Lihavuusepidemia

Monella on just ton kylläisen/täyden tunteen aiheuttama dopamiiniryöppy se jonka takia on hankala laihduttaa.
Pakko olla tukossa että jaksaa tehdä jotain.
Ihan kun muuten ei jaksais.
Useasti kun syö ihan vitusti niin pitää levätä että pystyy tekee jotain.

Miten dopamiini edes liittyy lainattuun viestiin, ilmeisesti siinä kuitenkin puhuttiin kylläisyyden tunteesta? Dopamiini kai enemmän liittyy siihen, kun saa "kicksejä" jostain. :hmm:
 
Siis jos tietäisin että pysyn kunnossa ja eläisin pitkän elämän roskaisella syömisellä ja urheilun laiminlyömisellä, niin olisin kyllä onnellisimmillaan kun voisin vain syödä ja makoilla sohvalla/istua tietokoneella. Mutta koska tiedän, että tuo yhtälö ei käytännössä toimi, niin pakon edessä harrastan liikuntaa ja mietin vähän syömisiäni.
Hyvä homma, näin suurimman osan ihmisistä varmaan kannattaakin tehdä.
Nyt kun luin uudestaan ton aikaisemmin kirjoittamani viestin, niin sen voi tosiaan lukea tyyliin että arvostelisin sun tyyliä syödä tai elää.
Se ei tosiaan ollut tarkoitus. Sori.
Lainasin viestiäsi ainoastaan sen takia kun viestissäsi oli tätä ---> "pari lisää", "vajaa olo", "tuntuu ohkaiselta" ja lopuksi vielä että "jaksaa pari tuntia".
Semmonen ihminen joka ei aktiivisesti liiku/urheile noita ei saisi siellä pään sisällä olla ollenkaan. Vasta sitten kun kulutus kohtaa sen mitä naamaan tunkee.
 
Ei kyse ihan tuostakaan ole. Esim. tämä juttu on kohtuu tuore ja ollut juuri äskettäin tässä ketjussa:
"

Juttu tiivistettynä

  • Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ylipainoisten osuus aikuisista ylittää 30 prosenttia.
  • Merkittäviä syitä lihomiseen ovat ruokakulttuuri, runsas autoilu ja liikunnan vähäisyys.
  • Myös asukkaiden matala koulutus- ja tulotaso vaikuttavat terveyserojen syntyyn alueella.
  • Väestön ikääntyminen ja sairaudet heikentävät Etelä-Pohjanmaan väestön yleistä hyvinvointia ja työkykyä.
"
Jokainen voi vetää omaa päätöstä sille miten sitten juuri matala koulutus ja siitä seuraava matala tulotaso vaikuttaa huonoon terveyteen ja päälle 30% ylipainoisuuteen. Sekä miten juuri ruokakulttuuri, runsas autoilu ja liikunnan vähyys (osalle ehkä yllätys) taas suoraan vaikuttaa siihen ylipainon syntymiseen.

Ei ihmisiä väkisin "estetä työskentelemästä" vaan on ihan pulaa työntekijöistä.
"
Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisestä väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin.

Eniten maakunnan väestössä podetaan dementiaa, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja mielenterveysongelmia.

Lisäksi eteläpohjalaiset syövät maan eniten erityiskorvattavia lääkkeitä muun muassa verenpainetautiin, astmaan, diabetekseen ja sepelvaltimotautiin.

Salminen-Tuomaala kertoo viimeisten kyselytutkimusten paljastavan, että masennus on lisääntynyt. Sillä voi olla yhteyttä syömiseen, liikunnan vähyyteen ja painonhallintaan.

"

Vaikka he ehkä tahtoisivat tehdä työtä he eivät PYSTY. Liikaa painoa, tuki ja liikuntaelinten sairauksia, masennusta, mielenterveysongelmia millä voi olla suora yhteys ylenmääräiseen syömiseen, liikkumisen vähyyteen ja siten myös painonhallintaan.

Ei yhtään mainita että pitäisi olla siniset silmät, keltaiset / vaaleat hiukset, lyhyet sotilaallisesti leikatut hiukset yms. ettei tuollaiset ongelmat painaisi väestöä ja että tuo jotenkin liittyisi juuri Pohjanmaahan..
Minusta tuokin juttu on aika norsunluutornista huutelua ja vedetään mutkia aika reilusti suoraksi. Esimerkiksi työnkuva selittänee tuki- ja liikuntaelinsairauksista enemmän mitä mikään muu. Fyysinen työ altistaa noille, joku konttorihomma taas ei. Varsin outoa on myös tuo toteamus, ettei raskas fyysinen työ kohota kuntoa mutta taas joku liikunta kohottaisi. En oikein itse näe fyysistä tehdastyötä tehneenä eroa sille nostelenko jotain rautakalikoita, vai mönginkö jossain paperikoneen onkalossa ja jumppaan jotain palikkaa paikoilleen vai harrastanko jotain painonnostoa ja parkkouria. Väärällä työergonomialla saa itsensä rikki, mutta myös jollain maksimipainot repimisellä punttisalillakin. THL:n sivuilla viitataan johonkin normistoon miksi fyysinen työ ei kehitä kestävyyskuntoa, sellasta normistoa ei vaan todellisuudessa esimerkiks tehtaan seisakkipäivänä tunneta vaan mennään koko päivä hiki hatussa jotta saadaan työt tehtyä ja kone käynnistymään ajallaan.

Autoilukin selityksenä aika ohhoijakkaa tasoa. Jos bussissa istuminen on arkiliikuntaa, mutta autossa istuminen ei niin en oikein ymmärrä tätäkään selitystä. Sitä arkiliikuntaa tulee fyysisessä työssä aika paljon ja myös iitä kun välimatkat on monasti aika pitkiä parkkipaikalta itse töihin, jonkun tehtaan tai maatilan sisällä ja näin.

Väestön ikääntyminen nyt voi selittää, mun nähdäkseni vanhat on lihavempia mitä nuoret ja sairaampia mitä nuoret. Muuten on aika kaukaa haettuja selityksiä taas.
 
Kylläisyyden tunteesta saa mielihyvää. Dopamiini liittyy.

Mutta ymmärtääkseni @Smugu ei puhunut ruuasta saatavasta mielihyvästä, vaan siitä että yksinkertaisesti tarvii syödä ihan hitosti että tuntee olevansa kylläinen. Hän voi varmaan korjata jos ymmärsin väärin.

Toisekseen, ei kai mielihyvä liity siihen, ettei jaksa tehdä mitään? Se että on väsynyt on eri asia kuin ettei saa jostain mielihyvää. :hmm:
 
Mutta ymmärtääkseni @Smugu ei puhunut ruuasta saatavasta mielihyvästä, vaan siitä että yksinkertaisesti tarvii syödä ihan hitosti että tuntee olevansa kylläinen. Hän voi varmaan korjata jos ymmärsin väärin.

Toisekseen, ei kai mielihyvä liity siihen, ettei jaksa tehdä mitään? Se että on väsynyt on eri asia kuin ettei saa jostain mielihyvää. :hmm:
Nojoo tarkoitin tosiaan sitä, että itse en ainakaan tule ihan helpolla täyteen ruuasta. Esimerkkinä kotipizzan normaalikokoisia pizzoja tarvitsen kaksi, että tulen yhtään kylläiseksi. Kolmesta tulisi jo ähky ja sitten menisi makoiluksi.
 
Mutta ymmärtääkseni @Smugu ei puhunut ruuasta saatavasta mielihyvästä, vaan siitä että yksinkertaisesti tarvii syödä ihan hitosti että tuntee olevansa kylläinen. Hän voi varmaan korjata jos ymmärsin väärin.

Toisekseen, ei kai mielihyvä liity siihen, ettei jaksa tehdä mitään? Se että on väsynyt on eri asia kuin ettei saa jostain mielihyvää. :hmm:
Niin no, en osaa faktana mitään mun sanomisia pitää.
Kelasin vaan että siihen kylläisyyden tunteeseen liittyy se dopamiinisetti jota joku hakee vaikka siitä syömisestä tms.
Ja oon kyllä sitä mieltä että se mielihyvä liittyy aika vahvasti siihen mitä jaksaa/täytyy tehdä.
Fiilis on oikeastaan kaiken aikaanpaneva voima ainakin omalla kohdalla.
Ja fiilikseen liittyy aika hemmetisti just toi miten on syönyt ja onko väsynyt yms.
 
Autoilukin selityksenä aika ohhoijakkaa tasoa. Jos bussissa istuminen on arkiliikuntaa, mutta autossa istuminen ei niin en oikein ymmärrä tätäkään selitystä. Sitä arkiliikuntaa tulee fyysisessä työssä aika paljon ja myös iitä kun välimatkat on monasti aika pitkiä parkkipaikalta itse töihin, jonkun tehtaan tai maatilan sisällä ja näin.

Autoilu ei ole selityksenä mitään hohhoijakkaa, vaan erittäin laajalla otannalla todistettua kansainvälisestikin.
Lihavuuden mekassa, eli jenkeissä asiaa on myös ihmeteltyja useaan otteeseen todettu, että laaja toimiva julkinen liikenne näyttäisi johtavan vähempään ylipainoon.
Tietenkin jenkit tästä huolimatta rakentavat edelleen lähestulkoon pelkkää autoinfraa ja kaupungit ovat keskimäärin jalkankulkijalle kelvottomia...

Käänteistä voinee havannoida myös Euroopassa laadukkaasti suunniteltujen kaupunkien yhteydessä, kuten vaikka Amsterdam tai Kööpenhamina.
Ihmiset ovat katukuvassa silminnähden hyväkuntoisia verraten siihen kun menet kaikenlaisten Seinäjokien keskustaan talsimaan.
Ei ole ihan sattumaa, että maissa jossa infra on suunniteltu jalankulkijat ja pyörät edellä, ihmiset ovat tilastollisesti laihimpia (kuten nämä esimerkkikaupunkien maat, Euroopan laihimpien joukossa)

Siinä suuressa määrässä autoja vs julkinen liikenne ongelma muodostuu juuri siitä satunnaisliikunnasta.
Joo, bussimatka ei ole liikuntaa, mutta ilman autoa kävelet sinne bussipysäkille ja sieltä eteenpäin jne.
Autolla ajat suoraan kotipihasta marketin parkkiin ja takaisin. Siinä jäi taas jokunen sataa tai tuhatta askelta väliin.
Ja se oma auto sitten ohjaa käyttämään sitä lähes kaikiiin pieniinkin siirtymiin, vaikka sinne kaverin luo muutaman kilometrin päähän painaisi fillarilla tasan yhtänopeasti.
 
Niin no, en osaa faktana mitään mun sanomisia pitää.
Kelasin vaan että siihen kylläisyyden tunteeseen liittyy se dopamiinisetti jota joku hakee vaikka siitä syömisestä tms.

Täh, ei kai mielihyvä aiheuta kylläisyyden tunnetta? Korkeintaan päinvastoin. :hmm:

Ja oon kyllä sitä mieltä että se mielihyvä liittyy aika vahvasti siihen mitä jaksaa/täytyy tehdä.
Fiilis on oikeastaan kaiken aikaanpaneva voima ainakin omalla kohdalla.
Ja fiilikseen liittyy aika hemmetisti just toi miten on syönyt ja onko väsynyt yms.

