Oot nyt käsittänyt tämän vapauden vähän väärin. Yleisellä tasolla se tarkoittaa, että olet vapaa itse muuttamaan sen rajoituksen lähdekoodista ja käyttämään tuota paranneltua versiotasi. Jopa jakelemaan tai myymään sitä jos huvittaa.
Itsestä vain tuntuu typerältä asettaa keinotekoisia rajoituksia paikkoihin joihin niitä ei ole pakko laittaa. Esim kääntäen, mitä haittaa olisi että kenttään voisi vapaasti kirjoittaa minuuttimäärän. Vai olisiko se liian windows maista? Siinä kun on valittavissa 5 tuntiin asti suoraan valikossa. Ne jotka valitsevat pidemmän ajan ruuvaavat sen joka tapauksessa jos hommaa ei ole vielä muuten kampitettu. Kyse on vain siitä että samalla vaivalla siihen olisi useampia valintoja saatu laittaa ilman että osalle käyttäjistä koutuu nyt ylimääräistä säätöä.
Softathan on täynnänsä keinotekoisia rajoituksia. Jokainen niistä on jonkun tekemä valinta. Mutta kun sitä filosofiaa tuossa kyseisessä asiassa kyselet, niin eiköhän se perustelu ole energian säästäminen. Ei siihen mitään muuta syytä oikein voi keksiä. Eri asia on sitten pitääkö siitä rajoituksesta tai sen perusteluista. Tai säästääkö se mitään energiaa oikeasti.
Kiitos vastauksista.Riippuu mitä distroa käyttää kuten tuossa aikasemmin jo sanottiin. Itse menen kaikissa koneissani KDE Plasmalla ( Eli Fedora KDE spinnillä ja OpenSusella ) niin discoveryssä voi katsoa suoraan mitä paketteja on järjestelmään asenettu ja painaa poista. Tai sitten hakea se paketti ja sitten painaa poista.
Sitten flatpakkejen kohdalla tuonne alle tulee vielä optio millä voi flatpakin kaikki tallentavat tiedot poistaa.
Onhan se normaalia. Wayland on tehokkaampi ja virtaviivaisempi display server ja protokolla. Se vaan ei vielä kaikissa ympäristöissä ja kaikissa tehtävissä toimi. Työpöytäympäristöistä Gnome johdannaisineen (Ubuntu, Fedora, Red Hat...) on kehityksessä pisimmällä ja Wayland on oletusprotokolla, mutta esim. Cinnamonin Wayland-tuki on erittäin 'experimental'.
Ei ole normaalia, tai ehkä Gnomen tapauksessa on. Esimerkiksi KDE:lla ja XFCE:llä tiedostoselain aukeaa ihan samalla hetkellä kun sen klikkaa auki. Ja tämä siis X11 työpöydällä.
Menee vähän asian vierestä (mutta ehkä menee dokumentaatiosta, jos ensiapua haluaa ennen Linuxin asentamista), mutta Task Managerista Startup apps ja disabloi kaikki tarpeettomat --> startup nopeampi, muistia enemmän vapaana, eikä ajuriasennuksia.
Waylandin arkkitehtuuri eroaa siis esim. renderöinnin ja syötetapahtumien käsittelyn osalta. Tuo käynnistysaika ei nyt suoraan siihen kyllä liity. Tietty noissa on taustalla eri määrä kirjastoja, mutta se on hiukan eri juttu. Tiedostomanageri ei muutenkaan ole erityisen raskas ohjelma pl. indeksointi ja thumbnailien generointi.
Joo tuo viive on jotai puolen sekunnin luokkaa vaikka filemanagerin käynnistäisi kymmenen kertaa peräkkäin, mutta välillä jopa sekunti mikä alkaa olla jo aika paljon. Sama viive on myös gnomen terminaalissa, mutta sitä ei ole jos yksi terminaali on jo auki ja käynnistetään sen rinnalle uusia instansseja. Ja itseasiassa sama viive koskee kaikkia gnome-ohjelmia, mutta ei esim. glxgearssia.
Positiivinen ongelma, etenkin kun distrot siirtyy Fedora edellä Wayland only suuntaan. Vaikuttaa siis siltä, että 16 vuoden kehitystyöllä on saavutettu edes jotain.
Veikkaan, että taustalla on joku Gnomen ongelma. Esim. Xfce:n thunaria voi käyttää vertailukohtana. Se myös taitaa käyttää samoja gvfs-backendejä, mutta veikkaisinpa että on jonkin verran kevyempi yleisesti ottaen.
Juu siis kyseessä on ilmiselvästi GNOMEn ongelma tai ominaisuus.
Kun nyt pikaisesti googlailin niin ongelmaa on esiintynyt muillakin. Arch-foorumeilla joku oli ratkaissut ongelman poistamalla paketit xdg-desktop-portal ja xdg-desktop-portal-gtk. Sitä voi omalla vastuulla kokeilla, mutta jos nyt käsitän mistään mitään oikein niin tuo jonkin verran rikkoo flatpakkien toimivuutta.
Ainakin Fedoran uusimmassa 41 versiossa tuo tuntuu viimein olevan siinä tilassa, että kaikki toimii aika ongelmitta MS teams näytönjakoja yms. myöten.
Silloin Fedora 25:sen julkaisun jälkeen tuli testailtua jo Waylandia. NVIDIAn ajureita, heti kun 470.xx versiossa ensimmäisen kerran minkäänlainen tuki Waylandille tuli. Silloinhan tämä oli vielä mitä oli.
Anydesk.
Ei vissiin mennyt niinkuin strömsössä. Mitähän tässä tapahtui
Se onkin sitten mysteeri. Massamuistissa kun ainakin on tilaa. Tämä on just sitä mikä linuxissa ärsyttää. Kaikenmaailman mystiset ongelmat sinäänsä simpelin oloisissa asioissa.
Ei vissiin mennyt niinkuin strömsössä. Mitähän tässä tapahtui
Vastaavaa on kaikissa, esimerkkinä win jossa download menee aina ensin temppiin ja vasta sitten eteenpäin. Tai zippien purku file exploderilla...
Minusta vain tuntuu että suurin osa Linuxin kanssa tulevista ongelmista on juuri sellaisia joita ei ikikuuna päivänä ole windowsin kanssa sattunut tulemaan vastaan samoissa asioissa ongelmaa. Vaikka kyseessä kuinka olisi peruskäytön tilanteet järjestelmässä jossa muuten ei ole tehty isompia sorvauksia. Esimerkiksi päivitysten suhteen en edes muista koska olisi windowsin kanssa ongelmia ollut vaikka vuosikaudet on useampia windows koneita käyttänyt. Vastaavasti Linuxin kanssa useita kertoja ollut jos jonkinlaista ongelmaa päivitysten kanssa. Sitten kun on linuxin kanssa niin vitun käsi niin tuntuu että siinä vianselvityksessä saa monesti laitteen vaan enemmän solmuun kun löydetty ohje A toimi vain osittain ja löydetty ohje B vain osittain ja ohje C teki jotain mutta antoi taas tuuden virheen.
Joo, kummassakin tulee välillä outoja virheitä, tässä reilun 20 vuoden työuralla niitä on ollut kaikissa käyttiksissä.
Nii emt. minä olen kyllä nähnyt nykyisissäkin windowseissa usein sellaista, että päivitykset ei vaan lähde asentumaan ja yhdessä uudessa asennuksessa en jostain syystä saanut wingetiä millään toimimaan, en enää muista selvisikö syy joskus. Windowsissa vaan asioille ei oikein osaa tehdä mitään muuta kuin yrittää googlettaa jotain ja toivoa parasta, tai ehkä joku guru osaisi mutta minä en.
Miten eroaa Linux ongelmista?
Minä olen käyttänyt linuxia pääkäyttiksenä about 20v ja nyt kun rupesin yhtä konetta asentelemaan winkkarille niin täytyy sanoa että kun on linuxiin tottunut niin suunnilleen joka asia tuntuu haraavan vastaan. Tuo on siis ihan tottumuskysymys, molemmat toimivat aika eri tyylillä ja molemmissa on omat ongelmansa. Todennäköisesti pitäisin noita windowsin kiukutteluita ihan normaalina jos olisin sitä ajanut viimeiset 20v mutta linux-käyttäjänä pidän esimerkiksi hyvin outona että suunnilleen joka laitteen tai softan asennuksen jälkeen pitää bootata kone että se toimii oikein. samoin itselleni monet windowsin "ominaisuudet" ovat ihan käsittämättömiä, "Miksi tämä pitää tehdä näin? Eikö tätä saa komentoriviltä tehtyä helposti? Eikö nämä kirjastot/asiat asentuneetkaan automaattisesti? Miten tämä päivitys voi kestää näin v*tun kauan?" jne.
Juuri näinhän se menee. Itsekin käyttänyt Linuxia 1996 vuodesta, (hitto ensi vuonna tulee 30-vuotta täyteen, ei se aika niinkään, vaan oma ikä), niin kyllähän se Windows tosiaan kummalliselta tuntuu. Nyt joutunut Windows 11 käyttämään parissa jutussa ja on se toki selkeästi eteenpäin mennyt. Viime vuosina työkäytössä (siis desktop/laptop) ollut vain Applea (serverit toki Linuxeja), niin kyllä se Apple sopii huomattavasti paremmin Linux ihmiselle Windowssiin verrattuna.
Linux-distroissakin on valtavia eroja päivitysten nopeudessa. Esim. Arch ja Alpine asentavat paketit paljon nopeammin kuin vaikkapa Fedora tai Debian. Tilanne on voinut Fedoran osalta muuttua, mutta ainakin pari vuotta sitten vielä oli näin. Tuossa on mittauksia eri pakettihallinnoista. Olen itse tehnyt distron rakentimia, jotka generoivat levykuvan CI/CD-putkessa ja nuo erot ovat ihan massiivisia.
Sitten on toki vielä ihan oma lukunsa esimerkiksi Clear Linux OS:än swupd, jolla päivitysten nopeus perustuu binääri-deltoihin ja se Office päivittyy parhaimmillaan 10kt:n lataamisella koko binääri-paketin sijasta.
Niin ja se on hyvä huomata, että ei Linux yritäkään olla Windows, eikä sen ole tarkoitus olla sitä. Olen tässä vuosien varrella kuullut huomattavan määrän seuraavan tyyppisiä lausahduksia:
Tuossa linkkaamassani qemun asentaminen kesti melkein minuutin Fedoralla. Tuo 9900k on ollut aika tehokas prosessori kuitenkin aikoinaan. Samoin SSD:n speksattu kirjoitusnopeus on 4 GB/s. Kokonainen käyttisasennus voi olla pari tuhatta pakettia ja viikottainen päivitys pari sataa pakettia. Eli kyllä siihen voi aikaa mennä. Sitten taas jos asentaa Alpinen asennuksen ja tekee sen esim. zram-pakatussa tmpfs:ssä, niin parissa minuutissa on asennettu aika raskaskin työpöytädistro kaikkine paketteineen. Monella internet on siinä pullonkaula.
Tähän on Linuxilla tosiaan nykyään ratkaisuja, mutta vielä 10-20 vuotta sitten näki (lähes pelkästään) perinteisiä asennuksia, joissa luotettiin levyjen kirjaimiin ja hotplugin sijaan kone piti käynnistää uudestaan. UUID-pohjaiset tunnistukset ja hotplug yleistyivät udevin myötä ja melkein voisi sanoa, että järjestelmän boottaamisessakin piti odottaa UEFI/GPT-pohjaisia ratkaisuja ennen kuin kötöstykset oikeasti lähtivät toimimaan. Joskus 2000-luvun lopulla ainakin omassa Gentoossa oli vielä ongelmina, että vaikka tiedostomanageriin ilmestyi usb-levyn kuva, niin sitä ei saanut klikkaamalla mountattua vaan piti mennä komentoriville ja kirjoittaa sudo mount /dev/sdX. Nykyäänkin on vielä hiukan haasteita jos on kryptattuja levyjä, kun se varsinainen UUID ei näy ennen kuin kryptattu levy on avattu - jos on kokolevyn salaus. Ja jos on monen levyn kokonaisuuksia (esim. mergerfs), niin vaatii vielä vähän askartelua. Saa nuo silti automatisoitua systemd:llä helposti.
Ei mitenkään, mutta oma fiilis on sellainen että linuxia ja sen ongelmia on ainakin helpompi ymmärtää ja ehkä korjatakin. Tai jos ei ymmärrä, niin yleensä googlella löytyy joku joka ymmärtää.
Joo mutta linuxissa on yleensä jokin käsitys siitä missä kohtaa päivitystä ollaan menossa ja mikä siellä maksaa.
Mistä sitä opettelee jos valtaosa netin ohjeista on vanhentuneita kun jatkuvuudella tai yhdenmukaisuudella ei tunnu välillä olevan mitään väliä. Taikka sitten dokumentaatio on väliltä tupakka askin kansi - ei mitään. Ja vaikka suoraan ohjeesta katsoisi niin ei toimi välttämättä siltikään.
