Sitten katso vaikka tämä jakso "ihan normaalin" mutta eristyneen, masentuneen, syrjäytyneen nuoren arjesta ja elämästä:
Patrikin, 22, päivät kuluvat nukkuen, pelaten ja tupakoiden. Hän poistuu asunnosta vain, jos on pakko, kuten kerran viikossa kuntouttavaan työtoimintaan.
areena.yle.fi
Siinä on monia juttuja mitkä ainakin itselleni aiheuttavat sellaisen "what the?" fiiliksen. Mutta jos on masentunut, syrjäytynyt jne jne. moni asia vähenee omassa elämässä (kuten ihan selkeästi hänellä ON elämänhallinnassa ongelmaa ihan yleisen hygienian, siisteyden, jatkuvan tupakoinnin ja syömisen jne. suhteen) myös osaamisessa on järkyttäviä aukkoja (näkee hieman myöhemmin kun hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan ja käy ilmi ettei hän ole esim. kertaakaan elämänsä aikana keittänyt perunoita eikä tiedä miten pitäisi toimia...)
Moni asia mikä sinulle (otaksun) ja minulle on itsestään selvää on hänelle joko jäänyt tai sitten ei niin väliä. Esim. miten useasti siivoaa, pesee, tiskaa, missä esineet ja muut tavarat ovat, missä roskia säilytetään jne jne..
Tuossakaan ei pelkästään se syöminen auta ja kuten äidistä näkee mallia on ehkä tullut myös kotoa (ja äiti tulee autolla hakemaan ettei vaan kävellä vähääkään)
Eli mies on 22v "parhaassa iässä". En tiedä mutta epäilen ettei vielä armeijaa käynyt, voi olla myös "hieman" vaikeuksia saada töitä (tai muistaa edes hakea niitä).
"Normaalisti päivät menee nukkuessa, syödessä, tietokoneella pelatessa ja tupakoimisessa" <= Patrick tiivistää...