Lihavuusepidemia

[Joku_242]

Monella on just ton kylläisen/täyden tunteen aiheuttama dopamiiniryöppy se jonka takia on hankala laihduttaa.
Pakko olla tukossa että jaksaa tehdä jotain.
Ihan kun muuten ei jaksais.
Useasti kun syö ihan vitusti niin pitää levätä että pystyy tekee jotain.

Miten dopamiini edes liittyy lainattuun viestiin, ilmeisesti siinä kuitenkin puhuttiin kylläisyyden tunteesta? Dopamiini kai enemmän liittyy siihen, kun saa "kicksejä" jostain.

 

[King Im Jo]

Siis jos tietäisin että pysyn kunnossa ja eläisin pitkän elämän roskaisella syömisellä ja urheilun laiminlyömisellä, niin olisin kyllä onnellisimmillaan kun voisin vain syödä ja makoilla sohvalla/istua tietokoneella. Mutta koska tiedän, että tuo yhtälö ei käytännössä toimi, niin pakon edessä harrastan liikuntaa ja mietin vähän syömisiäni.

Hyvä homma, näin suurimman osan ihmisistä varmaan kannattaakin tehdä.
Nyt kun luin uudestaan ton aikaisemmin kirjoittamani viestin, niin sen voi tosiaan lukea tyyliin että arvostelisin sun tyyliä syödä tai elää.
Se ei tosiaan ollut tarkoitus. Sori.
Lainasin viestiäsi ainoastaan sen takia kun viestissäsi oli tätä ---> "pari lisää", "vajaa olo", "tuntuu ohkaiselta" ja lopuksi vielä että "jaksaa pari tuntia".
Semmonen ihminen joka ei aktiivisesti liiku/urheile noita ei saisi siellä pään sisällä olla ollenkaan. Vasta sitten kun kulutus kohtaa sen mitä naamaan tunkee.

 

[King Im Jo]

Miten dopamiini edes liittyy lainattuun viestiin, ilmeisesti siinä kuitenkin puhuttiin kylläisyyden tunteesta? Dopamiini kai enemmän liittyy siihen, kun saa "kicksejä" jostain.

Kylläisyyden tunteesta saa mielihyvää. Dopamiini liittyy.

 

[3dfx]

Ei kyse ihan tuostakaan ole. Esim. tämä juttu on kohtuu tuore ja ollut juuri äskettäin tässä ketjussa:

Yle selvitti, mikä kasvattaa vatsamakkaroita juuri Etelä-Pohjanmaalla – viisi syytä

Suomen lihavimmat ihmiset asuvat Etelä-Pohjanmaalla, missä korostuvat monet lihavuuteen vaikuttavat asiat. Yle kysyi asiantuntijoilta, mitä ne ovat.

yle.fi

"

Juttu tiivistettynä​

• Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ylipainoisten osuus aikuisista ylittää 30 prosenttia.
• Merkittäviä syitä lihomiseen ovat ruokakulttuuri, runsas autoilu ja liikunnan vähäisyys.
• Myös asukkaiden matala koulutus- ja tulotaso vaikuttavat terveyserojen syntyyn alueella.
• Väestön ikääntyminen ja sairaudet heikentävät Etelä-Pohjanmaan väestön yleistä hyvinvointia ja työkykyä.

"
Jokainen voi vetää omaa päätöstä sille miten sitten juuri matala koulutus ja siitä seuraava matala tulotaso vaikuttaa huonoon terveyteen ja päälle 30% ylipainoisuuteen. Sekä miten juuri ruokakulttuuri, runsas autoilu ja liikunnan vähyys (osalle ehkä yllätys) taas suoraan vaikuttaa siihen ylipainon syntymiseen.

Ei ihmisiä väkisin "estetä työskentelemästä" vaan on ihan pulaa työntekijöistä.
"
Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisestä väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin.

Eniten maakunnan väestössä podetaan dementiaa, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja mielenterveysongelmia.

Lisäksi eteläpohjalaiset syövät maan eniten erityiskorvattavia lääkkeitä muun muassa verenpainetautiin, astmaan, diabetekseen ja sepelvaltimotautiin.

Salminen-Tuomaala kertoo viimeisten kyselytutkimusten paljastavan, että masennus on lisääntynyt. Sillä voi olla yhteyttä syömiseen, liikunnan vähyyteen ja painonhallintaan.
"

Vaikka he ehkä tahtoisivat tehdä työtä he eivät PYSTY. Liikaa painoa, tuki ja liikuntaelinten sairauksia, masennusta, mielenterveysongelmia millä voi olla suora yhteys ylenmääräiseen syömiseen, liikkumisen vähyyteen ja siten myös painonhallintaan.

Ei yhtään mainita että pitäisi olla siniset silmät, keltaiset / vaaleat hiukset, lyhyet sotilaallisesti leikatut hiukset yms. ettei tuollaiset ongelmat painaisi väestöä ja että tuo jotenkin liittyisi juuri Pohjanmaahan..

Minusta tuokin juttu on aika norsunluutornista huutelua ja vedetään mutkia aika reilusti suoraksi. Esimerkiksi työnkuva selittänee tuki- ja liikuntaelinsairauksista enemmän mitä mikään muu. Fyysinen työ altistaa noille, joku konttorihomma taas ei. Varsin outoa on myös tuo toteamus, ettei raskas fyysinen työ kohota kuntoa mutta taas joku liikunta kohottaisi. En oikein itse näe fyysistä tehdastyötä tehneenä eroa sille nostelenko jotain rautakalikoita, vai mönginkö jossain paperikoneen onkalossa ja jumppaan jotain palikkaa paikoilleen vai harrastanko jotain painonnostoa ja parkkouria. Väärällä työergonomialla saa itsensä rikki, mutta myös jollain maksimipainot repimisellä punttisalillakin. THL:n sivuilla viitataan johonkin normistoon miksi fyysinen työ ei kehitä kestävyyskuntoa, sellasta normistoa ei vaan todellisuudessa esimerkiks tehtaan seisakkipäivänä tunneta vaan mennään koko päivä hiki hatussa jotta saadaan työt tehtyä ja kone käynnistymään ajallaan.

Autoilukin selityksenä aika ohhoijakkaa tasoa. Jos bussissa istuminen on arkiliikuntaa, mutta autossa istuminen ei niin en oikein ymmärrä tätäkään selitystä. Sitä arkiliikuntaa tulee fyysisessä työssä aika paljon ja myös iitä kun välimatkat on monasti aika pitkiä parkkipaikalta itse töihin, jonkun tehtaan tai maatilan sisällä ja näin.

Väestön ikääntyminen nyt voi selittää, mun nähdäkseni vanhat on lihavempia mitä nuoret ja sairaampia mitä nuoret. Muuten on aika kaukaa haettuja selityksiä taas.

 

[Joku_242]

Kylläisyyden tunteesta saa mielihyvää. Dopamiini liittyy.

Mutta ymmärtääkseni @Smugu ei puhunut ruuasta saatavasta mielihyvästä, vaan siitä että yksinkertaisesti tarvii syödä ihan hitosti että tuntee olevansa kylläinen. Hän voi varmaan korjata jos ymmärsin väärin.

Toisekseen, ei kai mielihyvä liity siihen, ettei jaksa tehdä mitään? Se että on väsynyt on eri asia kuin ettei saa jostain mielihyvää.

 

[Smugu]

Mutta ymmärtääkseni @Smugu ei puhunut ruuasta saatavasta mielihyvästä, vaan siitä että yksinkertaisesti tarvii syödä ihan hitosti että tuntee olevansa kylläinen. Hän voi varmaan korjata jos ymmärsin väärin.

Toisekseen, ei kai mielihyvä liity siihen, ettei jaksa tehdä mitään? Se että on väsynyt on eri asia kuin ettei saa jostain mielihyvää.

Nojoo tarkoitin tosiaan sitä, että itse en ainakaan tule ihan helpolla täyteen ruuasta. Esimerkkinä kotipizzan normaalikokoisia pizzoja tarvitsen kaksi, että tulen yhtään kylläiseksi. Kolmesta tulisi jo ähky ja sitten menisi makoiluksi.

 

[King Im Jo]

Mutta ymmärtääkseni @Smugu ei puhunut ruuasta saatavasta mielihyvästä, vaan siitä että yksinkertaisesti tarvii syödä ihan hitosti että tuntee olevansa kylläinen. Hän voi varmaan korjata jos ymmärsin väärin.

Toisekseen, ei kai mielihyvä liity siihen, ettei jaksa tehdä mitään? Se että on väsynyt on eri asia kuin ettei saa jostain mielihyvää.

Niin no, en osaa faktana mitään mun sanomisia pitää.
Kelasin vaan että siihen kylläisyyden tunteeseen liittyy se dopamiinisetti jota joku hakee vaikka siitä syömisestä tms.
Ja oon kyllä sitä mieltä että se mielihyvä liittyy aika vahvasti siihen mitä jaksaa/täytyy tehdä.
Fiilis on oikeastaan kaiken aikaanpaneva voima ainakin omalla kohdalla.
Ja fiilikseen liittyy aika hemmetisti just toi miten on syönyt ja onko väsynyt yms.

 

[Kojashi]

Autoilukin selityksenä aika ohhoijakkaa tasoa. Jos bussissa istuminen on arkiliikuntaa, mutta autossa istuminen ei niin en oikein ymmärrä tätäkään selitystä. Sitä arkiliikuntaa tulee fyysisessä työssä aika paljon ja myös iitä kun välimatkat on monasti aika pitkiä parkkipaikalta itse töihin, jonkun tehtaan tai maatilan sisällä ja näin.

Autoilu ei ole selityksenä mitään hohhoijakkaa, vaan erittäin laajalla otannalla todistettua kansainvälisestikin.
Lihavuuden mekassa, eli jenkeissä asiaa on myös ihmeteltyja useaan otteeseen todettu, että laaja toimiva julkinen liikenne näyttäisi johtavan vähempään ylipainoon.
Tietenkin jenkit tästä huolimatta rakentavat edelleen lähestulkoon pelkkää autoinfraa ja kaupungit ovat keskimäärin jalkankulkijalle kelvottomia...

Käänteistä voinee havannoida myös Euroopassa laadukkaasti suunniteltujen kaupunkien yhteydessä, kuten vaikka Amsterdam tai Kööpenhamina.
Ihmiset ovat katukuvassa silminnähden hyväkuntoisia verraten siihen kun menet kaikenlaisten Seinäjokien keskustaan talsimaan.
Ei ole ihan sattumaa, että maissa jossa infra on suunniteltu jalankulkijat ja pyörät edellä, ihmiset ovat tilastollisesti laihimpia (kuten nämä esimerkkikaupunkien maat, Euroopan laihimpien joukossa)

Siinä suuressa määrässä autoja vs julkinen liikenne ongelma muodostuu juuri siitä satunnaisliikunnasta.
Joo, bussimatka ei ole liikuntaa, mutta ilman autoa kävelet sinne bussipysäkille ja sieltä eteenpäin jne.
Autolla ajat suoraan kotipihasta marketin parkkiin ja takaisin. Siinä jäi taas jokunen sataa tai tuhatta askelta väliin.
Ja se oma auto sitten ohjaa käyttämään sitä lähes kaikiiin pieniinkin siirtymiin, vaikka sinne kaverin luo muutaman kilometrin päähän painaisi fillarilla tasan yhtänopeasti.

 

[Joku_242]

Niin no, en osaa faktana mitään mun sanomisia pitää.
Kelasin vaan että siihen kylläisyyden tunteeseen liittyy se dopamiinisetti jota joku hakee vaikka siitä syömisestä tms.

Täh, ei kai mielihyvä aiheuta kylläisyyden tunnetta? Korkeintaan päinvastoin.

Ja oon kyllä sitä mieltä että se mielihyvä liittyy aika vahvasti siihen mitä jaksaa/täytyy tehdä.
Fiilis on oikeastaan kaiken aikaanpaneva voima ainakin omalla kohdalla.
Ja fiilikseen liittyy aika hemmetisti just toi miten on syönyt ja onko väsynyt yms.

Ok, kuulostaa omaan korvaan aika erikoiselta tai sitten toimin sisäisesti täysin eri tavalla kuin muut ihmiset. En ole koskaan ollut semmoinen fiilistelijä, vaan asioita voi vaan tehdä, satoi tai paistoi, tai vitutti tai ei. Toki aina ei huvita mutta ei jotkut arjen askareet nyt muutenkaan tunnu miltään, korkeintaan tapauksesta riippuen tylsältä. Väsymys toki vaikuttaa fiilikseen, muttei toisin päin, ja väsymys lähtee nukkumalla/lepäämällä riittävästi. Syöminen sen sijaan ei juurikaan tunnu vaikuttavan fiiliksiin.

Autoilu ei ole selityksenä mitään hohhoijakkaa, vaan erittäin laajalla otannalla todistettua kansainvälisestikin.
Lihavuuden mekassa, eli jenkeissä asiaa on myös ihmeteltyja useaan otteeseen todettu, että laaja toimiva julkinen liikenne näyttäisi johtavan vähempään ylipainoon.
Tietenkin jenkit tästä huolimatta rakentavat edelleen lähestulkoon pelkkää autoinfraa ja kaupungit ovat keskimäärin jalkankulkijalle kelvottomia...

Käänteistä voinee havannoida myös Euroopassa laadukkaasti suunniteltujen kaupunkien yhteydessä, kuten vaikka Amsterdam tai Kööpenhamina.
Ihmiset ovat katukuvassa silminnähden hyväkuntoisia verraten siihen kun menet kaikenlaisten Seinäjokien keskustaan talsimaan.
Ei ole ihan sattumaa, että maissa jossa infra on suunniteltu jalankulkijat ja pyörät edellä, ihmiset ovat tilastollisesti laihimpia (kuten nämä esimerkkikaupunkien maat, Euroopan laihimpien joukossa)

Siinä suuressa määrässä autoja vs julkinen liikenne ongelma muodostuu juuri siitä satunnaisliikunnasta.
Joo, bussimatka ei ole liikuntaa, mutta ilman autoa kävelet sinne bussipysäkille ja sieltä eteenpäin jne.
Autolla ajat suoraan kotipihasta marketin parkkiin ja takaisin. Siinä jäi taas jokunen sataa tai tuhatta askelta väliin.
Ja se oma auto sitten ohjaa käyttämään sitä lähes kaikiiin pieniinkin siirtymiin, vaikka sinne kaverin luo muutaman kilometrin päähän painaisi fillarilla tasan yhtänopeasti.

Toisaalta liikunta ei kuluta kovin paljoa energiaa, joten tuokaan ei riitä selitykseksi. Eikös se niin mene, että painon hallinnasta 80% on kiinni syömisestä?

 

[Kojashi]

Toisaalta liikunta ei kuluta kovin paljoa energiaa, joten tuokaan ei riitä selitykseksi. Eikös se niin mene, että painon hallinnasta 80% on kiinni syömisestä?

Kyllä ja ei. Yhdysvallat onkin tässä myös mainio esimerkki, koska ruoka on merkittävän paljon korkeammin kyllästetty sokerilla ja annoskoot isompia. --> Mihinkähän moinen mahtaisi johtaa erittäin autokeskeisessä yhteiskunnassa?

Mutta yksittäisen asia ei tarvitse olla ainoan syyllinen, ja se voi olla silti merkitsevä.
Jos ihminen tykkää syödä roskaa ja liikaa sitä ja sen päälle olla liikkumatta mitään, lopputulemana lienee erittäin korkealla todennäköisyydellä vakava ylipaino, ja tuo kyseinen seuraus (ei sairaus) on nähtävissä länsimaissa aika selkeästi.

Mutta jos ihminen syö liikaa, mutta liikkuu sen verran että kuluttaa sen päivittäisen "liika"annoksensa, niin saman lopputuleman todennäköisyys laskee aika runsaasti.
Jollain absoluuttisella geenilottovoitolla pysyy terässä, vaikka söisi mitä ja aktiviteetit olisivat nolla.
Suurimmalla osalla tuuri ei ole niin hyvä, joten pitäisi ymmärtää valintojensa seuraukset.

Ihmiset ovat pohjimmiltaan keskimäärin typeriä, saamattomia, laiskoja sekä mukavuudenhaluisia.
Kun ympäröivä maailma on rakennettu sellaiseksi, että minimityöllä saa maksimipalautukset, niin eiköhän suuri osa tee ne väärät valinnat.
Vaikka tietäisi ne haitallisiksi itselleen.

 

[Taneli-]

Toisaalta liikunta ei kuluta kovin paljoa energiaa, joten tuokaan ei riitä selitykseksi. Eikös se niin mene, että painon hallinnasta 80% on kiinni syömisestä?

Nyt täytyy katsoa sitä kokonaisuutta. Eli masentuneisuus, syrjäytyneisyys, ei liikuta, ei ole töitä, ei harrastuksia jne.
Sitten katso vaikka tämä jakso "ihan normaalin" mutta eristyneen, masentuneen, syrjäytyneen nuoren arjesta ja elämästä:

K1, J2: Anatec#5980 - Vois mennä paremmin tai huonommin | Logged in

Patrikin, 22, päivät kuluvat nukkuen, pelaten ja tupakoiden. Hän poistuu asunnosta vain, jos on pakko, kuten kerran viikossa kuntouttavaan työtoimintaan.

areena.yle.fi

Siinä on monia juttuja mitkä ainakin itselleni aiheuttavat sellaisen "what the?" fiiliksen. Mutta jos on masentunut, syrjäytynyt jne jne. moni asia vähenee omassa elämässä (kuten ihan selkeästi hänellä ON elämänhallinnassa ongelmaa ihan yleisen hygienian, siisteyden, jatkuvan tupakoinnin ja syömisen jne. suhteen) myös osaamisessa on järkyttäviä aukkoja (näkee hieman myöhemmin kun hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja käy ilmi ettei hän ole esim. kertaakaan elämänsä aikana keittänyt perunoita eikä tiedä miten pitäisi toimia...)

Moni asia mikä sinulle (otaksun) ja minulle on itsestään selvää on hänelle joko jäänyt tai sitten ei niin väliä. Esim. miten useasti siivoaa, pesee, tiskaa, missä esineet ja muut tavarat ovat, missä roskia säilytetään jne jne..

Käsitys siitä mitä tarkoittaa "ihan hyväthän noi on, vasta kun viimeksi kävit pestiin ne" kun puhutaan täkeistä, tyynyistä, petivaatteista jne.. itse en ole varma pystyisinkö olemaan asunnossa missä on tuon näköistä. Varmasti en istumaan tuollaiseen petiin kun pelkäisin mitä ötököitä siitä tulee...

Tuossakaan ei pelkästään se syöminen auta ja kuten äidistä näkee mallia on ehkä tullut myös kotoa (ja äiti tulee autolla hakemaan ettei vaan kävellä vähääkään)

Eli mies on 22v "parhaassa iässä". En tiedä mutta epäilen ettei vielä armeijaa käynyt, voi olla myös "hieman" vaikeuksia saada töitä (tai muistaa edes hakea niitä).
"Normaalisti päivät menee nukkuessa, syödessä, tietokoneella pelatessa ja tupakoimisessa" <= Patrick tiivistää...

 

[Joku_242]

Nyt täytyy katsoa sitä kokonaisuutta. Eli masentuneisuus, syrjäytyneisyys, ei liikuta, ei ole töitä, ei harrastuksia jne.

Paitsi että Etelä-Pohjanmaalla on selvästi koko maata alhaisempi työttömyysaste.

Edelleen Pohjanmaan ely-keskusalueella on kuitenkin Manner-Suomen alhaisin työttömyysaste, 7,2 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on toiseksi alhaisin, 7,5 prosenttia.

Työttömyys lisääntyy pohjalaismaakunnissa, Etelä-Pohjanmaalla kuitenkin maltillisemmin

Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla oli toukokuun lopussa enemmän työttömiä kuin vuosi sitten. Kasvu oli hillityintä Etelä-Pohjanmaalla.

yle.fi

Sitten katso vaikka tämä jakso "ihan normaalin" mutta eristyneen, masentuneen, syrjäytyneen nuoren arjesta ja elämästä:

K1, J2: Anatec#5980 - Vois mennä paremmin tai huonommin | Logged in

Patrikin, 22, päivät kuluvat nukkuen, pelaten ja tupakoiden. Hän poistuu asunnosta vain, jos on pakko, kuten kerran viikossa kuntouttavaan työtoimintaan.

areena.yle.fi

Siinä on monia juttuja mitkä ainakin itselleni aiheuttavat sellaisen "what the?" fiiliksen. Mutta jos on masentunut, syrjäytynyt jne jne. moni asia vähenee omassa elämässä (kuten ihan selkeästi hänellä ON elämänhallinnassa ongelmaa ihan yleisen hygienian, siisteyden, jatkuvan tupakoinnin ja syömisen jne. suhteen) myös osaamisessa on järkyttäviä aukkoja (näkee hieman myöhemmin kun hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja käy ilmi ettei hän ole esim. kertaakaan elämänsä aikana keittänyt perunoita eikä tiedä miten pitäisi toimia...)

Moni asia mikä sinulle (otaksun) ja minulle on itsestään selvää on hänelle joko jäänyt tai sitten ei niin väliä. Esim. miten useasti siivoaa, pesee, tiskaa, missä esineet ja muut tavarat ovat, missä roskia säilytetään jne jne..

Tuossakaan ei pelkästään se syöminen auta ja kuten äidistä näkee mallia on ehkä tullut myös kotoa (ja äiti tulee autolla hakemaan ettei vaan kävellä vähääkään)

Eli mies on 22v "parhaassa iässä". En tiedä mutta epäilen ettei vielä armeijaa käynyt, voi olla myös "hieman" vaikeuksia saada töitä (tai muistaa edes hakea niitä).
"Normaalisti päivät menee nukkuessa, syödessä, tietokoneella pelatessa ja tupakoimisessa" <= Patrick tiivistää...

Tuo kuulostaa kyllä erittäin hämmentävältä. Mutta lihavuus ei ole pelkästään syrjäytyneiden juttu, nykyisin kun yli puolet aikuisväestöstä on ylipainoisia.

Kyllä ja ei. Yhdysvallat onkin tässä myös mainio esimerkki, koska ruoka on merkittävän paljon korkeammin kyllästetty sokerilla ja annoskoot isompia. --> Mihinkähän moinen mahtaisi johtaa erittäin autokeskeisessä yhteiskunnassa?

Mutta yksittäisen asia ei tarvitse olla ainoan syyllinen, ja se voi olla silti merkitsevä.
Jos ihminen tykkää syödä roskaa ja liikaa sitä ja sen päälle olla liikkumatta mitään, lopputulemana lienee erittäin korkealla todennäköisyydellä vakava ylipaino, ja tuo kyseinen seuraus (ei sairaus) on nähtävissä länsimaissa aika selkeästi.

Mutta jos ihminen syö liikaa, mutta liikkuu sen verran että kuluttaa sen päivittäisen "liika"annoksensa, niin saman lopputuleman todennäköisyys laskee aika runsaasti.
Jollain absoluuttisella geenilottovoitolla pysyy terässä, vaikka söisi mitä ja aktiviteetit olisivat nolla.
Suurimmalla osalla tuuri ei ole niin hyvä, joten pitäisi ymmärtää valintojensa seuraukset.

Ihmiset ovat pohjimmiltaan keskimäärin typeriä, saamattomia, laiskoja sekä mukavuudenhaluisia.
Kun ympäröivä maailma on rakennettu sellaiseksi, että minimityöllä saa maksimipalautukset, niin eiköhän suuri osa tee ne väärät valinnat.
Vaikka tietäisi ne haitallisiksi itselleen.

On liikunnalla oma osansa painonhallinnassa, mutta kovin iso se ei ole. Jenkeissäkin varmasti tuo sokerin ja rasvan mättäminen vaikuttaa paljon enemmän, ei erkkikään liiku niin paljoa että semmoiset saisi kulutettua pois.




-----------------------------------------------------------------------------

Yleltä tuli juuri juttu aiheeseen liittyen. Ilmeisesti vielä reilu 10 vuotta sitten suomalaiset ei olleet Euroopan mittapuulla kovinkaan lihavia, mutta sittemmin laardia on kertynyt kunnolla.

Suomalaisista tuli alle 10 vuodessa Euroopan kolmanneksi lihavin kansa – professori arvostelee rajusti päättäjiä

Lihavuuteen perehtynyt professori Pertti Mustajoki perää yhteiskunnan toimia lihavuusongelman ratkaisemiseksi.

yle.fi

 

[Taneli-]

En tiedä onko suoraan tuosta kiinni kun nykyisin kuitenkin ranskalaiset ovat euroopan hoikimpia. Ranskalaisten ruoka ei tunnetusti ole niin paskaa ettei huvittanut syödä. En jotenkaan usko, että ruuan laadun paraneminen olisi tässä jokin avainasia kun kuitenkin määrä on ongelma. Onhan sekin tunnettua, että esim. amerikassa kaikki annokset ovat vaan isompia mitä euroopassa, tai ainakin ovat olleet.

Toisaalta sitten (otettu ylläolevasta linkistä eli: Suomalaisista tuli alle 10 vuodessa Euroopan kolmanneksi lihavin kansa – professori arvostelee rajusti päättäjiä ):
"
Lihavien aikuisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980.

– Tämä on todella iso kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, jolla painoindeksi 30 ylittyy ja ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa, sanoo lääkäri, professori Pertti Mustajoki.

Mustajoki on hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, joka on perehtynyt juuri lihavuuteen ja sen syihin.

Ylipaino, sairaudet, talous​

Mustajoki listaa, että Suomessa on 1,2 miljoonaa rasvamaksaa sairastavaa, 800 000 yönaikaisista hengityskatkoksista kärsivää ja 500 000 tyypin 2 diabeetikkoa, joilla valtaosalla sairaus on lihavuuden aiheuttama. Lihavuus lisää myös astmaa, sepelvaltimotautia ja useita syöpätyyppejä.

Sairaudet maksavat Suomen terveydenhuollolle 3,5 miljardia euroa vuosittain. Mustajoen mukaan tämä ei ole arvio, vaan tutkijat ovat voineet laskea sen terveydenhuollon rekisteritiedoista.

Pelkästään tämän pitäisi olla yhteiskunnan päättäjät herättävä asia.
"

Suoraan sanotaan että ongelma on ruoka. Tietyn tyyppinen yleistynyt (sekä halventunut):
"

Epäterveellinen ruoka on syypää​

Mustajoki korostaa, että syynä lihomiseen on yksiselitteisesti epäterveellinen ruoka.

– Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen lisääntyminen selittää väestön lihomisen.

Viime vuosikymmeninä esimerkiksi hampurilaisten, sipsien, makeisten ja sokerijuomien käyttö on lisääntynyt.

– Pitkälle prosessoidut tuotteet, joissa on kaloreita moninkertaisesti verrattuna tavalliseen suomalaiseen ruokaan. Liiallisten kaloreiden lisäksi niistä tulee usein liikaa suolaa ja vitamiineja on vähän.
"

Ei siis puhuta nyt siitä että painoa on juuri ja juuri sen painoindeksi 25 korville tai vähän päälle vaan päälle 30 olevia oikeasti läskejä joilla keskimäärin on sitä läskiä 25+ kiloa liikaa. Mikä on aika paljon jos miettii vaikka sitä keskivertoa noin 150-160cm pitkää tyttöä tai 170-180cm pitkää poikaa kun heidän pitäisi painaa se 25+ kiloa vähemmän...

Muistan kun Suomen ensimmäinen mäkkäri avattiin, nyt tuntuu siltä että joka paikassa on erilaista pikaruokapaikkaa ja moni nuori ei edes osaa tehdä itse ruokaa.

 

[Kojashi]

Ei siis puhuta nyt siitä että painoa on juuri ja juuri sen painoindeksi 25 korville tai vähän päälle vaan päälle 30 olevia oikeasti läskejä joilla keskimäärin on sitä läskiä 25+ kiloa liikaa. Mikä on aika paljon jos miettii vaikka sitä keskivertoa noin 150-160cm pitkää tyttöä tai 170-180cm pitkää poikaa kun heidän pitäisi painaa se 25+ kiloa vähemmän...

Muistan kun Suomen ensimmäinen mäkkäri avattiin, nyt tuntuu siltä että joka paikassa on erilaista pikaruokapaikkaa ja moni nuori ei edes osaa tehdä itse ruokaa.

Näimpä.

Se mikä tässä yhtälössä arkiliikunnan, muun liikunnan ja ruokavalion välillä lisäksi merkkaa on rinnakkaisvaikutus.
Ihminen joka aktiivisesti liikkuu, todennäköisemmin myös syö viisaammin, tuoreempaa, vähemmän prosessoitua ruokaa oikea-aikaisesti. Ja päinvastoin.
Monilla on myös vahva usko että terveellinen ruoka on kallista, joka on täyttä potaskaa (kun sen tekee itse)

Se vähemmän aktiivinen yksilösitten, kuten sanottua, ei välttämättä ole eläissään vaikkapa juureksia kuorinut.
Nyt ne ruuat ja ja hiljalleen kaikki muutkin ostokset saa kotiovelle toimitettuna, valmiina.
Edes vaivaa käydä ostoksilla ei tarvitse nähdä.
Ja harmillista kyllä, toistaiseksi se roskaruoka on usein ollut halvempaa tuossa portaalissa.
Eikä tuossa ihmisen jumimisessa neljän seinänsä sisälle ongelmat pääty kertyvään elopainoon...

Sitä en allekirjoita, että tässä olisi laajemmassa kuvassa siltikään olisi kyse vaikkapa masennuksesta, työttömyydestä tai sosiaalisesta statuksesta jne ylipäätään, vaikka nekin omilla tavoillaa vaikuttaa.
Suurin osa ihmisistä ei ole työttömiä tai masentuneita (tai listataan tähän kaikki mahdolliset negatiiviset elämänlaadun mittarit).

Esimerkiksi Japanissa masennus on valtava ongelma kuten meillä. Mutta ihmiset ovat laihoja.
Miksi? syitä voi olla useita, mutta todennäköisimpänä on nimenomaan suhtautuminen ruokaan, joka on hyvälaatuista ja annoskoot hallittuja, sekä sosiaalinen stigma lihavuudessa.
Päinvastoin kuten länsimaissa jossa jenkkien johdolla hetken aikaa tunnuttiin oikein antavan aplodeja, että miten mahtavaa että olet 3x suosituspainon! Olet täydellinen tuollaisenasi!
Hauskasti sekin buumi on hiipumassa laihdutuslääkkeiden mukana, kun painonpudotus on muuttunut "helpoksi".

E: lisättäköön, että Japanissa merkittävä osa ihmisistä myös asuu erinomaisen kaupunkisuunnittelun ja maailmanluokan julkisenliikenteen äärellä, viitaten, mitä edellä kirjoitin.

 

[3dfx]

Toisaalta sitten (otettu ylläolevasta linkistä eli: Suomalaisista tuli alle 10 vuodessa Euroopan kolmanneksi lihavin kansa – professori arvostelee rajusti päättäjiä ):
"
Lihavien aikuisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980.

– Tämä on todella iso kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, jolla painoindeksi 30 ylittyy ja ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa, sanoo lääkäri, professori Pertti Mustajoki.

Mustajoki on hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, joka on perehtynyt juuri lihavuuteen ja sen syihin.

Ylipaino, sairaudet, talous​

Mustajoki listaa, että Suomessa on 1,2 miljoonaa rasvamaksaa sairastavaa, 800 000 yönaikaisista hengityskatkoksista kärsivää ja 500 000 tyypin 2 diabeetikkoa, joilla valtaosalla sairaus on lihavuuden aiheuttama. Lihavuus lisää myös astmaa, sepelvaltimotautia ja useita syöpätyyppejä.

Sairaudet maksavat Suomen terveydenhuollolle 3,5 miljardia euroa vuosittain. Mustajoen mukaan tämä ei ole arvio, vaan tutkijat ovat voineet laskea sen terveydenhuollon rekisteritiedoista.

Pelkästään tämän pitäisi olla yhteiskunnan päättäjät herättävä asia.
"

Suoraan sanotaan että ongelma on ruoka. Tietyn tyyppinen yleistynyt (sekä halventunut):
"

Epäterveellinen ruoka on syypää​

Mustajoki korostaa, että syynä lihomiseen on yksiselitteisesti epäterveellinen ruoka.

– Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen lisääntyminen selittää väestön lihomisen.

Viime vuosikymmeninä esimerkiksi hampurilaisten, sipsien, makeisten ja sokerijuomien käyttö on lisääntynyt.

– Pitkälle prosessoidut tuotteet, joissa on kaloreita moninkertaisesti verrattuna tavalliseen suomalaiseen ruokaan. Liiallisten kaloreiden lisäksi niistä tulee usein liikaa suolaa ja vitamiineja on vähän.
"

Ei siis puhuta nyt siitä että painoa on juuri ja juuri sen painoindeksi 25 korville tai vähän päälle vaan päälle 30 olevia oikeasti läskejä joilla keskimäärin on sitä läskiä 25+ kiloa liikaa. Mikä on aika paljon jos miettii vaikka sitä keskivertoa noin 150-160cm pitkää tyttöä tai 170-180cm pitkää poikaa kun heidän pitäisi painaa se 25+ kiloa vähemmän...

Muistan kun Suomen ensimmäinen mäkkäri avattiin, nyt tuntuu siltä että joka paikassa on erilaista pikaruokapaikkaa ja moni nuori ei edes osaa tehdä itse ruokaa.

Samassa ajassa myös suomen keski-ikä on noussut ja ihmisiä siirtynyt eläkkeelle. Erityisesti viimisen 10 vuoden aikana. Väittäsin että tässäkin kyse on väestön ikääntymisestä suurimmaksi osaksi.

 

[3dfx]

Autoilu ei ole selityksenä mitään hohhoijakkaa, vaan erittäin laajalla otannalla todistettua kansainvälisestikin.
Lihavuuden mekassa, eli jenkeissä asiaa on myös ihmeteltyja useaan otteeseen todettu, että laaja toimiva julkinen liikenne näyttäisi johtavan vähempään ylipainoon.
Tietenkin jenkit tästä huolimatta rakentavat edelleen lähestulkoon pelkkää autoinfraa ja kaupungit ovat keskimäärin jalkankulkijalle kelvottomia...

Käänteistä voinee havannoida myös Euroopassa laadukkaasti suunniteltujen kaupunkien yhteydessä, kuten vaikka Amsterdam tai Kööpenhamina.
Ihmiset ovat katukuvassa silminnähden hyväkuntoisia verraten siihen kun menet kaikenlaisten Seinäjokien keskustaan talsimaan.
Ei ole ihan sattumaa, että maissa jossa infra on suunniteltu jalankulkijat ja pyörät edellä, ihmiset ovat tilastollisesti laihimpia (kuten nämä esimerkkikaupunkien maat, Euroopan laihimpien joukossa)

Siinä suuressa määrässä autoja vs julkinen liikenne ongelma muodostuu juuri siitä satunnaisliikunnasta.
Joo, bussimatka ei ole liikuntaa, mutta ilman autoa kävelet sinne bussipysäkille ja sieltä eteenpäin jne.
Autolla ajat suoraan kotipihasta marketin parkkiin ja takaisin. Siinä jäi taas jokunen sataa tai tuhatta askelta väliin.
Ja se oma auto sitten ohjaa käyttämään sitä lähes kaikiiin pieniinkin siirtymiin, vaikka sinne kaverin luo muutaman kilometrin päähän painaisi fillarilla tasan yhtänopeasti.

Niistäkin tutkimuksista pitää katsoa miten ne ovat vertailukelpoisia. Jenkeissä on moni muukin asia eri tavalla kuin vaikkapa suomessa: drive-in- kulttuuri, kaupunkisuunnittelu, ruoka mitä syödään jne. Kuitenkin tuossa on alueellisista eroista suomen sisällä kyse, missä väittäsin auton olevan aika ohhoijaa selitys. Suomessa ei tuollaista jenkkikulttuuria ole ja siten ei se oikein ole vertailukelpoista.

Ilman autoa kävelee sinne bussipysäkille, auton kanssa kävelee autolle, seuraavaksi kävelee sieltä marketin parkkipaikalta markettiin ja ympäriämpäri sitä markettia. Tämä mahdollisesti sen fyysisen työpäivän jälkeen vielä kun ennen on jo kävelty tehtaan parkkipaikalta tehtaaseen ja siellä sisällä ympäri ämpäri eikä tehty etätöitä käymättä edes postilaatikolla kun posti tulee luukusta sisään. Oma auto ei yhtään mihinkään sen kummemmin ohjaa, sitä voi käyttää tai olla käyttämättä ihan niinkun ei se, että omistan 3 polkupyörää sitä muuta etten pyöräile kuin pakon edessä kun se ei mulle sovi enkä siitä tykkää. Olen itse asunut niin maaseudulla kuin kaupungissakin lähellä keskustaa, ja maasudulla ei liikuntaa ole tarvinnut miettiä ikinä kun sitä tulee ihan arjessa kun kaikkialle on matkaa ja ihan jo päivittäiset toiminnot puiden hakeminen liiteristä sun muut ja pitkät etäisyydet vaatii liikkumista. Kaupungissa on vähän eri juttu ja tulee kiivettyä portaita hissin sijaan jotta edes vähän tulisi jotain, kun arjesta ei sitä liikuntaa saa.

Näissä selityksissä taas tehdään niin erikoisia olettamuksia monista asioista, jotka ei vaan elävässä elämässä mielestäni pidä paikkaansa.

 

[Kojashi]

Samassa ajassa myös suomen keski-ikä on noussut ja ihmisiä siirtynyt eläkkeelle. Erityisesti viimisen 10 vuoden aikana. Väittäsin että tässäkin kyse on väestön ikääntymisestä suurimmaksi osaksi.

Vaikka tuokin selittää asiaa omalta osaltaan, se on suuressa kuvassa vähemmän merkittävä asia.

Nuorten ylipaino 80-luvun alusta nykyhetkeen on karkeasti kolminkertaistanut, meilläkin. Jossain päin maailmaa muutos on rajumpikin.
Ylipaino nuoruudessa johtaa melko usein siihen loppuelämäksi.
Ja seurauksia nähdään sitten kaikilla mahdollisilla mittareilla, kuten vaikkapa varusmiesten täysin romahtunut fyysinen suorituskyky.


Ts. Ongelma ei ole helpottumaan, vaikka suuret ikäluokat häviäisivät koska seuraavat sukupolvet ovat edelleen heikommassa jamassa.

 

[PCB]

Monilla on myös vahva usko että terveellinen ruoka on kallista, joka on täyttä potaskaa (kun sen tekee itse)

Se vähemmän aktiivinen yksilösitten, kuten sanottua, ei välttämättä ole eläissään vaikkapa juureksia kuorinut.
Nyt ne ruuat ja ja hiljalleen kaikki muutkin ostokset saa kotiovelle toimitettuna, valmiina.
Edes vaivaa käydä ostoksilla ei tarvitse nähdä.

Kyllähän se terveellinen ruoka on huomattavasti kalliimpaa, kuin epäterveellinen ruoka. Itse en eineksiä syö, kuorin juurekset, ostan jäävuorisalaatit keränä, kanat maustamattomana jne. Mutta kyllä alusta loppuun itse tekemä ruoka tulee todellakin kalliimmaksi, kuin epäterveellinen itse tehty ruoka. Tietenkin joku punajuuri-linssiketto on todella halpa ja ravitseva ruoka, mutta ei kukaan pysty pelkästään sellaisilla menemään.

Jokainen kyllä tajuaa, että jos Woltista tilaa pizzoja kotiin, tai syö pelkkiä eineksiä, se ei ole halpaa. Mutta sehän onkin eri asia.

 

[Kojashi]

Niistäkin tutkimuksista pitää katsoa miten ne ovat vertailukelpoisia. Jenkeissä on moni muukin asia eri tavalla kuin vaikkapa suomessa: drive-in- kulttuuri, kaupunkisuunnittelu, ruoka mitä syödään jne. Kuitenkin tuossa on alueellisista eroista suomen sisällä kyse, missä väittäsin auton olevan aika ohhoijaa selitys. Suomessa ei tuollaista jenkkikulttuuria ole ja siten ei se oikein ole vertailukelpoista.

Ilman autoa kävelee sinne bussipysäkille, auton kanssa kävelee autolle, seuraavaksi kävelee sieltä marketin parkkipaikalta markettiin ja ympäriämpäri sitä markettia. Tämä mahdollisesti sen fyysisen työpäivän jälkeen vielä kun ennen on jo kävelty tehtaan parkkipaikalta tehtaaseen ja siellä sisällä ympäri ämpäri eikä tehty etätöitä käymättä edes postilaatikolla kun posti tulee luukusta sisään. Oma auto ei yhtään mihinkään sen kummemmin ohjaa, sitä voi käyttää tai olla käyttämättä ihan niinkun ei se, että omistan 3 polkupyörää sitä muuta etten pyöräile kuin pakon edessä kun se ei mulle sovi enkä siitä tykkää. Olen itse asunut niin maaseudulla kuin kaupungissakin lähellä keskustaa, ja maasudulla ei liikuntaa ole tarvinnut miettiä ikinä kun sitä tulee ihan arjessa kun kaikkialle on matkaa ja ihan jo päivittäiset toiminnot puiden hakeminen liiteristä sun muut ja pitkät etäisyydet vaatii liikkumista. Kaupungissa on vähän eri juttu ja tulee kiivettyä portaita hissin sijaan jotta edes vähän tulisi jotain, kun arjesta ei sitä liikuntaa saa.

Näissä selityksissä taas tehdään niin erikoisia olettamuksia monista asioista, jotka ei vaan elävässä elämässä mielestäni pidä paikkaansa.

Aika hauska että pidät asioita olettamuksina, ja tuossa itsekin toteat että täytyy toimia eri tavalla koska ympäristö on sellainen.

Olen nimittäin täysin samoin kasvanut maalla ja siteemmin kaupungistunut. Ja noinhan asia ihan tosiallisesti on.
Ei kyse ole mistään oletuksista, vaan tutkitusti ihmisten yleinen aktiivisuus on alentunut viime vuosikymmeninä ja yksi merkittävä tekijä on nimenomaan fyysisen työn yhä laajempi muuttuminen tietotyöksi. Tietoyhteiskunta kokoajan pahentaa asiaa, eikä ongelmat tosiaan rajoitu vain fyysisen toiminnan puutteeseen.

Itse tein aikanaan raksatöitä ja ei tosiaankaan tarvinnut 12h päivän jälkeen erikseen kuntoilla.
Nyt kun istun päivät konttorilla ja toisinaan kotikonttorilla, niin todentotta täytyy sitten erikseen potkia itsensä liikkeelle.
Ja ero tulee siinä kuinka moni meistä on kykenevä potkimaan itseään. Näyttäisi että ei läheskään tarpeeksi moni. Kun se ei tule enää automaatilla, toisinkuin moni muu asia, jotka sen sijaan tulevat täysin vaivatta perille.

 

[Kojashi]

Kyllähän se terveellinen ruoka on huomattavasti kalliimpaa, kuin epäterveellinen ruoka. Itse en eineksiä syö, kuorin juurekset, ostan jäävuorisalaatit keränä, kanat maustamattomana jne. Mutta kyllä alusta loppuun itse tekemä ruoka tulee todellakin kalliimmaksi, kuin epäterveellinen itse tehty ruoka. Tietenkin joku punajuuri-linssiketto on todella halpa ja ravitseva ruoka, mutta ei kukaan pysty pelkästään sellaisilla menemään.

Jokainen kyllä tajuaa, että jos Woltista tilaa pizzoja kotiin, tai syö pelkkiä eineksiä, se ei ole halpaa. Mutta sehän onkin eri asia.

No ehkä näinkin tiettyyn pisteeseen.

Mutta terveellinen ruoka on aika laaja käsite.
Kaupassa on eri vuodenaikoihin eri kausiasioita hyvinkin edullisesti.
Suurimmalla osalla ei vain ole kiinnotusta tai osaamista edes miettiä mitä niistä voisi tehdä.

Se opiskelijan suosikki makaroonimössö vaikka porkkanaraasteen kanssa sopivassa suhteessa voi hyvinkin täyttää terveellisen ruuan ehdot, lompakkoystävällisesti.


Ja sitten taas, 5e/kg paprika on kallis, mutta 6e/kg irtokarkit ovat halpoja. Näin karrikoiden.

Kyllä, edelleen väitän että terveellinen ruoka on halpaa.
Ja se on helpompi perustella itselleen, kun jättää useimmiten ostamatta asiat joita ei tarvitse laisinkaan.

 

[Erkki_erikeepperi]

Samassa ajassa myös suomen keski-ikä on noussut ja ihmisiä siirtynyt eläkkeelle. Erityisesti viimisen 10 vuoden aikana. Väittäsin että tässäkin kyse on väestön ikääntymisestä suurimmaksi osaksi.

Suurimmaksi osaksi? Gimme a break.

Jokainen joka on elänyt nuoruuttaan 1980-luvulla tietää, että sen ajan nuoret ja nykyajan nuoret painii ihan eri painoluokassa.

Esim. Suomen puolustusvoimat on kyllä samaa mieltä.

Kyllä ylipaino-epidemia koskettaa ihan kaikkia ikäluokkia.

Tekoäly tietää kertoa, että lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla suomalaisilla. Suuret ikäluokat on tuota vanhempia ja siis vähemmän lihavia...

 

[PCB]

No ehkä näinkin tiettyyn pisteeseen.

Mutta terveellinen ruoka on aika laaja käsite.
Kaupassa on eri vuodenaikoihin eri kausiasioita hyvinkin edullisesti.
Suurimmalla osalla ei vain ole kiinnostuta tai osaamista edes miettiä mitä niistä voisi tehdä.

Se opiskelijan suosikki makaroonimössö vaikka porkkanaraasteen kanssa sopivassa suhteessa voi hyvinkin täyttää terveellisen ruuan ehdot, lompakkoystävällisesti.


Ja sitten taas, 5e/kg paprika on kallis, mutta 6e/kg irtokarkit ovat halpoja. Näin karrikoiden.

Kyllä, edelleen väitän että terveellinen ruoka on halpaa.
Ja se on helpompi perustella itselleen, kun jättää useimmiten ostamatta asiat joita ei tarvitse laisinkaan.

Makroonimössö nyt ei mitään terveellistä ruokaa ole nähnytkään. Ja huomioin kyllä satokaudetkin. Kesällä voi sanoa, että terveellien ruoka on kohtuullisen halpaa, mutta sitä kestää pari kuukautta. Irtokarkit eivät ole ruokaa. Kyllä saa vähän vaikutelman, että vertaat nyt terveellistä itsetehtyä einesruokiin/wolttaukseen ja herkutteluun.

 

[Taneli-]

Kyllähän se terveellinen ruoka on huomattavasti kalliimpaa, kuin epäterveellinen ruoka. Itse en eineksiä syö, kuorin juurekset, ostan jäävuorisalaatit keränä, kanat maustamattomana jne. Mutta kyllä alusta loppuun itse tekemä ruoka tulee todellakin kalliimmaksi, kuin epäterveellinen itse tehty ruoka. Tietenkin joku punajuuri-linssiketto on todella halpa ja ravitseva ruoka, mutta ei kukaan pysty pelkästään sellaisilla menemään.

Jokainen kyllä tajuaa, että jos Woltista tilaa pizzoja kotiin, tai syö pelkkiä eineksiä, se ei ole halpaa. Mutta sehän onkin eri asia.

Se riippuu. Tietysti jos laskee miten paljon maksaisi ns. minimaalinen eläminen niin lähes mikä tahansa on kalliimpaa koska ihmiset nyt eivät vaan halua elää puutteessa.

Mutta joku laskee että jos päivässä menee alle 50€ ruokaan ja juomaan se on "halpaa". Koska ei itse valmista mitään ja "säästää" kun itse hakee sen kebab rullan, pizzan ja juomat syöden kotona.
Toiselle joku 40€ riittää taas hyvin koko viikon ruokiin kun hieman säästää eikä osta kalleimpia ruoka-aineksia vaikka ehkä tahtoisi sisäfileitä ja viinejä.
Kolmannelle taas koulusta saa ilmaiseksi opiskelijakortilla sen yhden aterian ja kun käy viikonloppuna kotona siellä voi pestä vaatteet ja saa ruokaa joten se viikolle varattu 20€ kului kaljaan mitä sai juuri tarpeeksi kun vei tyhjät pullot kauppaan...
Neljäs katsoo ehkä alennustuotteita ja syö siksi esim. niitä euron per paketti maksaneita makkaroita ja kyytipojaksi makaroonia todeten että vanhemmilta sai makaroonit ja viikossa meni vitonen kun söi 5x400g makkarapaketteja...

Jos tuosta vetäisi jotain linjaa sanoisin että "ei kallista mutta täysin riittävää" ruokaa saa alle 200€/kk yhdelle henkilölle. Toki siinä täytyy hieman vaihdella mitä ostaa ja miettiä mikä on tarjouksessa. Blenderiin voi tunkea sitä 99senttiä vesimeloonia tai euron kilo banaania tai euron 500g viinirypäileitä ilman siemeniä tai euron... eiköhän se tule selväksi. Sama jogurteissa jos niitä haluaa tuohon sekaan ja joku pikakaurahiutale ei paljoa maksa kilohinnalla. Tuosta smoothiesta tulee päivän yksi ateria ja kesällä voi joko maksaa tutuille tai itse käydä keräämässä pakastimet täyteen marjoja (mustikoita, mansikoita, puna ja mustaherukoita, puolukoita, karpaloa, tyrniä jne) ja myös banaania jne. voi hyvin viipaloida valmiiksi ja pakastaa.

Sama muidenkin juuresten, vihannesten, kasvisten, lihan, leivän jne. kanssa. Ostaa sen kilon Oltermannin tarjouksesta kun sellainen tulee eikä maksa siitä jotain 9€ vaan sen 4,99€, jos ei saa Floraa ostaa Voilevia tai jotain muuta merkkiä levitettä jne.

Tietysti jos on esim. työtön, opiskelija tms. raha ei moiseen riitä. 200€ on kuitenkin todella suuri summa jos saa jonkun alle 300€/kk elämiseen (vai miten paljon nykyisin opiskelija saakaan opintotukea?) tai joku 750-verot eli 600€? Vai mitä työtön nyt saakaan työmarkkinatukea / peruspäivärahaa.

Sama myös jos elää parisuhteessa tai on myös lapsia, silloin täytyy tehdä kompromisseja ja miettiä mitä muut syövät. Toki 80-luvulla se toimi oikein hyvin, jos ruoka ei kelpaa ole sitten nälissäsi, mitään muuta ei ole tarjolla... eipä lihottu.

 

[Kojashi]

Makroonimössö nyt ei mitään terveellistä ruokaa ole nähnytkään. Ja huomioin kyllä satokaudetkin. Kesällä voi sanoa, että terveellien ruoka on kohtuullisen halpaa, mutta sitä kestää pari kuukautta. Irtokarkit eivät ole ruokaa. Kyllä saa vähän vaikutelman, että vertaat nyt terveellistä itsetehtyä einesruokiin/wolttaukseen ja herkutteluun.

Makaroonimössöjä on monenlaisia.
Pasta itsessään hiilihydraattina ei ole hyvää tai pahaa. Saahan siitä helposti epäterveellistä jos haluaa, mutta samalla lailla terveellistä jos haluaa.

Ja nimenomaan vertaan kokonaisuutta.
Ihmiset kokevat että terveellinen ruoka on kallista.
Ja sitten nämä samat ihmiset jatkuvalla syötöllä ostavat kaikkea kallista turhaa epäterveellistä, kuten karkkia, sipsejä, limsaa, alkoholijuomia jne.
Sitä saattaisi yllättyä monikin jos pistäisi kaikki ostoksensa exceliin ja katsoisi kuinka %-osuus niistä on pelkkää roskaa. Ja että sillä olisi voinut ostaa vaikka kunnollisia raaka-aineita.

Sattumalta noiden tuotteiden myynti on muutamassa vuosikymmenessä nimittäin kasvanut aika reilusti Suomenmaassakin.

Eikä roskaruuassa ja listaamissani asioissa ole mitään pahaa kun ne ovat satunnaisia.
Mutta kun ne ovat jokapäiväisiä, niin kyseessä on nopeasti sekä taloudellinen menetys, että terveydellinen ongelma.

 

[3dfx]

Vaikka tuokin selittää asiaa omalta osaltaan, se on suuressa kuvassa vähemmän merkittävä asia.

Nuorten ylipaino 80-luvun alusta nykyhetkeen on karkeasti kolminkertaistanut, meilläkin. Jossain päin maailmaa muutos on rajumpikin.
Ylipaino nuoruudessa johtaa melko usein siihen loppuelämäksi.
Ja seurauksia nähdään sitten kaikilla mahdollisilla mittareilla, kuten vaikkapa varusmiesten täysin romahtunut fyysinen suorituskyky.


Ts. Ongelma ei ole helpottumaan, vaikka suuret ikäluokat häviäisivät koska seuraavat sukupolvet ovat edelleen heikommassa jamassa.

Minusta suomessa ei tilanne vaan ole niin vakava kuin annetaan ymmärtää, kun sitä vääristää juuri esimerkiksi vanha väestö mitä ei esimerkiksi tuossa jutussa arvioitu yhtään. Vanhat myös sairastavat enemmän kuin nuoret, mikä näkyy noissa jutuissa esitetyissä kokonaiskustannuksissa. Nuorten ylipaino on toki kasvanut, mutta mikä on ollut lähtötilanne? Saadaan kovia moninkertaistuksia kun kerrotaan lähelle nollaa olevia lukuja.

Aika hauska että pidät asioita olettamuksina, ja tuossa itsekin toteat että täytyy toimia eri tavalla koska ympäristö on sellainen.

Olen nimittäin täysin samoin kasvanut maalla ja siteemmin kaupungistunut. Ja noinhan asia ihan tosiallisesti on.
Ei kyse ole mistään oletuksista, vaan tutkitusti ihmisten yleinen aktiivisuus on alentunut viime vuosikymmeninä ja yksi merkittävä tekijä on nimenomaan fyysisen työn yhä laajempi muuttuminen tietotyöksi. Tietoyhteiskunta kokoajan pahentaa asiaa, eikä ongelmat tosiaan rajoitu vain fyysisen toiminnan puutteeseen.

Itse tein aikanaan raksatöitä ja ei tosiaankaan tarvinnut 12h päivän jälkeen erikseen kuntoilla.
Nyt kun istun päivät konttorilla ja toisinaan kotikonttorilla, niin todentotta täytyy sitten erikseen potkia itsensä liikkeelle.
Ja ero tulee siinä kuinka moni meistä on kykenevä potkimaan itseään. Näyttäisi että ei läheskään tarpeeksi moni. Kun se ei tule enää automaatilla, toisinkuin moni muu asia, jotka sen sijaan tulevat täysin vaivatta perille.

Kommentoin noita uutisjuttujen asioita enemmänkin. Esimerkiksi fyysistä työtä tehneenä on jotenkin huvittavaa, että joku laukoo nettiuutisessa sellaisen suuren viisauden esiin, että jos on tehnyt pitkän työpäivän fyysistä työtä, ei jaksa harrastaa liikuntaa työpäivän jälkeen. No ei todella jaksa, mutta mikä ero jos nostelen töissä koko ajan jotain tai menen salille nostelemaan painoja saman verran? Eihän esimerkiksi tuo voi mitään selittää, kuten en nyt oikein suurta selitysvoimaa sillä autoilullakaan näe kun kuitenkin siellä missä autoa tarvitsee pitää muutenkin kävellä autolta joka paikkaan. Kaupungissa aika moni asia on verrattaen lähellä esim. bussipysäkit, ja joka paikassa on jotain pikkupäivittäistavarakauppoja.

Makaroonimössöjä on monenlaisia.
Pasta itsessään hiilihydraattina ei ole hyvää tai pahaa. Saahan siitä helposti epäterveellistä jos haluaa, mutta samalla lailla terveellistä jos haluaa.

Ja nimenomaan vertaan kokonaisuutta.
Ihmiset kokevat että terveellinen ruoka on kallista.
Ja sitten nämä samat ihmiset jatkuvalla syötöllä ostavat kaikkea kallista turhaa epäterveellistä, kuten karkkia, sipsejä, limsaa, alkoholijuomia jne.
Sitä saattaisi yllättyä monikin jos pistäisi kaikki ostoksensa exceliin ja katsoisi kuinka %-osuus niistä on pelkkää roskaa. Ja että sillä olisi voinut ostaa vaikka kunnollisia raaka-aineita.

Sattumalta noiden tuotteiden myynti on muutamassa vuosikymmenessä nimittäin kasvanut aika reilusti Suomenmaassakin.

Eikä roskaruuassa ja listaamissani asioissa ole mitään pahaa kun ne ovat satunnaisia.
Mutta kun ne ovat jokapäiväisiä, niin kyseessä on nopeasti sekä taloudellinen menetys, että terveydellinen ongelma.

Olen itse myös sitä mieltä, ettei perushyvä ruoka ole kovinkaan kallista itse tekemällä eli ei se siitä välttämättä jää kiinni. Toki kaikki on kallista, jos määrät ovat valtavia, ja yleensä silloin myös roskan määrät ovat valtavia. Maaseudulla on vielä mahdollisuus monasti säästää kun viljelee itse.

 

[keffordi]

Onkohan näissä ikinä mitenkään tutkittu juurikin tuon arkiaktiivisuuden vähentymisen vaikutusta lihavuuteen? En ole elänyt kasarilla tai juurikaan edes ysärillä, mutta luulen että tuolla on hyvinkin suuri vaikutus lihavuuteen, ruokatottumukset ovat vain opittu niistä vanhoista ajoista vaikka kulutus vähentynyt paljon vastavuoroisesti. Nykyisin vielä ihmisten kädettömyys tehdä ruokaa varmasti vaikuttaa. 30kg vuoden aikana laihduttaneena, voisin kyllä sanoa että on tuo terveellinen ruoka tullut huomattavasti halvemmaksi kuin se roskaruuan päivittäinen mättääminen mitä ennen tuli harrastettua. Ruokahävikin määrä on aika minimaalista nykyään, tulee suunniteltua ruokia parin päivän sykleissä ja aina on suhteellisen hyvä tieto siitä mitä kaapeissa on ja mitä niistä sitten koittaa loihtia. Yhteen hesburgerikäyntiin menee enemmän kuin päivän koko ruokailuihin itsetehtynä.

Itse laihdutus taas on vedetty semmoiseen bisneshommaksi että ei siinä nyt ole mitään järkeä. Loppuviimein kyse on kaloreista eikä mistäkään muusta. Aikuinen mies imaisee sen 2000-2500 väliin kaloreita ja jonkinlaista arkiaktiivisuutta pitää yllä riittää siihen että on normipainossa. Ei siihen mitään kitudiettejä ja pussiruokien syömistä tarvitse.