Miksi 2015 valmistuneessa ei olisi? Olisi erittäin outoa jos 2015 valmistuneessa talossa olisi yksivaihesähköt. Kaikissa uusissa taloissa on ollut jostain 90-luvun loppupuolelta lähtien ja kaikkiin vanhoihinkin asuntoihin ne linjasaneerausten yhteydessä vedetään. Pakollista se ei ole, mutta aika jälkeenjäänyttä suunnittelua olisi vetää nykyään yksivaihesähköjä yhteenkään asuntoon.
Onko siinä 20m2 yksiössä tosiaan jotain tarvetta kolmivaihesähkölle?
Eipä se asunnon koko oikeastaan merkitse tarvitaanko. Liesi sielläkin on ja pyykinpesukonetta, astianpesukonetta, muita keittiökoneita, kylpyhuoneen lattialämmitystä ja huoneistokohtaista iv-konetta. Aika pientä se muu kulutus noiden lisäksi on, niin eipä sillä ole merkitystä, että isommassa on vaikka valoja päällä useammassa huoneessa. Samalla logiikalla ei sitä 60m2 asunnossakaan tarvittaisi. Kyllä se kolmivaihesähkö nyt vaan on silti perusjuttu joka asunnossa nykyään. Ei siitä haittaakaan ole.
Tässä tietysti kysytään ammattilaisilta, mutta ranena ajattelin ehdottaa, ihan vaikka amati mies kytkee.
Saisiko sen älyohjaavan laitteen asennettua samaan paikkaan perinteisen katkaisimen rinnalle? Ei liene ongelma, että valot ovat päällä puhaltimen toimiessa kosteudenpoistojaksolla.
Itse suosittelen ihan ajastinta puhaltimelle. Itsellä on ja ole sitä mieltä että yksi parhaimmista hankinnoista.
Eipä noissa yksivaiheasunnoissa pääsulakkeen suhteen mitään ongelmaa ole, ja ihan yhtälailla niissäkin on liedet, pesukoneet ja ilmanvaihto.
Ajastinta myös suosittelen. Sattuupa tuollainen Abb:n ajastin löytymään avaamattomana pussissa n. -50%, jos kiinnostaa. Tuossa valinnat 15 min, 30 min, 1h, 2 h, 4 h ja 8 h
Yksivaiheisen pääsulale on yleensä 35A, mutta myös 25A on varsinkin vanhemmissa taloissa.
Ohjaus voi tulla myös mittauskeskukselta.
Vaihtoehtoja on monta, tuon tuulettimen voisi vaihtaa esimerkiksi kosteustunnistimelliseen pax passad 30 malliin, sen kylppärin valon voi myös vaihtaa liiketunnistimelliseen. Luultavasti valojen sähköt on ollut ensin ja tuulettimen sähköt on sitten siitä ryöstetty jälkikäteen, todennäköisesti erittäin helppo muuttaa kytkentää niin, että tulisi jatkuva virta sinne tuulettimelle, se tuuletin olisi kuitenkin syytä vaihtaa kosteustunnistimelliseen ja lisätä erillinen kytkin, että sen tuulettimen saa myös virrattomaksi halutessaan. Jos vanhoja vetoja on haastava käyttää hyväksi, voisi paikasta riippuen myös ehkä harkita että loppuvedon tekee pinta-asennuksena uusiksi sieltä puhaltimelta.
Talossa on vain yksi keskus. Tässä vielä kuva, kuvassa ohjauskytkimet vasemmalle. Minkähän ihmeen takia sähkölaitos haluaisi sinetöidä tuon ohjaussulakkeen? On myös sinetöity tuo oikean puolen kansi niin ei pääse kurkistamaan miten johdot on vedetty. Eipä tässä tosin jää paljon muuta vaihtoaehtoa kun leikata sinetit hittoon ja alkaa ihmettelemään. Tuskin siitä kuitenkaan vankilaan joutuu.
Jos kontaktorissa ei itsessään ole mitään snubberia niin kyllä minä laittaisin, kuitenkin Shellyn dokumenteissa ohjeistetaan käyttämään snubberia induktiivisissa kuormassa, esim kontaktorien kanssa.
Talossa on vain yksi keskus. Tässä vielä kuva, kuvassa ohjauskytkimet vasemmalle. Minkähän ihmeen takia sähkölaitos haluaisi sinetöidä tuon ohjaussulakkeen? On myös sinetöity tuo oikean puolen kansi niin ei pääse kurkistamaan miten johdot on vedetty. Eipä tässä tosin jää paljon muuta vaihtoaehtoa kun leikata sinetit hittoon ja alkaa ihmettelemään. Tuskin siitä kuitenkaan vankilaan joutuu.
Joo myönnän että nämä talosähköt on hyvinkin vierasta aluetta, vaikka sähköalan tutkinto löytyykin. Keskuksesta ei ole mitään dokumentteja, joten vaikutti loogiselta että tottakai ohjaussulakkeeksi merkitty on näitä ohjauksia varten. Sain kaverilta oman talonsa keskuksen ohjauskuvan niin asia selvisi. Nyt täytyy vaan metsästää se sulake jonka takana ohjaukset ovat.
Se sinetöity sulake on syöttänyt vasemmassa ristikkopaikassa ollutta tariffinohjauslaitetta, nykymittareissa se on sisäisenä, joten sulaketta ei tarvitse.Talossa on vain yksi keskus. Tässä vielä kuva, kuvassa ohjauskytkimet vasemmalle. Minkähän ihmeen takia sähkölaitos haluaisi sinetöidä tuon ohjaussulakkeen? On myös sinetöity tuo oikean puolen kansi niin ei pääse kurkistamaan miten johdot on vedetty. Eipä tässä tosin jää paljon muuta vaihtoaehtoa kun leikata sinetit hittoon ja alkaa ihmettelemään. Tuskin siitä kuitenkaan vankilaan joutuu.
Näinhän se oli. Ruuvailin yksi kerrallaan lämmityksen sulakkeita auki niin löytyi lopulta se jonka perässä ohjaukset on.
www.k-rauta.fi
Tuollaihan nuo juuri hajoavat yleensä, eli "säätöalue" menee kapeaksi. Uutta vaan tilalle niin alkavat toimimaan normaalisti.
Meillä on 6-7 vuotta sitten vaihdetut termostaatit ja niissä on ihan sama ominaisuus. Kaksi samanlaista termostaattia, joten tuskin molemmat hajonneet näin nopeasti? On siis vasta ostettu talo, joten ei tietoa onko termarit joskus toimineet eri tavalla.
www.asennustuotteet.fi
Uppo-kojerasiasta oikeaoppinen haaroitus pintavetoon, eli olikos siten että kojerasian päälle esim. ABB Jussi "saneeraukotelo" eli pintakehys minkä saa ruuvattua kojerasian 60mm jakoon, taustan avattua, ja siihen Jussi pistorasiakoje kehyksineen, ja pintarasian pohjasta tai kyljestä ulos pintavedolla haaroitusta varten, kojeen haaroitusliittimistä. Alakautta jos toiveet IP-21 säilyvyydestä.
Pintakehys, Jussi, 1-osainen, 1-osaiselle kojeelle, 85mm peitelevylle, h=22 | ABB Oy, Asennustuotteet
Pinta-asennuskotelo Jussi uppoasennus tuotteille. Käytetään 85mm peitelevyjen kanssa. Kotelon korkeus 22mm.
Samaa kysymystä on aikaisemminkin käsitelty foorumilla:
Miksi tässä tapauksessa jatkojohto näyttäisi pahentavan ongelmaa?
Varmaan virtapiirin sulkeva hyvä kontakti muodostuu nopeammin ja kerrasta, kun jatkojohdon kytkin käännetään päälle vs. pistokkeen söhrääminen reikään.
Ei pahenna ongelmaa vaan pitkällä jatkojohdolla vastus (R) kasvaa jolloin RC aikavakio kasvaa ja konkat latautuvat hitaammin ja virta on pienempi.
Jos luet alkuperäisen kysymyksen, siinä kerrotaan että sulake menee useammin jatkojohdon kanssa.
@Ogeli selvästikin käsitti tämän ja jatkoi aiheesta laajemmin.
Tässä jatko-johdossa ei siis ole muuta kuin tietokone (+näyttö?)? Erikoista jos yhdellä laitteella polttaa. Itsellä tullut ongelmaa kun 2 keskusyksikköä (+ehkä näyttö) ja niihin tulee virta samanaikaisesti.
Juu ymmärrän tuon teoreettisen pohdiskelun perusteet, mutta kun tässä nimenomaan näyttäisi menevän päinvastoin. Toki tuo esittämäsi mahdollisuus, siis että siellä on kiinni muitakin laitteita, voi selittää.
Vanha keskustelu mutta löytyikö tähän jotain ratkaisua? Minulla nyt sama tilanne missä Massiven työtasovalaisin on pimeänä ja loisteputken vaihto ei auttanut. Ja kuten alkuperäinen postaaja, en myöskään haluaisi alkaa vaihtamaan koko systeemiä missä valaisin ja pistorasiakombo.
Se vastaus heti viestin jälkeen? Sähkäri ohittamaan elektroninen liitäntälaite ja sitten käyttää led putkia.
Lidlissä oli just LED-työpistevalaisimia hintaan 9.99€ kpl, hain semmoiset ja löin kaapin alapintaan 2-puoleisella teipillä