Ok, kuulostaa omaan korvaan aika erikoiselta tai sitten toimin sisäisesti täysin eri tavalla kuin muut ihmiset. :D En ole koskaan ollut semmoinen fiilistelijä, vaan asioita voi vaan tehdä, satoi tai paistoi, tai vitutti tai ei. Toki aina ei huvita mutta ei jotkut arjen askareet nyt muutenkaan tunnu miltään, korkeintaan tapauksesta riippuen tylsältä. Väsymys toki vaikuttaa fiilikseen, muttei toisin päin, ja väsymys lähtee nukkumalla/lepäämällä riittävästi. Syöminen sen sijaan ei juurikaan tunnu vaikuttavan fiiliksiin. :hmm:


Autoilu ei ole selityksenä mitään hohhoijakkaa, vaan erittäin laajalla otannalla todistettua kansainvälisestikin.
Lihavuuden mekassa, eli jenkeissä asiaa on myös ihmeteltyja useaan otteeseen todettu, että laaja toimiva julkinen liikenne näyttäisi johtavan vähempään ylipainoon.
Tietenkin jenkit tästä huolimatta rakentavat edelleen lähestulkoon pelkkää autoinfraa ja kaupungit ovat keskimäärin jalkankulkijalle kelvottomia...

Käänteistä voinee havannoida myös Euroopassa laadukkaasti suunniteltujen kaupunkien yhteydessä, kuten vaikka Amsterdam tai Kööpenhamina.
Ihmiset ovat katukuvassa silminnähden hyväkuntoisia verraten siihen kun menet kaikenlaisten Seinäjokien keskustaan talsimaan.
Ei ole ihan sattumaa, että maissa jossa infra on suunniteltu jalankulkijat ja pyörät edellä, ihmiset ovat tilastollisesti laihimpia (kuten nämä esimerkkikaupunkien maat, Euroopan laihimpien joukossa)

Siinä suuressa määrässä autoja vs julkinen liikenne ongelma muodostuu juuri siitä satunnaisliikunnasta.
Joo, bussimatka ei ole liikuntaa, mutta ilman autoa kävelet sinne bussipysäkille ja sieltä eteenpäin jne.
Autolla ajat suoraan kotipihasta marketin parkkiin ja takaisin. Siinä jäi taas jokunen sataa tai tuhatta askelta väliin.
Ja se oma auto sitten ohjaa käyttämään sitä lähes kaikiiin pieniinkin siirtymiin, vaikka sinne kaverin luo muutaman kilometrin päähän painaisi fillarilla tasan yhtänopeasti.

Toisaalta liikunta ei kuluta kovin paljoa energiaa, joten tuokaan ei riitä selitykseksi. Eikös se niin mene, että painon hallinnasta 80% on kiinni syömisestä? :hmm:
 
Toisaalta liikunta ei kuluta kovin paljoa energiaa, joten tuokaan ei riitä selitykseksi. Eikös se niin mene, että painon hallinnasta 80% on kiinni syömisestä? :hmm:

Kyllä ja ei. Yhdysvallat onkin tässä myös mainio esimerkki, koska ruoka on merkittävän paljon korkeammin kyllästetty sokerilla ja annoskoot isompia. --> Mihinkähän moinen mahtaisi johtaa erittäin autokeskeisessä yhteiskunnassa?

Mutta yksittäisen asia ei tarvitse olla ainoan syyllinen, ja se voi olla silti merkitsevä.
Jos ihminen tykkää syödä roskaa ja liikaa sitä ja sen päälle olla liikkumatta mitään, lopputulemana lienee erittäin korkealla todennäköisyydellä vakava ylipaino, ja tuo kyseinen seuraus (ei sairaus) on nähtävissä länsimaissa aika selkeästi.

Mutta jos ihminen syö liikaa, mutta liikkuu sen verran että kuluttaa sen päivittäisen "liika"annoksensa, niin saman lopputuleman todennäköisyys laskee aika runsaasti.
Jollain absoluuttisella geenilottovoitolla pysyy terässä, vaikka söisi mitä ja aktiviteetit olisivat nolla.
Suurimmalla osalla tuuri ei ole niin hyvä, joten pitäisi ymmärtää valintojensa seuraukset.

