• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ajattelin vapaata kilpailua yleisemmällä tasolla. Suunnitelmataloutta on yritetty 100 vuoden aikana isossa mittakaavassa eri maissa. Lopputulos on aina ollut surkea.

Et siis halua kertoa, mistä maasta sinulla on hyvät kokemukset sote-asioissa. Ymmärrän kyllä, jos et halua kertoa. Ymmärrät varmaan, että on turhaa vedota omiin kokemuksiin, jos me muut emme tiedä mistä maasta ja kulttuurista puhut.

Mitä käytännössä tarkoitat yksilöllisellä palvelulla? Ymmärrän, että yksilöllinen palvelu tarkoittaa räätälöityä palvelua jollekin yhdelle ihmiselle tai palvelua jollekin tarkoin rajatulle joukolle.
Nyt ei ole kyse suunnitelmataloudesta eikä vapaan kilpailun vastustamisesta. Kyse on ihan käytännön palveluiden järjestämistavasta.

Monissa maissa, kuten vaikkapa Saksa tai Italia, joista minulla on molemmista kokemusta, vaikka en siellä asukaan, sote-palveluja tuottavat myös yksityiset ja järjestöt, mutta niitä ei järjestetä samalla tavalla kilpailutusten kautta kuin Suomessa. Toimijat hyväksytään tiettyjen kriteerien mukaan järjestelmään ja ne tuottavat palveluja rinnakkain.

Suomessa taas palvelut pilkotaan hankinnoiksi ja kilpailutetaan, mikä toimii hyvin joissain asioissa, mutta huonommin sellaisissa palveluissa, joissa ei ole oikeasti toimivia markkinoita. Ja monella alueella Suomessa todellista markkinaa ei ole.

Yksilöllisellä palvelulla tarkoitan tässä sitä, että asiakkaan tarve ei ole helposti standardoitavissa. Esimerkiksi kehitysvammaisten asuminen tai muistisairaiden hoiva ei ole samanlaista “tuotetta”, jota voi vertailla pelkän hinnan ja muutaman kriteerin perusteella (ja Suomessa hinta peittoaa aina laadun). Tämä koska jokainen palvelua käyttävistä on yksilö ja tarvitsee yksilöllistä palvelua.

Eli pointti ei ole kilpailun vastustaminen, vaan se, että kaikki palvelut eivät ole sellaisia, joissa kilpailutus toimii hyvin.
 
^Kaikki palvelut voi kilpailuttaa. Kilpailuttajan pitää osata kilpailuttaa. Ei voi mennä piiloon sen taakse, että voi kilpailuttaa, kun yhtiö, kunta tai hyvinvointialue ei osaa kilpailuttaa. Sitten täytyy hankkia osaamista.
Minulla ei oikein ole enää mitään tähän lisättävää. Olen eri mieltä kuin sinä, mutta kunnioitan oikeuttasi olla eri mieltä ja toivotan hyvää vappua.
 
^Kaikki palvelut voi kilpailuttaa. Kilpailuttajan pitää osata kilpailuttaa. Ei voi mennä piiloon sen taakse, että voi kilpailuttaa, kun yhtiö, kunta tai hyvinvointialue ei osaa kilpailuttaa. Sitten täytyy hankkia osaamista.
Minulla ei oikein ole enää mitään tähän lisättävää. Olen eri mieltä kuin sinä, mutta kunnioitan oikeuttasi olla eri mieltä ja toivotan hyvää vappua.
Toisaalta joku vammaispalvelu jossa asuvat jossain palvelua tarjoavan asumisyksikössä niin jos tämä tuottaja häviää kilpailutuksen, pitäisi nämä vammaiset muuttaa muualle, ei ideaali, kerran ehkä 25v menee mutta muuten jos vaikka 2 tai 5v välein on riski että joutuu muuttaa ja ohjaajat vaihtuu yms niin ei toimi.
 
Toisaalta joku vammaispalvelu jossa asuvat jossain palvelua tarjoavan asumisyksikössä niin jos tämä tuottaja häviää kilpailutuksen, pitäisi nämä vammaiset muuttaa muualle, ei ideaali, kerran ehkä 25v menee mutta muuten jos vaikka 2 tai 5v välein on riski että joutuu muuttaa ja ohjaajat vaihtuu yms niin ei toimi.
Kuten sanoin: kilpailuttajan pitää osata kilpailutus. Pitää tietää mitä ja miten kilpailuttaa. Ei kilpailutuksen tarvitse tarkoittaa sitä, että vammaiset alennetaan huutolaisiksi.
Kuntien ja hv-alueiden ostajien pitäisi käydä oppimassa yksityisissä firmoissa miten kilpailutus hoidetaan niin, että ostaja ja tuottaja ovat tyytyväisiä.
 
^Kaikki palvelut voi kilpailuttaa. Kilpailuttajan pitää osata kilpailuttaa. Ei voi mennä piiloon sen taakse, että voi kilpailuttaa, kun yhtiö, kunta tai hyvinvointialue ei osaa kilpailuttaa. Sitten täytyy hankkia osaamista.
Minulla ei oikein ole enää mitään tähän lisättävää. Olen eri mieltä kuin sinä, mutta kunnioitan oikeuttasi olla eri mieltä ja toivotan hyvää vappua.

Toki kaikki palvelut voi kilpailuttaa. Mutta sitten eri asia, kannattaako kaikki palvelut kilpailuttaa ja saadaanko sillä kokonaisuutta katsoen paras lopputulos aikaiseksi.

Oikein hyvää vappua!
Toisaalta joku vammaispalvelu jossa asuvat jossain palvelua tarjoavan asumisyksikössä niin jos tämä tuottaja häviää kilpailutuksen, pitäisi nämä vammaiset muuttaa muualle, ei ideaali, kerran ehkä 25v menee mutta muuten jos vaikka 2 tai 5v välein on riski että joutuu muuttaa ja ohjaajat vaihtuu yms niin ei toimi.

Niin tai monessa paikkaa tilanne on se, että kun kilpailutetaan, niin palvelun tuottavat kuitenkin ne samat henkilöt, koska todellista kilpailua ei voi syntyä.

Ja haaste on sekin, että ihmisten toimintakyky muuttuu. Joten jos on kilpailutettu kevyempi asumispalvelu ja sitten tarvitaankin myöhemmin enemmän tukea, niin se on asiakas joka muuttaa.
 
^Kaikki palvelut voi kilpailuttaa. Kilpailuttajan pitää osata kilpailuttaa. Ei voi mennä piiloon sen taakse, että voi kilpailuttaa, kun yhtiö, kunta tai hyvinvointialue ei osaa kilpailuttaa. Sitten täytyy hankkia osaamista.
Minulla ei oikein ole enää mitään tähän lisättävää. Olen eri mieltä kuin sinä, mutta kunnioitan oikeuttasi olla eri mieltä ja toivotan hyvää vappua.

Suomessa julkishallinto ottanut isompaa roolia palveluiden järjestämisessä, jolla tappaa kilapailua eri menetelmin, yksi on se että tukee palvelua, luvittaa palveluita, tai ottaa koko järjestämise vastuun itselleen, rajoittamalla tai estämällä vaihtoehtoja. Perusajatus on kaunisa, hyvältä kuullostava, usein perustellaan kustannustehokkuudella, tasapuolisuudella (kaikki saa samanalista) jne.

Julkinenpuoli voi olla myös tuottaja, kokonaan tai osittain, jos kilpailuttaa tuottajia niin sen ajatellaan automaattisesti olevan tehokasta, mutta jos tilaaja märittää tuotteen tarkkaan, niin tarjoajien, tuottajien kilpailu rajoittuu lähinnä siihen miten tahokkaasti ne sen määritellyn tuottaa, mutta on lähinnä pysähtynyttä kehitystä, jossa siivottu löysäily pois.


Oma taiteen haara on sitten nämä julkisenpuolen omistamat yhtiöt, tai siis usein näennäisesti omistetut, miltä sitten tilataan palveluita ilman edes sitä vähää kilpailua. Yhtiöissä sinänsä järkeä, mutta tomintavassa missä niitä käytetään vain ohittamaan muut tarjokkaat.


*************************
Mutta tämätaisi lähteä terveys yhtiöiden keskittymisenä, sillä että ne ovat ostaneet pieniä paikallisia kilpailijoita. Niin osto onnistuu kun tarjoaa yrittäjälle riittävästi ja kun kilpailiviranomaiset ei puutu siihen. Tai siis niillä ei ole ollut keinoja. Ostokiimaa tavallaan aihetti se toivo että soteuudstuksessa tulisi valinnanvapautta, jolloin pääoman kannatti sijoittaa, ja yrittäjän kananttaa nostaa "eläke" ainutkertaisen tilaisuuden tullessa. Toisaalta myös se valinnanvapauden niukkuus , se että julkinnepuoli järjestää terveyspalvelut jättää aika vähän markkinaa.

No onhan se työterveyshuolto, pieni maa, niin monella paikkakunnalla toimivat hankkii palvelut valtakunnalliselta millä laaja toimipiste verkko. jne.
 
Viimeksi muokattu:
Kulta ry on kulttuurialalla samanlainen lobbausjärjestö kuin Soste on sote-alalla. Sitä ylläpidetään OKM:n ja jäsenjärjestöjen maksuilla. Rahat tulevat siis veronmaksajilta valtion kassan kautta.

Nyt Kulta ry saa uuden puheenjohtajan:

Edellinen puheenjohtaja oli Jyrki Katainen (KOK). Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n puheenjohtajan tai hallituksen palkkioista ei ole julkisesti saatavilla tarkkaa euromääräistä tietoa.
Voisiko edes tämän järjestön valtion tuista poistaa jotakin?

Vapun kunniaksi kuuntelen ajankohtaista kulttuuria:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ldmU2HopAa8&list=PL72095543859396F2&index=10
 
Viimeksi muokattu:
Kuten sanoin: kilpailuttajan pitää osata kilpailutus. Pitää tietää mitä ja miten kilpailuttaa. Ei kilpailutuksen tarvitse tarkoittaa sitä, että vammaiset alennetaan huutolaisiksi.
Kuntien ja hv-alueiden ostajien pitäisi käydä oppimassa yksityisissä firmoissa miten kilpailutus hoidetaan niin, että ostaja ja tuottaja ovat tyytyväisiä.
Kyllä mä mieliummin peukuttaisin avointa järjestelmää johon osallistumiskynnys on matala vs. Sitä että tehdään yksi iso keskitetty hankinta jonka myötä jolekulle tietylle toimijalle tulee käytännössä määräaikainen monopoli. Eli mieluummin ns. Oikeaa "Markkinataloutta" kuin määräaikaisia monopoleja.

Kilpailutusprosessi ja jättihankinnat on ainakin omasta mielestä lähtökohtaisesti enemmän suunnitelmataloustyylinen; on tietyt perustavoiteet ja etukäteen lukkoon lyöty rahamäärä, valitaan toimija, ja muita vaihtoehtoja ei sen päätöksen jälkeen yksinkertaisesti ole - ne kaikki sängyt tulee sitten seuraavat 5 vuotta siltä valitulta Irkutskin Metalli- ja lyijynjalostuskombinaatilta, ja sillä sipuli.

Kilpailutus on prosessina äärimmäisen raskas ja hidas. Se toimii jotenkuten jonkun ison mutta selkeästi määriteltävän asiaan kuten tietojärjestelmän hankinnassa tai sillan rakentamisessa. Jossain vanhusten hoivapalveluissa sitten saadaan näitä Esperi Careja jossa sopimussisältöä luetaan kuin piru raamattua, kaikki minmaxataan, ja loppukäyttäjän mielipiteellä ei ole väliä koska kunta maksaa ja kunta ei voi tehdä mitään niin lauan kun paperilla saadaan sitä mitä tilattu - ja vaikka haluaisikin tehdä jotain, on prosessi äärimmäisen raskas ja hidas. Haluatko irtosanoa sen Esperin sopimuksen? No, jonnekin ne papparaiset pitää saada heitettyä ennen kuin pystyt tekemään sen peliliikkeen. Jaa että parempia ja rajumpia sanktiomenttelyjä? Onneksi olkoon, tuplasit juuri sen hankintahinnan, kohta soittelee sitten joku Jarno Liski ja kysyy miksi maksatte 60€ yhdestä password reset tiketistä ja miksi sen hinta ei ollut pisteytyskriteeri hankinnassa.

Sen sijaan jos olisi vapaa markkina jossa ns. raha seuraa käyttäjää, se pappa tai hänen omaiset voisi itse vaihtaa naapurifirmaan ja kokeilla josko siellä hommat luistaisi paremmin, jos sen Esperin palvelu ei miellytä.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
306 317
Viestejä
5 184 679
Jäsenet
82 871
Uusin jäsen
jami111

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom