjataloudella on edelleen ihan sama merkitys kuin ennenkin - se on erittäin hyvä vakuutus ja puskuri pelkkään kasvien viljelyyn perustuvan maatalouden katovuosia vastaan. Se vain unohdetaan kun halutaan ideologisista syistä "siirtyä kasvissyöntiin" (mitä sitten yritetään puffata tekemällä mahdollisimman lihankaltaisia tuotteita yleensä toiselta puolelta maailmaa kärrättävästä soijasta, mitä ei ilmen fermentointia kannattaisi ylipäätään käyttää ihmisravinnoksi...), koska nälkävuosia ei ihan justiinsa ole sattuneesta syystä ollut (mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että maataloustuotanto karjatalouksineen kaikkineen on pääsääntöisesti toiminut oikein). Pelkkään kasvien kasatukseen siirtyminen olisi riskialtista ja se heikentäisi omavaraisuutta jo senkin takia, että se vaatii aika ison määrän energiaa, kemikaaleja ja lannoitteita, jotka jouduttaisiin enenvässä määrin tuomaan ulkomailta, jos karjan lantaa ei enää voitaisi käyttää.

No ei sillä kyllä samaa hengissäpitimen merkitystä enää ole. Milloin olet viimeksi joutunut talviaikaan harmittelemaan kaupan vihannes- tai viljatuotehyllyillä eioota huonon satovuoden vuoksi saati sitten riutunut nälässä ja tiettyjen ravintoaineiden puutoksessa? En itse ainakaan ikinä.

Vakavimmat meitä koskeneet viime vuosien puutokset kasvikunnan tuotteiden suhteen ovat tainneet liittyä auringonkukkaöljyyn Ukrainan sodan vuoksi sekä makaroniin Myllyn Parhaan laitevian vuoksi, joista kumpikaan ei ollut luonnollisten syiden seurausta.

 

[finWeazel]

No ei sillä kyllä samaa hengissäpitimen merkitystä enää ole. Milloin olet viimeksi joutunut talviaikaan harmittelemaan kaupan vihannes- tai viljatuotehyllyillä eioota huonon satovuoden vuoksi saati sitten riutunut nälässä ja tiettyjen ravintoaineiden puutoksessa? En itse ainakaan ikinä.

Vakavimmat meitä koskeneet viime vuosien puutokset kasvikunnan tuotteiden suhteen ovat tainneet liittyä auringonkukkaöljyyn Ukrainan sodan vuoksi sekä makaroniin Myllyn Parhaan laitevian vuoksi, joista kumpikaan ei ollut luonnollisten syiden seurausta.

Jos itänaapuri päättää tehdä enemmänkin liikkeitä niin äkkiä on ikävä omavaraisuutta. Vrt. venäjän kaasun varaan asioiden rakentaminen kostautui. Ei ehkä ole maailman turvallisin asia olla varautumatta huonompiinkin aikoihin. Jonain vuonna itänaapuri liikkuu ja joinain vuosina halla korjaa viljaa.

 

[Manala]

Jos itänaapuri päättää tehdä enemmänkin liikkeitä niin äkkiä on ikävä omavaraisuutta. Vrt. venäjän kaasun varaan asioiden rakentaminen kostautui. Ei ehkä ole maailman turvallisin asia olla varautumatta huonompiinkin aikoihin. Jonain vuonna itänaapuri liikkuu ja joinain vuosina halla korjaa viljaa.

Joo, mutta sitä monipuolista omavaraisuuttahan meillä on. Ennen kuin alat liikaa maalailemaan piruja seinille pitää muistaa, että tuoreimman kansainvälisen ruokaturvaindeksivertailun perusteella Suomi on maailman ruokaturvallisin maa ja ruoantuotannon kestävyys- ja sopeutumiskyvyssä kakkosena heti Norjan jälkeen, vaikka nää leveysasteet omat haasteensa luovatkin.

 

[finWeazel]

Joo, mutta sitä monipuolista omavaraisuuttahan meillä on. Ennen kuin alat liikaa maalailemaan piruja seinille pitää muistaa, että tuoreimman kansainvälisen ruokaturvaindeksivertailun perusteella Suomi on maailman ruokaturvallisin maa ja ruoantuotannon kestävyys- ja sopeutumiskyvyssä kakkosena heti Norjan jälkeen, vaikka nää leveysasteet omat haasteensa luovatkin.

Mitenkähän käy ruokaturvallisuudelle kun maatalous on ajettu alas ja ollaan espanjan tomaattien varassa?

 

[JLM]

No ei sillä kyllä samaa hengissäpitimen merkitystä enää ole. Milloin olet viimeksi joutunut talviaikaan harmittelemaan kaupan vihannes- tai viljatuotehyllyillä eioota huonon satovuoden vuoksi saati sitten riutunut nälässä ja tiettyjen ravintoaineiden puutoksessa? En itse ainakaan ikinä.

Todellakin on. En todellakaan halua ruokahuollon olevan pelkästään sen varassa onnistuuko sato ja saadaanko sadon epäonnistuessa tavaraa tuotua ulkomailta tilanteessa, missä puutetta voi olla kansainvälisestikin kun ympäristöfanaatikot laittavat Euroopassa vähän laajemminkin maataloutta sekaisin. Tai saadaanko viljelyyn tarvittavia kemikaaleja yms. kun omavaraisuusaste niidenkin kohdalla on laskettu alas. Toimivaa ei pidä rikkoa.

 

[Griffin]

Joo, mutta sitä monipuolista omavaraisuuttahan meillä on. Ennen kuin alat liikaa maalailemaan piruja seinille pitää muistaa, että tuoreimman kansainvälisen ruokaturvaindeksivertailun perusteella Suomi on maailman ruokaturvallisin maa ja ruoantuotannon kestävyys- ja sopeutumiskyvyssä kakkosena heti Norjan jälkeen, vaikka nää leveysasteet omat haasteensa luovatkin.

Indeksi ja tutkimus, siinäpä vasta yksisilmäisiä valehtelijoita.

Suomi on ollut maailman milloin mitäkin. Ruokahuolto nyt on vain asia, jota ei pidä mennä paskomaan jonkun / joidenkin epämääräisen tutkimuksen ja typerän kasvissyönti-ideologian takia.

 

[draco76]

Indeksi ja tutkimus, siinäpä vasta yksisilmäisiä valehtelijoita.

Suomi on ollut maailman milloin mitäkin. Ruokahuolto nyt on vain asia, jota ei pidä mennä paskomaan jonkun / joidenkin epämääräisen tutkimuksen ja typerän kasvissyönti-ideologian takia.

Ekaan kaipaisin lähteitä. Tokan kanssa samaa mieltä, ruokahuoltoa ei kannata paskoa minkään takia.

 

[Griffin]

Ekaan kaipaisin lähteitä. Tokan kanssa samaa mieltä, ruokahuoltoa ei kannata paskoa minkään takia.

Mitä lähteitä? Maailma on täynnä tutkimuksia, jotka tarkastelevat kapaesti jotain ilmiötä ja niihin nojautuen tehdään sitten todella epäonnistuneita päätöksiä, kun ei ymmärrettä, että tutkimus kertoo vain hyvin pienen osan asiasta joa itseasiassa tulos on laajemmassa mittakaavassa katsottuna aivan toinen.

Poliitikoissa taas on ongelmana se, että voi joutua /päästä jonkin asian ministeriksi ja ei tiedä kuitenkaan koko asiasta hevonvittuakaan, jolloin tukee mutupäätöksiä ja hommat ryssiytyy todella lahjakkaasti.

 

[Manala]

Tuntuu että politiikasta keskusteleminen perustuu osalla porukasta nykyään pelkkiin uhkakuvien luomiseen ja sitä kautta näkymättömiä mörköjä vastaan taistelemiseen. Saahan niissä halutessaan omassa elämässään piehtaroida, mutta en itse todellakaan haluaisi, että päätöksiä tehdään sellaisten tuntemuksien pohjalta vaan tutkitun ja tarkkaan analysoidun datan pohjalta, oli ne tunteilijoille miten valheellisiksi koettuja tahansa.

Suomessa omavaraisuus ja muukin varautuminen perustarpeiden ylläpitämiseksi on varsin hyvällä tolalla monilla eri tuotannon ja turvallisuuden osa-alueilla ihan jo pelkästään naapurihistoriamme vuoksi ja tämä yleensä näkyykin näissä kansainvälisissä vertailuissa. Mutta silti aina pitää valittaa, että menee ihan hirvittävän huonosti ja maailmanloppu on ihan kohta jo ovella umpityperien päättäjien vuoksi.

 

[finWeazel]

Tuntuu että politiikasta keskusteleminen perustuu osalla porukasta nykyään pelkkiin uhkakuvien luomiseen ja sitä kautta näkymättömiä mörköjä vastaan taistelemiseen. Saahan niissä halutessaan omassa elämässään piehtaroida, mutta en itse todellakaan haluaisi, että päätöksiä tehdään sellaisten tuntemuksien pohjalta vaan tutkitun ja tarkkaan analysoidun datan pohjalta, oli ne tunteilijoille miten valheellisiksi koettuja tahansa.

Suomessa omavaraisuus ja muukin varautuminen perustarpeiden ylläpitämiseksi on varsin hyvällä tolalla monilla eri tuotannon ja turvallisuuden osa-alueilla ihan jo pelkästään naapurihistoriamme vuoksi ja tämä yleensä näkyykin näissä kansainvälisissä vertailuissa. Mutta silti aina pitää valittaa, että menee ihan hirvittävän huonosti ja maailmanloppu on ihan kohta jo ovella umpityperien päättäjien vuoksi.

Tarinan opetus löytyy jo kolme possua ja susihukka tarinasta. Kannattaa elää todellisuudessa ja rakentaa talo kivistä. Tietenkin asia on erinäköinen vaikka itänaapurin kannalta joka mieluusti näkisi heikompia naapureita.

 

[Tonnin Seteli]

Vakavimmat meitä koskeneet viime vuosien puutokset kasvikunnan tuotteiden suhteen ovat tainneet liittyä auringonkukkaöljyyn Ukrainan sodan vuoksi sekä makaroniin Myllyn Parhaan laitevian vuoksi, joista kumpikaan ei ollut luonnollisten syiden seurausta.

Elintarvikehuollon pahimmat vaikeudet nykyajan Suomessa ovat tähän saakka edustaneet syvän rauhan aikaisia keskipahoja ongelmia. Alkutuotannon varmistaminen ei kaipaa enää yhtään lisää vasemmistolaista kurjistamista. Ihan koko totuutta ei sovi arvioida, mutta ei täällä nälkään kuolla ellei maa saastu huolella. Sen sijaan pahassa paikassa iso itku tulee siitä, että vegepaskaahan meille tarjotaan ja suurimmat itkijät ovat punavihermädättäjät. Myrkyn, paskan ja öljyn omavaraisuus ei ole sitä mitä pitäisi. Joku rauhanaikainen omavaraisuusaste on vain luku, ja vähän top trumps kortti jos sitä täytyy koetella. Eikä se, että vertailumaissa asiat ovat vielä enemmän numeroiden valoissa vituillaan tarkoita että olisi syytä suhtautua onanisesti oman maan tilanteeseen. Panostuksia kaivataan sorron sijaan.

 

[Manala]

Tarinan opetus löytyy jo kolme possua ja susihukka tarinasta. Kannattaa elää todellisuudessa ja rakentaa talo kivistä. Tietenkin asia on erinäköinen vaikka itänaapurin kannalta joka mieluusti näkisi heikompia naapureita.

Kivitalossahan me onneksi asutaankin. Kaikkeen järkevästi budjetoitavaan omavaraisuuteen ja varmuusvarantoihin kannattaa tietysti panostaa, mutta sitten on olemassa tiettyjä realiteetteja sen kustannuspuolen karkaamisenkin suhteen, jos aletaan tosissaan larpata maailmanlopun odottajia.

Esimerkiksi loputtomia määriä me ei voida varastoida ikuisesti säilyviä ja hävikkeettömiä fossiilisia polttoaineita ja olla sitä kautta täysin omavaraisia ja riippumattomia muista. Ja kuten korona-aikana huomattiin ne varmuusvarastojen tuotteetkin pitäisi aina välillä uusia tai niistä ei ole mitään iloa. Ja se taas vaatii lisää niitä kalliita veroeuroja kulutettavaksi, jotka hyvässä tapauksessa menevät tuhkana tuuleen ja huonossa tapauksessa tulevat hyötykäyttöön.

 

[Tonnin Seteli]

Esimerkiksi loputtomia määriä me ei voida varastoida ikuisesti säilyviä ja hävikkeettömiä fossiilisia polttoaineita ja olla sitä kautta täysin omavaraisia ja riippumattomia muista.

Ei toki voida loputtomia määriä tai ikuisesti varastoida, mutta melko pienellä hävikillä voidaan varastoida monenlaisia määriä. Jos ja kun määrät ovat sieltä pienemmästä päästä, on toiminta perseestä. Isompiakin on menestyksellä jemmattu aiemmin. Pelkkä välivarastointi ei riitä vaan pitäisi olla omaa tuotantoketjua edes osaan tarpeesta.

Ja kuten korona-aikana huomattiin ne varmuusvarastojen tuotteetkin pitäisi aina välillä uusia tai niistä ei ole mitään iloa.

Jos tarkoitat henkilösuojaimia, niin sehän meni virkamiesryssimisen piikkiin. Todellinen varmuusvarastointivelvollinen oli monessa kerroksessa ulkopuolistettu ja kampaviinerikerrostettu sairaanhoitojärjestelmä, joka ei piitannut ja päätti jättää tekemättä mitään. HVK:n skandaali koski vain väärinkäsitystä ylimääräisestä ilman velvoitetta pidetystä varastosta ja epäonnistunutta hankintapyrkimystä josta tuli farssi. Se toimenpide joka kustiin ei alunperin ollut ollenkaan HVK tontilla, ja toki syylliselle taholle annettu välivarastomäärä oli aivan riittämätön kun verrataan paniikkitilanteen tarvetta aiottuun varastointimäärään. Lisäksi kiinalaisten aktiivinen tarvikkeiden keruu maasta vaikutti asiaan.

Ja se taas vaatii lisää niitä kalliita veroeuroja kulutettavaksi, jotka hyvässä tapauksessa menevät tuhkana tuuleen ja huonossa tapauksessa tulevat hyötykäyttöön.

Kaikki on kallista, mutta onneksi esimerkiksi viljan tai öljyn varastoinnissa päästään käytännössä ilman hävikkiä.

 

[JLM]

Tuntuu että politiikasta keskusteleminen perustuu osalla porukasta nykyään pelkkiin uhkakuvien luomiseen ja sitä kautta näkymättömiä mörköjä vastaan taistelemiseen. Saahan niissä halutessaan omassa elämässään piehtaroida, mutta en itse todellakaan haluaisi, että päätöksiä tehdään sellaisten tuntemuksien pohjalta vaan tutkitun ja tarkkaan analysoidun datan pohjalta, oli ne tunteilijoille miten valheellisiksi koettuja tahansa.

Jos odotat poliitikkojen tekevän päätöksiä tutkitun ja tarkkaan analysoidun datan pohjalta, niin kannattaa varautua aika isoon pettymykseen. Se "tutkittu ja tarkkaan analysoitu data" lentää roskakoriin sillä sekunnilla kun se on ristiriidassa poliittisen ideologian kanssa. Ikävä sanoa näin, mutta niin maailma toimii.

Suomessa omavaraisuus ja muukin varautuminen perustarpeiden ylläpitämiseksi on varsin hyvällä tolalla monilla eri tuotannon ja turvallisuuden osa-alueilla ihan jo pelkästään naapurihistoriamme vuoksi ja tämä yleensä näkyykin näissä kansainvälisissä vertailuissa. Mutta silti aina pitää valittaa, että menee ihan hirvittävän huonosti ja maailmanloppu on ihan kohta jo ovella umpityperien päättäjien vuoksi.

Kysymys onkin siitä, pitääkö se varautuminen paskoa sillä, että saadaan näyttää jollekin kuvitteelliselle fanijoukolle miten meillä syödään kasviksia eikä yh hyi niin kamalaa lihaa. Nälkävuodista kertovasta Duodecimin artikkelista lainattuna (korostukset minun):

