Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[King_Diamond]

Nyt on ilmennyt erittäin outo ongelma Archin kanssa. En saa lisättyä mihinkään IPTV-ohjelmaan m3u-listaa tai IPTV-ohjelmisto ei käynnisty ollenkaan. Ainoa kombo joka toimii, on Mint+Hypnotix -kombo.

Open-TV ottaa listan vastaan, mutta mitään kanavaa ei kuitenkaan näy. Hypnotix asentuu, mutta se ei edes käynnisty. Ei mitään virheilmoituksia. IPTVNator häröilee miten milloinkin haluaa. Aiemmin loistavasti toiminut Open-TV olisi kiva saada toimimaan, mutta kaikki muutkin kelpaisivat, kunhan toimisivat.

Ja on koitettu Arch, Endeavouros ja ArcoLinux ja kaikissa sama ongelma. Mitä helvettiä tämä nyt on? En halua käyttää Mintiä, mutta se nyt jostain syystä on ainoa jossa toimii.

Edit. Sen verran edistyi, että Waylandilla toimii hienosti, mutta X11:lla ei.

 

[Boulder]

Joo, muutin aiemmin tuon niin, että molemmilla on sama ryhmänimi (eli Windowsin oletus WORKGROUP). Silläkään ei ollut silloin vaikutusta asiaan.

Eniten ihmettelen tuota lokia kun kodi-tunnuksella kirjautuminen ei jätä jälkiä, mutta täytyy varmaan nostaa lokitusastetta kun se on nyt tasoa 3. Kunhan nyt pääsee töistä säätämästä kotiin säätämään

No niin, tämä ongelma ratkesi. RPi:llä kirjautuminen onnistui mallikkaasti, joten homman oli pakko olla kiinni Windowsista. Fedoran smb-lokista löytyi lopulta virhe liittyen autentikointiin ja pienen etsiskelyn jälkeen apu:
Rekisterieditorissa auki HKEY_LOCAL_MACHINE\SYSTEM\CurrentControlSet\Control\Lsa, sinne avaimelle LmCompatibilityLevel arvoksi 5, joka pakottaa NTLMV2:n käyttöön. Oletuksena näytti yrittävän V1:stä, joka on riittävän uudessa Samba-versiossa oletuksena poistettu käytöstä.

 

[JiiPee]

Sain nyt mini-PC:n tulille, Fedora Server 41:n asennettua ja vanhan NASin levyt on mountattu kansioiksi /mnt/icybox-bay2 ja /mnt/icybox-bay3. Loin tiedostojen siirtoa ja mediapurkkia varten käyttäjän 'kodi' ja lisäsin sen myös Samba-käyttäjäksi. Pystyn kirjautumaan jakoon itse Fedorassa, mutta kun Windows 10:llä yrittää mennä samaiseen jakoon (Windowsista osoite \\192.168.0.70\bay2, koneet on samassa aliverkossa), tulee normaalisti käyttäjätunnus- ja salasanakysely. Vaikka annan oikeat tiedot, väittää, että salasana on väärin. Samba-lokissa ei näy tästä yrityksestä mitään kirjauksia, siellä on vain merkintä väärästä salasanasta kun Windows on yrittänyt mennä sisään ensin sillä kirjautuneen käyttäjän tunnarilla, jota ei tietysti tuolta Linux-ympäristöstä löydy.

Tämän jaon asetukset ei ole tämän ihmeellisemmät. Kokeilin myös guest ok = Yes, mutta ei mitään eroa. Olen kokeillut kytkeä Fedoran palomuurin pois päältä, siitäkään ei ole ollut apuja.
Mitähän seuraavaksi pitäisi kokeilla?

[bay2]
path = /mnt/icybox-bay2
browseable = yes
writable = yes
smb encrypt = off
valid users = kodi

Voiskohan olla ihan perinteinen workgroup ongelma.

 

[JiiPee]

No niin, tämä ongelma ratkesi. RPi:llä kirjautuminen onnistui mallikkaasti, joten homman oli pakko olla kiinni Windowsista. Fedoran smb-lokista löytyi lopulta virhe liittyen autentikointiin ja pienen etsiskelyn jälkeen apu:
Rekisterieditorissa auki HKEY_LOCAL_MACHINE\SYSTEM\CurrentControlSet\Control\Lsa, sinne avaimelle LmCompatibilityLevel arvoksi 5, joka pakottaa NTLMV2:n käyttöön. Oletuksena näytti yrittävän V1:stä, joka on riittävän uudessa Samba-versiossa oletuksena poistettu käytöstä.

No ei tommosia virityksiä kyllä tartte. Ittellä Fedora 41 ajossa ja hyvin on toiminu jaot ilman mitään tommoisia virityksiä. Kyllä ne muutokset kannattaa tehdä itse samba serveriin ennemmin kuin alkaa windowsia puukotella.

 

[SamCer]

Voiskohan olla ihan perinteinen workgroup ongelma.

AP vastasi jo tuohon...

Joo, muutin aiemmin tuon niin, että molemmilla on sama ryhmänimi (eli Windowsin oletus WORKGROUP). Silläkään ei ollut silloin vaikutusta asiaan.

Eniten ihmettelen tuota lokia kun kodi-tunnuksella kirjautuminen ei jätä jälkiä, mutta täytyy varmaan nostaa lokitusastetta kun se on nyt tasoa 3. Kunhan nyt pääsee töistä säätämästä kotiin säätämään

Alla olevaa komppaan. Tuo on itellekin uusi "korjaus" kun itellä on samba-servu Ubuntu 24.04.1 päällä ja ei ongelmia yhdistää W10/W11, niin kuulostaa oudolle, että pitää rekisteriä puukottaa, että yhdistää...

No ei tommosia virityksiä kyllä tartte. Ittellä Fedora 41 ajossa ja hyvin on toiminu jaot ilman mitään tommoisia virityksiä. Kyllä ne muutokset kannattaa tehdä itse samba serveriin ennemmin kuin alkaa windowsia puukotella.

Ongelmat SMB-jakojen kanssa on yleensä ollut kun alla on ollut joku Windows 202x-servu. Viimesin apu minkä muistan on toi, josta jo vinkkasin AP:lle, eli:

Kokeile poistaa tunnukset verkkojaolle kohdasta: Control Panel -> User Accounts -> Manage Windows Credentials -> Windows Credentials, jos siellä sellaiset on ja sen jälkeen kokeile uudelleen päästä verkkojakoon. Voi olla, että joudut uudelleenkäynnistämään koneen, että ne tunnukset poistuu ja Windows ei yritä niitä käyttää.

Toi autto edellisessä duunipaikassa vastaavanlaiseen ongelmaan, tosin se oli puhtaasti W10 aikoja. Syy ongelmaan jäi tuntemattomaksi...

