Suomessahan brittityylisiä liberaaleja edusti samaan aikaan Kansallinen edistyspuolue, mikä hajoamisensa jälkeen muuttui kuitenkin paljon konservatiivisemmaksi Suomen kansanpuolueeksi ja siitä sitten muutaman mutkan kautta amerikkalaista talousliberalismia ihannoiviksi nykyliberaaleiksi. Kun katsoo taaksepäin, niin siirtymä K.J. Ståhlbergista ja jostain Eljas Erkosta Risto E.J. Penttilään on melkoinen.En tarkoitakaan, että liberalistisesta ajattelusta automaattisesti päädytään nykyisenkaltaiseen suureen hyvinvointivaltioon.
Vaan mun pointti on se, että hyvinvointivaltio ei ole ristiriidassa liberalismin periaatteiden kanssa. Liberalismissa on kuitenkin eri suuntauksia ja osa niistä ovat sellaisia, että ne ajavat sitä hyvinvointivaltiota juurikin liberalismiin nojaten.
Kyse on siitä, että mitkä ne painotukset ovat siellä liberalismin sisällä ja miten niitä liberalismin ajamia arvoja pyritään edistämään.
Muutenkin Euroopassa hyvinvointivaltion käsitettä rakennettiin aluksi hyvin vahvasti juurikin liberaalien toimesta. Esim. Briteissä H.H. Asquith ja David Lloyd George, Ranskassa 1900-luvun alun liberaaliradikaalit.
Varsinaisesti nykyisellä liberaalipuolueella ei kai ole mitään suoraa historiallista yhteyttä aiempiin. Aatteellisesti toki paljonkin.