Malthusilainen väestönkasvun ja ravinnontuotannon epäsuhdan virittämä loukku ei olisi koskaan lauennut, jos maatalouden tuotavuus olisi kehittynyt samalla tavalla maan eri osissa. Lounais-Suomen peltoviljelyalueella oli omaksuttu jo uusia viljelytapoja ja tuotanto oli siirtynyt markkinavetoisen karjataloustuotannon suuntaan. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla saatiin lisää peltoalaa ja sadot kasvoivat. Muualla maassa kehitys ei ollut yhtä suotuisaa. Maa muuttui yhä enemmän leipäviljan tuontialueeksi. 1860-luvulla jo lähes viidennes leipäviljasta rahdattiin ulkomailta. Riippuvuus kansainvälisistä viljamarkkinoista teki ravintotilanteen erityisen haavoittuvaksi, koska saatavuuden ja hinnan lisäksi ruoan kuljetus- ja varastointivaikeudet muodostuivat kriisihetkillä akuuteiksi (Soininen 1974).
------
Koko 1860-luku oli ollut epätavallisen kylmä ja sateinen. Sadot olivat kehnoja ja laarit tyhjiä. Aikalaisten mukaan kevät 1867 kesti epätavallisen pitkään. Vielä kesäkuun 11. päivän tienoissa Ristiinassa järvet ja lammet olivat jäässä ja luntakin oli paikoin. Kylvö tehtiin myöhään, mutta kesä tuli nopeasti ja oli poikkeuksellisen lämmin. Toivee heräsivät. Kaikki murskaantui kuitenkin syyskuun 4. päivän vastaisena yönä, jolloin ankara halla tuhosi sadon viljanviljelyn reuna-alueilla paikoitellen kokonaan, monin paikoin puoliksi ja etelässäkin merkittävissä määrin.

Katastrofi eskaloitui tämän jälkeen vähitellen. Viljan hinta nousi melkein 10 % kuukausittain. Valtiovalta pyrki hankkimaan ulkomailta avustusviljaa, mutta aikaisin tullut talvi esti tehokkaan jakelun. Laivakuljetusten sijaan apua toimitettiin hevoskuljetusten avulla.

Tekstissä on paljon muutakin mielenkiintoista, mutta en lainaa enempää koska foorumipostaukseksi siitä tulisi turhan pitkä. Mutta tuosta voi poimia juuri noita pointteja mitä on aiemminkin jo tullut mainittua: liika nojautuminen ruokakasvien viljelyyn ja luotto siihen, että ulkomailta saadaan lisää jos tulee hätä käteen ei ole uusi ajatus, se on räpsähtänyt sormille useasti historian aikana, kaikkein tuhoisimmin nälkävuosina. Noiden vuosien jälkeen Suomessa siirryttiin enenvässä määrin karjan kasvatukseen. Se, että meillä ei ole juuri nyt akuuttia hätää ei todellakaan ole peruste alkaa purkamaan huoltovarmuuteen liittyviä asioita - eikä sekään että joidenkin mielestä riskien ja uhkien arviointi on kovin tympeää ja estää kaikkien kivojen ideoiden toteuttamista.

Jos tarkoitat henkilösuojaimia, niin sehän meni virkamiesryssimisen piikkiin. Todellinen varmuusvarastointivelvollinen oli monessa kerroksessa ulkopuolistettu ja kampaviinerikerrostettu sairaanhoitojärjestelmä, joka ei piitannut ja päätti jättää tekemättä mitään. HVK:n skandaali koski vain väärinkäsitystä ylimääräisestä ilman velvoitetta pidetystä varastosta ja epäonnistunutta hankintapyrkimystä josta tuli farssi. Se toimenpide joka kustiin ei alunperin ollut ollenkaan HVK tontilla, ja toki syylliselle taholle annettu välivarastomäärä oli aivan riittämätön kun verrataan paniikkitilanteen tarvetta aiottuun varastointimäärään. Lisäksi kiinalaisten aktiivinen tarvikkeiden keruu maasta vaikutti asiaan.

Kysymyshän oli pohjimmiltaan siitä, että kyseiset henkilösuojaimet oli jo poistettu HVK:lta edellytetyn varautumisen listoilta, mutta siellä oli vanhaa varastoa mitä ei oltu hävitetty, eikä toisaalta myöskään ylläpidetty. Sitten yhtäkkiä annettiin tehtäväksi haalia suojaimia niin sanotusti mistä tahansa keinolla millä tahansa niin nopeasti kuin mahdollista, ja kun se meni reisille, niin poliitikot tarvitsivat syntipukin jotta huulipunahallituksen imago ei tahriintuisi. Se oli niitä vähemmän kauniita näytelmiä suomalaisessa politiikassa...

 

[inexcess]

Ei sinun ole pakko tehdä mitään noista asioista jos et halua, ja jokaisen tulisikin saada käyttää rahansa mihin haluaa. Jotkut haluavat käyttää rahansa esim. alkoholiin, ja jotkut haluavat vaurastua sijoittamisen kautta. Ne ketkä haluavat vaurastua saattavat harkita Kokoomuksen äänestämistä, koska se ehkä on sellainen puolue, jonka politiikka parhaiten ajaa (pien)sijoittajien etua, ainakin kun vertaa muihin äänestysvaihtoehtoihin mitä meillä on.

Ei kaikkia veroja kannata alentaa, esim. tupakkavero ja muut haittaverot ovat hyödyllisiä, koska ne auttavat parantamaan kansan terveyttä ja työkykyä, joka taas auttaa saamaan enemmän terveitä veronmaksajia työelämään.

Kun olin nuori ja ymmärtämätön, nielin syötin koukkuineen ja kannatin Kokoomusta. Sittemmin aloin ymmärtää enemmän taloudesta ja talouspoliitiikasta, minkä jälkeen tajusin että Kokoomuksen toiminta on kokonaisuudessaan haitallista kaikille suomalaisille, paitsi sen buffaamille eturyhmille.

Kokoomus haluaa kohdistaa verotuksen painopisteen autoilun, auton korjauksen, ruuan, vaatteiden, sähkölaskun, lämmityksen, vakuutusten yms kaltaiseen kulutukseen, joka ei ole todellakaan vapaaehtoista. Tällä tempulla keskituloiset ja hyvätuloiset palkansaajat laitetaan maksamaan valtaosa Suomen valtion menoista. Sen jälkeen voidaan mm. kasvattaa yksityislääkärien listaamattomien yritysten matalasti verotettavan osingon määrää, kasvattaa tietoisesti harmaata taloutta jne jne.

Suomen järkyttävän suuren kokonaisveroasteen vuoksi hyvätuloisenkin palkansaajan bruttotuloista valtava osa hukkuu ylisuureen palkkaverotukseen ja erilaisiin kulutusveroihin. Ei näiden jälkeen jää aikuisten oikeasti rahaa sijoittamiseen. Se että on muutaman kymppitonnin, tai jopa sadan tonnin, sijoitussalkku ei vielä kesää tee.

 

[Manala]

Kysymys onkin siitä, pitääkö se varautuminen paskoa sillä, että saadaan näyttää jollekin kuvitteelliselle fanijoukolle miten meillä syödään kasviksia eikä yh hyi niin kamalaa lihaa. Nälkävuodista kertovasta Duodecimin artikkelista lainattuna (korostukset minun):

...

Tekstissä on paljon muutakin mielenkiintoista, mutta en lainaa enempää koska foorumipostaukseksi siitä tulisi turhan pitkä. Mutta tuosta voi poimia juuri noita pointteja mitä on aiemminkin jo tullut mainittua: liika nojautuminen ruokakasvien viljelyyn ja luotto siihen, että ulkomailta saadaan lisää jos tulee hätä käteen ei ole uusi ajatus, se on räpsähtänyt sormille useasti historian aikana, kaikkein tuhoisimmin nälkävuosina. Noiden vuosien jälkeen Suomessa siirryttiin enenvässä määrin karjan kasvatukseen. Se, että meillä ei ole juuri nyt akuuttia hätää ei todellakaan ole peruste alkaa purkamaan huoltovarmuuteen liittyviä asioita - eikä sekään että joidenkin mielestä riskien ja uhkien arviointi on kovin tympeää ja estää kaikkien kivojen ideoiden toteuttamista.

En nyt ehkä saanut ihan täysin kiinni ajatuksenjuoksustasi, mutta et kai sä nyt yritä perustella, että meidän pitäisi varautua johonkin 1800-luvulla sen aikaisen tieteen ja tekniikan hallitessa viimeksi tapahtuneeseen nälänhätään? Puhutaan kuitenkin aikakaudesta, jolloin ei esimerkiksi ollut olemassa jääkaappeja tai pakastimia, ei kotivaraa eikä varallisuutta ihmisillä, ei ennustavaa meteorologiaa, ei kansainvälistä varautumisyhteistyötä tai ELVAR-toimikuntia. Sen sijaan oli mm. merkittävästi lyhyemmät kasvukaudet, viljalajikkeet herkempiä, lannoitteet huonompia, kylvöt ja korjuut hitaampia ja tehottomampia, asunnot suureksi osaksi kylmiä ja hormittomia, ihmisten energiantarve suurempi jne.

Ei noita kahden vuosisadan takaisia tapahtumia voi sen vuoksi tuoda tähän päivään jonain realistisina uhkakuvina, joihin pitäisi aktiivisesti varautua muun järjellisen varautumisen lisäksi. Ilmastonmuutos varmasti tuo mukanaan omat haasteensa maanviljelykseen, muttei mitään nälkävuosien kaltaista. Lihan syömisen vähentäminen jollekin järkevämmälle tasolle ei myöskään nykymaailmassa pasko tulevaisuuden ruokaturvallisuutta, pikemminkin päin vastoin. Jos Duodecimistä pidät lähteenä niin tässä asiaan liittyvää Duodecimiä vähän tuoreemmasta maailmasta. Hyvää luettavaa ihan kaikille.

 

[hkultala]

En nyt ehkä saanut ihan täysin kiinni ajatuksenjuoksustasi, mutta et kai sä nyt yritä perustella, että meidän pitäisi varautua johonkin 1800-luvulla sen aikaisen tieteen ja tekniikan hallitessa viimeksi tapahtuneeseen nälänhätään? Puhutaan kuitenkin aikakaudesta, jolloin ei esimerkiksi ollut olemassa jääkaappeja tai pakastimia

Jääkaappi tai pakastin lopettaa hyvin helposti toimintansa kun sähkö puuttuu

, ei kotivaraa

Tämä osoittaa kyllä todella suurta ymmärtämättömyyttä siitä, millaista elämä oli aiemmin.

Sitä kotivaraa nimenomaan oli useimmilla hyvin pitkäksi aikaa kerrallaan, kun esim. kiertävä kauppias kävi kaksi kertaa vuodessa eikä siltä mitään ruokaa ostettu vaan työkaluja yms.
Koko vuoden ruoka tuotettiin pääosin omasta takaa ja säilöttiin sen piti riittää koko vuodeksi. Toki vähän tehtiin vaihtokauppaa että kun toinen kalasti ja toinen metsästi niin kalaa vaihdettiin lihaan yms.

viljalajikkeet herkempiä,

Tai pikemminkin päin vastoin, viljalajikkeet vähemmän herkkiä mutta myös vähemmän tuottavia.

Ja unohdat sen oleellisimman eron sen viljanviljelyn suhteen: tuholaismyrkyt, ei osattu käyttää/ei ollut saatavilla.

Ei noita kahden vuosisadan takaisia tapahtumia voi sen vuoksi tuoda tähän päivään jonain realistisina uhkakuvina, joihin pitäisi aktiivisesti varautua muun järjellisen varautumisen lisäksi
. Ilmastonmuutos varmasti tuo mukanaan omat haasteensa maanviljelykseen, muttei mitään nälkävuosien kaltaista.

Se, että Putin pianaa punaista nappia ja sen jälkeen 90% meidän pakastimiklle ja jääkapeilel sähköä tuottavista voimalaitoksistamme on tuhottu on paljon realistisepi uhkakuva kuin mikään ilmastonmuutoksen vaikutus suomelle; täällä se ilmastonmuutos tekee ruoan kasvattamisesta vain helpompaa.

 

[JCSH]

kuin mikään ilmastonmuutoksen vaikutus suomelle; täällä se ilmastonmuutos tekee ruoan kasvattamisesta vain helpompaa.

Olettaen, että ilmastonmuutos ei laita AMOC:ia sekaisin. Jos noin käy, niin sitten voidaan alkaa kyselemään vinkkejä maanviljelyyn alaskalaisilta.

 

[Manala]

Jääkaappi tai pakastin lopettaa hyvin helposti toimintansa kun sähkö puuttuu



Tämä osoittaa kyllä todella suurta ymmärtämättömyyttä siitä, millaista elämä oli aiemmin.

Sitä kotivaraa nimenomaan oli useimmilla hyvin pitkäksi aikaa kerrallaan, kun kiertävä kauppias kävi kaksi kertaa vuodessa eikä siltä mitään ruokaa ostettu vaan työkaluja yms. Koko vuoden ruoka tuotettiin pääosin omasta takaa ja säilöttiin sen piti riittää koko vuodeksi. Toki vähän tehtiin vaihtokauppaa että kun toinen kalasti ja toinen metsästi niin kalaa vaihdettiin lihaan yms.



Tai pikemminkin päin vastoin, viljalajikkeet vähemmän herkkiä mutta myös vähemmän tuottavia.

Ja unohdat sen oleellisimman eron sen viljanviljelyn suhteen: tuholaismyrkyt, ei osattu käyttää/ei ollut saatavilla.



Se, että Putin pianaa punaista nappia ja sen jälkeen 90% meidän pakastimiklle ja jääkapeilel sähköä tuottavista voimalaitoksistamme on tuhottu on paljon realistisepi uhkakuva kuin mikään ilmastonmuutoksen vaikutus suomelle; täällä se ilmastonmuutos tekee ruoan kasvattamisesta vain helpompaa.

Alkaa jutut olla sen mukaisia, että pieni uutispimentoon itsensä tietoisesti saattaminen saattaisi tehdä sullekin ihan hyvää.

1800-luvun sääty-yhteiskunnassa suurimmalla osalla työväenluokasta ei todellakaan ollut mitään kotivaraa eikä varallisuutta, vaan elämä oli täyttä kädestä suuhun meininkiä. Ja viljalajikkeita on ihan tietoisesti jalostettu Suomen olosuhteisiin kestävämmiksi JA tuottavammiksi viimeisen 150 vuoden aikana. Tuholaismyrkyt ihan hyvä pointti kyllä.

 

[Manala]

Olettaen, että ilmastonmuutos ei laita AMOC:ia sekaisin. Jos noin käy, niin sitten voidaan alkaa kyselemään vinkkejä maanviljelyyn alaskalaisilta.

Ja muutenkin näissä aina sorrutaan unohtamaan se, että ilmastonmuutos lisää ja voimistaa sään ääri-ilmiöitä kuten myrskyjä, tulvia ja hellejaksoja, joiden vaikutukset maanviljelyyn ovat jo nykyään nähtävissä eikä homma tule olemaan pelkkää auvoista ja ongelmatonta pidemmästä kasvukaudesta nauttimista.

 

[JLM]

En nyt ehkä saanut ihan täysin kiinni ajatuksenjuoksustasi, mutta et kai sä nyt yritä perustella, että meidän pitäisi varautua johonkin 1800-luvulla sen aikaisen tieteen ja tekniikan hallitessa viimeksi tapahtuneeseen nälänhätään? Puhutaan kuitenkin aikakaudesta, jolloin ei esimerkiksi ollut olemassa jääkaappeja tai pakastimia, ei kotivaraa eikä varallisuutta ihmisillä, ei ennustavaa meteorologiaa, ei kansainvälistä varautumisyhteistyötä tai ELVAR-toimikuntia. Sen sijaan oli mm. merkittävästi lyhyemmät kasvukaudet, viljalajikkeet herkempiä, lannoitteet huonompia, kylvöt ja korjuut hitaampia ja tehottomampia, asunnot suureksi osaksi kylmiä ja hormittomia, ihmisten energiantarve suurempi jne.

Ei noita kahden vuosisadan takaisia tapahtumia voi sen vuoksi tuoda tähän päivään jonain realistisina uhkakuvina, joihin pitäisi aktiivisesti varautua muun järjellisen varautumisen lisäksi. Ilmastonmuutos varmasti tuo mukanaan omat haasteensa maanviljelykseen, muttei mitään nälkävuosien kaltaista. Lihan syömisen vähentäminen jollekin järkevämmälle tasolle ei myöskään nykymaailmassa pasko tulevaisuuden ruokaturvallisuutta, pikemminkin päin vastoin. Jos Duodecimistä pidät lähteenä niin tässä asiaan liittyvää Duodecimiä vähän tuoreemmasta maailmasta. Hyvää luettavaa ihan kaikille.

Viljelyn lainalaisuudet ovat edelleen samat, vaikka teknologia sinänsä on kehittynyt. Aikakausi on sinänsä eri, mutta myös väestömäärä on eri. Ennustava meteorologiakaan ei ole mikään hopealuoti sikäli, että se lähinnä ennustaa minkälaista säätä on tulossa, mutta se ei voi mitenkään hallita niitä sääoloja (eikä ihmisellä sellaista valtaa ja teknolgoiaa ole muutenkaan). Jos olosuhteet kasvukaudella ovat huonot, niin sato on huono. Nälkävuosista voidaan oppia se, että niitä katovuosia on mahdollista tulla monia peräkkäin - se oli yksi syy, miksi silloiset varautumiskeinot eivät riittäneet. Eivätkä katovuodet ole muutenkaan ainoa shokki mitä viljelylle ja ruokalogistiikalle voi maailmalla tapahtua. Kansainvälinen varautumisyhteistyökin on vähän sellainen, että isossa kriisissä suuret maat huolehtivat ensisijaisesti omistaan - se opittiin viimeistään edellisen kulkutautipandemian aikana. Sen osalta en todellakaan jaa optimismiasi sen suhteen, että mitään sellaista ei voisi tapahtua enää koskaan jos maatalous painotetaan lähestulkoon pelkästään ruokakasvien viljelyyn sekä meillä että muualla.

Duodecim on sinänsä lähinnä julkaisija ja lainasin siellä olleen nälkävuosista kertoneen artikkelin antamaan perspektiiviä. Tuohon THL:n pamppujen kirjoittamaan artikkeliin kommentoin lähinnä sen verran, että idea jossa koko maailmalle yritetään sovittaa samanlaista ruokaympyrää, tuotantopainotusta yms. on todellisuudesta irrallaan. Olosuhteet eri puolilla maailmaa ovat niin erilaiset, meikäläiset opit eivät toimi jossain Afrikassa eivätkä sikäläiset opit täällä. Tuollaisia tekstejä syntyy lähinnä silloin, kun kriteeriksi otetaan ainoastaan yksi asia mitä tavoitellaan.

 

[Manala]

Viljelyn lainalaisuudet ovat edelleen samat, vaikka teknologia sinänsä on kehittynyt. Aikakausi on sinänsä eri, mutta myös väestömäärä on eri. Ennustava meteorologiakaan ei ole mikään hopealuoti sikäli, että se lähinnä ennustaa minkälaista säätä on tulossa, mutta se ei voi mitenkään hallita niitä sääoloja (eikä ihmisellä sellaista valtaa ja teknolgoiaa ole muutenkaan). Jos olosuhteet kasvukaudella ovat huonot, niin sato on huono. Nälkävuosista voidaan oppia se, että niitä katovuosia on mahdollista tulla monia peräkkäin - se oli yksi syy, miksi silloiset varautumiskeinot eivät riittäneet. Eivätkä katovuodet ole muutenkaan ainoa shokki mitä viljelylle ja ruokalogistiikalle voi maailmalla tapahtua. Kansainvälinen varautumisyhteistyökin on vähän sellainen, että isossa kriisissä suuret maat huolehtivat ensisijaisesti omistaan - se opittiin viimeistään edellisen kulkutautipandemian aikana. Sen osalta en todellakaan jaa optimismiasi sen suhteen, että mitään sellaista ei voisi tapahtua enää koskaan jos maatalous painotetaan lähestulkoon pelkästään ruokakasvien viljelyyn sekä meillä että muualla.

Se nykyaikainen sään ennustaminen antaa kuitenkin mahdollisuuden esimerkiksi siihen, että voidaan päättää korjataanko osatuottoista ja vähän heikompilaatuista satoa vai jäädäänkö katsomaan sen sadon täydellistä tuhoutumista yllättävän pakkasjakson edessä, kuten syyskuussa 1867.

Ja sitähän en ole sanonut, ettei mitään voisi tapahtua. Varmasti voi nykyaikanakin syntyä tilanteita, jossa jostain yksittäisestä raaka-aineesta voi tulla vakavia sadonmenetyksiä ja pulaa, mutta sellainen useiden katovuosien aiheuttama nälänhätä, jossa kaikki erilaiset maatalouden tuottamat ravinnonlähteet juureksista ja palkokasveista viljoihin ja hedelmiin olisivat yhtäaikaisesti loppu on nykyaikana ihan yhtä äärimmäisen epätodennäköinen ilmiö kuin se ydintalvi, johon ei kukaan käytännössä pysty varautumaan.

Duodecim on sinänsä lähinnä julkaisija ja lainasin siellä olleen nälkävuosista kertoneen artikkelin antamaan perspektiiviä. Tuohon THL:n pamppujen kirjoittamaan artikkeliin kommentoin lähinnä sen verran, että idea jossa koko maailmalle yritetään sovittaa samanlaista ruokaympyrää, tuotantopainotusta yms. on todellisuudesta irrallaan. Olosuhteet eri puolilla maailmaa ovat niin erilaiset, meikäläiset opit eivät toimi jossain Afrikassa eivätkä sikäläiset opit täällä. Tuollaisia tekstejä syntyy lähinnä silloin, kun kriteeriksi otetaan ainoastaan yksi asia mitä tavoitellaan.

Aika lailla käsi kädessä tuntuu menevän noiden uusimpien pohjoismaisten ravintosuositusten kanssa, joita on ollut jyrsimässä kasaan nelisensataa pääosin paikallista asiantuntijaa.

 

[JLM]

Se nykyaikainen sään ennustaminen antaa kuitenkin mahdollisuuden esimerkiksi siihen, että voidaan päättää korjataanko osatuottoista ja vähän heikompilaatuista satoa vai jäädäänkö katsomaan sen sadon täydellistä tuhoutumista yllättävän pakkasjakson edessä, kuten syyskuussa 1867.

...jos sellainen väli vain tulee. Esimerkiksi viime syksy oli sellainen, että sopivia puintivälejä oli harvassa ja sen seurauksena osa sadosta jäi pelloille.

Ja sitähän en ole sanonut, ettei mitään voisi tapahtua. Varmasti voi nykyaikanakin syntyä tilanteita, jossa jostain yksittäisestä raaka-aineesta voi tulla vakavia sadonmenetyksiä ja pulaa, mutta sellainen useiden katovuosien aiheuttama nälänhätä, jossa kaikki erilaiset maatalouden tuottamat ravinnonlähteet juureksista ja palkokasveista viljoihin ja hedelmiin olisivat yhtäaikaisesti loppu on nykyaikana ihan yhtä äärimmäisen epätodennäköinen ilmiö kuin se ydintalvi, johon ei kukaan käytännössä pysty varautumaan.

Todennäköisesti se nälänhätä kohdistuu ensin vähän muualle. Palkokasvit ja viljat menevät ymmärtääkseni sadonkorjuun kannalta kohtalaisen samantapaisin vaatimuksin - jos on liian märkää ja kylmää, niin korjatun sadon määrä pienenee, sekä korjatun sadon laatu heikkenee jolloin se ei välttämättä sovi ihmisrvainnoksi, mutta sitä voitaisiin jossain määrin käyttää eläinten rehuna. Jos nyt katsotaan mitä tässä on käynnissä niin:

- Ukrainassa soditaan, mikä on vaikuttanut viljan saatavuuteen ja hintaan, jos tilanne siellä kehittyy kovin paljon huonommaksi niin sillä on negatiivisia vaikutuksia.
- Venäjän kyky tuottaa viljaa heikkenee sodan seurauksena väistämättä
- EU ajaa ns. vihreää siirtymää, mikä käytännössä tarkoittaa eurooppalaisen viljelyn, satojen ja karjankasvatuksen skaalausta radikaalisti alaspäin mikäli mennään alkuperäisillä suunnitelmilla
- Samaan aikaan ajetaan siirtymää kasvisruokaan ja pois karjankasvatuksesta, mikä on meidän olosuhteissamme riskejä lisäävää koska viljelykelpoista alaa on rajallisesti
- Mikäli sota Ukrainassa päättyy Venäjän voittoon, se tarkoittaa meille kaikkiin huoltoyhteyksiin kohdistuvien riskien kasvamista

Ainakin minun silmiini näyttää siltä, että riskit kasvavat väistämättä vaikka mitään katovuotta ei tulisi - mutta jos tulisi, niin ne eivät olisi välttämättä mitään kovin pieniä ongelmia. Sen takia pidän meidän huoltovarmuuden kannalta riskejä lisääviä ratkaisuja lähinnä edesvastuuttomina. Niistä ilmastolupauksista ja moraaliposeerauksesta ei kuitenkaan pysty kukaan paistia tekemään.

Aika lailla käsi kädessä tuntuu menevän noiden uusimpien pohjoismaisten ravintosuositusten kanssa, joita on ollut jyrsimässä kasaan nelisensataa pääosin paikallista asiantuntijaa.

Samat ravintosuositukset suosittavat mm. siemenöljyjä... ja saa niin toki tehdä jos tykkää, mutta itse en niistä ravintosuosituksista ihan hirveän paljoa perusta. Ne ovat hyvin pitkälle politiikkaa.

 

[Timo 2]

Samat ravintosuositukset suosittavat mm. siemenöljyjä... ja saa niin toki tehdä jos tykkää, mutta itse en niistä ravintosuosituksista ihan hirveän paljoa perusta. Ne ovat hyvin pitkälle politiikkaa.

Jos ymmärsin oikein niin sinusta kasvisrasvojen suosiminen ja eläinrasvojen välttäminen sekä lautasmalli, jossa puolet on salaattia, neljännes perunaa ja neljännes lihaa on politiikkaa, eikä kuvasta sitä mikä on terveellistä?

Sulla on varmaan tähän hyvät perustelut ja lähteet olemassa?

 

[ATE]

Virallisiin ravitsemussuosituksiin on kyllä hiipinyt politiikka mukaan eli siis on terveyden lisäksi otettu mukaan myös ilmastonmuutos ja ympäristönäkökulmia.

ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf (ruokavirasto.fi)

" Yksilöihin kohdistuvien terveysvaikutusten lisäksi ruokaa on tarkasteltava myös laajemmin, kestävän kehityksen näkökulmasta. Ravitsemussuositus ten tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ym päristön kannalta mahdollisimman kestävä. Kestävään kehitykseen liittyy paljon erilaisia näkökulmia, joista tässä käsitellään vain osaa. Luomu- ja lähiruokaa tarkastellaan erikseen, koska Suomessa niihin kohdistuu erityi siä tavoitteita, odotuksia ja toimia. Terveys- ja ympäristönäkökulmien yhdistäminen on mahdollista. Suo malaisen ruokavalion muuttuminen suositusten mukaiseksi vähentäisi jo sinällään ruoan ympäristökuormitusta. Ollakseen kestävää ruoan kulutuksen pitää olla turvallista ja terveellistä sekä määrällisesti että laadullisesti. Tätä tulee tavoitella keinoin, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurillisesti, eläinten hyvinvoinnin ja ym päristön kannalta kestäviä. Lisäksi ruokahävikin syntymistä tulee vähentää. Tuotannon tulee tapahtua luonnonvarojen ehdoilla erityisesti maaperän ja sen puhtauden, veden ja luonnon monimuotoisuuden osalta. Ruokaraaka-ai neiden tuotantoon liittyvät valinnat vaikuttavat monella tapaa ympäristöön - ilmastonmuutokseen, kemikaalikuormaan, luonnon monimuotoisuu teen, rehevöitymiseen, maankäyttöön ja maaperän muutoksiin sekä veden käyttöön. Ruoan tuotannon ympäristövaikutuksista Suomessa korostuvat erityisesti vesistöjen rehevöityminen ja ilmastonmuutos (hiilijalanjälki) sekä monimuotoisuuden heikkeneminen. "



Eli siis ei ole hyvä lähde jos oma terveys on ensisijaisesti täysin etusijalla.

 

[MXPO]

Tyrmistyneet kunnanjohtajat taistelevat terveysasemista – ministeriö puolustaa hurjaa lakkautuslistaa

Niin alkaa terveysasemien vähentäminen tai ainakin suunnittelu. Onhan tuo ollut jo nähtävissä. Paikallisessa suunnittelivat lopettavansa yöpäivystyksenkin, lähin paikka sitten olisi 70km päässä, pitkä matka jos on hätä.