Kunnan tukeama omistusasuminen, on sitten tontti tai osake-arvonta, niin on kunnan verovaroin järjestämät arpajaiset, (palkinto verovaroin)
Jos tarjontaa on niin paljon että halukkaat saavat, niin se on markkinaehtoista, jos tuettu tarjonta on rajattu vain tietylle ryhmälle, niin se on sitten ko ryhmän tukemista verovaroin.
Verovaroin tuettu asuminen on vaikeaa, kaikenlaista niissä kokeiltu. Jos tarvetta edulliseen asumiseen, halvat vuokrat, halvat neliöhinnat (osto), niin tehdä siitä vähemmän houkutteleva, rakentamisen minivaatimukset pakottaa senverran korkaan minimi laatuu että uudiskohteet pitää pilata muuten. ei toivottujen tuki, vuokra-asumista samalle kiinteistölle. Lähiössä autoton yhtiö, millä vain pari vieraspaikkaa, ja sitten yhtiö jossa vastinetta hinnalle, ja rakennusoikeutta, halppis tappiin asti rakennettu.
Lainsääsännöllä, yhtiö kuviolla, voidaan toki pelata, tuettu omistusasuminen jossa käytännössä rajoitukset kuka saa ostaa osakkeet (oikeuden asua jossain huoneistossa), joku indexi hinta, ja kunnalle etuosto-oikeus. En tarkistanut, mutta mielikuva että jotkin konstit vaatisi lainsäätäjän apuja.
Sitten se perinteinen, markkinaehoista, ja vuokratontit, ja kunta sitten jakaisi asumistukea.
Nurmijärvi-ilmiötä torjumaanhan Hitas tehtiin, tai siis siihen miksi sitä 70-80-luvuilla kutsuttiinkaan - siis siihen, että kunnallisveroja nettomaksava porukka ei valu kehyskuntiin ja käy väin sieltä töissä Helsingissä. Ylen artikkelin graafin mukaan näyttää siltä, että siihen se on toiminut ihan hyvin (ja ei, vaihtoehto ainakaan siellä 7. ja 8. desiilin tietämillä jos Hitas ei ole natsannut ei ole ollut markkinahintainen perheasunto Helsingistä, vaan muutto periferiaan).
Tuohon graafiin ja artikkelista löytyneeseen tietoon 2700 vuokralla asuvasta Hitas-asuntokunnasta nojaten laskin pikaisesti, että Hitas-asunnoissa asui vuonna 2022 noin 22% vuokralaisia (eli siis 78% omistusasujia).
Jos verrataan pääkaupunkiseudun viime aikoina rakennettuihin kovan rahan omistusasuntoihin, vuokralla asuvien asuntokuntien prosentti on kuitenkin selkeästi alhaisempi.
Jotta ei ole ihan täysin käsienheiluttelua millaisista luvuista puhutaan, palaan taas Vaattovaaran ja Vuoren 2023 tutkimukseen
Asuntorakentamisen muutokset pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vuosina 2015–2021. Jos luen sitä oikein, 2015-2021 rakennetuista, omistusasunnoiksi rakennusvaiheessa tilastoiduista asunnoista noin kolmannes oli Helsingissä vuokrakäytössä (tilastokeskuksen mukaan kolmannes asui omistusasunnoissa, rakentamisen tilastoissa "omistusasuntoja" oli puolet, mistä saa laskettua että noin kolmannes meni asuntosijoituskäyttöön). Ja tähän kokonaisuuteen siis tulee mukaan rakennetut uudet Hitas-asunnot, joissa voinee arvioida että korkeintaan se 22% vuokralla (uusissa Hitaksissa todennäköisesti vähemmän, koska uusien hankkimisessa tuli se aiempien Hitaksien omistussääntö voimaan), joten kovan rahan asunnoissa tämä suhdeluku on ollut tätäkin korkeampi. Vantaalla näitä "omistusasuntoja" jotka valmistuivat todellisuudessa vuokra-asunnoiksi oli tutkimuksen mikaan noin puolet. Kun otetaan huomioon, että myös niitä "virallisia" vuokra-asuntoja on kaavoitettu, uusista asuinalueista on tullut hyvinkin vuokra-asuntovaltaisia.
Esimerkiksi uusista asuinalueista Suurpellossa omistusasujia oli 2023 tutkimuksen mukaan vain 13%, Kivistössä 14%, Asolassa viidesosa, Veromiehessä 5%.
Helsingissä taas Kalasatamassa, jossa niitä Hitaksia on, omistusasujia oli kuitenkin 41%, Kruununvuorenrannassa 38%, Kuninkaantammessakin (joka lähiönä melkein Kehä III kupeessa ei tosiaankaan ole kantakaupunkia) 28% eli tuplaten läheiseen Kivistöön nähden. Omistus/vuokra-asuntokaavoitus on toiminut jostain syystä Helsingissä paremmin.
Tämä vain tällaisena paholaisen asianajaja-vaihtoehtoargumenttina miksi Hitas osana muuta asuntorakentamista saattaa ollakin ollut Helsingille taloudellisesti edullinen järjestelmä, jossa jos joltain otetaan taloudellinen tikkari suusta niin naapurikunnilta, ei itse Helsingin asukkailta. Itselläni ei siis ole eikä koskaan ole ollut asuntoa tuollaisessa.