Ihmiset ovat pohjimmiltaan keskimäärin typeriä, saamattomia, laiskoja sekä mukavuudenhaluisia.
Kun ympäröivä maailma on rakennettu sellaiseksi, että minimityöllä saa maksimipalautukset, niin eiköhän suuri osa tee ne väärät valinnat.
Vaikka tietäisi ne haitallisiksi itselleen.
 
Toisaalta liikunta ei kuluta kovin paljoa energiaa, joten tuokaan ei riitä selitykseksi. Eikös se niin mene, että painon hallinnasta 80% on kiinni syömisestä? :hmm:

Nyt täytyy katsoa sitä kokonaisuutta. Eli masentuneisuus, syrjäytyneisyys, ei liikuta, ei ole töitä, ei harrastuksia jne.
Sitten katso vaikka tämä jakso "ihan normaalin" mutta eristyneen, masentuneen, syrjäytyneen nuoren arjesta ja elämästä:

Siinä on monia juttuja mitkä ainakin itselleni aiheuttavat sellaisen "what the?" fiiliksen. Mutta jos on masentunut, syrjäytynyt jne jne. moni asia vähenee omassa elämässä (kuten ihan selkeästi hänellä ON elämänhallinnassa ongelmaa ihan yleisen hygienian, siisteyden, jatkuvan tupakoinnin ja syömisen jne. suhteen) myös osaamisessa on järkyttäviä aukkoja (näkee hieman myöhemmin kun hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja käy ilmi ettei hän ole esim. kertaakaan elämänsä aikana keittänyt perunoita eikä tiedä miten pitäisi toimia...)

Moni asia mikä sinulle (otaksun) ja minulle on itsestään selvää on hänelle joko jäänyt tai sitten ei niin väliä. Esim. miten useasti siivoaa, pesee, tiskaa, missä esineet ja muut tavarat ovat, missä roskia säilytetään jne jne..

Käsitys siitä mitä tarkoittaa "ihan hyväthän noi on, vasta kun viimeksi kävit pestiin ne" kun puhutaan täkeistä, tyynyistä, petivaatteista jne.. itse en ole varma pystyisinkö olemaan asunnossa missä on tuon näköistä. Varmasti en istumaan tuollaiseen petiin kun pelkäisin mitä ötököitä siitä tulee...

Tuossakaan ei pelkästään se syöminen auta ja kuten äidistä näkee mallia on ehkä tullut myös kotoa (ja äiti tulee autolla hakemaan ettei vaan kävellä vähääkään)

Eli mies on 22v "parhaassa iässä". En tiedä mutta epäilen ettei vielä armeijaa käynyt, voi olla myös "hieman" vaikeuksia saada töitä (tai muistaa edes hakea niitä).
"Normaalisti päivät menee nukkuessa, syödessä, tietokoneella pelatessa ja tupakoimisessa" <= Patrick tiivistää...
 
Viimeksi muokattu:
Nyt täytyy katsoa sitä kokonaisuutta. Eli masentuneisuus, syrjäytyneisyys, ei liikuta, ei ole töitä, ei harrastuksia jne.

Paitsi että Etelä-Pohjanmaalla on selvästi koko maata alhaisempi työttömyysaste.

Edelleen Pohjanmaan ely-keskusalueella on kuitenkin Manner-Suomen alhaisin työttömyysaste, 7,2 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on toiseksi alhaisin, 7,5 prosenttia.