 

[Boulder]

Tuo on itellekin uusi "korjaus" kun itellä on samba-servu Ubuntu 24.04.1 päällä ja ei ongelmia yhdistää W10/W11, niin kuulostaa oudolle, että pitää rekisteriä puukottaa, että yhdistää...

Vähän erikoista on tietysti se, että nyt kun katsoin mitä nuo eri arvot tarkoittavat, niin avaimen arvona ollut ykkönen eli "Send LM & NTLM – use NTLMv2 session security if negotiated" olisi pitänyt toimia. Tuskin tuo Fedora alkaa neuvottelemaan sellaisesta, joka ei ole kytkettynä päälle. Joka tapauksessa nyt toimii ja kun en käytännössä käytä sisäverkossa muita jakoja niin saa olla pakotettuna noin. Itselläni on vuosikausia vanha W10-asennus, joten siellä voi olla ties mitä vanhoja oletusasetuksia muuallakin.

Tulipa mieleen, että tappelin aiemmin tänä vuonna Mikrotikin reitittimen kanssa ihan samasta aiheesta kun jonkun firmispäivityksen jälkeen ei verkkojaosta haku toiminutkaan enää. En ihmettelisi, vaikka syy olisikin ihan sama. Ei vaan reitittimen lokeista koskaan saanut mitään kunnollista virheilmoitusta ulos, vaan "väärä salasana" aina vastassa kuten tässä Fedoran kanssa. Vaihdoin sitten APIn käyttöön kun korjasivat siitä yhden olennaisen bugin sattumoisin vähän myöhemmin.

 

[Grizzle]

No ei tommosia virityksiä kyllä tartte. Ittellä Fedora 41 ajossa ja hyvin on toiminu jaot ilman mitään tommoisia virityksiä. Kyllä ne muutokset kannattaa tehdä itse samba serveriin ennemmin kuin alkaa windowsia puukotella.

Riippuu, miten paljon haluaa panostaa tietoturvaan. Rekisterin puukotus on ihan Windowsin hallinnoinnin peruskauraa, ei mitään viritystä.

Mikkis suosittelee poistamaan NTLM V1 käytöstä. "We strongly encourage customers to evaluate their environments and update network authentication settings."

Security guidance for NTLMv1 and LM network authentication - Microsoft Support

Provides information guidance for environments that do not enforce NTLMv2 authentication.

support.microsoft.com

 

[Barbarossa]

Riippuu, miten paljon haluaa panostaa tietoturvaan. Rekisterin puukotus on ihan Windowsin hallinnoinnin peruskauraa, ei mitään viritystä.

Mikkis suosittelee poistamaan NTLM V1 käytöstä. "We strongly encourage customers to evaluate their environments and update network authentication settings."

Security guidance for NTLMv1 and LM network authentication - Microsoft Support

Provides information guidance for environments that do not enforce NTLMv2 authentication.

support.microsoft.com

Tuota, jos tätä on suositeltu siihen aikaan kun tämän linkin käyttöjärjestelmät olivat jollakin tasolla relevantteja niin minkä takia nykypäivänä asiaa tarvitsee edes miettiä.
Ei kai se kikkisoftan toimintakaan niin sekoilua ole että jeesuksen vuonna viittä vaille 2025 tarvitsee rekisteriä ronkkia että saa muinaisen ja turvattomaksi todetun autentikoinnin pois käytöstä?

Spoileri

 

[Desgorr]

Vastaavassa tilanteessa kannattaa myös kokeilla Windowsin puolelta laittaa käyttäjänimeksi palvelimen_ip\käyttäjänimi
Esim. 192.168.1.20\matti

Muuten kyllä Windowsin pitäisi itse osata neuvotella SMB:n versio ja tunnistautumistapa kunhan Sambassa on konffit kunnossa. Ja jos tarvitsee jotain puukottaa niin tuokin kannattaa yleensä tehdä lokaalin group policyn kautta, kunhan käytössä ei ole 10/11 Home versio.

 

[Matkatavara]

Nyt on ilmennyt erittäin outo ongelma Archin kanssa. En saa lisättyä mihinkään IPTV-ohjelmaan m3u-listaa tai IPTV-ohjelmisto ei käynnisty ollenkaan. Ainoa kombo joka toimii, on Mint+Hypnotix -kombo.

Open-TV ottaa listan vastaan, mutta mitään kanavaa ei kuitenkaan näy. Hypnotix asentuu, mutta se ei edes käynnisty. Ei mitään virheilmoituksia. IPTVNator häröilee miten milloinkin haluaa. Aiemmin loistavasti toiminut Open-TV olisi kiva saada toimimaan, mutta kaikki muutkin kelpaisivat, kunhan toimisivat.

Ja on koitettu Arch, Endeavouros ja ArcoLinux ja kaikissa sama ongelma. Mitä helvettiä tämä nyt on? En halua käyttää Mintiä, mutta se nyt jostain syystä on ainoa jossa toimii.

Edit. Sen verran edistyi, että Waylandilla toimii hienosti, mutta X11:lla ei.

En ole käyttänyt Archia mutta uteliaisuudesta testasin Hypnotixin ja Open-TV:n MX Linuxissa. Käytössä XFCE ja X11.

Hypnotix toimii loistavasti. Valitettavasti sillä ei voi tallentaa ohjelmia ja olisi kätevää jos mainokset voisi poistaa ennen katselua.

Asensin Open-TV Flatpackin ja laitoin sille oikeudet m3u listan sisältävään kansioon Flatsealilla. Open-TV avautuu, mutta m3u listan nimen antamisen jälkeen select file nappia painamalla ei tapahdu mitään. En löytänyt ohjelman kotisivulta mitään mainintaa X11 yhteensopimattomuudesta ja en tajua miksi se ei anna valita listaa?

En pysty testaamaan IPTVNatoria koska sitä ei löydy Debianin reposta tai Flatpackistä.

 

[JiiPee]

Riippuu, miten paljon haluaa panostaa tietoturvaan. Rekisterin puukotus on ihan Windowsin hallinnoinnin peruskauraa, ei mitään viritystä.

No kyllä se registryn ronkkiminen on sellasta advanced kamaa jota hyvin harvoin on tarvis kenenkään tehdä. Ei kannata sekoittaa registryn sorkkimista ja group policy duunaamista. Toinen on ihan normaalia tietoturha ruuvaamista ja toinen ei.

 

[tilaus]

Ubuntu 24.04 ja Chrome selain, kun lataan Firefoxilla Ubuntuun Chromen asennuspaketin ja latauksen jälkeen avaan pakettienkäsittelyn niin pitäisikö Chromen asentua automaattisesti, jostain syystä asennus ei jatku jolloin Chromen ikonia ei ilmesty työpöydälle.

 

[herra57]

Kyllä sen pitäisi asentua varsin helposti. Ei nyt ole ihan selvää vihjettä mikä sinun tapauksessa menee vikaan mutta jos jostakin syystä tämä graafinen asennus ei toimi niin sen voi tehdä komentoriviltä jolloin ainakin saa virheilmoitukset eli kirjoita:

sudo apt update;
sudo apt install <deb_paketin nimi>

ja pitäisi joko onnistua tai ainakin saat virheilmoituksia.

 

[tilaus]

Chrome asentui kun avasi App Center sovelluksella .deb latauksen ja install. Taisin vahingossa saada myös sen ikuisen salasana kyselynkin poistettua Ubuntusta.

 

[LumboKuikelo]

Hei kaikille! Kokeilin jokin aika sitten uppoutua Linuxin maailmaan ja asensin koneelle Garudan. Tykkäsin tuosta paljon. Siis todella paljon varsinkin vrt. Win11. Tässä kävi sitten niin, että ensin kaikki toimi kuin tauti kunnes Diablo 4:n iso päivitys rikkoi tuon pelin toiminnan Linuxilla. Asensin siten toiselle levylle Windowsin ja onnistuin siinä sivussa paskomaan Garudan asennuksen.
Nyt Diablokin ilmeisesti toimii taas ja olisin valmis jatkamaan siitä mihin Linuxin kanssa jäin. Tällä kertaa tosin puhtaalta pöydältä. Pääkäyttiksenä siis Linux ja varalla Windows. Tarkoitus on kuitenkin päästä tuosta Windowsista kokonaan eroon ennemmin tai myöhemmin.

Pari kysymystä tuli mieleen:

1) Kuinka tuo "Dual Bootti" tehdään oikein? Täytyykö biosista säätää esim. EFI/CSM -asetuksia? Muistaakseni Garudan kanssa piti olla valittuna Other OS, mutta toimiiko sitten enää Windows? Käyttikset on mahdollista asentaa omille levyilleen.
2) Saako Arch-pohjaiseen jakeluun asennettua spotifyn?
3) Eroaako EndeavourOS kuinka paljon Garudasta? Vaikutti mielenkiintoiselta ja monet sitä tuntuu suosittelevankin.
4) Onko joku muu jakelu merkittävästi parempi? Tämä on 90% pelikone ja loput netissä surffailua.

 

[TemeV]

Hei kaikille! Kokeilin jokin aika sitten uppoutua Linuxin maailmaan ja asensin koneelle Garudan. Tykkäsin tuosta paljon. Siis todella paljon varsinkin vrt. Win11. Tässä kävi sitten niin, että ensin kaikki toimi kuin tauti kunnes Diablo 4:n iso päivitys rikkoi tuon pelin toiminnan Linuxilla. Asensin siten toiselle levylle Windowsin ja onnistuin siinä sivussa paskomaan Garudan asennuksen.
Nyt Diablokin ilmeisesti toimii taas ja olisin valmis jatkamaan siitä mihin Linuxin kanssa jäin. Tällä kertaa tosin puhtaalta pöydältä. Pääkäyttiksenä siis Linux ja varalla Windows. Tarkoitus on kuitenkin päästä tuosta Windowsista kokonaan eroon ennemmin tai myöhemmin.

Pari kysymystä tuli mieleen:

1) Kuinka tuo "Dual Bootti" tehdään oikein? Täytyykö biosista säätää esim. EFI/CSM -asetuksia? Muistaakseni Garudan kanssa piti olla valittuna Other OS, mutta toimiiko sitten enää Windows? Käyttikset on mahdollista asentaa omille levyilleen.
2) Saako Arch-pohjaiseen jakeluun asennettua spotifyn?
3) Eroaako EndeavourOS kuinka paljon Garudasta? Vaikutti mielenkiintoiselta ja monet sitä tuntuu suosittelevankin.
4) Onko joku muu jakelu merkittävästi parempi? Tämä on 90% pelikone ja loput netissä surffailua.

1) Erilliset levyt on se kaikista helpoin vaihtoehto. Jos on epävarma, niin voi aina sen toisen levyn irti asennuken ajaksi. Sitten käyttöjärjestelmän valinta tehdään uefi:n menusta, eikä boot loaderista. Tällöin Windows ei tiedä siitä Linux-asennuksesta mitään, eikä hajota itseään tai Linuxin bootloaderia. Ei ihan yhtä näppärää kuin bootloaderin menusta valinta, mutta jos Windowsia tarvii harvoin, niin varsin pieni kiusa.
2) Näyttää löytyvän Flathubista, joten eiköhän se Archillakin toimi
3) Endevour taitaa olla lähempänä vanilja-Archia kuin Garuda. Kannattaa lueskella mitä modauksia siinä Garudassa on ja paljonko niitä arvostaa.
4) Riippuu keneltä kysyy. Itse tykkään pysytellä noissa "päädistroissa" (aakkosjärjestyksessä Arch, Debian, Fedora, OpenSuse, Ubuntu) ja välttelen johdannaisia. Toiset sitten taas arvostaa vaikkapa niitä Garudan suorituskykyoptimointeja. Ihan makuasioita. Pelikoneessa kannatta olla joku nopeasti päivittyvä, eli Arch, Fedora, tai Opensusen Tumbleweed. Tai sitten joku näihin pohjautuva, jos niistä tykkää. Todennäköisesti et huomaa mitään käytännön eroa pelien suorituskyvyssä tai yhteensopivuudessa valitset minkä vain.

 

[Barbarossa]

1) Erilliset levyt on se kaikista helpoin vaihtoehto. Jos on epävarma, niin voi aina sen toisen levyn irti asennuken ajaksi. Sitten käyttöjärjestelmän valinta tehdään uefi:n menusta, eikä boot loaderista. Tällöin Windows ei tiedä siitä Linux-asennuksesta mitään, eikä hajota itseään tai Linuxin bootloaderia. Ei ihan yhtä näppärää kuin bootloaderin menusta valinta, mutta jos Windowsia tarvii harvoin, niin varsin pieni kiusa.

Juuri tämä. Omat levyt, molemmissa oma ESP partitionsa. Toimivat yhdessä, tai erikseen, bonuksena ei tarvitse harrastaa arkeologiaa jonkun kivikautisen GRUBin kanssa.

En tosin keksi miksi se GRUBin tai minkään muun bootloaderin valikko olisi yhtään sen vähemmän kiusa kuin UEFin valikko jos bootatessa tarvitsee valita. UEFIa käyttäessä sentäs seuraavalle bootille valita etukäteen myöskin Kikkisoftan puolella.

 

[TemeV]

En tosin keksi miksi se GRUBin tai minkään muun bootloaderin valikko olisi yhtään sen vähemmän kiusa kuin UEFin valikko jos bootatessa tarvitsee valita. UEFIa käyttäessä sentäs seuraavalle bootille valita etukäteen myöskin Kikkisoftan puolella.

Riippuu emosta, miten toteutettu. Läppärillä mulla ei oo mitään ongelmaa, painaa vaan F12 bootissa, niin saa bootti-valikon mistä valita käyttis. Pöytäkoneessa tarvii parin valikon kautta näppäillä että saa vaihdettua. Grubin kanssa se valikko lävähtää ruudulle aina oletuksena, niin se olisi ihan kätevää jos vaan toimisi luotettavasti.

 

[LumboKuikelo]

Kiitokset @TemeV ja @Barbarossa hyvistä vastauksista! Ehdinkin jo tuossa aiemmin vähän tutkimaan Arch-wikistä mitä sovelluksia tähän olisi saatavilla ja näytti siltä, että kaikki tarvittava löytyy.

Tilanne alkaa kovasti kehittyä siihen suuntaan, että tuo kysymys dual bootista oli täysin turha; vanhat Battlefielditkin nähtävästi toimii Project Romen kanssa Linuxissa. Muista peleistä suurin osa onkin Steamissa ja Battle.netissä. Microsoft-tilistä en nähtävästi kuitenkaan vielä hetkeen pysty irtautumaan, sillä meillä on perhetilaus edelleen käytössä. Mutta esim. Officehan toimii myös selaimen kautta jos sitä ehdottomasti tarvitsee.

Ensimmäinen "vakava" Linux-kokeilu oli itsellä Fedora, mutta sen kanssa en päässyt oikein ikinä sinuiksi. Hetken aikaa sillä touhusin ja kohta näytöllä luki teksti "something went horribly wrong" ja kone oli bootloopissa.. Varmasti vika oli minussa ja tuskin tuossa distrossa mitään suurempaa vikaa on.

Garuda oli tosi helppo asentaa ja se toimi hienosti alkuihmettelyn ja harjoittelun jälkeen. Ehdottomasti parasta tässä oli se, että ei tavinnut metsästää ja asentaa mitään ajureita. Kaikki tuntui toimivan suoraan pakasta! Tai viimeistään pakettien päivittämisen jälkeen. Kone taisi bootata kerran pari koko asennusrupeaman aikana ja sen jälkeen valmista. Asennusohjelma kysyi tyyliin onko AMD vai Nvidia ja käytätkö mahd. Xbox-ohjainta? Kyllä yes please! Tuo löysi Sound Blaster AE-7:n myös suoraan ja sekin pelittää paremmin kuin sillä Creativen omalla pierusoftalla. Päällimäinen ajatus oli, että voiko tämä oikeasti olla näin helppoa?? Ilmeisesti voi.

Mutta ettei nyt ihan kehumiseksi mene, niin kyllä siinä jokun verran sai ensikertalaisena pähkäillä miten nuo muut kuin Steam-pelit saa toimimaan. Ja ihan varmasti tulee vielä ongelmia tämän kanssa jatkossakin, mutta niin niitä voi tulla Windowsissakin. Ja eihän sitä mitään uutta opi jos ei opettele ja yritä.

Näin jälkeenpäin kyllä harmittaa, kun tuli paskottua se Linux sillä hätäisellä Windows sekoilulla, kun eihän tuossa loppujen lopuksi pitkään mennyt kun Diablokin alkoi taas toimia. Mutta nyt uudella yrityksellä! Archin minä tähän laitan. Vielä pitää funtsia, mikä distro.

 

[Barbarossa]

Riippuu emosta, miten toteutettu. Läppärillä mulla ei oo mitään ongelmaa, painaa vaan F12 bootissa, niin saa bootti-valikon mistä valita käyttis. Pöytäkoneessa tarvii parin valikon kautta näppäillä että saa vaihdettua. Grubin kanssa se valikko lävähtää ruudulle aina oletuksena, niin se olisi ihan kätevää jos vaan toimisi luotettavasti.

Njoo, ylläoleva luonnollisesti sillä oletuksella että käytössä ei oleva UEFI-toteutus ei ole sontaa, mikä nykypäivänä luulisi olevan kohtuullinen oletus. Viimeisin oma kokemus sellaisesta oli ex-HTPC:n FM1 emo yli vuosikymmenen takaa.

 

[Johtaja_Jurmu]

Varakoneella ei näköjään CPU:n ominaisuudet riitä uusimmalle Windows 11 versiolle, puuttuu sse 4,2 ja popcnt.
Koska varakoneen käyttö on hyvin vähäistä (toimii pääasiassa datalle back up koneena silloin tällöin kotiverkon kautta), niin voisihan tähän harkita myös sopivaa Linuxia. Samaisen Linuxin asentaisin varmaan myös tähän pääkoneelle varuiksi.

Kummallakin koneella on käyttöjärjestelmille SSD levy, sekä back up datalle omat HDD levyt (NTFS).
Linux ilmeisesti pystyy lukemaan/kirjoittamaan/siirtämään dataa eri koneidenkin NTFS levyjen välillä ongelmitta nykyisin?
Onnistuuko Linuxin yhdistäminen Windows 11 kotiverkkoon kuinka helposti, tai päinvastoin?

Ja sitten itse kysymykseen, mitä Linux vaihtoehtoja on nykyisin jos haetaan "helppoutta/windowsmaista näkymää/käytettävyyttä"?
- Keveys, selkeys ja helppo käytettävyys plussaa
- Pitää saada helposti toimimaan kotiverkossa (linux-linux... W11-Linux... Linux-W11...)
- Pitkä tuotetuki plussaa

Mint? Zorin OS, Ubuntu?

Edit, onko tämä vain toimittajan omaa horinaa, vaiko ihan todellinen tilanne Ununtun kohdalla

Kun käyttökokemus ei kiinnosta tippaakaan – kokeilussa Ubuntu 24.04 LTS

Ubuntua kehittävä Canonical haistattaa käyttäjälle pitkät uuden pitkäaikaisesti tuetun version myötä.

www.tivi.fi

 

[TemeV]

Varakoneella ei näköjään CPU:n ominaisuudet riitä uusimmalle Windows 11 versiolle, puuttuu sse 4,2 ja popcnt.
Koska varakoneen käyttö on hyvin vähäistä (toimii pääasiassa datalle back up koneena silloin tällöin kotiverkon kautta), niin voisihan tähän harkita myös sopivaa Linuxia. Samaisen Linuxin asentaisin varmaan myös tähän pääkoneelle varuiksi.

Kummallakin koneella on käyttöjärjestelmille SSD levy, sekä back up datalle omat HDD levyt (NTFS).
Linux ilmeisesti pystyy lukemaan/kirjoittamaan/siirtämään dataa eri koneidenkin NTFS levyjen välillä ongelmitta nykyisin?
Onnistuuko Linuxin yhdistäminen Windows 11 kotiverkkoon kuinka helposti, tai päinvastoin?

Ja sitten itse kysymykseen, mitä Linux vaihtoehtoja on nykyisin jos haetaan "helppoutta/windowsmaista näkymää/käytettävyyttä"?
- Keveys, selkeys ja helppo käytettävyys plussaa
- Pitää saada helposti toimimaan kotiverkossa (linux-linux... W11-Linux... Linux-W11...)
- Pitkä tuotetuki plussaa

Mint? Zorin OS, Ubuntu?

Edit, onko tämä vain toimittajan omaa horinaa, vaiko ihan todellinen tilanne Ununtun kohdalla

Kun käyttökokemus ei kiinnosta tippaakaan – kokeilussa Ubuntu 24.04 LTS

Ubuntua kehittävä Canonical haistattaa käyttäjälle pitkät uuden pitkäaikaisesti tuetun version myötä.

www.tivi.fi

Linux-koneen saa kyllä "Windows kotiverkkoon" varsin kivuttomasti.

Itse en ainakaan ota noita Tammisen Linux-arvosteluita kovin vakasti. On niissä toki joku totuuden siemen mukana, mutta varsinkin otsikot on yleensä aika kärjistettyjä. Distro on niissä joko tiukkaa timanttia tai täyttä kuraa.

Ubuntu on ihan hyvä distro tuohon käyttöön. Ei kannata silleen liikaa keskittyä siihen Windowsmaisuuteen. Ei mikään Linux-jakelu kuitenkaan toimi samalla tavalla kuin Windows, vaikka ulkoasu sitä vähän muistuttaisikin.

 

[Hyrava]

Linux-koneen saa kyllä "Windows kotiverkkoon" varsin kivuttomasti.

Itse en ainakaan ota noita Tammisen Linux-arvosteluita kovin vakasti. On niissä toki joku totuuden siemen mukana, mutta varsinkin otsikot on yleensä aika kärjistettyjä. Distro on niissä joko tiukkaa timanttia tai täyttä kuraa.

Ubuntu on ihan hyvä distro tuohon käyttöön. Ei kannata silleen liikaa keskittyä siihen Windowsmaisuuteen. Ei mikään Linux-jakelu kuitenkaan toimi samalla tavalla kuin Windows, vaikka ulkoasu sitä vähän muistuttaisikin.

Tämä tietty on vain oma mielipide, mutta itse en tykkää yhtään tuosta Ubuntun vakio-desktopista (Gnome?). Onneksi se on helppo vaihtaa, tai sitten suoraan asentaa jollain muulla desktopilla varustetun jakelun, kuten esimerkiksi kubuntu (KDE) tai xubuntu (XFCE).

 

[Mukava]

Varakoneella ei näköjään CPU:n ominaisuudet riitä uusimmalle Windows 11 versiolle, puuttuu sse 4,2 ja popcnt.
Koska varakoneen käyttö on hyvin vähäistä (toimii pääasiassa datalle back up koneena silloin tällöin kotiverkon kautta), niin voisihan tähän harkita myös sopivaa Linuxia. Samaisen Linuxin asentaisin varmaan myös tähän pääkoneelle varuiksi.

Kummallakin koneella on käyttöjärjestelmille SSD levy, sekä back up datalle omat HDD levyt (NTFS).
Linux ilmeisesti pystyy lukemaan/kirjoittamaan/siirtämään dataa eri koneidenkin NTFS levyjen välillä ongelmitta nykyisin?
Onnistuuko Linuxin yhdistäminen Windows 11 kotiverkkoon kuinka helposti, tai päinvastoin?

Ja sitten itse kysymykseen, mitä Linux vaihtoehtoja on nykyisin jos haetaan "helppoutta/windowsmaista näkymää/käytettävyyttä"?
- Keveys, selkeys ja helppo käytettävyys plussaa
- Pitää saada helposti toimimaan kotiverkossa (linux-linux... W11-Linux... Linux-W11...)
- Pitkä tuotetuki plussaa

Mint? Zorin OS, Ubuntu?

Edit, onko tämä vain toimittajan omaa horinaa, vaiko ihan todellinen tilanne Ununtun kohdalla

Kun käyttökokemus ei kiinnosta tippaakaan – kokeilussa Ubuntu 24.04 LTS

Ubuntua kehittävä Canonical haistattaa käyttäjälle pitkät uuden pitkäaikaisesti tuetun version myötä.

www.tivi.fi

Zorin:sta ainakin pysyisin poissa, ei se oikein tarjoa mitään muuta kuin "silmäkarkkia".

Mint / Fedora / Ubuntu varmasti kaikki hyvin toimivia vanhemmallakin raudalla. Mint:n pointti on Cinnamon DE joten jos siitä ei tykkää niin Ubuntulla ja Fedoralla on sitten vaihtoehtoja mutta kannattaa varmaan pitäytyä joko Gnome tai KDE:n parissa.

KDE enemmän "windowsmainen" kun taas Gnome muistuttanee enemmän macOS:ää.

 

[TemeV]

Tämä tietty on vain oma mielipide, mutta itse en tykkää yhtään tuosta Ubuntun vakio-desktopista (Gnome?). Onneksi se on helppo vaihtaa, tai sitten suoraan asentaa jollain muulla desktopilla varustetun jakelun, kuten esimerkiksi kubuntu (KDE) tai xubuntu (XFCE).

Gnome on joo Ubuntussa vakiona. En tykkää minäkään, mutta onhan silläkin käyttäjänsä. Mutta eipä siinä muuta kuin voi kokeilla ja tehdä omat johtopäätöksensä. Itse suosin KDE:tä, enkä ole jaksanut vuosiin kokeilla muita, kun se on ollut omaan käteen sopiva.

 

[sbasil]

Gnome on joo Ubuntussa vakiona. En tykkää minäkään, mutta onhan silläkin käyttäjänsä. Mutta eipä siinä muuta kuin voi kokeilla ja tehdä omat johtopäätöksensä. Itse suosin KDE:tä, enkä ole jaksanut vuosiin kokeilla muita, kun se on ollut omaan käteen sopiva.

Minäkin olen ollut tähän asti "diehard" KDE fanboy, mutta viime aikoina on ollut käsittämättömiä ongelmia tuon kanssa, niin kokeilumielessä tullut testailtua gnomea. Aiemmin inhosin, mutta ehkä tuohon voisi tottuakin. Muutama extension ja gnome tweak käyttöön ja tuohan on oikeastaan aika mukava loppujen lopuksi. Säädöiltään aika suppea KDE:hen verrattuna, mutta kai tuossakin riittävästi säätövaraa on ja kikkareilla sitten lisää. Vmwaressa huomattavasti nopeampi kuin KDE. Vielä kun saisi KDE:n widgeteistä tutun Global menun gnomeenkin (saattaa saadakin, en vaan vielä löytänyt).

 

[Hyrava]

Minäkin olen ollut tähän asti "diehard" KDE fanboy, mutta viime aikoina on ollut käsittämättömiä ongelmia tuon kanssa, niin kokeilumielessä tullut testailtua gnomea. Aiemmin inhosin, mutta ehkä tuohon voisi tottuakin. Muutama extension ja gnome tweak käyttöön ja tuohan on oikeastaan aika mukava loppujen lopuksi. Säädöiltään aika suppea KDE:hen verrattuna, mutta kai tuossakin riittävästi säätövaraa on ja kikkareilla sitten lisää. Vmwaressa huomattavasti nopeampi kuin KDE. Vielä kun saisi KDE:n widgeteistä tutun Global menun gnomeenkin (saattaa saadakin, en vaan vielä löytänyt).

Itse taas pidän enemmän Xfce:stä, sen olen saanut mukautettua sellaiseksi kuin haluan. Tosin, siinäkin tuli mielestäni muutoksia huonompaan kun päivitin Xubuntun 20.04:stä 22.04:ään, esimerkiksi muutamien nappien sijainti muuttui (esim file-dialogeissa) sun muuta pientä, enkä ole keksinyt saisiko noita jotenkin muutettua aikaisemman tyyliseksi. KDE:tä on tullut käytettyä melko vähän. Mielestäni Gnomekin oli joskus aikanaan jotenkin itselleni paremmin sopiva mutta jokunen vuosi sitten siinä muuttui jotain enkä ole jaksanut ihmetellä saisiko siitä nykyäänkin käyttökelpoisen itselle.

No, tämän takia onkin kiva että on paljon vaihtoehtoja, jokainen saa käyttää sellaista desktoppia mikä itseään miellyttää. Itse tosiaan käytän Xfce:tä, toisella työkaverilla on Gnome ja toisella KDE käytössä ja kaikki ovat tyytyväisiä omaan valintaansa.

 

[sbasil]

Itse taas pidän enemmän Xfce:stä, sen olen saanut mukautettua sellaiseksi kuin haluan. Tosin, siinäkin tuli mielestäni muutoksia huonompaan kun päivitin Xubuntun 20.04:stä 22.04:ään, esimerkiksi muutamien nappien sijainti muuttui (esim file-dialogeissa) sun muuta pientä, enkä ole keksinyt saisiko noita jotenkin muutettua aikaisemman tyyliseksi. KDE:tä on tullut käytettyä melko vähän. Mielestäni Gnomekin oli joskus aikanaan jotenkin itselleni paremmin sopiva mutta jokunen vuosi sitten siinä muuttui jotain enkä ole jaksanut ihmetellä saisiko siitä nykyäänkin käyttökelpoisen itselle.

No, tämän takia onkin kiva että on paljon vaihtoehtoja, jokainen saa käyttää sellaista desktoppia mikä itseään miellyttää. Itse tosiaan käytän Xfce:tä, toisella työkaverilla on Gnome ja toisella KDE käytössä ja kaikki ovat tyytyväisiä omaan valintaansa.

Näinhän se menee. Itsellä oli joskus vuonna kivi ja vasara käytössä vielä gnome, kun siinä oli vielä alapalkki. Siitä sitten Mintin kautta Cinnamoniin, josta taas Kubuntuun (KDE) --> Fedora --> OpenSuse/Arch. Nyt voisi varmaan palata takaisin perus-Ubuntuun tai Fedoraan (gnome-versioon), kun säätäminen ei enää niin kamalasti kiinnosta (no vähän, mutta kiva se olisi välillä vaan olla möllötellä ilman tarvetta jatkuvaan tviikkailuun).

 

[Herttuainen]

Näinhän se menee. Itsellä oli joskus vuonna kivi ja vasara käytössä vielä gnome, kun siinä oli vielä alapalkki. Siitä sitten Mintin kautta Cinnamoniin, josta taas Kubuntuun (KDE) --> Fedora --> OpenSuse/Arch. Nyt voisi varmaan palata takaisin perus-Ubuntuun tai Fedoraan (gnome-versioon), kun säätäminen ei enää niin kamalasti kiinnosta (no vähän, mutta kiva se olisi välillä vaan olla möllötellä ilman tarvetta jatkuvaan tviikkailuun).

Fedora Gnomen sijasta suosittelen KDE Plasma spin versiota. Budgie on myös nätti, mutta ei välttämättä vakain ratkaisu. Gnome on aika raskas, mutta jos kone on uusi ja nopea ja jos tykkää Gnomen tyylistä, niin ok. Fedora Spins | The Fedora Project

 

[Marquette]

Täällä on päädytty Cachyos + Cinnamon yhdistelmään. Hitusen nopeampi kuin jotkut muut ja Cinnamon on vaikuttanut mukavalta silmiin, mutta ei Kde:n tahmealta. Arch Linux-pohjainen mutta asennus on helppo graafinen. Sopii parhaiten Ryzen 7000 ja 9000 prossuille, kun ne saavat hyötyä Cachyn v3,v4 tms. optimoiduista paketeista.

 

[sbasil]

Fedora Gnomen sijasta suosittelen KDE Plasma spin versiota. Budgie on myös nätti, mutta ei välttämättä vakain ratkaisu. Gnome on aika raskas, mutta jos kone on uusi ja nopea ja jos tykkää Gnomen tyylistä, niin ok. Fedora Spins | The Fedora Project

Siis itsellä oli tuo Fedoran KDE plasma spin pitkään käytössä ja sitä nytkin kokeilin, mutta yhtä sun toista ongelmaa oli jatkuvasti, kuten muillakin distroilla joissa KDE. Useamman viikonlopun tärväsin tuon kanssa taistellessa ja enää ei vaan jaksa, kun se ei tuohon läppäriin tunnu istuvan. Tosin voisi ihan hyvin jatkaa pelkällä Windowsillakin, kun mitään pakottavaa tarvetta linuxille ei ole ja äsken mainittu toimii hyvin. Ongelmat tai ainakin osa niistä tosin taitaa johtua noista uudemmista AMD-prossuilla olevista läppäreistä (´+plasma 6.2.4 -yhdistelmästä), kun vanhalla sotaratsulla (5th gen Carbon X1 / i5-6300U) niitä ei ole.

 

[Emeron]

Edit, onko tämä vain toimittajan omaa horinaa, vaiko ihan todellinen tilanne Ununtun kohdalla

Kun käyttökokemus ei kiinnosta tippaakaan – kokeilussa Ubuntu 24.04 LTS

Ubuntua kehittävä Canonical haistattaa käyttäjälle pitkät uuden pitkäaikaisesti tuetun version myötä.

www.tivi.fi

Linkki on maksumuurin takana joten vaikea kommentoida mitä siellä sanotaan. Itse päivitin pari viikkoa sitten 24.04 Ubuntun ettei tässä nyt hirveen pitkästi oo vielä kokemusta. Mutta en nyt oo löytänyt mikä tässä"haistattaa käyttäjälle pitkät" ja "viis veisataan työpöytä käyttäjistä". Näin omasta mielestä käyttöliittymä on parantunut, näin ihan yleiseltä käytettävyydeltä, 22.04 versiosta. Ubuntua kuitenkin käyttänyt enemmän ja vähemmän kymmenisen vuotta, eikä tässä uudessa versiossa mitään isompaa vikaa oo tullu vastaan.

 

[Jan178]

Virtuaalikoneessahan näitä on helppo testata.

Omalla kohdallani olen huomannut että olohuoneen läppärillä majaileva Fedora Gnomepöydällä on vienyt käytön miellyttävyydessä voiton pöytäkoneen Mintistä, autotallin wanhan läppärin Linux XFCE:stä ja kakkosläppärin Win10:stä. Wintoosalle ei toisaalta oikein ole enää tarvetta nyt kun laserleikkurin softana on Lighburn joka pelaa Linuxillakin.

KDE Neon oli pöytäkoneella vielä vuosi sitten ja pidin kovasti, sen kun sai muokattua viimeistä nippeliä myöten omanlaisekseen. Se oli myös vakaa ja hyvin bugiton.
Tämä oli tosin oma urakkansa ja toisaalta distron suurin kompastuskivi, vehkeitten vaihtuessa ei jaksanut alkaa enää säätämään, joten Mintillä mennään vaikka kaikessa yksinkertaisuudessaan aika tylsä onkin

 

[SamCer]

Onko tietoa miten Gnomessa (Fedora 41, tai Ubuntu 24.10) sais helposti komentorivin kautta vaihdettua oletus musiikki - ja videosoittimet halutuksi?

Dconf on tyhjä arpa ja sen mitä oon googlannu, niin ainoa vaihtoehto mitä oon löytänyt, ois muokata ~/.config/mimeapps.list tiedostoa. Jotain yksinkertaisempaa ois haussa kuten Settings-sovelluksen yhden napin painalluksella hoituva vaihto.

Oon nyt parina päivänä rakennellu ansiblen playbookkia, jolla automatisoin profiilin asetukset, ettei niitä tarvisi käydä manuaalisesti tekemässä aina kun joutuu uuden profiilin kanssa tekemisiin.

Kaikki muut asetukset oon saanu hoidettua, mutta toi oletussoittimien vaihto tuntuu jotenkin kömpelöltä, jos joutuu ottamaan kopion tuosta tiedostosta talteen soittimen vaihdon jälkeen ja sen jälkeen konffaa playbookin heittämään sen kopion oletustiedoston tilalle, jos tarvetta...

 

[JiiPee]

No nyt alkoi vihdoin nassille kirjoittelu sujumaan niinkuin halusin. Otti se aikaa ja monen monta yritystä ja erehdystä.
Tuossa kuvassa siis kirjoitellaan 40G tiedostoa ja nopeus pysyy periaatteessa verkon maksimissa kokoajan mitä 2,5G verkko antaa myöten. Aiemmin toi sahasi jossain maksimin ja 100MB/s välillä koska HHD:lle ei vaan toi kirjoitus suju niin sukkelaan.

Alkuperäinen ajatus oli laittaa puoli teraa nvme pintaa joka on raid1 tuohon cacheksi ja sitä lähdin toteuttamaan. LVM cache oli homman nimi jolla tätä operaatiota vein etiäpäin koska en halunnut alkaa koko systeemiä rakentaa nollasta. Nopeasti huomasin että LVM:lle on pari eri cache vaihtoehtoa jotka käyttää deviuce mapper kikkareita, elikkä dm-cache ja dm-writecache. Lähdin liikkeelle dm-cachen kanssa kun mielsin sen monipuolisemmaksi.
Sain homman toimimaan mutta se ei toiminut kuten olin toivonut. Kirjoitukset oli ihan samaa paskaa kuin ennenkin vaikka käytössä oli writeback cache.
Lopulta kun tarpeeksi lueskeliu internettiä ja pohdiskeli niin päädyin siihen tulokseen että vaikka toi dm-cache writeback tilassa tekeekin cachea niin lukiessa kuin kirjoittaessa, niin se kirjoittaessa tapahtuva cache tapahtuu ainoastaan jos data on jo ylennetty sinne cacheen. dm-cachen toinen toimintamoodi on writethrough joka siis oli poissa laskuista, se ei kirjoituksia cacheta ollenkaan.

Seuraavaksi sitten tuli eteen cache tyypin vaihto tuohon dm-writecacheen. Se ei siis cacheta lukuja ollenkaan vaan toimii pelkästään kirjoituscachena. Tässä vaiheessa sitten tulikin mieleen että eipä sitä cachea ole järkevää puolta teraa laittaa ja päädyin että laitetaan 100G. Toi cache on vielä siitä erikoinen että sen koko vaikuttaa samalla siihen että paljonko se haukkaa muistia. Toi 100G haukkasi muistista 2G, joten senkin takia puol teraa olisi ollut hölmöä touhua kun purkissa ei ole kuin 16G muistoa.

Eihän toikaan suoriltaan lähteny toimimaan niin kuin toivoin, mutta muutakia optioita muuttamalla sain sen nyt ainakin pikaisten testien kanssa toimimaan pitkälti niin miten haluan.


Lisäksi tää LBA/block size 512/4096 sekoilu aiheutti asiaan omat murheensa. Päätin jo aikaa sitten että 512 saa jäädä, mutta yllätävän sitkeessä se edelleen on. Molemmat nvme:t formatoin 4096 LBA:lle, mutta kovalevyt on kaikki 512 loogisella koolla mutta fyysinen on 4096, eikä noissa laikoissa voi sitä vaihtaa. Ja en puhu mistään filesystem tason formatoinnista vaan tästä: Switching your NVME ssd to 4k - Bjonnh.net tätä myös advanced format nimellä kutsutaan. Advanced Format - Wikipedia

LVM alkoikin heti natkuttaa siitä että samaan volume grouppiin ollaan nyt laittamassa 512 ja 4096 block size asemia ja tämä ei käy. Syykin sille on selvä, noiden kanssa kun alkaa sekoilla ja sekottamaan sopivassa paikkaa niin datalle voi sanoa hyvästit.
LVM conffiin voi laittaa ohituksen jonka päädyin tekemään koska mulla loppupelissä itse filesystem käyttää 4096 block size jolloin oman päättelyn ja interwebin lukemisen perusteella ongelmaa ei pitäisi olla.

 

[Vaateri]

Eihän toikaan suoriltaan lähteny toimimaan niin kuin toivoin, mutta muutakia optioita muuttamalla sain sen nyt ainakin pikaisten testien kanssa toimimaan pitkälti niin miten haluan.

Muita avittaaksesi voisit varmaan kertoa myös mitä nämä optiot olivat ja mitä niille piti tehdä?

 

[samsungaaja]

Nyt alkoi vissiin sitten se linux-säätäminen, Ubuntu 24.04.1 LTS ei tunnista enää kännykkää. Lataa kyllä mutta ei näytä että laite olisi liitettynä. Piuhasta ei kai kiinni kun aiemmin tunnisti samalla piuhalla.

 

[kaakau<"'\\/>]

Nyt alkoi vissiin sitten se linux-säätäminen, Ubuntu 24.04.1 LTS ei tunnista enää kännykkää. Lataa kyllä mutta ei näytä että laite olisi liitettynä. Piuhasta ei kai kiinni kun aiemmin tunnisti samalla piuhalla.

Puhelimesta voisi ensiksi katsoa minkälaista yhteyttä se haluaa muodostaa. Niitä kun on kaikenlaisia.

Voit myös asentaa KDE Connectin koneeseen ja puhelimeen ja siirtää tiedostoja ja paljon muuta sillä. Pitäisi muuten olla myös Windowsille kaiketi.

 

[samsungaaja]

Puhelimesta voisi ensiksi katsoa minkälaista yhteyttä se haluaa muodostaa. Niitä kun on kaikenlaisia.

Voit myös asentaa KDE Connectin koneeseen ja puhelimeen ja siirtää tiedostoja ja paljon muuta sillä. Pitäisi muuten olla myös Windowsille kaiketi.

Toinen puhelin on Lumia 520 (tämän Ubuntu aiemmin tunnisti), toinen Samsungin J5, tätä ei ole tunnistanut missään vaiheessa. Lumiasta en tiedä mistä näkyisi yhteyden laatu, androidista (6.jotain) voinee löytyä asetuksia kaivelemalla. Mahtaako siihenkään saada KDE Connectia asennettua. Ihmettelen tuota Lumiaa että ensin tunnistaa ja sitten ei, piuha ei kai lataisi jos se olisi hajonnut. No serriähän nämä vempeleet toki jo ovat..

e. noniin Samsungin tunnisti USB-virheenkorjauksen päälle laittamalla

 

[JiiPee]

Muita avittaaksesi voisit varmaan kertoa myös mitä nämä optiot olivat ja mitä niille piti tehdä?

Aivan, se oli tarkoitus tehdäkin mutta pääsi unehtumaan kaikessa tohinassa.

high_watermark=80
low_watermark=0
autocommit_time=3600000

Eli eka määrittelee että cache kun on 80% täynnä niin aletaan jauhaa sitä alespäin eli omassa tapauksessa kovalevyille.
Toka määrittelee sitten prosentin mihin asti sitä cachea tyhjennetään, itte laitoin sen nollaan eli koko paska tyhjäksi kun sitä kerran aletaan putsaamaan.
Kolmas varmaan kertoo jo ihan nimensä perusteella että mitä tekee. Eli aika jonka kuluttua tyhjennetään cache levyille. Se on millisekuntteina ja itte laitoin sen tuntiin.

Mielestäni kirjoitus cache kun on kyseessä niin se pitää pyrkiä pitämään tyhjänä, jos ittellä kirjoitusta olisi raskaammin tuonne niin varmaan tiukkaisin ainakin autocommit aikaa.

 

[Jereez]

Olen käyttänyt Linux Minttiä nyt noin kuukauden ajan, mutta en ole millään saanut at-merkkiä toimimaan. Onko jollain tietoa tai vinkkejä, miten tämän voisi korjata?

 

[Barbarossa]

Olen käyttänyt Linux Minttiä nyt noin kuukauden ajan, mutta en ole millään saanut at-merkkiä toimimaan. Onko jollain tietoa tai vinkkejä, miten tämän voisi korjata?

Ei nyt Mintistä ole kokemuksia tältä vuosikymmeneltä mutta aika perusjuttuja luulisi olevan siinäkin. Onko näppäimistöasetukset oikein?

 

[jak_pdgm]

Perkule en ole vieläkään keksinyt miten gnome+waylandilla pystyy käyttämään libinputin custom acceleration -profiilia hiirelle, joten vaihdoin pari kuukautta sitten taas vaihteeksi takaisin xorgiin. Ehkä se vielä joskus selviää.

 

[sbasil]

Olen käyttänyt Linux Minttiä nyt noin kuukauden ajan, mutta en ole millään saanut at-merkkiä toimimaan. Onko jollain tietoa tai vinkkejä, miten tämän voisi korjata?

Eihän löydy shift+2:n takaa?

 

[Mukava]

Debian ei olekaan lopulta niin vakaa kuin luulin. Välillä luulee, että GNU/Linux on Windows/Mac veroinen, mutta tosiasiassa ainakin Debian Linuxissa on aika paljon erilaisia bugeja.

Joo ajatella, softassa voi olla bugeja. Kuka olisi uskonut.

 

[Algron28]

Ei mutta välillä Linuxia myydään jonain graalin maljana. Tai että se olisi vakaampi kuin Windows.

Tämä on se mikä itselläkin ärsyttää paljon. Sellainen fanaattinen paasaaminen mitä jotkut kaikkein kovimmat linux lahkolaiset harrastaa. Mitään kritiikkiä ei voi kukaan antaa, mitään negatiivistä ei linuxista löydy, ja jos ei joku toimi niin kyse on siitä ettet vain osaa. Sitten jos jotain kysyy niin vastaus on "lue sieltä dokumentaatiosta".

 

[TemeV]

Tämä on se mikä itselläkin ärsyttää paljon. Sellainen fanaattinen paasaaminen mitä jotkut kaikkein kovimmat linux lahkolaiset harrastaa. Mitään kritiikkiä ei voi kukaan antaa, mitään negatiivistä ei linuxista löydy, ja jos ei joku toimi niin kyse on siitä ettet vain osaa. Sitten jos jotain kysyy niin vastaus on "lue sieltä dokumentaatiosta".

Ei kai niitä paasaajia ole sen enempää kuin Microsoft-fanipoikia, jotka paasaa siitä kuinka Linuxilla ei toimi mikään eikä siihen saa mitään softia.

 

[Algron28]

Ei kai niitä paasaajia ole sen enempää kuin Microsoft-fanipoikia, jotka paasaa siitä kuinka Linuxilla ei toimi mikään eikä siihen saa mitään softia.

Kyllä minusta windowsin ja linuxin fanikunnassa aika iso ero on. Osassa linux kommuuneissa on aika toksinen meininki ja vastaukseksi kysymyksiin saa lähinnä vittuilua, jopa ihan virallisemmillakin alustoilla.

 

[Barbarossa]

Ei, mutta välillä Linuxia myydään jonain graalin maljana, tai sanotaan, että se olisi vakaampi kuin Windows.

Miten se on kernelin vakaudesta pois jo sen päälle tehdään paskaa softaa?

 

[ojisama]

Miten se on kernelin vakaudesta pois jo sen päälle tehdään paskaa softaa?

Tämä on aika alleviivaava vastaus ylläolevaan keskusteluun.

E. Nimimerkillä tyytyväinen komentorivikäyttäjä.