Kotimaan politiikka

[pulatunnus]

Olisi mielenkiintoista nähdä virallinen arvio miten paljon alijäämä pienentyisi jos veroaste nostettaisiin samalle tasolle kuin se oli 90-luvun lamassa korkeimmillaan.

Kuulitte oikein. Monesti on sanottu että nyt tilanne on pahempi kuin 90-luvun lamassa. Miksi veroaste on sitten nykyään selvästi pienempi kuin silloin?

1994 45,6%

2025 42,4%

On tuossa käyrässä paljon muutakin mielenkiintoista. Vuonna 2000 veroaste oli vielä korkeampi eli 45,8%. Silloin Lipposen II hallituksesta joku sanoi että "rahaa tulee ovista ja ikkunoista" ja lama oli enää paha muisto.

Laitetaan Veronmaksajien sivulta kuvaus kokonaisveroasteesta

Veroasteella tarkoitetaan julkisen sektorin (valtio, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen.

Ja pari lainausta bruttokansantuotteesta
Bruttokansantuote | Tilastokeskus

Bruttokansantuote (BKT markkinahintaan) kuvaa kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulosta

Bruttokansantuote – Wikipedia

Bruttokansantuotteeseen lasketun tuotteen arvo määrätään sen markkinahinnan avulla. Kunkin bruttokansantuote-erän arvo on erän määrä kertaa yksikköhinta, ja maan koko bruttokansantuote on näiden osaerien summa. Silloin kun hyödykkeellä ei ole hintaa, se arvioidaan bruttokansantuotteessa tuotantokustannustensa mukaan. Tällaisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi julkinen terveydenhoito ja koulutus sekä yksityinen hyväntekeväisyystyö ja muu voittoa tuottamaton toiminta

Tuona aikana on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista, siellä on se 80/90 luvun vaihteen kupla ja lama, IT kupla, finanssi kriisi, Noki huiput ja palailu alemmaksi, koronat, putinin erikoiset.

Eli ovatko vuodet vertailukelpoisia, ei jos haluaa pohtia kuina kovaa veronmaksajia verotetaan. Se tarvisi rinnalle BKT käppyrät, julkisen talouden kehitykset käppyrät, ansitulo käppyrät jne.

Jos on taantuma, lama, ja bruttokansatuotetta kannattalee julkinen puoli, joka rahoitettu veroilla ja velalla, niin ehkä veroja kerailty vähemmän, jos yksityisellä puolelle menee hyvin, työllisyys korkealla, julkinen puolen talous tasapainossa, ehkä ylijäämäinen, niin ehkä se näkyy käppyrässä. Oman vaikutuksen tekee sitten julkispuolen leikkaukset jotka tuppaa ajoittuun sinne kun rahat loppu, ja julkisenpuolen kasvatus sinne kun rahaa piisaa.

 

[jonniv]

Laitetaan Veronmaksajien sivulta kuvaus kokonaisveroasteesta

Ja kokonaisveroasteiden vertailu eri maiden välillä ei anna kovinkaan hyvää kuvaa, kun jokaisessa maassa kaikki systeemit ovat niin erilaisia. Esimerkiksi Suomessa monet sosiaalietuudet ovat verollisia, mikä nostaa Suomen veroastetta. Kaikissa maissa ei näin ole.

Lisäksi Suomessa moni asia maksetaan veron kautta, kun taas toisessa maassa maksu ei ole välttämättä veron nimellä mutta maksu on kuitenkin pakollinen kaikille.. Suomen veroastetta saataisiin esimerkiksi laskettua siirtymällä takaisin vanhaan tv-lupaan nykyisestä yleverosta.

Alla olevassa artikkelissa on kuvattu näitä eroavaisuuksia verotuksessa/veroasteessa.

Verot valtion maksettavaksi | Tieto&trendit

Näin populismin kulta-aikoina mieleen nousee ikivanha vitsi siitä, että verot pitäisi siirtää valtion maksettavaksi. Yllättävää asiassa on se, että se ei olekaan pelkkä vitsi. Valtio todellakin maksaa huomattavan määrän veroja ja veronluonteisia maksuja. Samoin tekevät kunnat. Myös nämä verot...

stat.fi

 

[3dfx]

Olisi mielenkiintoista nähdä virallinen arvio miten paljon alijäämä pienentyisi jos veroaste nostettaisiin samalle tasolle kuin se oli 90-luvun lamassa korkeimmillaan.

Kuulitte oikein. Monesti on sanottu että nyt tilanne on pahempi kuin 90-luvun lamassa. Miksi veroaste on sitten nykyään selvästi pienempi kuin silloin?

1994 45,6%

2025 42,4%

On tuossa käyrässä paljon muutakin mielenkiintoista. Vuonna 2000 veroaste oli vielä korkeampi eli 45,8%. Silloin Lipposen II hallituksesta joku sanoi että "rahaa tulee ovista ja ikkunoista" ja lama oli enää paha muisto.

myös verotuksen rakenne on ollut tuolloin aika paljon erilainen. Nykyisin aika passivoiva, pitää saada aika jättimäisiä palkankorotuksia että näkyisi mitenkään kulutuskorissa juuri mitenkään, kun kuluttaminen on verotettu korkeelle. Sitte ekonomistit voivottelee kun ei ole kulutusta. ööh 1+1=?, olisko tämä nykyinen verorakenne kerrassaan joka tavalla passivoiva, ei kannata juuri tehä töitä kun ei kannata kuluttaa.

 

[pulatunnus]

Ja kokonaisveroasteiden vertailu eri maiden välillä ei anna kovinkaan hyvää kuvaa, kun jokaisessa maassa kaikki systeemit ovat niin erilaisia. Esimerkiksi Suomessa monet sosiaalietuudet ovat verollisia, mikä nostaa Suomen veroastetta. Kaikissa maissa ei näin ole.

Lisäksi Suomessa moni asia maksetaan veron kautta, kun taas toisessa maassa maksu ei ole välttämättä veron nimellä mutta maksu on kuitenkin pakollinen kaikille.. Suomen veroastetta saataisiin esimerkiksi laskettua siirtymällä takaisin vanhaan tv-lupaan nykyisestä yleverosta.

Alla olevassa artikkelissa on kuvattu näitä eroavaisuuksia verotuksessa/veroasteessa.

Verot valtion maksettavaksi | Tieto&trendit

Näin populismin kulta-aikoina mieleen nousee ikivanha vitsi siitä, että verot pitäisi siirtää valtion maksettavaksi. Yllättävää asiassa on se, että se ei olekaan pelkkä vitsi. Valtio todellakin maksaa huomattavan määrän veroja ja veronluonteisia maksuja. Samoin tekevät kunnat. Myös nämä verot...

stat.fi

Kuvauksen mukaan veroluenteiset maksut lasketaan veroiksi, mutta linkkissäsi kerrotaan ALVista, mitä osa julkisyhteisöist maksaa, No en sanoisi että se välttämättä vie laskelmaa pieleen.

Toki eri maissa isoja eroja mitä palveluita julkinen puoli tarjoaa ja mitä ei. Ehkä veroaste pitkässä juoksussa yrittääkin kuvata sitä.
Esim, julkinenliikenne, joukkoliikenne, jos on se verovaroin rahoitettua (ja maksamaa), vs markkinaehtoista yksityisesti rahoitettua.
Sama terveydehuollossa, koulutuksessa jne.

myös verotuksen rakenne on ollut tuolloin aika paljon erilainen. Nykyisin aika passivoiva, pitää saada aika jättimäisiä palkankorotuksia että näkyisi mitenkään kulutuskorissa juuri mitenkään, kun kuluttaminen on verotettu korkeelle. Sitte ekonomistit voivottelee kun ei ole kulutusta. ööh 1+1=?, olisko tämä nykyinen verorakenne kerrassaan joka tavalla passivoiva, ei kannata juuri tehä töitä kun ei kannata kuluttaa.

Tuota, ALV on enemänkin tasavero, vs progressiivinen palkkaverotus. Krokea ALV kannustaa enemmän tulorahoittamaan, säästämään, kuin velka kuluttamaan. Mutta nykyinen kulutus pienuus taitaa ensisijaisesti johtua epävarmuudesta.

 

[Jeesbox]

ei kannata juuri tehä töitä kun ei kannata kuluttaa.

Lopulta ihminen pärjää hyvin vähällä. Vrt. vaikka Linkola, tai sitten tämä, joka lahjoitti testamentissaan miljoonan yliopistolle, kun oli koko elämän kerryttänyt osakepääomaa. Nää eli hyvin askeettista elämää vailla mitään kerskakulutusta.

 

[jonniv]

Kuvauksen mukaan veroluenteiset maksut lasketaan veroiksi, mutta linkkissäsi kerrotaan ALVista, mitä osa julkisyhteisöist maksaa, No en sanoisi että se välttämättä vie laskelmaa pieleen.

Tuossa linkittämässäni artikkelissa osittain oli aiheena "valtion maksamat verot". Eli tuo julkisyhteisöjen maksama ALV ei sinällään liittynyt tähän mistä me keskustellaan.

Toki eri maissa isoja eroja mitä palveluita julkinen puoli tarjoaa ja mitä ei. Ehkä veroaste pitkässä juoksussa yrittääkin kuvata sitä.
Esim, julkinenliikenne, joukkoliikenne, jos on se verovaroin rahoitettua (ja maksamaa), vs markkinaehtoista yksityisesti rahoitettua.
Sama terveydehuollossa, koulutuksessa jne.

Mutta tuo ei ollut se pointti näiden eroavaisuuksien osalta.. Vaan kyse oli siitä, että Suomessa moni "pakkomaksu" kerätään veronimikkeen alaisena, jolloin se huomioidaan kokonaisveroasteessa. Kun taas toisessa maassa sama maksu on eri nimikkeellä tai hieman erityylisenä, niin sitä ei huomioida kokonaisveroasteeseen. Yhtenä esimerkkinä oli tämä ylevero.. Tai esimerkiksi Suomessa kerätään veroina kaikki tieinfran ylläpitokulut. Monessa muussa maassa on tiemaksuja/tietulleja tai vastaavia systeemijä, joita ei lasketa kokonaisveroasteeseen mutta kuitenkin saman rahan julkinen kerää eri kautta.. Ja vastaavia muitakin on lukuisia erilaisia.

 

[pulatunnus]

Mutta tuo ei ollut se pointti näiden eroavaisuuksien osalta.. Vaan kyse oli siitä, että Suomessa moni "pakkomaksu" kerätään veronimikkeen alaisena, jolloin se huomioidaan kokonaisveroasteessa. Kun taas toisessa maassa sama maksu on eri nimikkeellä tai hieman erityylisenä, niin sitä ei huomioida kokonaisveroasteeseen. Yhtenä esimerkkinä oli tämä ylevero.. Tai esimerkiksi Suomessa kerätään veroina kaikki tieinfran ylläpitokulut. Monessa muussa maassa on tiemaksuja/tietulleja tai vastaavia systeemijä, joita ei lasketa kokonaisveroasteeseen mutta kuitenkin saman rahan julkinen kerää eri kautta.. Ja vastaavia muitakin on lukuisia erilaisia.

Linkissä käsiteltiin myös sitä että jossain maassa jokin asia on verovaroin rahoitettu, jossain toisessa ei. Mutta linkki hyvä siinä että kaikkia mitä ehkä mieltää veroluenteiseksi ei laskate veroasteeseen.

Siellä mainittii ALV, jos julksyhteisö makso sitä, niin vääristi, mutta sitten työtekijän eduksi menevät työantajamaksut myös vääristi. ALV osalta kyllä jokin konsernilaskennan olisi luullut olevan.(* Työantaja maksut nyt veroiksi, riippummatta kuka ne maksaa.


(*
Siis ettei kahteen kertaan, ei joka tai, vaan se oikea osuus. Jos se yhteisö ei ole ALV velvollinen ja tarjoaa verottomia maksullisia palveleuita, niin onko se väärin että ALV lasketaan veroasteeseen, ei mielestäni, mutta mikä oikea osa.

 

[Jan11]

Tuossa linkittämässäni artikkelissa osittain oli aiheena "valtion maksamat verot". Eli tuo julkisyhteisöjen maksama ALV ei sinällään liittynyt tähän mistä me keskustellaan.



Mutta tuo ei ollut se pointti näiden eroavaisuuksien osalta.. Vaan kyse oli siitä, että Suomessa moni "pakkomaksu" kerätään veronimikkeen alaisena, jolloin se huomioidaan kokonaisveroasteessa. Kun taas toisessa maassa sama maksu on eri nimikkeellä tai hieman erityylisenä, niin sitä ei huomioida kokonaisveroasteeseen. Yhtenä esimerkkinä oli tämä ylevero.. Tai esimerkiksi Suomessa kerätään veroina kaikki tieinfran ylläpitokulut. Monessa muussa maassa on tiemaksuja/tietulleja tai vastaavia systeemijä, joita ei lasketa kokonaisveroasteeseen mutta kuitenkin saman rahan julkinen kerää eri kautta.. Ja vastaavia muitakin on lukuisia erilaisia.

Suomessa valtion ja kuntien maksamat verot lasketaan mukaan veroasteeseen. Myös ALV:n osalta. Kuten @jonniv aikaisemmassa postauksessa olikin linkattu.

Verot valtion maksettavaksi | Tieto&trendit

Näin populismin kulta-aikoina mieleen nousee ikivanha vitsi siitä, että verot pitäisi siirtää valtion maksettavaksi. Yllättävää asiassa on se, että se ei olekaan pelkkä vitsi. Valtio todellakin maksaa huomattavan määrän veroja ja veronluonteisia maksuja. Samoin tekevät kunnat. Myös nämä verot...

stat.fi

Merkittävä on myös terveydenhoitojärjestelmän rahoitus, joka on suoraan verovaroin toteutettu. Ei julkisen omistaman vakuutusyhtiön, ei julkisen ja yksityisen joint venturen, eikä kansalaiselle verovähennyskelpoisen yksityisen rahoittamana, joita vaihtoehtoja yleisesti käytetään.