Sitten katso vaikka tämä jakso "ihan normaalin" mutta eristyneen, masentuneen, syrjäytyneen nuoren arjesta ja elämästä:

Siinä on monia juttuja mitkä ainakin itselleni aiheuttavat sellaisen "what the?" fiiliksen. Mutta jos on masentunut, syrjäytynyt jne jne. moni asia vähenee omassa elämässä (kuten ihan selkeästi hänellä ON elämänhallinnassa ongelmaa ihan yleisen hygienian, siisteyden, jatkuvan tupakoinnin ja syömisen jne. suhteen) myös osaamisessa on järkyttäviä aukkoja (näkee hieman myöhemmin kun hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja käy ilmi ettei hän ole esim. kertaakaan elämänsä aikana keittänyt perunoita eikä tiedä miten pitäisi toimia...)

Moni asia mikä sinulle (otaksun) ja minulle on itsestään selvää on hänelle joko jäänyt tai sitten ei niin väliä. Esim. miten useasti siivoaa, pesee, tiskaa, missä esineet ja muut tavarat ovat, missä roskia säilytetään jne jne..

Tuossakaan ei pelkästään se syöminen auta ja kuten äidistä näkee mallia on ehkä tullut myös kotoa (ja äiti tulee autolla hakemaan ettei vaan kävellä vähääkään)

Eli mies on 22v "parhaassa iässä". En tiedä mutta epäilen ettei vielä armeijaa käynyt, voi olla myös "hieman" vaikeuksia saada töitä (tai muistaa edes hakea niitä).
"Normaalisti päivät menee nukkuessa, syödessä, tietokoneella pelatessa ja tupakoimisessa" <= Patrick tiivistää...

Tuo kuulostaa kyllä erittäin hämmentävältä. o_O Mutta lihavuus ei ole pelkästään syrjäytyneiden juttu, nykyisin kun yli puolet aikuisväestöstä on ylipainoisia.

Kyllä ja ei. Yhdysvallat onkin tässä myös mainio esimerkki, koska ruoka on merkittävän paljon korkeammin kyllästetty sokerilla ja annoskoot isompia. --> Mihinkähän moinen mahtaisi johtaa erittäin autokeskeisessä yhteiskunnassa?

Mutta yksittäisen asia ei tarvitse olla ainoan syyllinen, ja se voi olla silti merkitsevä.
Jos ihminen tykkää syödä roskaa ja liikaa sitä ja sen päälle olla liikkumatta mitään, lopputulemana lienee erittäin korkealla todennäköisyydellä vakava ylipaino, ja tuo kyseinen seuraus (ei sairaus) on nähtävissä länsimaissa aika selkeästi.

Mutta jos ihminen syö liikaa, mutta liikkuu sen verran että kuluttaa sen päivittäisen "liika"annoksensa, niin saman lopputuleman todennäköisyys laskee aika runsaasti.
Jollain absoluuttisella geenilottovoitolla pysyy terässä, vaikka söisi mitä ja aktiviteetit olisivat nolla.
Suurimmalla osalla tuuri ei ole niin hyvä, joten pitäisi ymmärtää valintojensa seuraukset.

Ihmiset ovat pohjimmiltaan keskimäärin typeriä, saamattomia, laiskoja sekä mukavuudenhaluisia.
Kun ympäröivä maailma on rakennettu sellaiseksi, että minimityöllä saa maksimipalautukset, niin eiköhän suuri osa tee ne väärät valinnat.
Vaikka tietäisi ne haitallisiksi itselleen.

On liikunnalla oma osansa painonhallinnassa, mutta kovin iso se ei ole. Jenkeissäkin varmasti tuo sokerin ja rasvan mättäminen vaikuttaa paljon enemmän, ei erkkikään liiku niin paljoa että semmoiset saisi kulutettua pois. :)




-----------------------------------------------------------------------------

Yleltä tuli juuri juttu aiheeseen liittyen. Ilmeisesti vielä reilu 10 vuotta sitten suomalaiset ei olleet Euroopan mittapuulla kovinkaan lihavia, mutta sittemmin laardia on kertynyt kunnolla. :confused2:

 

Statistiikka

Viestiketjuista
282 082
Viestejä
4 845 136
Jäsenet
78 350
Uusin jäsen
Frankenbunny

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom