Vantaan Porttipuistossa seisoo S-Market, jonka ei oikeasti kuuluisi olla siellä. Ei ainakaan, jos Vantaan kaupungin tahto olisi toteutunut ja kaavamääräyksiä noudatettu.
Siellä Ikean naapurissa market on kuitenkin ollut jo neljättä vuotta.
S-marketille järjestyi paikka poikkeusluvalla, kun Vantaan kuntapoliitikot puuttuivat asiaan ja kävelivät virkamiesten yli. Muiden kaupparyhmien vastaavat toiveet oli aiemmin torpattu.
Juridisesti asiassa ei tapahtunut mitään väärää. Vaikka kaikki meni sääntöjen mukaan, epäilys jäi kytemään: suosittiinko osuuskauppaa?
S-ryhmän vahva asema on jo pitkään herättänyt kysymyksiä. Sillä on lähes puolet päivittäistavarakaupan markkinasta ja vahva ote hotelli- ja ravintola-alaan sekä huoltamoihin.
HS Visio selvitti, miten syvälle suomalaiseen kunnallispolitiikkaan S-ryhmän lonkerot ulottuvat ja kuinka paljon poliitikkoja osuuskaupan hallinnossa istuu.
S-market on käytännössä tullut Vantaan Porttipuistoon jäädäkseen, vaikka alun perin HOK-Elanto sai sille määräaikaisen poikkeusluvan. Nyt se tutkii lisärakentamista tontille.
Se, että poliitikot puuttuvat kaavoitukseen ja haluavat muuttaa virkamiesten suunnitelmia, ei ole ongelma. Se kuuluu demokratiaan.
Huolta sen sijaan herättää se, että moni kunnallispoliitikko istuu myös osuuskaupan hallinnossa.
Osa poliitikoista on tehtävissä, joissa päätetään kaavoituksesta ja tonttien jakamisesta kaupoille.
Kaupoille kaavoitus ja tontit eivät ole pikku juttu, sillä sijainti on yksi kauppojen tärkeimmistä kilpailuvalteista. Suomessa ruokakaupan saa perustaa vain sitä varten kaavoitettuun paikkaan.
Ruokakaupat halutaan pitää lähellä asutusta eikä automatkan päässä. Esimerkiksi Porttipuistossa ei ole asutusta, vaan se oli kaavoitettu tilaa vieville kaupoille, kuten huonekaluliikkeille.
Poliitikkojen vahva rooli juontaa juurensa osuusliikkeen erityispiirteestä. Osuusliikkeen hallintomallissa asiakkaat omistavat yhtiön ja valitsevat vaaleilla itselleen edustajat kaupan luottamuselimiin.
Jostain syystä näille paikoille pyrkii erityisen paljon poliitikkoja.
Pystyvätkö kahdella pallilla istuvat poliitikot säilyttämään puolueettomuutensa? Vai löytyykö heiltä enemmän ymmärrystä S-ryhmälle, jonka strategioihin heidät on vihitty sisään?
Poliitikkojen kaksoisroolista on tullut maan tapa. Oikeusoppineella on tälle ikävämpikin nimitys.
”Kyse on vähintään rakenteellisesta esteellisyydestä, ellei jopa rakenteellisesta korruptiosta”, sanoo hallinto-oikeuden emeritusprofessori
Olli Mäenpää.
Näin selvitys tehtiin
● HS:n selvityksessä on tutkittu, kuinka moni S-ryhmän osuuskauppojen edustajistojen ja hallintoneuvostojen jäsenistä on myös kunnanvaltuuston tai kunnanhallituksen jäsen. Mukaan on laskettu myös varavaltuutetut.
● Tiedot on kerätty vuoden 2025 kuntavaalien tulostiedoista oikeusministeriöstä ja S-ryhmän 26 osuuskaupan ilmoittamista tiedoista.
● Tietojen varmentamiseen on käytetty muun muassa Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Digi- ja väestötietoviraston tietoja sekä journalistista tiedonhankintaa.
● Luvut perustuvat vuoden 2024 osuuskauppavaalien ja kuntavaalien jälkeiseen tilanteeseen. Sen jälkeen on voinut tapahtua henkilövaihdoksia.
Kahdella pallilla istuvien poliitikkojen määrä ei ole aivan mitätön.
HS:n selvitys paljastaa, että Suomessa on noin 530 kunnanvaltuuston tai -hallituksen jäsentä, jotka toimivat myös S-ryhmän luottamustehtävissä.
Kaikkiaan poliitikot ovat miehittäneet 40 prosenttia osuuskaupan reilusta 1 300 luottamustehtävästä.
Osa poliitikoista on myös kansanedustajia. Tällaisia henkilöitä on 24.
Vahvimmin poliitikot näkyvät pääkaupunkiseudun osuuskaupassa HOK-Elannossa, jonka luottamustehtävistä 65 prosenttia on kunnallispoliitikkojen hallussa.
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenistä peräti joka viides istuu HOK-Elannon hallinnon luottamustehtävissä.
Mukana on paljon päivänpolitiikan isoja nimiä ja pitkän linjan konkareita. Ministereitäkin on paikoilla nähty.
Toiseksi eniten poliitikkoja on Turun osuuskaupassa, jossa heidän osuutensa on 55 prosenttia. Myös Satakunnan osuuskaupassa poliitikot ovat miehittäneet puolet luottamuselinten paikoista.
Eniten osuuskaupan luottamustehtävissä on keskustan poliitikkoja.
Keskustalla on 27 prosenttia Suomen osuuskauppojen edustajistopaikoista, kun kokoomus ja Sdp jakavat seuraavat sijat 22 prosentin lukemilla.
Pääkaupunkiseudun HOK-Elannossa suurin puolue on Sdp 27 prosentin osuudella. Kokoomuksella on 25 ja vihreillä 14 prosenttia paikoista.
Poliitikkojen keskuudessa S-ryhmän luottamustehtävät ovat erittäin haluttuja. Niihin pyritään neljän vuoden välein pidettävissä osuuskauppojen vaaleissa.
Joistakin tehtävistä maksetaan muhkeita, tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen palkkioita. Joskus jopa yhtä paljon kuin keskituloinen suomalainen vuodessa tienaa.
Rahakkaimmat ja samalla vallakkaimmat paikat ovat osuuskaupan hallintoneuvostossa.
Esimerkiksi HOK-Elannossa puheenjohtajalle maksettiin viime vuonna palkkioina yhteensä yli 57 000 euroa ja varapuheenjohtajille 39 000–41 000 euroa. Summat sisältävät sekä kiinteät kuukausikorvaukset että erilliset kokouspalkkiot.
Hallintoneuvoston muille jäsenille maksetaan vain kokouspalkkiot. Ne olivat viime vuonna keskimäärin noin 5 500 euroa.
Lisää rahallista etua kertyy ostosten alennuksista. HOK-Elannossa hallintoneuvoston jäsenet perheineen saavat samat henkilökunta-alennukset ja S-Pankin korkoedut kuin osuuskaupan työntekijät.
Esimerkiksi S-marketin kassalla se tarkoittaa kolmen prosentin alennusta ruoasta. Sokoksen ja Prisman käyttötavarat voi ostaa 20 prosentin alennuksella.
Suurimmat huolet kaksoisroolista liittyvät hallintoneuvoston poliitikkoihin, sillä neuvostossa päästään liiketoiminnan kannalta merkittävien asioiden äärelle.
Siellä käsitellään erinäisten valvontatehtävien lisäksi isoja strategisia linjauksia kuten esimerkiksi laajenemista uusille toimialoille tai vetäytymistä jostain. Kauppapaikka-asiat kuuluvat hallitukselle.
Edustajisto sen sijaan toimii enemmänkin keskustelufoorumina asiakasomistajien ja johdon välillä. Se kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa, ja jäsenille maksetaan 780 euron kokouspalkkiot.
Näillä
Edustajisto
● Osuuskauppavaaleissa valittava edustajisto käyttää asiakasomistajille kuuluvaa valtaa.
● Päättää muun muassa osuuskaupan säännöistä ja ylijäämän käytöstä ja vahvistaa tilinpäätöksen. Jäsenet voivat tehdä aloitteita hallitukselle.
● Edustajisto on osuuskaupan korkein päättävä elin samaan tapaan kuin yhtiökokous osakeyhtiössä. Edustajisto valitsee hallintoneuvoston.
Hallintoneuvosto
● Hallintoneuvosto valitsee osuuskaupan toimitusjohtajan ja hallituksen ja valvoo niiden toimintaa.
● Hallintoneuvosto muun muassa vahvistaa osuuskaupan keskeiset strategiat ja päättää toiminnan olennaisista muutoksista.
Porttipuiston S-market sijaitsee alueella, jonka lähelle rakennetaan Vantaan ratikkareittiä. Se tekee paikasta houkuttelevan.
”Olen aina sitoutunut luottamustehtäviin riippumatta siitä, maksetaanko niistä palkkiota tai ei”, sanoo kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Mia Laiho (kok). HOK-Elanto maksoi hänelle viime vuonna palkkioita 39 000 euroa. (Kuva: Ville Honkonen / IS)
Mitä poliitikot itse ajattelevat kaksoisroolistaan?
Kansanedustaja
Mia Laiho (kok) on Espoon kaupunginvaltuutettu ja istuu toista kautta HOK-Elannon hallinnossa.
Hän toimii HOK-Elannon hallintoneuvoston varapuheenjohtajana, ja osuuskauppa maksoi hänelle viime vuonna yli 39 000 euroa palkkiota.
Laihon mielestä kaksoisrooli osuuskaupassa ja politiikassa ei ole ongelma.
”Omat tehtäväni ovat tällä hetkellä sellaisia, että eturistiriitoja ei pitäisi tulla”, Laiho sanoo.
Hän toimii puheenjohtajana kaupunginvaltuuston kasvun ja oppimisen lautakunnassa.
Valtuustossa toimiminen ”ei lähtökohtaisesti aiheuta esteellisyyttä päätöksenteossa”, Laiho sanoo. Helpommin eturistiriitoja voi Laihon mielestä tulla kaupunginhallituksessa, jossa käsitellään kaava-asioita.
”Olin jonkin aikaa HOK-Elannon hallintoneuvostossa samaan aikaan kun olin Espoon kaupunginhallituksessa. Jääväsin tuolloin itseni aina, jos käsittelyssä oli vähänkin jotain HOK-Elantoa sivuavaa.”
Laiho ei ole enää hakeutunut kaupunginhallitukseen, koska hänen mukaansa on yksinkertaisempaa, kun ei tarvitse miettiä mahdollisia kytköksiä.
Vastuullisetkaan tehtävät eivät hänen mukaansa kuitenkaan tee ketään automaattisesti esteelliseksi.
”Silloin pitää vain olla huolellinen ja jäävätä tarvittaessa itsensä.”
Osuuskauppaan lääkäritaustainen Laiho sanoo halunneensa, jotta pääsee vaikuttamaan suomalaisten arjen valintoihin eli siihen, että kaupoissa olisi tarjolla terveellisiä, kotimaisia, ekologisia ja myös edullisia tuotteita.
Onko palkkioilla vaikutusta siihen, että osuuskaupan paikat ovat niin haluttuja poliitikkojen joukossa?
”Saattaa palkkioillakin olla oma merkityksensä”, Laiho toteaa.
Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd) korostaa, että valinta osuuskaupan edustajistoon tapahtuu vaaleilla, joten tehtävässä toimiminen edellyttää, että ihmiset antavat luottamuksensa. (Kuva: Juhani Niiranen / HS)
Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Eveliina Heinäluoma (sd) tunnetaan HOK-Elannon vaalien äänikuningattarena. Hänellä on menossa toinen kausi edustajiston jäsenenä.
Heinäluoma ei pidä politiikkojen kaksoisroolia ongelmana.
”Päättäjät voivat olla mukana erilaisissa yhdistys-, säätiö- tai osuustoiminnan luottamustehtävissä. Olennaista on, että tehtävistä kerrotaan avoimesti ja ettei osallistu sellaiseen päätöksentekoon, joka vaarantaa puolueettomuuden”, Heinäluoma sanoo.
Heinäluoma uskoo, että osuuskauppatehtävät kiinnostavat poliitikkoja aatteellisen ja historiallisen taustansa vuoksi. Hänen oman puolueensa Sdp:n vaikuttajat ovat olleet aina mukana osuustoiminnassa.
Itse hän haluaa edistää HOK-Elannossa muun muassa reilua työnantajapolitiikkaa, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä.
Laki on Suomessa väljä, ja esteellisyys jää pitkälti poliitikkojen omaan harkintaan.
Miltä tämä oikeusoppineen silmin näyttää?
Koska Suomessa ei ole sääntelyä rakenteelliselle esteellisyydelle eikä rakenteelliselle korruptiolle, ei voida määrittää, onko kyse rangaistavasta tai laittomasta toiminnasta, emeritusprofessori Mäenpää sanoo.
”Vaikka laki ei sitä suoranaisesti kiellä, ongelmana on, että yleinen hyväksyttävyys ja puolueettomuus vaarantuvat”, Mäenpää sanoo.
Moni kaksoisroolissa toimiva poliitikko jäävää itsensä oma-aloitteisesti, vaikka laki ei sitä vaatisikaan.
”Juridisesti jäävääminen on varmasti riittävä ja hyvä käytäntö. Se ei kuitenkaan poista kaikkia huolia puolueettomuuden vaarantumisesta”, Mäenpää sanoo.
Kahdella pallilla istuva poliitikko voi Mäenpään mukaan kokea, että hänen pitäisi toimia osuuskaupan etuja edistävästi tai ei ainakaan haitata niitä.
”Vaikka henkilö olisi kuinka puhtoinen ja korkea moraaliltaan, tällainen kytkentä aiheuttaa väistämättä sellaisen epäilyn. Se on huonoa hallinnon uskottavuudelle ja objektiivisuuteen kohdistuvalle odotukselle”, Mäenpää sanoo.
Suurimmat ongelmat kytkyistä syntyvät Mäenpään mukaan kunnissa ja hyvinvointialueilla, ja ne voivat näkyä erityisesti kaavoituksessa ja hankintapäätöksissä.
Kansanedustajan työssä Mäenpää ei näe samanlaista ongelmaa. Edustajia on sen verran paljon, että vaikutus liudentuu.
Pitäisikö tällaiset kytkyt kieltää tai asettaa niille rajoituksia?
Mäenpään mukaan esteellisyyssääntöjä voisi olla tarpeen tarkistaa ja tiukentaa esimerkiksi kaavoitusasioissa.
Nyt kunnanvaltuutetut ovat esteellisiä ainoastaan, jos käsittelyssä on valtuutettua henkilökohtaisesti koskeva asia. Tiukemmin esteellisyyspykälät rajoittavat kunnanhallituksissa ja lautakunnissa tehtävää työtä.
Kaikki luottamushenkilöt joutuvat kuitenkin arvioimaan omaa esteellisyyttään.
Porttipuiston S-market oli erittäin poikkeuksellinen yksittäistapaus, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila sanoo. Yleensä poikkeuslupia käytetään vain pienissä muutoksissa.
Palatkaamme Vantaan Porttipuistoon, jossa poikkeusluvalla rakennettu S-market seisoo. Menikö kaikki neljä vuotta sitten niin kuin piti?
”Päätös oli poliittinen ja lautakunnassa yksimielinen. Siitä ei valitettu. Sen mukaan on menty”, sanoo Vantaan maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja
Tero Anttila.
Hänen mukaansa Porttipuistossa oli kyse erittäin poikkeuksellisesta yksittäistapauksesta.
”Ei kaupunkia pitäisi rakentaa poikkeusluvilla vaan voimassa olevien kaavojen mukaisesti.”
Anttilan mukaan mitään kaupparyhmää ei ole suosittu Vantaalla yli muiden kauppapaikkojen ja tonttien jaossa.
”En myöskään tunnista tällä hetkellä epäasiallista vaikuttamista S-ryhmän tai minkään muun kaupan taholta”, Anttila sanoo.
Selvää kuitenkin on, että Kesko ja Lidl olivat aiemmin yrittäneet turhaan saada Porttipuistoon ruokakauppaa.
Osuuskauppa keksi kuitenkin hakea poikkeuslupaa. Se oli jo ostanut paikalla sijainneen entisen Kodin Ykkösen kiinteistön.
Vantaa torppasi ensimmäisen poikkeuslupahakemuksen, mutta Osuuskauppa teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen.
Kaupungin virkamiehet esittivät, että se hylätään, mutta kuntapoliitikot eli ympäristölautakunta puuttui peliin. Poikkeuslupa heltisi.
Lautakunnan varapuheenjohtaja oli HOK-Elannon edustajiston jäsen, mutta hän jääväsi itsensä asian käsittelystä.
Suosittiinko Vantaalla HOK-Elantoa?
”Väitteet siitä, että meitä olisi suosittu, ovat perättömiä”, sanoo HOK-Elannon kiinteistöjohtaja
Timo Myllynen.
Poikkeusluvan saamiselle oli hänen mukaansa hyvät perusteet, koska Vantaan yleiskaava oli muuttumassa lähivuosina. Uusi kaava sallisi alueelle päivittäistavarakaupan.
”Tiedossamme ei ole, että kukaan muu alueen kiinteistönomistaja olisi hakenut vastaavaa poikkeamislupaa”, Myllynen huomauttaa.
HOK-Elanto tutkii parhaillaan, voisiko se tehostaa tontin käyttöä hybridirakentamisella eli yhdistämällä kaupan, asuntoja ja muita tiloja samalle tontille, kun Vantaan ratikka valmistuu.
Myllysen mielestä kritiikille poliitikkojen kaksoisroolista ei ole perusteita. HOK-Elanto ei hänen mukaansa ole saanut tilanteesta kilpailuetua.
”Poliitikot jääväävät itsensä nykyään erittäin herkästi. Tiedossani ei ole yhtään tapausta, joissa esteellisyyssääntöjä olisi rikottu osuuskauppaan liittyvien asioiden käsittelyssä”, Myllynen sanoo.
Hänen mukaansa S-ryhmä ohjeistaa ja kouluttaa niin poliitikkoja kuin muitakin hallinnossa mukana olevia esteellisyyssäännöksistä.
Vantaan Porttipuisto ei ole ainoa hämmennystä herättänyt tapaus.
Porvoossa nähtiin viime vuonna erikoinen tapaus, kun Sdp:n kaupunginvaltuutettu lähti vaatimaan osuuskauppa Varuboden-Oslalle oikeutta rakentaa Prisma Porvoon Tarmolaan.
Näin siitä huolimatta, että kaava ei sallinut paikalle hypermarketia ja kaupunki oli osoittanut Prismalle tontin toisaalta.
Vaatimus torpattiin, ja osuuskauppa tyytyi kohtaloonsa. Se suunnittelee nyt paikalle kaavan sallimaa S-marketia.
Joensuussa on puolestaan viime viikkoina kiistelty kaupungin musiikki- ja kulttuuritalohankkeesta, jonka kaupunki haluaa toteuttaa Pohjois-Karjalan osuuskaupan kanssa.
Turussa herätti viime syksynä kritiikkiä se, että kaupunki kaavaili tiivistä yhteistyötä Turun osuuskaupan kanssa muun muassa Hirvensalon laskettelukeskuksen kehittämisessä.
Missään kerrotuista tapauksista ei ole todettu tapahtuneen mitään lainvastaista.
Se ei kuitenkaan poista huolia. Poliitikot voivat vaikuttaa puoluetovereidensa kantoihin myös epävirallisissa keskusteluissa. Siihen ei jäävääminen auta.
”Suurin ongelma on se, miltä asiat näyttävät. Se jäytää eniten ihmisiä ja luottamusta päätöksenteon puolueettomuuteen”, emeritusprofessori Mäenpää sanoo.
Oikaisu 9.3. kello 8.15: Alueosuuskauppojen kartassa Kangasniemi on siirretty kuulumaan Keskimaahan. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueosuuskaupan nimi on muutettu muotoon PKO.
Oikaisu 9.3. kello 9.56: Lisätty tieto, että kaupunginvaltuutettujen määrää laskettaessa mukaan on laskettu myös varavaltuutetut.
Oikaisu: 9.3. kello 12.15: Toisin kuin jutussa aiemmin kirjoitettiin, HOK-Elannon Vantaan Porttipuistosta ostama kiinteistö oli entinen Kodin Ykkönen eikä Kodin Anttila.
Oikaisu: 9.3. kello 14.45: Toisin kuin jutussa aiemmin sanottiin, hallintoneuvostossa ei käsitellä investointeja uusiin kauppapaikkoihin. Sen sijaan hallintoneuvosto käsittelee isoja strategisia linjauksia kuten esimerkiksi laajenemista uusille toimialoille.
