• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Hyvää joulua!

    Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>

    SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>

.Jos perit vaikka 5 miljoonan arvoisen perheyrityksen, sanotaan vaikkapa koneverstaan, niin eihän se raha millään tilillä ole odottamassa. Se on siellä koneissa, laitteissa, seinissä ja varastossa. Se on sitten liiketoiminnan kannattavuudesta kiinni että onko perintövero kuolettava isku firmalle vaiko eikö.
No tämä nyt varmasti on ihan jokaiselle itsestään selvää. Mutta jos yrityksen arvo on 5 miljoonaa, tuollainen tekee käsittääkseni käyttökatetta varovaisestikin arvioiden yli puoli miljoonaa vuodessa. Jos yrityksen arvo on 5 miljoonaa, sen arvo on 5 miljoonaa. Miten luulet että pankit suhtautuu, jos tarvitsee ottaa vaikkapa 300 000 euroa lainaa? Kysyvät varmuudella että tarvisitko enemmän.
 
.Jos perit vaikka 5 miljoonan arvoisen perheyrityksen, sanotaan vaikkapa koneverstaan, niin eihän se raha millään tilillä ole odottamassa. Se on siellä koneissa, laitteissa, seinissä ja varastossa. Se on sitten liiketoiminnan kannattavuudesta kiinni että onko perintövero kuolettava isku firmalle vaiko eikö.
Sekin puoli, että kannattaako hommiin edes lähteä (vero)takamatkalta vai parempi vain ajaa alas ja tehdä ajallaan jotain muuta. Valtiohan kyllä saa rahansa mutta työpaikkoja katoaa alasajamalla.
 
No tämä nyt varmasti on ihan jokaiselle itsestään selvää. Mutta jos yrityksen arvo on 5 miljoonaa, tuollainen tekee käsittääkseni käyttökatetta varovaisestikin arvioiden yli puoli miljoonaa vuodessa. Jos yrityksen arvo on 5 miljoonaa, sen arvo on 5 miljoonaa. Miten luulet että pankit suhtautuu, jos tarvitsee ottaa vaikkapa 300 000 euroa lainaa? Kysyvät varmuudella että tarvisitko enemmän.
Tuollainen yritys voi olla juuri ja juuri niin kannattava, että sillä yksi ihminen saa vaatimattoman elantonsa. Ei todellakaan ole pankit tuputtamassa lainaa.
 
No tämä nyt varmasti on ihan jokaiselle itsestään selvää. Mutta jos yrityksen arvo on 5 miljoonaa, tuollainen tekee käsittääkseni käyttökatetta varovaisestikin arvioiden yli puoli miljoonaa vuodessa. Jos yrityksen arvo on 5 miljoonaa, sen arvo on 5 miljoonaa. Miten luulet että pankit suhtautuu, jos tarvitsee ottaa vaikkapa 300 000 euroa lainaa? Kysyvät varmuudella että tarvisitko enemmän.
Tämähän riippuu hyvin paljon siitä, missä kunnossa yritys on. Yrityksen tasearvo voi olla korkea esimerkiksi sitoutuneena koneisiin, tiloihin ja laitteisiin mitkä eivät ole kovin likvidiä (ja mitä ei oikein voida realisoidakaan jos aiotaan jatkaa sitä yritystoimintaa). Yrityksellä voi olla velkaa, tai se voi olla kannattavuuden suhteen vähän sellainen ettei se kestä jos siitä nostetaan ulos se perintöveroihin menevä osa. En oikein tiedä mistä joillekin tulee sellainen käsitys että yrityksissä on rahaa jossain mystisessä jemmassa satoja tuhansia niin että omistajat voivat pyyhkiä hanurinsa viisikymppisillä. Käytännössä homma menee siten, että meiltä on yrityksiä ajettu alas tai myyty ulkomaille perintöverojen takia. Ruotsissa keskitytään siihen, että pääomat ja niitä omistavat pysyisivät maassa ja investoisivat siihen - meillä ollaan niin saakelin kateellisia jos jollain on vähän enemmän, että pääomien menettämisen uhallakin painotetaan vain tulojen ja omaisuuksien tasausta. Sitten ihmetellään mikä on kun raha ei koskaan riitä mihinkään, julkiset menot paisuvat eikä niitä pystytä rahoittamaan eikä hirveästi kukaan halua investoida tänne mitään. Ikään kuin omia rahojaan sijoittavien suurin haave olisi päästä vain siirtämään omaisuutensa veroina valtiolle jotta poliitikot voivat jaella niitä omiin lemppariprojekteihinsa ilman sen kummempaa harkintaa.
 
Et nyt vaan halua ymmärtää, että jos yrityksen laskennallinen arvo on 5 miljoonaa, niin ei se välttämättä ole mikään rahasampo.
5 miljoonalla saisi esim. jonkin yrityksen teollisuudesta, jonka liikevaihto voisi olla vaikkapa 5-15 miljoonaa, ja jonka käyttökate on jotain 0,8-1,8 miljoonaa.

On aika lapsellista länkyttää jostain laskennallisesta arvosta. Kun yrityskauppaan päädytään, se laskennallinen arvo on todellinen. Ei kukaan osta yritystä 5 miljoonalla, jos se ei ole kannattava.
 
Niin. Perit yrityksen joka tekee +- nollatulosta. Maksat perintöveron, eikä kukaan halua edes ostaa perimääsi yritystä.
Niin, tällaisestahan kukaan ei maksa 5 miljoonaa, mistä tässä on kirjoiteltu. Yrityksen hinta kuitenkin on sidoksissa ennen muuta tuloskuntoon. @Lämpöpumppu otti tämän 5 miljoonan arvoisen yrityksen esimerkiksi. Minä olen sitten heittänyt tähän vähän karkeita haarukoita euroissa, mitä tuollainen voisi tarkoittaa vaikkapa teollisuusyrityksen tapauksessa. Tosiasiallisesti tuollaisen yrityksen perintöveron maksaa ensimmäisen vuoden tuloksesta, mahdollisesti jo puolenkin vuoden tuloksesta.

Tuollainen lottovoitto kannattaa ottaa vastaan, jos ajattelee että se firma pysyisi vuoden pystyssä.
 
Niin. Perit yrityksen joka tekee +- nollatulosta. Maksat perintöveron, eikä kukaan halua edes ostaa perimääsi yritystä.
Onhan sitä ihmisiä joiden mielestä lottovoittokin on taakka kun joutuu miettimään miten niiden rahojen kanssa pärjää. Toisille taas asia näyttäytyy vähän eri tavalla. Eipä siinä, kyllä valtiolle aina raha kelpaa, eihän sitä perintöä tarvitse ottaa vastaan.
 
Aika turhaa jatkaa keskustelua tästä. On ihan selvää, että toiset voivat periä menestyviä yrityksiä ja toiset sitten taas vähemmän menestyviä.
 
Tuolla logiikallahan meillä pitäisi mennä ihan pirun hyvin kun yrityksiä on kaatunut ja kadonnut niin paljon. Milloin sitä rahaa nyt sitten alkaa tulla?

Parempi vaan tekohengittää kannattamattomia yrityksiä ja unohtaa tuottavuuden kasvu.
 
Kai se jollain demarilogiikalla on positiivista jos perintövero ajaa yrityksiä alas.

Yleensä luovalla tuholla viitataan siihen, että kilpailun myötä tehokkaammat kilpailijat korvaa vähemmän tehokkaat.
 
Niin, tällaisestahan kukaan ei maksa 5 miljoonaa, mistä tässä on kirjoiteltu. Yrityksen hinta kuitenkin on sidoksissa ennen muuta tuloskuntoon. @Lämpöpumppu otti tämän 5 miljoonan arvoisen yrityksen esimerkiksi. Minä olen sitten heittänyt tähän vähän karkeita haarukoita euroissa, mitä tuollainen voisi tarkoittaa vaikkapa teollisuusyrityksen tapauksessa. Tosiasiallisesti tuollaisen yrityksen perintöveron maksaa ensimmäisen vuoden tuloksesta, mahdollisesti jo puolenkin vuoden tuloksesta.

Tuollainen lottovoitto kannattaa ottaa vastaan, jos ajattelee että se firma pysyisi vuoden pystyssä.
Kuten täällä jo keskusteltu, niin minunkin esimerkkiyritykset ovat ihan oikeita konepaja- ja teollisuusyrityksiä, jossa yrityksen arvon määrittää pitkälti työstökoneet ja teollisuushallit. Toki tulostakin syntyy, mutta ei se kassa pullollaan rahaa ole. Se yrityksen tasearvo on suurelta osin niitä tiloja ja laitteita, joita tarvitaan, jotta ne pari kymmentä työntekijää saavat leipää pöytään. Koneet vanhenee ja investointeja pitää 5-10 vuoden välein vähintään pystyä tekemään sadoilla tuhansilla euroilla, jotta voidaan vastata asiakastarpeisiin. Tuollainen moderni CNC-kone maksaa about 300-800k€. Syö pikkasen yrityksen kannattavuutta, jos pitää pystyä jakamaan se ylimääräiset 40k€ perintöveromaksuihin vuosittain. Osingonjakoa ennen yritys jo maksaa pääomaverot yms.

On aivan eri tilanne, jos puhutaan jostain IT-firmasta, jossa muutama henkilöä vääntää palvelua myymällä tuollaista miljoonien liikevaihtoa.
 
Kuten täällä jo keskusteltu, niin minunkin esimerkkiyritykset ovat ihan oikeita konepaja- ja teollisuusyrityksiä, jossa yrityksen arvon määrittää pitkälti työstökoneet ja teollisuushallit. Toki tulostakin syntyy, mutta ei se kassa pullollaan rahaa ole. Se yrityksen tasearvo on suurelta osin niitä tiloja ja laitteita, joita tarvitaan, jotta ne pari kymmentä työntekijää saavat leipää pöytään. Koneet vanhenee ja investointeja pitää 5-10 vuoden välein vähintään pystyä tekemään sadoilla tuhansilla euroilla, jotta voidaan vastata asiakastarpeisiin. Tuollainen moderni CNC-kone maksaa about 300-800k€. Syö pikkasen yrityksen kannattavuutta, jos pitää pystyä jakamaan se ylimääräiset 40k€ perintöveromaksuihin vuosittain. Osingonjakoa ennen yritys jo maksaa pääomaverot yms.

On aivan eri tilanne, jos puhutaan jostain IT-firmasta, jossa muutama henkilöä vääntää palvelua myymällä tuollaista miljoonien liikevaihtoa.

Sinä siis itse otit esimerkkiyritykseksi 5 miljoonan arvoisen yrityksen, johon sait ensi perintöveroksi miljoonan, sitten 900 000 euroa. Korjasin tähän, että sukupolvenvaihdoksessa tuo vero kuitenkin on vain jotain 360 000, ja sille saa maksuaikaa 10 vuotta heti kättelyssä. Minä esitin sitten jotain karkeita lukuja nimeomaan teollisuudesta, enkä mistään IT-alalta. Sinun on ihan turha nyt kertoa perusasioita yrityselämästä ja koneiden investoinneista, varmaan jokainen nuo ymmärtää, ja ne erilaiset nyanssithan huomioidaan siinä yrityksen arvostuksessa ennen kauppaa/perintöveroa.

Olennaista on, että jos joku konepaja myydään/peritään 5 miljoonan arvolla, se voisi tyypillisesti olla liikevaihdoltaan vaikkapa 8-12 miljoonaa, ja se tekee käyttökatetta vuodessa 1-1,5 miljoonaa. Tämähän tarkoittaa, että jokin 360 000 euron perintövero on aivan kärpäsen paska, jonka voi maksaa alle vuodessa pois. Siihen toki saa lainaa, ja jos halua myydä yrityksen vaikka vuoden päästä pois, niin todennäköisesti saisi 5 miljoonaa tai enemmän. Normaalistihan tuollaisissa yrityskaupoissa lainaa ei tarvita 360 000 euroa, vaan mahdollisesti 5 miljoonaa, ja silti noita kauppoja tehdään. Eli kyllä tuollaisen perijä on käytännössä lottovoittaja.

Jos tuo esimerkkiyritys olisikin sellainen, joka tuottaa voittoa vain 100 000 euroa vuodessa 10 miljoonan liikevaihdolla, niin sen arvo ei olisi lähellekään 5 miljoonaa, ja silloin tietysti perintöverokin olisi vastaavasti aivan eri, huomattavasti vähemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Perinnössähän on lahjan sijaan kyse enemmänkin siitä, että mitä henkilön omaisuudelle tapahtuu kun hän siirtyy tuonpuoleiseen. Kyllä kai tuon voi ajatella olevan lahja perillisille ja ettei perillisillä ole siihen perintöön lähtökohtaisesti mitään oikeutta, ja siinä mielessä verotus on perusteltua. Mutta miksi meillä nyt sitten toisaalta on edes olemassa tällainen järjestelmä? Jos näin ajatellaan niin voisihan se perintö siirtyä myös automaattisesti valtiolle.

Ainakin lahjavero on minusta paremmin perusteltavissa kuin perintövero.

Voi tätä muutenkin ajatella niinkin, että jos joku vaikka saa arvokkaan perinnön jonka myötä hänen taloudellinen asemansa paranee, niin toisaalta hän silloin saattaa todennäköisesti myös vaikkapa lisätä kulutustaan, jolloin rahaa virtaa pyörittämään taloutta ja valtiokin saa verotuloja arvonlisäveron kautta.

Tässä onkin hyvä aasinsilta siihen, että arvonlisävero on oikeastaan aika aliarvostettu vero, muun muassa tämän takia. Sen voidaan myös katsoa olevan taloudelle vähemmän haitallista kuin vaikkapa tulojen verotuksen. Jos olisin Suomen diktaattori ja saisin päättää, niin saattaisin oikeastaan nostaa arvonlisäveroa ja vastaavasti keventää tulojen verotusta, erityisesti matalien tulojen kohdalta. Oikeastaan lähes ainoa järkevä kritiikki alvia kohtaan taitaa olla, että sen voidaan katsoa olevan progressiivisen sijaan regressiivinen vero, mutta tuotakin voitaisiin kompensoida tulonsiirroilla jos niin halutaan.
 
Periaatteessa voisi oikeastaan olla aika ihanteellista ettei mitään tulojen verotusta edes olisi ollenkaan, ja veroja kerättäisiin sen sijaan alvin kautta. Tulonsiirroilla voitaisiin kompensoida tuota köyhille.

Noin yleisesti voisi ehkä ajatella, että verotuksen pitäisi olla jotenkin järkevästi perusteltavissa, jotta sillä olisi jonkinlaista legitimiteettiä. Esimerkiksi kateus ei ole minusta legitiimi syy verottaa.
 
Periaatteessa voisi oikeastaan olla aika ihanteellista ettei mitään tulojen verotusta edes olisi ollenkaan, ja veroja kerättäisiin sen sijaan alvin kautta. Tulonsiirroilla voitaisiin kompensoida tuota köyhille.

Noin yleisesti voisi ehkä ajatella, että verotuksen pitäisi olla jotenkin järkevästi perusteltavissa, jotta sillä olisi jonkinlaista legitimiteettiä. Esimerkiksi kateus ei ole minusta legitiimi syy verottaa.
Turkissa lienee tämän kaltaista efektiä, osittain harmaan talouden vuoksi. Autot, puhelimet yms. voi maksaa 1,5-2 kertaa enemmän kuin vaikka Suomessa, vaikka nettotulot lähteistä riippuen jotain 20-30% Suomen tasosta. Eli verotusta painotetaan myynti/rekisteröintihetkiin, joita vaikeampi kiertää ja eri mekanismeilla luodaan pakotuksia ostaa paikallisesti versus ulkomailta maksut kiertäen.
 
Sinä siis itse otit esimerkkiyritykseksi 5 miljoonan arvoisen yrityksen, johon sait ensi perintöveroksi miljoonan, sitten 900 000 euroa. Korjasin tähän, että sukupolvenvaihdoksessa tuo vero kuitenkin on vain jotain 360 000, ja sille saa maksuaikaa 10 vuotta heti kättelyssä. Minä esitin sitten jotain karkeita lukuja nimeomaan teollisuudesta, enkä mistään IT-alalta. Sinun on ihan turha nyt kertoa perusasioita yrityselämästä ja koneiden investoinneista, varmaan jokainen nuo ymmärtää, ja ne erilaiset nyanssithan huomioidaan siinä yrityksen arvostuksessa ennen kauppaa/perintöveroa.

Olennaista on, että jos joku konepaja myydään/peritään 5 miljoonan arvolla, se voisi tyypillisesti olla liikevaihdoltaan vaikkapa 8-12 miljoonaa, ja se tekee käyttökatetta vuodessa 1-1,5 miljoonaa. Tämähän tarkoittaa, että jokin 360 000 euron perintövero on aivan kärpäsen paska, jonka voi maksaa alle vuodessa pois. Siihen toki saa lainaa, ja jos halua myydä yrityksen vaikka vuoden päästä pois, niin todennäköisesti saisi 5 miljoonaa tai enemmän. Normaalistihan tuollaisissa yrityskaupoissa lainaa ei tarvita 360 000 euroa, vaan mahdollisesti 5 miljoonaa, ja silti noita kauppoja tehdään. Eli kyllä tuollaisen perijä on käytännössä lottovoittaja.

Jos tuo esimerkkiyritys olisikin sellainen, joka tuottaa voittoa vain 100 000 euroa vuodessa 10 miljoonan liikevaihdolla, niin sen arvo ei olisi lähellekään 5 miljoonaa, ja silloin tietysti perintöverokin olisi vastaavasti aivan eri, huomattavasti vähemmän.
No itse satun tietämään perillisen, jolle lankesi hieman yli miljoonan perintövero vajaan 6 miljoonan euron yrityksestä. Ja yrityksen arvo määrittyi nimenomaan yrityksen taseessa olevien koneiden ja kiinteistöjen kautta, ja tuloksentekokyky oli vain luokkaa 100-200k€ vuodessa. Liikevaihto oli kyllä parhaimpina vuosina 8-9 miljoonassa. Tämä tapahtui jo tosin 15-20 vuotta sitten ja nyt yritys on arvoltaan ja työntekijämäärältään pienentynyt kolmannekseen.
 
Turkissa lienee tämän kaltaista efektiä, osittain harmaan talouden vuoksi. Autot, puhelimet yms. voi maksaa 1,5-2 kertaa enemmän kuin vaikka Suomessa, vaikka nettotulot lähteistä riippuen jotain 20-30% Suomen tasosta. Eli verotusta painotetaan myynti/rekisteröintihetkiin, joita vaikeampi kiertää ja eri mekanismeilla luodaan pakotuksia ostaa paikallisesti versus ulkomailta maksut kiertäen.
Tuokin on just yksi hyvä puoli alvissa, että pimeästikin hankitulla rahalla todennäköisesti päädytään joko suoraan tai epäsuorasti ostamaan palveluita ja hyödykkeitä lailliset verovelvoitteensa täyttäviltä myyjiltä. Jolloin sekin raha päätyy verotuksen piiriin.
 
No itse satun tietämään perillisen, jolle lankesi hieman yli miljoonan perintövero vajaan 6 miljoonan euron yrityksestä. Ja yrityksen arvo määrittyi nimenomaan yrityksen taseessa olevien koneiden ja kiinteistöjen kautta, ja tuloksentekokyky oli vain luokkaa 100-200k€ vuodessa. Liikevaihto oli kyllä parhaimpina vuosina 8-9 miljoonassa. Tämä tapahtui jo tosin 15-20 vuotta sitten ja nyt yritys on arvoltaan ja työntekijämäärältään pienentynyt kolmannekseen.
Minäkin tiedän tyypin, joka maksoi autosta 15k, vaikka ne nettiauton mukaan on 10k autoja. Tottakai yrityskaupoissa tunaroidaan myös, ja voisin kuvitella että tuollaisessa sukupolvenvaihdoksessa voidaan myös yliarvostaa firman arvoa. Ei se muuta sitä tosiasiaa, että 5 miljoonan arvoiset firmat ovat lähtökohtaisesti 5 miljoonan arvoisia, ja että perintövero on ennemmin liian pieni kuin suuri.
 
Minäkin tiedän tyypin, joka maksoi autosta 15k, vaikka ne nettiauton mukaan on 10k autoja. Tottakai yrityskaupoissa tunaroidaan myös, ja voisin kuvitella että tuollaisessa sukupolvenvaihdoksessa voidaan myös yliarvostaa firman arvoa. Ei se muuta sitä tosiasiaa, että 5 miljoonan arvoiset firmat ovat lähtökohtaisesti 5 miljoonan arvoisia, ja että perintövero on ennemmin liian pieni kuin suuri.
Lisäksi jos firmalla on paljon arvokasta omaisuutta taseessa, niin kannattaa alkaa järjestelemään sitä sukupolvenvaihdosta jo hyvissä ajoin, eikä ihmetellä sit perinnönjakovaiheessa että miten tässä näin kävi. Osakeyhtiössähän toi on melko simppeliä, ja tuollaisista summista puhuttaessa kannattaa jo ihan ammattilaisilta pyytää apua.
 
Lisäksi jos firmalla on paljon arvokasta omaisuutta taseessa, niin kannattaa alkaa järjestelemään sitä sukupolvenvaihdosta jo hyvissä ajoin, eikä ihmetellä sit perinnönjakovaiheessa että miten tässä näin kävi. Osakeyhtiössähän toi on melko simppeliä, ja tuollaisista summista puhuttaessa kannattaa jo ihan ammattilaisilta pyytää apua.
Monesti sukupolvenvaihdos aloitetaan ajoissa, mutta edellä mainitussa keississä perinnönjako tuli yllättäen.

Pointti on se, että edellä mainitussa tapauksessakin luovutusvoittoverolla yrityksellä olisi ollut paremmat mahdollisuudet kasvaa. Tietenkin turha jossitella, eikä kasvu tietenkään olisi ollut varmaa, mutta firmasta jaettiin aika paljon veroihin meneviä osinkoja sen sijaan, että olisi voinut käyttää kasvuun.
 
Kun työssäkäynnin kannattavuutta heikennettiin suhteessa työttömänä olemiseen, niin yllättäen osa-aikatyöntekijät siirtyvätkin ennemmin työttömiksi sen sijaan, että heille olisi tarjottu kokopäivätöitä.


Kuka olisi arvannut?
 
Kun työssäkäynnin kannattavuutta heikennettiin suhteessa työttömänä olemiseen, niin yllättäen osa-aikatyöntekijät siirtyvätkin ennemmin työttömiksi sen sijaan, että heille olisi tarjottu kokopäivätöitä.


Kuka olisi arvannut?
Eikös niitä kokoaikaisia työpaikkoja pitänyt löytyä kun vaan tarpeeksi annetaan keppiä. Joku vois nyt Satoselta kysellä vähän kysymyksiä.
 
Kun työssäkäynnin kannattavuutta heikennettiin suhteessa työttömänä olemiseen, niin yllättäen osa-aikatyöntekijät siirtyvätkin ennemmin työttömiksi sen sijaan, että heille olisi tarjottu kokopäivätöitä.


Kuka olisi arvannut?

Eihän tässä tietenkään ideana ollut työpaikkojen luonti vaan Amerikkalaisen mallin mukaisen rahattoman ja kodittoman yhteiskuntaluokan luominen pelotteeksi muille.
Seuraava askel on tukien pienentäminen tai jäädyttäminen, ehtojen koventaminen ja perustuen alentamisen helpottaminen.

Sinisilmäiset tai setelisilmäiset toimittajat tietenkin toistavat hallituksen tekosyitä ilman mitään kyseenalaistamista.
 
Kaikki perintöveron puolustajat: menkääpä sanomaan ruotsalaisille, että "te teette kaikki ihan väärin!" Kertokaa sitten mikä oli heidän reaktio...

Heillä on 20v kokemus kyseisen veron poistamisesta, jonka lisäksi lahjaverot poistui samalla hetkellä.
No kumpaan maahan alkoi pääomaa kertymään ja yrityksiä palasi takaisin? Suomessa mittarit hakkaa punasta kun kansa on läpeensä köyhä!

Joka tun asiaan lisää veroja...ei niin mitään järkiä!
 
Kaikki perintöveron puolustajat: menkääpä sanomaan ruotsalaisille, että "te teette kaikki ihan väärin!" Kertokaa sitten mikä oli heidän reaktio...

Heillä on 20v kokemus kyseisen veron poistamisesta, jonka lisäksi lahjaverot poistui samalla hetkellä.
No kumpaan maahan alkoi pääomaa kertymään ja yrityksiä palasi takaisin? Suomessa mittarit hakkaa punasta kun kansa on läpeensä köyhä!

Joka tun asiaan lisää veroja...ei niin mitään järkiä!
Jos perintöveron poistaa, niin sitten ei saisi verottaa lähisukulaisille annetuista lahjoistakaan. Ruotsista voisi kopioida suoraan koko systeemin. Kuitenkin mennään vikaan, kun jätetään asioita pois.
 
Minäkin tiedän tyypin, joka maksoi autosta 15k, vaikka ne nettiauton mukaan on 10k autoja. Tottakai yrityskaupoissa tunaroidaan myös, ja voisin kuvitella että tuollaisessa sukupolvenvaihdoksessa voidaan myös yliarvostaa firman arvoa. Ei se muuta sitä tosiasiaa, että 5 miljoonan arvoiset firmat ovat lähtökohtaisesti 5 miljoonan arvoisia, ja että perintövero on ennemmin liian pieni kuin suuri.
Millä tavoin yrityksen arvo määritetään verotuksessa? Puhutaanko tässä nyt eri asioista, normaali yrityskauppa vs. verotus?
 
Kaikki perintöveron puolustajat: menkääpä sanomaan ruotsalaisille, että "te teette kaikki ihan väärin!" Kertokaa sitten mikä oli heidän reaktio...

Heillä on 20v kokemus kyseisen veron poistamisesta, jonka lisäksi lahjaverot poistui samalla hetkellä.
No kumpaan maahan alkoi pääomaa kertymään ja yrityksiä palasi takaisin? Suomessa mittarit hakkaa punasta kun kansa on läpeensä köyhä!

Joka tun asiaan lisää veroja...ei niin mitään järkiä!

Toisaalta, sitten meillä on Tanska jossa verotus on vielä meikäläisiäkin kireämpää.
Perintövero on Tanskassa korkeampi. Yritysverotus on ripauksen korkeampaa sekin.
Ja kyseessä on silti ylivoimaisesti rikkain pohjoismaa, jos katsotaan keskimääräistä kansalaista ja maahan mahtuu aika runsaasti maailmanluokan pörssiyhtiöitä.

On siis hitusen liian yksinkertaista alkaa vetämään näiden asioiden välille suoria syy-seuraussuhteita.
Menestyvän talouden pystyy mitä ilmeisemmin saamaan rakennettua niin matalan, kuin korkeankin verotuksen kautta.
 
Toisaalta, sitten meillä on Tanska jossa verotus on vielä meikäläisiäkin kireämpää.
Perintövero on Tanskassa korkeampi. Yritysverotus on ripauksen korkeampaa sekin.
Ja kyseessä on silti ylivoimaisesti rikkain pohjoismaa, jos katsotaan keskimääräistä kansalaista ja maahan mahtuu aika runsaasti maailmanluokan pörssiyhtiöitä.

On siis hitusen liian yksinkertaista alkaa vetämään näiden asioiden välille suoria syy-seuraussuhteita.
Menestyvän talouden pystyy mitä ilmeisemmin saamaan rakennettua niin matalan, kuin korkeankin verotuksen kautta.
Tanskassa autetaankin työttömäksi joutuvaa. Autetaan etsimään uutta työpaikkaa ja työttömyyskassaraha alkaa raksuttaa siitä päivästä alkaen, kun palkanmaksu loppuu.
 
Kun työssäkäynnin kannattavuutta heikennettiin suhteessa työttömänä olemiseen, niin yllättäen osa-aikatyöntekijät siirtyvätkin ennemmin työttömiksi sen sijaan, että heille olisi tarjottu kokopäivätöitä.


Kuka olisi arvannut?
Niinpä. Tämä vielä tilanteessa, jossa yritykset ovat viimeisen 15 vuoden aikana ahneuksissaan luoneet kokopäiväisten kustannuksella valtavan jämätunteja rukoilevien osa-aikaisten työvoimareservin. Sitten kummastellaan. Hallitus veti tässäkin lyhimmän korren.
 
Niinpä. Tämä vielä tilanteessa, jossa yritykset ovat viimeisen 15 vuoden aikana ahneuksissaan luoneet kokopäiväisten kustannuksella valtavan jämätunteja rukoilevien osa-aikaisten työvoimareservin. Sitten kummastellaan. Hallitus veti tässäkin lyhimmän korren.
Mikset itse palkkaa kokoaikaisiin töihin vaikka viittä henkeä? Oletko ahne?
 
Mikset itse palkkaa kokoaikaisiin töihin vaikka viittä henkeä? Oletko ahne?
Älykäs kysymys, joten nokitan vastakysymyksellä: oletko aidosti sitä mieltä, että jos joku esittää kritiikkiä jostakin hänen elämäänsä vaikuttavasta asiasta, hänelle tulee esittää haaste asian korjaamisesta, vaikka se ei kuulu millään tavalla kritiikin esittäjän vastuulle?

Se, että on valtava määrä ihmisiä, jotka ovat pakotettuja osa-aikaisiin töihin, vaikka he haluaisivat työskennellä kokoaikaisesti, on iso asia yhteiskunnassa. Näiden ihmisten on hankalaa rakentaa tulevaisuuttaan, ja se vaikuttaa negatiivisesti kansantalouteen ja maan kehitykseen.
 
Mikset itse palkkaa kokoaikaisiin töihin vaikka viittä henkeä? Oletko ahne?
Koska jo esimerkiksi palkkaamalla viiden kokoaikaisen sijaan 8-10 osa-aikaista ja pitämällä jokaisen työmäärä keskimäärin alle 30 tuntia viikossa, säästän yrittäjänä yht. 55 päivän palkka+sivukulujen verran vuodessa, mikäli satun toimimaan sellaisella alalla, jossa pekkaspäivät kerrytetään kokonaisiksi x päiviksi muilta kuin kesälomakuukaudelta. Ja jolla näitä ei työntekijälle kuitenkaan kerry mikäli työtä on keskimäärin alle 30 tuntia viikossa tai 90 tuntia kolmessa viikossa.
 
Millä tavoin yrityksen arvo määritetään verotuksessa? Puhutaanko tässä nyt eri asioista, normaali yrityskauppa vs. verotus?
Se on aika monimutkainen prosessi etenkin isommissa firmoissa, ja sen takia tosiaan pitäisi miettiä niitä omistussuhteita jo ennenkuin perinnönjako on ajankohtaista. Etenkin kun yrityksen omistajuutta on aika helppo jakaa (edullisemmin) osakkeiden kanssa puljaamalla. Verottajalla on myös pitkä ohjeistus aiheeseen: Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa
 
Eihän tässä tietenkään ideana ollut työpaikkojen luonti vaan Amerikkalaisen mallin mukaisen rahattoman ja kodittoman yhteiskuntaluokan luominen pelotteeksi muille.
Seuraava askel on tukien pienentäminen tai jäädyttäminen, ehtojen koventaminen ja perustuen alentamisen helpottaminen.

Sinisilmäiset tai setelisilmäiset toimittajat tietenkin toistavat hallituksen tekosyitä ilman mitään kyseenalaistamista.
Ideana oli varmastikin osa-aikaisten ihmisten saaminen kokopäiväistämisen edistäminen, mutta keinot väärät. Kaupan alalla kun ei jättivoitoista huolimatta tarvitse irrota katteista rahtustakaan kaupan työntekijöille. Syy siihen ei ole lakiuudistuksissa vaan kahden valtavan suuren pörssijätin kartellissa päivittäistavara- ja ruokakaupassa. Ihmettelen ylipäätään millainen ruokakauppa pystyy perustamaan pankin. Varmastikin sellainen joka on aidosti osuuskuntana asiakkaansa asialla... Koska nollatuntisopimukset ovat laillisia eikä kaupan alan työntekijöiltä vaadita mitään tutkintoja tai soveltuvuutta reippaan asenteen lisäksi niin käytännössä kortisto on koko ajan täynnä potentiaalista polttoainetta tälle kartellille. Yhteistä hoitoalan kanssa se, ettei palkasta pysty työntekijänä neuvottelemaan vaan se on sovittu ennalta muualla ja haastattelussa sanotaan että ota tai jätä.

Niin kauan kuin tällainen kartelli on olemassa, ei kaupan alan työntekijöille ole parempaakaan näköpiirissä.
Toisaalta, sitten meillä on Tanska jossa verotus on vielä meikäläisiäkin kireämpää.
Perintövero on Tanskassa korkeampi. Yritysverotus on ripauksen korkeampaa sekin.
Ja kyseessä on silti ylivoimaisesti rikkain pohjoismaa, jos katsotaan keskimääräistä kansalaista ja maahan mahtuu aika runsaasti maailmanluokan pörssiyhtiöitä.

On siis hitusen liian yksinkertaista alkaa vetämään näiden asioiden välille suoria syy-seuraussuhteita.
Menestyvän talouden pystyy mitä ilmeisemmin saamaan rakennettua niin matalan, kuin korkeankin verotuksen kautta.
Minä näkisin tämän niin, että kun meillä ei ole runsaasti niitä maailmanluokan pörssiyhtiöitä niin me emme välttämättä samalla lääkkeellä kuin Tanska pääse samaan tulokseen. Suomalaisten varallisuus keskimäärin tullee nousemaan lähivuosina/-vuosikymmeninä kun suurimmat ikäluokat jättävät varallisuutensa perintönä jälkipolvilleen. Silti, meillä ei poliittisesti tehdä mitään sen eteen että yksilöllä olisi mahdollisuudet vaurastua, pikemminkin päinvastoin tämä näyttää ennemminkin sosialistiselta järjestelmältä kun lähihoitajan ja dippainssin ostovoima polkee lähes samoissa vaikka yhdellä on 5 vuotta palkkakehitystä takana ja bruttopalkka lähes tuplat toiseen nähden.
Tanskassa autetaankin työttömäksi joutuvaa. Autetaan etsimään uutta työpaikkaa ja työttömyyskassaraha alkaa raksuttaa siitä päivästä alkaen, kun palkanmaksu loppuu.
Niin täälläkin "autetaan" etsimään työpaikkaa, noin niin kuin paperilla. Se onkin varmasti yksi syy miksi tätä on vaikea tehostaa/parantaa. Lakiuudistuksella pitäisi osata pureutua syvemmin tämän olemassa olevan järjestelmän tehottomuuden juurisyihin. Millä sitä saataisiinkaan työpaikkoja ja työntekijöitä kohtaamaan paremmin?

Heitän ihan hatusta teoreettisen idean, että jos siirtymät kaupungista toiseen ja pienempiinkin kuntiin julkisilla olisi helppoa, nopeaa ja vaivatonta niin töitä saattaisi useampi ottaa vastaan kauempaakin. Työmatkojahan voitaisiin tukea vähän enemmän ja laittaa vähemmän rahaa siihen pakolliseen byrokratiaan kuten pakollinen määrä työhakemuksia tai pakolliset puhelinkeskustelut työkkäritanttojen kanssa.

En asu pk-seudulla enää, mutta siellä asuessa en olisi voinut kuvitellakaan käyttäväni julkisia käydessäni Espoossa töissä Vantaalta käsin. Noin lähelle pääkaupunkia ei saada toimivaa poikittaisliikennettä ja silti se maksaa hunajaa, jo on jossain jotain vikaa siinäkin.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Tanskassa ei ilmeisesti käytännössä ole minkäänlaista irtisanomissuojaa. Tuo on yksi iso ero mitä työmarkkinoihin tulee.
 
Aivan. Mutta siihen on sitten yhdistetty avokätinen työttömyysturva, jotta työttömyyden koittaessa talous ei heti kyykkää.

Suomeen halutaan tietysti vaan tuo irtisanomissuojan heikentäminen.
Tanskan työttömyysturva on avokätinen alussa, mutta se lähtee laskemaan todella nopeasti minkä lisäksi työnvälitys on erittäin aktiivinen ja työn vastaanottamiseen myös velvoitetaan aika vahvasti. Järjestelmänähän se on kalliimpi kuin meidän, mutta sillä on saatu työllisyyden osalta ihan hyviä tuloksia.
Lisäksi jos firmalla on paljon arvokasta omaisuutta taseessa, niin kannattaa alkaa järjestelemään sitä sukupolvenvaihdosta jo hyvissä ajoin, eikä ihmetellä sit perinnönjakovaiheessa että miten tässä näin kävi. Osakeyhtiössähän toi on melko simppeliä, ja tuollaisista summista puhuttaessa kannattaa jo ihan ammattilaisilta pyytää apua.
En oikein tiedä minkä takia me haluamme ehdointahdoin ylläpitää järjestelmää, missä periaatteessa vedetään valtiolle isoja määriä perintöveroja mutta samaan aikaan ylläpidetään erilaisia kikkakolmosia millä sitä voi vähentää, mutta mikä aiheuttaa paljon ylimääräistä sählinkiä (siinä määrin paljon että monet varakkaammat yksinkertaisesti siirtyvät meiltä muualle koska eivät halua pelata sen systeemin kanssa). Lisäksi tuossa oletetaan että elämä on vähän kuin standardiputki, kun tosiasiassa kukaan meistä ei tiedä milloin kalma kouraisee omalla kohdalla, jolloin se on paskempi tuuri jos niin tapahtuu ennen kun on ehditty järjestelemään. Parempi systeemi olisi pyrkiä siihen, että pääomia syntyy ja ne säilyvät Suomessa, mutta se vaatisi ajattelutavan muutosta pois ylenmääräisesti tasaamisesta.
Jos perintöveron poistaa, niin sitten ei saisi verottaa lähisukulaisille annetuista lahjoistakaan. Ruotsista voisi kopioida suoraan koko systeemin. Kuitenkin mennään vikaan, kun jätetään asioita pois.
Nehän menevät käsi kädessä. Ruotsin ja meidän välinen ajatteluero on pitkälti siinä, että siellä keskitytään pääomien kerryttämiseen ja säilyttämiseen, siinä missä meillä mennään aivan yksisilmäisesti pelkällä tulo- ja varallisuuserojen tasausajatuksella (ts. tasapäiden paratiisi). Noin periaatteessa meillä valtio vetää välistä joka kohdassa kun mitä tahansa varallisuutta siirtyy mihin tahansa, mikä tekee homman vähän sellaiseksi että niitä pääomia kannattaa siirtää mahdollisimman harvoin ja mahdollisimman vähän, mikä taas ei ole todennäköisesti hirveän toivottavaa talouden kannalta. Vähän samaan tapaan kuin varainsiirtoveron takia asuntoa kannattaa vaihtaa mahdollisimman harvoin vaikka se tarkoittaisi asumista elämäntilanteeseen nähden tarpeettoman isossa tai pienessä asunnossa.
 
Minä näkisin tämän niin, että kun meillä ei ole runsaasti niitä maailmanluokan pörssiyhtiöitä niin me emme välttämättä samalla lääkkeellä kuin Tanska pääse samaan tulokseen. Suomalaisten varallisuus keskimäärin tullee nousemaan lähivuosina/-vuosikymmeninä kun suurimmat ikäluokat jättävät varallisuutensa perintönä jälkipolvilleen. Silti, meillä ei poliittisesti tehdä mitään sen eteen että yksilöllä olisi mahdollisuudet vaurastua, pikemminkin päinvastoin tämä näyttää ennemminkin sosialistiselta järjestelmältä kun lähihoitajan ja dippainssin ostovoima polkee lähes samoissa vaikka yhdellä on 5 vuotta palkkakehitystä takana ja bruttopalkka lähes tuplat toiseen nähden.

Muna-kana ilmiö voi ilmanmuuta kulkea molemmin päin.
Oma pointtini on, että kasvua voi tapahtua hyvin monenlaisissa ympäristöissä, erilaisella talousrakenteella.
Tanskan suurin hyppäys varallisuudessa on tapahtunut 2000-luvulla, eikä sitä edeltänyt mitään merkittäviä muutoksia.

Tuulivoiman ykkösmaa, lääkeyhtiöt, logistiikka jne. Suuri osa on kuitenkin melko tuoretta tavaraa.
Osa menestyksestä on selitettävissä maantieteellisesti, kuten naapurissa Alankomaissakin. Mutta ei kaikki.
Nämä mainitut kaksi maata ovat erittäin menestyneitä, joiltain osain samankaltaisia, toisilta hyvin erilaisia.

Oikea kysymys kääntäen omaan väitteeseesi on siis, miksi niitä suuryhtiöitä ei enää Nokian tuhkien jälkeen meille ole syntynyt tai kasvanut?
Verotus ei voi olla siihen siis syyllinen.

Näin kaneettina, että itse olen 100% matalan verotuksen kannallta, mutta ymmärrän että loppupeleissä kumpikaan näistä näkemyksistä ei ole minkäänlainen absoluuttinen totuus.
 
Tanskan työttömyysturva on avokätinen alussa, mutta se lähtee laskemaan todella nopeasti minkä lisäksi työnvälitys on erittäin aktiivinen ja työn vastaanottamiseen myös velvoitetaan aika vahvasti. Järjestelmänähän se on kalliimpi kuin meidän, mutta sillä on saatu työllisyyden osalta ihan hyviä tuloksia.

Eivät etuudet kyllä laskee
mitenkään nopeasti vaikkapa Suomeen verrattuna. Kolmen vuoden aikana voi kaksi vuotta saada jopa 90% palkkaan verrattuna (toki tässä on maksimi). Maksimi on noin 2800 euroa kuukaudessa ja kolmen ensimmäisen kuukauden aikana se voi olla vielä enemmän.

Se on totta, että työnvälitys on paljon paremmin resursoitu.
 
Muna-kana ilmiö voi ilmanmuuta kulkea molemmin päin.
Oma pointtini on, että kasvua voi tapahtua hyvin monenlaisissa ympäristöissä, erilaisella talousrakenteella.
Tanskan suurin hyppäys varallisuudessa on tapahtunut 2000-luvulla, eikä sitä edeltänyt mitään merkittäviä muutoksia.

Tuulivoiman ykkösmaa, lääkeyhtiöt, logistiikka jne. Suuri osa on kuitenkin melko tuoretta tavaraa.
Osa menestyksestä on selitettävissä maantieteellisesti, kuten naapurissa Alankomaissakin. Mutta ei kaikki.
Nämä mainitut kaksi maata ovat erittäin menestyneitä, joiltain osain samankaltaisia, toisilta hyvin erilaisia.

Oikea kysymys kääntäen omaan väitteeseesi on siis, miksi niitä suuryhtiöitä ei enää Nokian tuhkien jälkeen meille ole syntynyt tai kasvanut?
Verotus ei voi olla siihen siis syyllinen.

Näin kaneettina, että itse olen 100% matalan verotuksen kannallta, mutta ymmärrän että loppupeleissä kumpikaan näistä näkemyksistä ei ole minkäänlainen absoluuttinen totuus.
Joo, jossain välimaastossa lienee oikea lääke Suomen hyvinvoinnin palauttamiseen. Verotuksen kevennys ja muut kannustimet yhdistettynä läpilyövään innovaatioon mikä on yhtälönä vähän kuin kana joka ei käskemällä muni.

Nokia oli erittäin innovatiivinen yritys ja suomalaisena ainutlaatuinen tuotekehityksensä kanssa ainakin omana aikanaan. Hyvin vaikea sanoa miksei samanlaista menestystä ole enää tullut, mutta yhdeksi osasyyksi tulkitsisin sen että kasvuyritykset tupataan myymään minusta liian aikaisin ulkomaisille.

Niinhän sitä tavataan taiteilijoistakin väitellä kasvattaako kurjuus luovuutta vai tappaako sen. Monet luovat ihmiset ovat kukoistaneet keskellä kurjuutta ja monet taas tuettuina ja kannustettuina.

Jos itse päättäisin niin pyrkisin nykyisessä tilanteessa ruokkimaan yrityksiä ja innovoivaa tutkimusta paljon ja samaan aikaan vetämään rahoitusta pois tutkimukselta jolle ei ole kovin hyviä tuotto-odotuksia.

Järjestötoiminnalta varmasti vetäisin paljon valtion rahoja pois esim. itänaapurimme ystävyysseuroilta, rauhanedistämisjärjestöiltä yms joilla ei ole todellista valtaa vaikuttaa asiansa toteutumiseen millään tavalla.

Vaikea leipoa oikealla reseptillä, mutta samaan aikaan tuntuu että on entistä helpompi tunnistaa reseptit jotka eivät tule toimimaan.
 
Eivät etuudet kyllä laskee
mitenkään nopeasti vaikkapa Suomeen verrattuna. Kolmen vuoden aikana voi kaksi vuotta saada jopa 90% palkkaan verrattuna (toki tässä on maksimi). Maksimi on noin 2800 euroa kuukaudessa ja kolmen ensimmäisen kuukauden aikana se voi olla vielä enemmän.

Se on totta, että työnvälitys on paljon paremmin resursoitu.
Suomessa muutettiin systeemiä vähän enemmän Tanskan mallin mukaiseksi siten että työttömyysetuudet laskevat. Työnvälitys on paremmin resursoitu, mutta samalla se on myös velvoittavampi kuin meikäläinen. Siellä se ajattelutapa on että töihin pitää mennä mahdollisimman pian työpaikan menettämisen jälkeen ja sen eteen täytyy nähdä vaivaa, eikä sen kanssa sovi hirveästi nirsoilla. Ts. ei siellä ihan hirveän paljoa mitään almatuuvia katsottaisi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
296 343
Viestejä
5 070 126
Jäsenet
81 064
Uusin jäsen
kokkis1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom