Kysymyksiä&Vastauksia (Pieniä kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mika!
  • Aloitettu Aloitettu
Riippuu vähän rakenteesta mutta kalliimman pään rakenneilmaisimet (esim. osa Boschin laitteista) löytää suht hyvin muoviset asennusputketkin seinän sisältä. Ei älyttömiä maksa vuokrata päiväksi.

Tai sitten vetojousi putkeen ja kokeilee ensin ihan perus-rakenneilmaisimella jos onnistaa.

Pk-seudulla noita rakenneilmaisimia saa kirjastoista lainaksi. En tiedä miten muualla.

Meinaatko, että rakenneilmaisin tunnistaisi siis sen metallisen vetojousen metallin sieltä? Seinissä menee varmaan aika paljon sekä muovisia putkia että mahdollisesti metallia, niin mietin tarkkuutta. Muoviputkia ainakin mahdollisesti useampi lähekkäin.
 
Alilta/Temusta vaikka semmonen verkkokaapelin testeri missä tutka samassa, jos ei ole kiire. Hinta varmaan kympin luokkaa, sen jälkeen pujottaa verkkokaapelin sinne, lyö lähettimen piuhat kiinni ja vastaanottimella etsii oikean paikan.
 
Ei vaikuta enää pieneltä kysymykseltä, mut kaipa tota voisi ensihätään tosiaan kokeilla jollain ääntä pitävällä laitteella. Korkeataajuista ääntä pitävällä, nii vähä ainaki tarkentaa? Jos ei toimi nii sit ei toimi eikä ole montaa euroa hukattuna.

e: miksei jopa joku värisevä vekotin. ja tarviiko ees ääntä pitää, jos sitä sais sen verra liikuteltua, että kopisisi..
 
Millä tuota putken sijaintia lähtisi selvittämään? Kamera ei paljon tuo lisäarvoa, jos putki päättyy seinän sisälle.
Pölynimurin letku puoliksi tiiviisti teipillä kiinni sähköputken päähän ja jos imurista löytyy tehosäätö niin aloittelet pienellä teholla, ja lähdet kuuntelemaan että mistä mahdollisesti kuuluisi putken toisen pään suhina ja vihellys.
Tarvittaessa tiivistät imurin letkua putkeen teipillä paremmin tai nostat imurin tehoja, niin äänen taso kasvaa avoimessa päässä.
 
Kolmekerroksinen suuri talo, ja olisi tarve saada verkkokaapeli keskikerroksesta ylimpään kerrokseen. Ylimmästä kerroksesta menee putkia alas johon kaapeli voisi laittaa, ja yksi putki on vapaana. Ongelma on, että en tiedä mihin se päättyy, epäilys on, että se on jossain remontissa jäänyt seinien sisään. Voi mennä keskikerrokseen tai kellarikerrokseen ja mihin päin vaan. Vetelemällä vaijeria kuulee alemmissa kerroksissa äänen jostain, mutta ei oikein osaa paikallista, että missä se on. Millä tuota putken sijaintia lähtisi selvittämään? Kamera ei paljon tuo lisäarvoa, jos putki päättyy seinän sisälle.

DIY-ratkaisuna vaijerin päähän joku pieni kovaa ääntä pitävä laite, mutta en tiedä mikä sellainen olisi. Putki on sellainen vaalea ehkä pari cm halkaisijaltaan oleva muoviputki. Tähän tarkoitukseen on varmasti myös oikeita laitteita, jotain joissa on putkeen laitettava lähetin ja sitten toinen laite joka näyttää sen sijainnin?
Miten olisi piezosummeri? Ei olisi ainakaan kallis kokeilu.
 
Itse en ehkä jaksaisi nähdä vaivaa selvittää mihin putki mahdollisesti vie. Jos seinät on levya, niin tekisin vain reijän haluttuun kohtaan ja alakertaan vastaava ja uusi putki tilalle.
 
Itse en ehkä jaksaisi nähdä vaivaa selvittää mihin putki mahdollisesti vie. Jos seinät on levya, niin tekisin vain reijän haluttuun kohtaan ja alakertaan vastaava ja uusi putki tilalle.

Lattia on noin puolen metrin paksuinen tai enemmänkin kerrosten välillä ja en tiedä tarkkaan mitä siellä menee missäkin, ei kyllä oikein voi lähteä tekemään reikää. Talo on rakennettu 1932 ja saneerattu täysin kahdessa erässä 1990-luvulla ja 2000-luvulla. Ei oikein ole sellaista helppoa paikkaa mistä mennä läpi.
 
Kuinka ssd-levy kestää käyttämättömänä säilytystä.

Olisi tuollainen n. 10 vuotta vanha Samsung 840 Pro ssd-levy, joka on ollut käyttämättömänä viitisen vuotta. Kärsiikö levy siitä, eli saako siitä vielä kokoonpanoon toimivan levyn. Levy on poistettu käytöstä aikoinaan toimivana, eli sen puolesta olisi oletettavaa levyn toimivan.
 
Kuinka ssd-levy kestää käyttämättömänä säilytystä.

Olisi tuollainen n. 10 vuotta vanha Samsung 840 Pro ssd-levy, joka on ollut käyttämättömänä viitisen vuotta. Kärsiikö levy siitä, eli saako siitä vielä kokoonpanoon toimivan levyn. Levy on poistettu käytöstä aikoinaan toimivana, eli sen puolesta olisi oletettavaa levyn toimivan.
Eikö toi nyt helpoiten ois tullu ilmi, ku oisit laittanu sen koneeseen ja todennu sen toimivan? Eli vastaukseni on, että ei kärsi ja toimii. Mut iha mutua on.
 
Eikö toi nyt helpoiten ois tullu ilmi, ku oisit laittanu sen koneeseen ja todennu sen toimivan? Eli vastaukseni on, että ei kärsi ja toimii. Mut iha mutua on.
Siinähän se ongelma juuri onkin.

Levyn toimivuutta on hankala todentaa, kun sitä ei oikein saa helposti kokeiltua nykyisellä koneella ja kone johon se olisi tarkoitus asentaa on vasta alkutekijöissä.

Tarkoitus olisi saada kokoonpano mahdollisimman edullisesti, joten joutuu näitä asioita miettimään.
 
Kuinka ssd-levy kestää käyttämättömänä säilytystä.

Olisi tuollainen n. 10 vuotta vanha Samsung 840 Pro ssd-levy, joka on ollut käyttämättömänä viitisen vuotta. Kärsiikö levy siitä, eli saako siitä vielä kokoonpanoon toimivan levyn. Levy on poistettu käytöstä aikoinaan toimivana, eli sen puolesta olisi oletettavaa levyn toimivan.
Ei pitäisi olla tässä tapauksessa ongelmia, eri asia jos pitäisi viisi vuotta käyttämättömänä olleelta flash-muistilta saada talteen dataa.
En vastaa kuitenkaan yhtään mistään.
 
Ei pitäisi olla tässä tapauksessa ongelmia, eri asia jos pitäisi viisi vuotta käyttämättömänä olleelta flash-muistilta saada talteen dataa.
En vastaa kuitenkaan yhtään mistään.
Sillä levyllä olevalla datalla ei ole merkitystä, koska levy vedetään joka tapauksessa tyhjäksi ja uutta dataa päälle. Pitää lähteä liikkeelle oletuksesta, että levy toimii ja sitä voi käyttää enemmän tai vähemmän ongelmitta. Kiitoksia kummallekin vastaajalle.
 
Mistä Suomesta löytyis lamppu näillä spekseillä
  • E27
  • 2000 - 2700 K
  • n. 100 lm
  • halkaisija enintään 68 mm
Saunassa nykyinen polttimo 180 lm ja siitä sais n. puolet ottaa valotehosta pois. Ei tarvi olla mikään kuumankestopolttimo ku tuon on ehkä 1 h/kk päällä.
 
Miksi Suomessa on ja on ollut tapana kopauttaa viinapullon pohjaa kyynärpäähän ennen korkin avaamista? Onko tavalla jotain muuta kuin rituaalista merkitystä? Tehdäänkö tätä muualla?
 
Miksi Suomessa on ja on ollut tapana kopauttaa viinapullon pohjaa kyynärpäähän ennen korkin avaamista? Onko tavalla jotain muuta kuin rituaalista merkitystä? Tehdäänkö tätä muualla?
Metallinen korkki aukeaa helpommin, kun kyynärpäällä kopsauttaa lasipullon pohjaan ennen avaamista.
 
Miksi Suomessa on ja on ollut tapana kopauttaa viinapullon pohjaa kyynärpäähän ennen korkin avaamista? Onko tavalla jotain muuta kuin rituaalista merkitystä? Tehdäänkö tätä muualla?
Taitaa olla ihan suomalainen erikoisuus (Ruotsissa ja Virossakin saatetaan joskus kopauttaa, mutta pullolla pöytää) tuo kyynärpäällä kopautus. Syitä voisivat olla kieltolain aika ja suomalaisten vähäpuheisuus. Kopauttamalla saa sanattomasti viestittyä, että kohta alkaa.

En näe, että kopautus voisi mitenkään helpottaa avaamista, mikä vaatisi paineen alentumista ja/tai nesteen tunkeutumisen kierteisiin, jotka sijaitsevat pullonkaulan ulkopinnalla ja tiivistekin on siinä matkan varrella. Vai voisiko avaaminen sittenkin keventyä x % sillä, että iskun ansiosta tiivisteen sisimmän reunan alle pääsisi tunkeutumaan voitelua? Jos noin olisi, niin minun on hyvin vaikea uskoa, että muut kansat eivät olisi ottaneet helpotuskeinoa käyttöön, vaan vain vahvat ja sisukkaat suomalaiset.
 
Taitaa olla ihan suomalainen erikoisuus (Ruotsissa ja Virossakin saatetaan joskus kopauttaa, mutta pullolla pöytää) tuo kyynärpäällä kopautus. Syitä voisivat olla kieltolain aika ja suomalaisten vähäpuheisuus. Kopauttamalla saa sanattomasti viestittyä, että kohta alkaa.

En näe, että kopautus voisi mitenkään helpottaa avaamista, mikä vaatisi paineen alentumista ja/tai nesteen tunkeutumisen kierteisiin, jotka sijaitsevat pullonkaulan ulkopinnalla ja tiivistekin on siinä matkan varrella. Vai voisiko avaaminen sittenkin keventyä x % sillä, että iskun ansiosta tiivisteen sisimmän reunan alle pääsisi tunkeutumaan voitelua? Jos noin olisi, niin minun on hyvin vaikea uskoa, että muut kansat eivät olisi ottaneet helpotuskeinoa käyttöön, vaan vain vahvat ja sisukkaat suomalaiset.
Se mitä siinä iskussa tapahtuu, liittyy kavitaatioon. Pullon sisällä olevalla nesteellä on massaa ja siten inertiaa. Kun pulloa kopauttaa kyynärpäällä, siirtyy pullo nopeammin kuin sisällä oleva neste, aiheuttaen korkin päähän tyhjiö"kuplan", minkä sitten tyhjiö itsessään vetää nopeasti kasaan, aiheuttaen paineiskun korkkiin.

Tuolla samalla tekniikalla saa esim. lasisesta kaljapullosta räjäytettyä pohjan irti, kun sitä lyö riittävän napakasti korkkiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
298 452
Viestejä
5 083 984
Jäsenet
81 497
Uusin jäsen
antton00

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom