Tietysti varhaiskasvatukseenkin kannattaa panostaa. Mutta nyt en mitenkään lähtisi vertaamaan näitä kahta vastakkain, koska ei ole mitään indikaatiota siitä, että se, että yhteen ei panostettaisi mitenkään siirtäisi panostusta toiseen - se voisi mennä ihan muuhunkin tai jäädä käyttämättä (= vain vähentää velanottoa).
Ja tietysti Marinin-Rinteen hallitusten ”1000 opettajaa 2.lle asteelle” oli määräaikainen, purkaantui hallituskauden vaihtuessa minkä lisäksi nykyhallitus lähti leikkaamaan koulutuksen rahoituksesta (toki valtiontalouden tila siihen suuntaan ohjaa). Joka vaikeuttaa tätä 2. asteen oppivelvollisuuden toteuttamista.
Kuten myös se, että ikäluokkien koon pienentyessä oppilaitosverkkoa on pakko tarkastella lähes kaikkialla Suomessa opetuksen järjestäjien toimesta.
Mutta onnistumista on silti analysoitu esim. Valtiontalouden tarkastusviraston lausumassa:
”Oppivelvollisuusiän nostaminen on edistänyt syrjäytymisriskissä
olevien nuorten tavoittamista. Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) velvoittaa viranomaiset tavoittamaan 16–18-vuotiaat koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret sekä ohjaamaan heidät koulutukseen tai palveluiden
piiriin. Oppivelvollisuuden laajentamisessa pyritään usean viranomaisen avulla parantamaan laajasti nuorten ohjausta ja valvontaa, mutta viimekätinen ohjaus- ja valvontavastuu oppivelvollisesta on asuinkunnalla. Asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu on uusi tapa tavoittaa koulutuksen ulkopuolella ja syrjäytymisriskissä olevia nuoria. Toimenpiteen toteutuksessa on kuitenkin merkittäviä eroja kuntien välillä. Osittain tämä johtuu jo kuntien kokoeroista.
Tarkastuksessa tehdyssä kuntakyselyssä kuntien valvontavastaavien arviot oppivelvollisuuden ohjaus- ja valvontavastuun tavoitteiden toteutumisesta olivat kokonaisuudessaan positiivisia. Erityisen hyvänä tuloksena voidaan pitää sitä, että noin 70 prosenttia vastaajista katsoi, että syrjäytymisriskissä olevien nuorten tavoittaminen on kunnissa parantunut uudistuksen myötä. Selvä enemmistö vastaajista oli myös sitä mieltä, että uudistus on parantanut oikea-aikaista puuttumista nuorten ongelmiin. Toisaalta kuitenkin todettiin,
että uudistuksesta huolimatta ne, joilla on eniten haasteita, eivät saa tarvitsemiaan sote-palveluja riittävän nopeasti.”
Edit. toki tämäkin asia on kunnolla arvioitavissa vasta yli kymmenen vuoden kuluttua, eli onko ikäluokkien NEET-nuorien määrä laskenut ja onko tutkintojen osuus noussut vai ei. Ja paljon on muitakin mittareita.