Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Kaalip]

Onko sillä nyt kovin isoa eroa naputteletko ne installerista vai asennuksen jälkeen. Aikalailla sama vaiva molemmissa. Fedoran asennin nyt ei vaan kysy oikeastaan muuta kuin mihin asennetaan ja mitä laitetaan käyttäjänimeksi. Se on ihan vain valinta tehdä asennus mahdollisimman suoraviivaiseksi.

Fedorastakin löytyy se everything-installer, jossa käsittääkseni saa valita mitä asentaa, mutta enpä ole kokeillut. Jos nyt kokee että se käyttis pitää olla heti asennuksen jälkeen valmis, niin ehkäpä tuon kanssa pääsee tavoitteeseen. En nyt tosin ymmärrä tuota tavoitetta, kun se normaali Fedora on vartissa laitettu käyttökuntoon.

Fedoran everything installeria olen käyttänyt ja se jättää KDE ympäristöstä esim hyvin trkeän Katen jostain syystä asentamatta. Valinnanvapautta ei ole juuri sen enempää kuin Anacondassakaan. Archinstallista jäi mainitsematta sekin hyvä puoli että sen asennuksen voi tallentaa, eli periaatteessa oman Archinsa voisi asentaa vaikka joka aamu uudestaan samanlaisena. Kaikki asennuksen jälkeinen säätö mikä jää pois helpottaa Linuxiin siirtymistä vaikka kyse olisi vain 15 minuutista.

 

[Alensia]

Anteeksi nyt aloittelijuuteni, mutta voisiko joku summata tärkeimmät erot/paremmuudet yum/dnf vs. apt, muitakin toki on mutta noita olen ite käyttänyt ja molemmat asiansa ajaneet.

 

[TemeV]

Fedoran everything installeria olen käyttänyt ja se jättää KDE ympäristöstä esim hyvin trkeän Katen jostain syystä asentamatta. Valinnanvapautta ei ole juuri sen enempää kuin Anacondassakaan. Archinstallista jäi mainitsematta sekin hyvä puoli että sen asennuksen voi tallentaa, eli periaatteessa oman Archinsa voisi asentaa vaikka joka aamu uudestaan samanlaisena. Kaikki asennuksen jälkeinen säätö mikä jää pois helpottaa Linuxiin siirtymistä vaikka kyse olisi vain 15 minuutista.

No jos tykkää asentaa käyttiksen joka päivä, niin mikäs siinä. Voipa sen asennuksen jälkeisen säädönkin laittaa scriptiin, jos niin mielii. Mutta jos puhutaan Linuxiin siirtymisestä, niin se on ihan yksi hailea että naputtaako ne valinnat asentimesta vai asennuksen jälkeen.

Anteeksi nyt aloittelijuuteni, mutta voisiko joku summata tärkeimmät erot/paremmuudet yum/dnf vs. apt, muitakin toki on mutta noita olen ite käyttänyt ja molemmat asiansa ajaneet.

Ei sitten niin mitään eroa jolla olisi mitään väliä.
Toiset halveksuu aptia, kun tarvii laittaa erikseen apt update ja apt upgrade, että voi päivittää. Dnf:n kanssa riittää pelkkä dnf update.
Toiset halveksuu dnf:ää kun se on hidas apt:iin verrattuna.
Toiset halveksuu aptia, kun siinä pitää ajaa paketin poistamisen jälkeen vielä apt autoremove, jotta lähtee turhaksi jääneet dependencytkin pois.

Ja varmaan oli vielä jotain muutakin yhtä tärkeää eroa. Molemmilla saa paketit sisään ja ulos, muulla ei ainakaan mulle ole väliä. En valitsisi distroa pakettimanagerin perusteella.

 

[love_doctor]

Tässähän se suurin syy tulee miksei Linux menesty työpöydällä. Miljoona distroa ja mikään ei yleisty

Pyörii jos pyörii, mutta se ei ollut edes viestin pointti. Linuxin yleistymisen estää miljoona distroa, ei normi käyttäjää kiinnosta fedora tai ubuntu se haluaa Linuxin mutta tällä hetkellä mitään defactoa ei ole. Sitten vielä jos kyselee apuja, löytyy joka distrolle omat kannattajat jotka kertoo juuri tämä distro on paras ja sivussa haukkuu muut. Normi käyttäjän on helpompi palata takas windowsiin ootteleen josko se Linuxin yleistyminen alkas vähä myöhemmin

Et taida ymmärtää mitä avoin lähdekoodi? Vaikka maailmassa olisi vain tasan yksi distro, tuon avoimen lisenssin ansiosta kuka vaan voi koska vaan tehdä oman distron. Joku distro voi olla suosituin tietyllä ajan hetkellä, mutta "Linuxin" idea on nimenomaan valinnanvapaus.

Toiseksi, niin jos Linuxista työpöydällä puhutaan, kaikki keskeiset tekniikat on de facto -standardeja tällä hetkellä. Jos aloitetaan bootloaderista, UEFI-systeemeihin peruskäyttäjälle kätevin on systemd-boot (teknisesti tässäkin systemd-boot on vaan valikko ja kerneliin sisäänrakennettu uefi-tuki riittää siihen että uefi boottaa standardilla tavalla). Legacy BIOS -koneita varten distrot jakavat vielä Grubia. Grub sopii myös tietyille pro-käyttäjille - sama pätee Windowsiin jos haluat bootata verkosta, nauha-asemista tehdyllä raid6-systeemillä aes-kryptauksella tai muuta erikoista. Mainstream-kerneli toimii aika lailla 5/5. Uusimmassa on rt-tuet, ntsync steam-pelejä varten jne. Jälleen pro-käyttäjä voi haluta oman kernelin, jos haluavat tehdä kuuraketteja tai hiukkaskiihdyttimiä. Libc ja perusohjelmat on GNU/glibc lähes kaikissa distroissa. Alpinessa ei, mutta se ei varsinaisesti tähtää työpöydälle. Lähes kaikissa distroissa on perustekniikoina systemd (palvelut), Wayland (kuva), Pipewire (ääni), va-api (video) ja Vulkan (3d). Jälleen jos haluat kikkailla jotain omia kötöstyksiä ajamalla runitia bsd:n heirloomilla ja ksh-shellillä, keith packardin kdriveä, pulseaudiota ossv4:llä ja glideä voodoo 3:lla, nin voi sanoa että oma vika. Gnome, KDE ja pari muuta suosituinta työpöytää on ihan samat joka distossa. Login managerit on samat. Käyttökelpoisia selaimiakin on lähinnä Firefox- ja Chrome-pohjaiset. Melkein kaikissa on kääntäjä GCC, jossain LLVM/Clang jos on allerginen Stallmannille.

Oikeastaan se isoin ero on pakettimanagerissa, pakettivalikoimassa ja konffimisessa komentorivin kautta. Pakettimanagereista voi kyllä sanoa, että deb- ja rpm-pohjaiset on kyllä aikamoinen standardi kun kummallakin ikää noin 30 vuotta.

edit: niin sehän tuosta unohtui, että käytännössä työpöytä-Linux on myös x86-64 varsinkin nyt 2025 loppuvuonna, kun 32-bittisiä asentimia poistuu saatavilta.

 

[Kaalip]

En valitsisi distroa pakettimanagerin perusteella.

Itse sanoisin jopa päinvastoin, seuraava postaaja kiteyttikin asian hyvin.

Oikeastaan se isoin ero on pakettimanagerissa, pakettivalikoimassa

Linuxiin saa kuitenkin pääsääntöisesti samat kikkareet toimimaan jakelusta riippumatta, joten niiden pohjimmiltaan suurin ero on juurikin paketinhallinta, pakettien määrä ja niiden paketointitapa. Valitun jakelun paketointitapa vaikuttaa paketinhallinnan nopeuteen jopa enemmän kuin paketinhallintasovellus itse. Pacman on yksi nopeimmista paketinhallintasovelluksista osin juuri siksi että archin paketointityyli tekee siitä nopean. Ihan hirveä se syntaksi on käyttäjälle sen voi varmaan myös jokainen arch käyttäjä myöntää. Onneksi ratkaisuna voi ottaa käyttöön ainoan hyvän asian mikä manjarosta on tullut eli pamacin, sitten ei tarvi moisella syntaksilla päätään vaivata.

 

[Emeron]

Et taida ymmärtää mitä avoin lähdekoodi? Vaikka maailmassa olisi vain tasan yksi distro, tuon avoimen lisenssin ansiosta kuka vaan voi koska vaan tehdä oman distron. Joku distro voi olla suosituin tietyllä ajan hetkellä, mutta "Linuxin" idea on nimenomaan valinnanvapaus.

Toiseksi, niin jos Linuxista työpöydällä puhutaan, kaikki keskeiset tekniikat on de facto -standardeja tällä hetkellä. Jos aloitetaan bootloaderista, UEFI-systeemeihin peruskäyttäjälle kätevin on systemd-boot (teknisesti tässäkin systemd-boot on vaan valikko ja kerneliin sisäänrakennettu uefi-tuki riittää siihen että uefi boottaa standardilla tavalla). Legacy BIOS -koneita varten distrot jakavat vielä Grubia. Grub sopii myös tietyille pro-käyttäjille - sama pätee Windowsiin jos haluat bootata verkosta, nauha-asemista tehdyllä raid6-systeemillä aes-kryptauksella tai muuta erikoista. Mainstream-kerneli toimii aika lailla 5/5. Uusimmassa on rt-tuet, ntsync steam-pelejä varten jne. Jälleen pro-käyttäjä voi haluta oman kernelin, jos haluavat tehdä kuuraketteja tai hiukkaskiihdyttimiä. Libc ja perusohjelmat on GNU/glibc lähes kaikissa distroissa. Alpinessa ei, mutta se ei varsinaisesti tähtää työpöydälle. Lähes kaikissa distroissa on perustekniikoina systemd (palvelut), Wayland (kuva), Pipewire (ääni), va-api (video) ja Vulkan (3d). Jälleen jos haluat kikkailla jotain omia kötöstyksiä ajamalla runitia bsd:n heirloomilla ja ksh-shellillä, keith packardin kdriveä, pulseaudiota ossv4:llä ja glideä voodoo 3:lla, nin voi sanoa että oma vika. Gnome, KDE ja pari muuta suosituinta työpöytää on ihan samat joka distossa. Login managerit on samat. Käyttökelpoisia selaimiakin on lähinnä Firefox- ja Chrome-pohjaiset. Melkein kaikissa on kääntäjä GCC, jossain LLVM/Clang jos on allerginen Stallmannille.

Oikeastaan se isoin ero on pakettimanagerissa, pakettivalikoimassa ja konffimisessa komentorivin kautta. Pakettimanagereista voi kyllä sanoa, että deb- ja rpm-pohjaiset on kyllä aikamoinen standardi kun kummallakin ikää noin 30 vuotta.

edit: niin sehän tuosta unohtui, että käytännössä työpöytä-Linux on myös x86-64 varsinkin nyt 2025 loppuvuonna, kun 32-bittisiä asentimia poistuu saatavilta.

Et taida ymärtää mitä yritän sanoa? miten Linux voisi yleistyä näillä ehdoilla? Vaikka ihan oikeassa olet, mutta se onkin juuri syy miksi tilanne on mikä on. Miten Linux voisi yleistyä normi käyttäjien keskuudessa, ei siellä kiinnosta grubit yms. Halutaan "Linux" mitä voi käyttää, nyt on vain ne miljoona eri distroa. Eikä kotikäyttäjää kiinnosta alkaa tutkia noista miljoonasta distrosta sopivaa. Normi käyttäjä ei boottaile verkosta tai nauha-asemilta tai mistään muualta erikoisesta paikasta.

 

[Alensia]

Ei sitten niin mitään eroa jolla olisi mitään väliä.
Toiset halveksuu aptia, kun tarvii laittaa erikseen apt update ja apt upgrade, että voi päivittää. Dnf:n kanssa riittää pelkkä dnf update.
Toiset halveksuu dnf:ää kun se on hidas apt:iin verrattuna.
Toiset halveksuu aptia, kun siinä pitää ajaa paketin poistamisen jälkeen vielä apt autoremove, jotta lähtee turhaksi jääneet dependencytkin pois.

Ja varmaan oli vielä jotain muutakin yhtä tärkeää eroa. Molemmilla saa paketit sisään ja ulos, muulla ei ainakaan mulle ole väliä. En valitsisi distroa pakettimanagerin perusteella.

No tämäpä käsitys itsellänikin että saman asian ajaa, nopeudessa en eroa ole huomannut.. Merkittävää siis ainakaan. Autoremove erikseen on kyllä turhauttavaa.

 

[Ezzy]

Ja kyllä Fedora media codecit asennetaan terminaalista, mutta muuhun sitä ei sitten tarvitakkaan.
Itse olen nyt ollut linux käyttäjä puoltoista vuotta, niin terminaalia piti opetella vasta kun linux serverin laitoin pystyyn. Mutta jostain syystä vaihtajia Windows fanit pelottelee aina tuolla terminaalilla, vaikka WIndowsissa CMD/Powershellillä myös joutuu tekemään useinta juttuja. Mutta se on jotenkin aivan eri asia

Mainitaan lopuksi mitä käyttiksiä tässä taloudessa pyörii: Fedora 42 KDE, OpenSuse, Fedora 42 Server (sen sisällä Ubuntu Server VM ja Windows 10 VM), Ubuntu, Haiku ja GhostBSD.

Nobarassa on niille oma toolinsa, kuten myös Nvidian ajureille, driver manager, järjestelmäpäivitykset, software manager lisäsoftien asennukseen, webappelle, OBS:lle,Blenderille, Resolvelle, ProtonGE:lle.
Piti tarkistaa, että mitä tossa welcome-softassa oli mukana ja muistelin, että siinä olis ollut myös aiemmin codecit, mut ei vissiin enää, taitaa tulla suoriks asennuksessa popup, että haluatko asentaa H264/H265/x264/x265 ja ffmpeg-paketit. Tweak tool on vielä lisänä automounttaamaan levyjä jne.

 

[Ezzy]

Et taida ymärtää mitä yritän sanoa? miten Linux voisi yleistyä näillä ehdoilla? Vaikka ihan oikeassa olet, mutta se onkin juuri syy miksi tilanne on mikä on. Miten Linux voisi yleistyä normi käyttäjien keskuudessa, ei siellä kiinnosta grubit yms. Halutaan "Linux" mitä voi käyttää, nyt on vain ne miljoona eri distroa. Eikä kotikäyttäjää kiinnosta alkaa tutkia noista miljoonasta distrosta sopivaa. Normi käyttäjä ei boottaile verkosta tai nauha-asemilta tai mistään muualta erikoisesta paikasta.

Jos on edes yhtään kiinnostusta, niin yleensä jaksaa googlettaa jonkun valtamedian "mikä on paras linux 2025", monet saitit tekee noita yhteenvetoja. En nyt olettaisi minkään peräkylän mummon moisia asentelevan muutenkaan. Ei noita päädistroja tosiaan nyt niin montaa ole ja about yks hailee minkä valitsee, jos kaikki sovellukset on selaimessa.

 

[Ezzy]

No jos tykkää asentaa käyttiksen joka päivä, niin mikäs siinä. Voipa sen asennuksen jälkeisen säädönkin laittaa scriptiin, jos niin mielii. Mutta jos puhutaan Linuxiin siirtymisestä, niin se on ihan yksi hailea että naputtaako ne valinnat asentimesta vai asennuksen jälkeen.


Ei sitten niin mitään eroa jolla olisi mitään väliä.
Toiset halveksuu aptia, kun tarvii laittaa erikseen apt update ja apt upgrade, että voi päivittää. Dnf:n kanssa riittää pelkkä dnf update.
Toiset halveksuu dnf:ää kun se on hidas apt:iin verrattuna.
Toiset halveksuu aptia, kun siinä pitää ajaa paketin poistamisen jälkeen vielä apt autoremove, jotta lähtee turhaksi jääneet dependencytkin pois.

Ja varmaan oli vielä jotain muutakin yhtä tärkeää eroa. Molemmilla saa paketit sisään ja ulos, muulla ei ainakaan mulle ole väliä. En valitsisi distroa pakettimanagerin perusteella.

DNF5 on muuten aika helevatan nopee (noin vanhempiin verrattuna)

 

[Emeron]

Jos on edes yhtään kiinnostusta, niin yleensä jaksaa googlettaa jonkun valtamedian "mikä on paras linux 2025", monet saitit tekee noita yhteenvetoja. En nyt olettaisi minkään peräkylän mummon moisia asentelevan muutenkaan. Ei noita päädistroja tosiaan nyt niin montaa ole ja about yks hailee minkä valitsee, jos kaikki sovellukset on selaimessa.

No sittenhän Linux on justiinsa kohta mainstreemiä, eikö?

 

[Ezzy]

No sittenhän Linux on justiinsa kohta mainstreemiä, eikö?

Eipä ne Applenkaan läppärit ole täällä vielä mainstreamia. Kaikella menee aikansa. Raha tohon enemmän on syynä, ettei jokainen valmistaja pistä ulos Linux-läppäreitä jne. ChromeOS yleistyi aika räjähtämällä aikoinaan, kun hinta oli kohdallaan ts. halvin. Amazonin myydyimmät koneet oli niitä jne.

 

[Emeron]

Eipä ne Applenkaan läppärit ole täällä vielä mainstreamia. Kaikella menee aikansa. Raha tohon enemmän on syynä, ettei jokainen valmistaja pistä ulos Linux-läppäreitä jne. ChromeOS yleistyi aika räjähtämällä aikoinaan, kun hinta oli kohdallaan ts. halvin. Amazonin myydyimmät koneet oli niitä jne.

Millä distrolla ne Linux läppärit tulis ulos? Jos Linux joskus yleistyy niin on joku distro mikä niistä löytyy, sitä ennen ei oo toivoa

 

[Hyrava]

Millä distrolla ne Linux läppärit tulis ulos? Jos Linux joskus yleistyy niin on joku distro mikä niistä löytyy, sitä ennen ei oo toivoa

Varmaankin jotkut Fedora / Ubuntu / Suse olisivat aika todennäköisiä. Johan Delliltä on saanut läppäreitä Ubuntu esiasennettuna ja Lenovolla taisi olla Fedoralla saatavissa ja jollakin valmistajalla on ainakin ollut Suse-läppäreitä, en tiedä onko enää. Jotain muitakin on ollut mutta yhtäkkiä en muista. Eli noilla mainstream-distroilla noita koneita myydään, ei niihin mitään kovin eksoottisia distroja lähdetä laittamaan.

 

[Zetteri]

Oma kokemukseni tästä on kyllä hieman eri, nimim. yksi lubuntu läppäri veti distron versiopäivityksessä itsensä niin jumiin ettei nyt sitten enää halua mitään päivityksiä asentaa.

Sepä ikävää. Itse olen törmännyt tuohon vain BSD puolella.

Millä distrolla ne Linux läppärit tulis ulos? Jos Linux joskus yleistyy niin on joku distro mikä niistä löytyy, sitä ennen ei oo toivoa

Miksi ne pitäis tulla jollain määrätyllä?

 

[Emeron]

Miksi ne pitäis tulla jollain määrätyllä?

Huoh, koska Linux tule yleistymään niin kauan kun on miljoona eri distroa, sanotaan nyt vielä kerran

 

[Ezzy]

Huoh, koska Linux tule yleistymään niin kauan kun on miljoona eri distroa, sanotaan nyt vielä kerran

Ei niitä päädistroja ole montaa. Edelleenkään. Iso osa on parin harrastelijan turaamia, joista kukaan ei ole ikinä kuullutkaan.
Ja tosiaan, kyllä Linux-läppärin saa hyllystä, jos niin haluaa. Dellikin taitaa tarjota joitain malleja ja sitten on täysin Linux-valmistajia, kuten Tuxedo ja System76. Frameworkit toimii käsittääkseni kans Linuxilla ihan mainiosti ja siitä on maininta DIY-mallin tuotesivullakin.

 

[TemeV]

No sittenhän Linux on justiinsa kohta mainstreemiä, eikö?

Niin siis jos käyttää sitä virheellistä olettamaa, että tuo sirpaleisuus olisi se isoin este Linuxin yleistymiselle. Ei se ole, eikä se siksi ole mihinkään yhtäkkiä yleistymässä. Ja miksipä tarvisikaan, hyvää vauhtiahan tuo kehittyy tälläkin käyttäjämäärällä.

 

[love_doctor]

Et taida ymärtää mitä yritän sanoa? miten Linux voisi yleistyä näillä ehdoilla? Vaikka ihan oikeassa olet, mutta se onkin juuri syy miksi tilanne on mikä on. Miten Linux voisi yleistyä normi käyttäjien keskuudessa, ei siellä kiinnosta grubit yms. Halutaan "Linux" mitä voi käyttää, nyt on vain ne miljoona eri distroa. Eikä kotikäyttäjää kiinnosta alkaa tutkia noista miljoonasta distrosta sopivaa. Normi käyttäjä ei boottaile verkosta tai nauha-asemilta tai mistään muualta erikoisesta paikasta.

Oikaisin noita harhakäsityksiä. Linuxissa on useaan asiaan de facto -tekniikka. Kirjoitin ehkä liian pitkästi. Pääpointti oli, että noihin listattuihin asioihin ja moniin muihin on se nimetty standarditekniikka erityisesti peruskäyttäjälle ja sitten niille jotka haluavat harrastella, on jotain erikoisempaa ja ei sitä oikein estääkään voi. Tarvittaisiin totalitaristinen maailma, jossa ohjelmoinnin harrastaminen on kielletty ja toisinajattelijat ammutaan, ettei vaihtoehtoja syntyisi. Esim. boottaamisessa (U)EFI on ollut yli 10 vuotta standardi PC:llä ja oli Macillakin ennen ARM-siirtymää. Toki valmiissa maailmassa sen sijaan olisi käytössä Coreboot, mutta näillä mennään.

Tämä "Tässähän se suurin syy tulee miksei Linux menesty työpöydällä. Miljoona distroa ja mikään ei yleisty" on monen Linuxia aidosti käyttävän mielestä täysin yhdentekevä juttu. Esim. kun itse käytän työpöydällä distroa X, niin on ihan sama, onko vaihtoehtoja kaksi vai miljoona. Ei koske minua mitenkään. Suosio/menestyminen on myös aika samantekevää. Kunhan distrolla on tarpeeksi kehittäjiä ja resursseja, niin kaikki toimii kuten pitääkin. Esim. itse kun käytän yhteisön kehittämää distroa, niin en kaipaa kyllä yhtään lisää menestystä jos se tarkoittaa jotain kaupallisesti motivoitunutta kikkailua kuten Ubuntulla. Jos koittaa löytää jotain analogiaa esim. pyöräilystä, vaihteeton 26" naisten pyörä apupyörillä voi olla tosi suosittu ja menestynyt ratkaisu maailmanlaajuisesti aloittelijoilla, mutta ei paljoakaan tarvi kertyä kokemusta kun haluaa esim. apupyöristä eroon.

 

[Emeron]

Oikaisin noita harhakäsityksiä. Linuxissa on useaan asiaan de facto -tekniikka. Kirjoitin ehkä liian pitkästi. Pääpointti oli, että noihin listattuihin asioihin ja moniin muihin on se nimetty standarditekniikka erityisesti peruskäyttäjälle ja sitten niille jotka haluavat harrastella, on jotain erikoisempaa ja ei sitä oikein estääkään voi. Tarvittaisiin totalitaristinen maailma, jossa ohjelmoinnin harrastaminen on kielletty ja toisinajattelijat ammutaan, ettei vaihtoehtoja syntyisi. Esim. boottaamisessa (U)EFI on ollut yli 10 vuotta standardi PC:llä ja oli Macillakin ennen ARM-siirtymää. Toki valmiissa maailmassa sen sijaan olisi käytössä Coreboot, mutta näillä mennään.

Tämä "Tässähän se suurin syy tulee miksei Linux menesty työpöydällä. Miljoona distroa ja mikään ei yleisty" on monen Linuxia aidosti käyttävän mielestä täysin yhdentekevä juttu. Esim. kun itse käytän työpöydällä distroa X, niin on ihan sama, onko vaihtoehtoja kaksi vai miljoona. Ei koske minua mitenkään. Suosio/menestyminen on myös aika samantekevää. Kunhan distrolla on tarpeeksi kehittäjiä ja resursseja, niin kaikki toimii kuten pitääkin. Esim. itse kun käytän yhteisön kehittämää distroa, niin en kaipaa kyllä yhtään lisää menestystä jos se tarkoittaa jotain kaupallisesti motivoitunutta kikkailua kuten Ubuntulla. Jos koittaa löytää jotain analogiaa esim. pyöräilystä, vaihteeton 26" naisten pyörä apupyörillä voi olla tosi suosittu ja menestynyt ratkaisu maailmanlaajuisesti aloittelijoilla, mutta ei paljoakaan tarvi kertyä kokemusta kun haluaa esim. apupyöristä eroon.

Joo eli et ymmärrä. Viestini oli niille jotka on joka paikassa huutamassa Linuxia työpöydälle jokaisen windows ongelman kohdalla. Sitä että Linux yhtä äkkiä olisi suosituin käyttis pc maailmassa. Sitä ei tule tapahtumaan ellei muutosts tule. Linuxis nykyäänkin käyttävät, ne pari prosenttia, on tyytyväisiä nykytilaan, minä mukaan lukien.

 

[love_doctor]

Miksi ne pitäis tulla jollain määrätyllä?

Tämäpä. Ja onhan Linuxilla varustettuja läppäreitä ollut myynnissä. Esim. Dell XPS Ubuntulla. Koneitahan on myyty vaikka millä käyttiksillä. Esim. FreeDOS on ollut varsin yleinen niille, jotka eivät ole halunneet maksaa "Microsoft-veroa". Mutta ei kai kukaan epäironisesti käytä FreeDossia mihinkään, sehän on ihan paska.

Ei tarvi olla edes nykyisenlaista tilannetta. Kuvitellaan että maailmassa olisi vain kaksi distroa, Ubuntu ja Fedora. Molempia käyttäisi noin 50%. Kahdestakin vaihtoehdosta on vaikea objektiivisesti nähdä, miksi vain toinen olisi käypä vaihtoehto. Kun Linuxin idea on valinnanvapaus, niin hyvin vaikea nähdä miten päädyttäisiin monopoliin. Ja siltikin se tarkoittaisi vaan, että osa asentaisi sitten itse jotain tilalle. Eihän valmis asennus tarkoita että se on se käyttis, jota on pakko käyttää.

 

[Ezzy]

Linuxis nykyäänkin käyttävät, ne pari prosenttia, on tyytyväisiä nykytilaan, minä mukaan lukien.

Älä nyt, ollaan sentään jossakin 4%:n paremmalla puolella. Steamissa tais olla jonkin verran alle vielä.
Mielenkiintosita nähdä miten paljon Pewdiepie:n videolla on vaikutusta, ainakin r/Linuxnoobs tms subredditiin oli alkanut tulvimaan viestejä sen jälkeen.

 

[Emeron]

Älä nyt, ollaan sentään jossakin 4%:n paremmalla puolella. Steamissa tais olla jonkin verran alle vielä.
Mielenkiintosita nähdä miten paljon Pewdiepie:n videolla on vaikutusta, ainakin r/Linuxnoobs tms subredditiin oli alkanut tulvimaan viestejä sen jälkeen.

No niin näyttääkin. Starcounterin mukaan suomessa yli 18%

Desktop Operating System Market Share Finland | Statcounter Global Stats

This graph shows the market share of desktop operating systems in Finland based on over 5 billion monthly page views.

gs.statcounter.com

 

[Lammas]

No niin näyttääkin. Starcounterin mukaan suomessa yli 18%

Desktop Operating System Market Share Finland | Statcounter Global Stats

This graph shows the market share of desktop operating systems in Finland based on over 5 billion monthly page views.

gs.statcounter.com

Tämän kevään aikana kolminkertaistunut osuus? Ei oikein vaikuta uskottavalta.

 

[Zetteri]

Tämän kevään aikana kolminkertaistunut osuus? Ei oikein vaikuta uskottavalta.

Ehkä porukka on oikeasti vittuuntunut MS:n linjasta koskien Windowsia?

No mutta jos luvut ovat totta niin kohta MS pitää herätä tai käy niiden kannalta vielä huonosti.
Eli pitää alkaa oikeasti parantamaan Windowsia eikä paskomaan sitä jatkuvalla syötöllä.

Linuxille taas tämä voi tarkoittaa että kohta voi alkaa tulemaan enemmän kaupallisia softia ja jopa natiivi linux pelejä.

Ja kumpikin asia ois vaan hyväksi kaikille.... tai ei se varmaan MS: lle ois hyvä asia.

 

[Vaateri]

Tämän kevään aikana kolminkertaistunut osuus? Ei oikein vaikuta uskottavalta.

Parastahan tuossa on, että kasvu on tullut ennen kaikkea macOS:n ja OS X:n kustannuksella. Muualla maailmassa macOS on korvannut OS X:n, mutta meillä sen on tehnyt Linux.

 

[Ezzy]

Ehkä porukka on oikeasti vittuuntunut MS:n linjasta koskien Windowsia?

No mutta jos luvut ovat totta niin kohta MS pitää herätä tai käy niiden kannalta vielä huonosti.
Eli pitää alkaa oikeasti parantamaan Windowsia eikä paskomaan sitä jatkuvalla syötöllä.

Linuxille taas tämä voi tarkoittaa että kohta voi alkaa tulemaan enemmän kaupallisia softia ja jopa natiivi linux pelejä.

Ja kumpikin asia ois vaan hyväksi kaikille.... tai ei se varmaan MS: lle ois hyvä asia.

En näkis, että Linux-natiiveille peleille on edes tarvetta, kun Proton toimii niin hyvin kuin se nykyään toimii. Toki kaikki optimointi ja framet on tervetulleita, kun osassa lähtee 30% tehoista.

 

[Pizzan ystävä]

En näkis, että Linux-natiiveille peleille on edes tarvetta, kun Proton toimii niin hyvin kuin se nykyään toimii

En näkis, että Bloodbornea tai muita konsoliexcuja on tarpeen portata PC:lle, kun voihan niitä pelata pleikkaemulaattorillakin

 

[Ezzy]

En näkis, että Bloodbornea tai muita konsoliexcuja on tarpeen portata PC:lle, kun voihan niitä pelata pleikkaemulaattorillakin

En mäkään, konsolipelit on yleisesti ottaen kuraa.

 

[Ryzkis40]

Tämän kevään aikana kolminkertaistunut osuus? Ei oikein vaikuta uskottavalta.

Noo kyllä ainakin tässä taloudessa tilanne muuttuu niin että 2 Windows koneesta toinen menee Linuxiin ja porukoillekin suunnittelin että kummatkin koneet Linukkaan niin ei tarvisi mitään MS:n oikkukikkailuja miettiä sen kummemmin (eli Windowsin kannalta aika tappiollista).

 

[Hyrava]

Noo kyllä ainakin tässä taloudessa tilanne muuttuu niin että 2 Windows koneesta toinen menee Linuxiin ja porukoillekin suunnittelin että kummatkin koneet Linukkaan niin ei tarvisi mitään MS:n oikkukikkailuja miettiä sen kummemmin (eli Windowsin kannalta aika tappiollista).

Itseltänikin on aika moni nyt viimeisen puolen vuoden aikana kysellyt linuxista, tuon Win11 "kone pitää uusia" -jutun takia joten uskoisin että kyllä ainakin osa ihmisistä vaihtaa linuxiin. Se onkin sitten eri asia kuinka moni jää linux-leiriin mutta uskoisin että ainakin osa, koska aika monella tietokoneen käyttö on netissä surffailua, sähköpostia ja jotain tekstinkäsittelyä tai vastaavaa ja noissa nyt ei ihan hirveää eroa ole teki noita windowsilla tai linuxilla.

Vielä kun tosiaan pelit toimisivat helpommin/paremmin linuxilla niin vaihtajia olisi huomattavasti enemmän. Ilmeisesti anti-cheatit ei oikein linuxilla toimi ja joissakin peleissä on jotain outouksia mutta itse näin satunnaispelaajana olen todennut että suuri osa peleistä toimii heittämällä linuxissa ja monet saa toimimaan hyvin pienellä vaivalla. Hämmästys on ollut suuri kun välillä joku peli toimii winen/protonin kautta jopa paremmin/nopeammin kuin natiivi-winkkarilla. Joku wanhempi unity-engine ainakin taisi osata windowsilla käyttää vain yhtä corea mutta linuxin päällä protonilla otti kaikki coret käyttöön tms.

 

[Ezzy]

Itselläkin siirtynyt neljä konetta winkusta Linuxiin hiljattain + mutsin läppäri.

Protonista putos muuten hetko sitten v10 beta, jossa taas läjä uusia pelejä tuettuna, mm. MS Flight Sim 2024, Factorio ja Batman Arkham Asylum GOTY jne.

Release Proton 10.0-1 (beta) · ValveSoftware/Proton

Now playable (previously worked with Proton Experimental): Batman: Arkham Asylum Game of the Year Edition Black Ink Factorio Ignited Entry Microsoft Flight Simulator 2024 MySims Kingdom No Man's S...

github.com

Wine 10.7 Wine 10.7 Brings An Exciting Performance Optimization - Phoronix

Näemmä Steam HW Survey tuli ulos kans Valve Releases Steam Survey Results For April 2025 - Phoronix Linux 2.27% ja siitä suoraan 33% SteamOS:ää.

 

[Ryzkis40]

Vielä kun tosiaan pelit toimisivat helpommin/paremmin linuxilla niin vaihtajia olisi huomattavasti enemmän. Ilmeisesti anti-cheatit ei oikein linuxilla toimi ja joissakin peleissä on jotain outouksia mutta itse näin satunnaispelaajana olen todennut että suuri osa peleistä toimii heittämällä linuxissa ja monet saa toimimaan hyvin pienellä vaivalla. Hämmästys on ollut suuri kun välillä joku peli toimii winen/protonin kautta jopa paremmin/nopeammin kuin natiivi-winkkarilla. Joku wanhempi unity-engine ainakin taisi osata windowsilla käyttää vain yhtä corea mutta linuxin päällä protonilla otti kaikki coret käyttöön tms.

Nvidialla käsittääkseni on niin että pelit pyörii käytännössä aina jonkin verran pienemmällä fps:llä Windowsiin verrattuna, mutta AMD:llä sama tai parempi. Ehkä Nvidiallakin jotain yksittäisiä paremmin pyöriviä pelejä voi olla. Winellä pyörii kyllä ainakin vanhat steamittomat pelit kohtalaisen hyvin, mitä nyt hiiren kanssa voi olla sellaista että se tökkää johonkin näkymättömiin reunoihin mutta tähän mennessä vain yhdessä pelissä ja sekin vain ihan alussa ja korjaantuu oikealla hiiren napilla. Virtual desktoppia on tarjottu siihen ratkaisuksi, mutta sen käytön tekee vähän hankalaksi kun pelissä on sotkettu eri resoluutioita menuissa ja itse pelissä. Niin ja jossain vaiheessa versioita Wine alkoi myös käyttäytymään niin että ei palauttanut enää työpöytäresoa pelin lopetettua ja piti viritellä .sh jossa winen perään xrandr vaihtamaan resoluutio takaisin.

 

[Zetteri]

Nvidialla käsittääkseni on niin että pelit pyörii käytännössä aina jonkin verran pienemmällä fps:llä Windowsiin verrattuna, mutta AMD:llä sama tai parempi. Ehkä Nvidiallakin jotain yksittäisiä paremmin pyöriviä pelejä voi olla. Winellä pyörii kyllä ainakin vanhat steamittomat pelit kohtalaisen hyvin, mitä nyt hiiren kanssa voi olla sellaista että se tökkää johonkin näkymättömiin reunoihin mutta tähän mennessä vain yhdessä pelissä ja sekin vain ihan alussa ja korjaantuu oikealla hiiren napilla. Virtual desktoppia on tarjottu siihen ratkaisuksi, mutta sen käytön tekee vähän hankalaksi kun pelissä on sotkettu eri resoluutioita menuissa ja itse pelissä. Niin ja jossain vaiheessa versioita Wine alkoi myös käyttäytymään niin että ei palauttanut enää työpöytäresoa pelin lopetettua ja piti viritellä .sh jossa winen perään xrandr vaihtamaan resoluutio takaisin.

Mitä itse noita testaillut niin Nvidialla linux-natiivi pelit toimii hienosti kuten vaikka Shadow of the Tomb Raider, mutta juuri winkkari pelit protonilla pyörivät aikasta heikosti ainakin vanhemmilla GTX korteilla. Esim. Space Marine 2:ssa ja Ratchet and Clankissä GTX 1070 on hitaampi kuin RX 580:n. Kun taas siinä linux-natiivi Shadow of the Tomb Raiderissa GTX 1070 on kaksi kertaa nopeampi.
Mutta joo, AMD Ratukat ja Intelin Arkit porskuttavat todella hienosti linux maailmassa. Itseasiassa ainakin tuo olohuone pelikoneessa oleva Arkki A750 pyörittää pelejä paljon paremmin Fedora 42 KDE:llä (vasta pävitin 41:stä ja sitä ennen 40:stä ja 39:stä) kuin mitä se teki aikoinaan Windows puolella. Kun fps ovat olleet korkeammat ja grafiikka häröilyihin en ole törmännyt kertaakaan mistä Windows käyttäjät Arkkeja haukkuivat pitkään (en tiedä mikä nykytilanne on).

Arkeista vielä että niiden videon rauta ominaisuudet kuten AV1 hommat saa käyttöön paljon helpommin kuin vaikka ratukoilla. Eli tarvitsee asentaa vaan intel-media-driver paketti ja se siitä.

Mitä noista ongelmista kirjoittelit niin pakko kysyä millä distrolla ja näytönohjaimella olet tommosiin törmännyt ?
Tässä taloudessa kolme linux pelikonetta joissa RX 7900 GRE, RX 5600XT ja Arc A750:ntä ja distroina on Fedora KDE ja OpenSuse (KDE:llä) olleet jo pitkään ja kertaakaan tommosiin ongelmiin en ole törmännyt.
Ainoa ongelma mihin olen törmännyt on ollut sama mihin windows puolellakin aikoinaan tuli useasti törmättyä. Eli kun on useampi näyttö niin yks kaks hiiri vaeltaakin viereiseen näyttöön ja Windowsissa sekä Linuxissa sama korjaus toiminut molemmissa elikkä alt + tabilla työpöydälle ja takaisin peliin.

 

[Ryzkis40]

Mitä itse noita testaillut niin Nvidialla linux-natiivi pelit toimii hienosti kuten vaikka Shadow of the Tomb Raider, mutta juuri winkkari pelit protonilla pyörivät aikasta heikosti ainakin vanhemmilla GTX korteilla. Esim. Space Marine 2:ssa ja Ratchet and Clankissä GTX 1070 on hitaampi kuin RX 580:n. Kun taas siinä linux-natiivi Shadow of the Tomb Raiderissa GTX 1070 on kaksi kertaa nopeampi.
Mutta joo, AMD Ratukat ja Intelin Arkit porskuttavat todella hienosti linux maailmassa. Itseasiassa ainakin tuo olohuone pelikoneessa oleva Arkki A750 pyörittää pelejä paljon paremmin Fedora 42 KDE:llä (vasta pävitin 41:stä ja sitä ennen 40:stä ja 39:stä) kuin mitä se teki aikoinaan Windows puolella. Kun fps ovat olleet korkeammat ja grafiikka häröilyihin en ole törmännyt kertaakaan mistä Windows käyttäjät Arkkeja haukkuivat pitkään (en tiedä mikä nykytilanne on).

Arkeista vielä että niiden videon rauta ominaisuudet kuten AV1 hommat saa käyttöön paljon helpommin kuin vaikka ratukoilla. Eli tarvitsee asentaa vaan intel-media-driver paketti ja se siitä.

Mitä noista ongelmista kirjoittelit niin pakko kysyä millä distrolla ja näytönohjaimella olet tommosiin törmännyt ?
Tässä taloudessa kolme linux pelikonetta joissa RX 7900 GRE, RX 5600XT ja Arc A750:ntä ja distroina on Fedora KDE ja OpenSuse (KDE:llä) olleet jo pitkään ja kertaakaan tommosiin ongelmiin en ole törmännyt.
Ainoa ongelma mihin olen törmännyt on ollut sama mihin windows puolellakin aikoinaan tuli useasti törmättyä. Eli kun on useampi näyttö niin yks kaks hiiri vaeltaakin viereiseen näyttöön ja Windowsissa sekä Linuxissa sama korjaus toiminut molemmissa elikkä alt + tabilla työpöydälle ja takaisin peliin.

Taitaa itselläkin tuo Tomb Raideri olla jossain Epicin puolella, muttei ole tullut kokeiltua. Saakohan sitä Heroicilla jotenkin natiivina pyörimään kun Steamissa kai riitti ettei vaan käytä pelille compatibility modea niin pyörittää sitten natiivina. Tuota häröilyä winen kanssa on tapahtunut yhdellä näytöllä Mintissä ainakin GTX 970 ja 1070 -näyttiksillä, tietty ehkä jollain vanhemmalla ajuriversiolla voisi toimia bugittomammin kun eipä näitä museokamppeita pahemmin uusimmissa ajureissa taideta enää erityisemmin tukea. Vähän kyllä aloin miettimään kun olisi ollut 5700XT:tä tarjolla, että saattaisi parantaa Linux-pelikokemusta huomattavasti, hmmmhhmh.....

 

[Zetteri]

Taitaa itselläkin tuo Tomb Raideri olla jossain Epicin puolella, muttei ole tullut kokeiltua. Saakohan sitä Heroicilla jotenkin natiivina pyörimään kun Steamissa kai riitti ettei vaan käytä pelille compatibility modea niin pyörittää sitten natiivina. Tuota häröilyä winen kanssa on tapahtunut yhdellä näytöllä Mintissä ainakin GTX 970 ja 1070 -näyttiksillä, tietty ehkä jollain vanhemmalla ajuriversiolla voisi toimia bugittomammin kun eipä näitä museokamppeita pahemmin uusimmissa ajureissa taideta enää erityisemmin tukea. Vähän kyllä aloin miettimään kun olisi ollut 5700XT:tä tarjolla, että saattaisi parantaa Linux-pelikokemusta huomattavasti, hmmmhhmh.....

Ei taida saada kun Epic vihaa tai ainakin niiden pomo Tim Sweeney on sanonut vihaavansa linuxia.
Tosin saattaa tuo mielipide muuttua jos tarpeeksi iso pelaajakunta hyppää windowsista linuxiin.

Mutta jos kerran RX 5700 XT on tarjolla niin vaihda ihmeessä siihen kun se toimii linuxissa hemmetin hyvin, eikä tarvi leikkiä ajureiden kanssa enää koskaan.

 

[love_doctor]

Arkeista vielä että niiden videon rauta ominaisuudet kuten AV1 hommat saa käyttöön paljon helpommin kuin vaikka ratukoilla. Eli tarvitsee asentaa vaan intel-media-driver paketti ja se siitä.

Kyllähän esim. Firefoxissa on ollut jo pari vuotta AV1-rautapurku Radeoneilla. Tai tarkemmin, se tuki on Mesassa vakiona eikä tarvi mitään lisäpaketteja kuten Intelillä. Se vaan vaatii suht. tuoretta rautaa. Jos sinulla on esim. mainitsemasi RX 5600 XT, niin siinä ei ole AV1-tukea raudalla. Tuesta löytyy matriisi täältä: Unified Video Decoder - Wikipedia

 

[Zetteri]

Kyllähän esim. Firefoxissa on ollut jo pari vuotta AV1-rautapurku Radeoneilla. Se vaan vaatii suht. tuoretta rautaa. Jos sinulla on esim. mainitsemasi RX 5600 XT, niin siinä ei ole AV1-tukea raudalla. Tuesta löytyy matriisi täältä: Unified Video Decoder - Wikipedia

Mutta rautkoilla muistaakseni pitää asentaa AMD:n ajurit eikä käyttää amdgpu open source ajureita ja se asennus on paljon hankalampaa kuin Inteleillä tuon yhden paketin asentaminen.

 

[love_doctor]

Mutta rautkoilla muistaakseni pitää asentaa AMD:t ajurit eikä käyttää amdgpu open source ajureita ja se asennus on paljon hankalampaa kuin Inteleillä tuon yhden paketin asentaminen.

Väärin. Avoimilla ajureilla on ihan hyvin tukea. Ei tarvi asentaa mitään. Riittää että työpöytä starttaa ts. Mesa on asennettu: Hardware video acceleration - ArchWiki.

Toinen mikä aiemmin oli esteenä oli että Firefoxissa videopurku bugasi ja se piti pakottaa päälle jollain raudalla, mutta nykyään sekin toimii suoraan versiosta 136 alkaen "VA-API is enabled by default for Intel GPUs since Firefox 115, and for AMD GPUs since Firefox 136". H.265-tuki tarvii tosin Firefox 137:n. Mutta nyt toukokuussa 2025 ollaan jo versiossa 138.

 

[jkaart]

Mikä hitto tätä Ubuntu 24.04:ää MATE työpöydällä ja RTX3060 (tais tehä samaa myös edellisellä GTX1660S:llä) näytönohjaimella oikein vaivaa, kun randomisti yhtäkkiä häviää näytönohjaimen kiihdytys(?) kokonaan (tai ainakin osittain) pois pelistä.
Tämän huomaa 1-2 sekunnin jäätymisellä ja sen jälkeen häviä mm. MATEn valikoista reunojen pyöristysten läpinäkyvyydet, Steam aukeaa mustana ruutuna ja selaimessa tekstiä virittäessä ilmenee tearingiä yms.
Mistään lokista ei tunnu löytyvän ko. tapahtuman hetkeltä mitään merkintää tai ylipäätään mitään erikoista.

 

[JiiPee]

Nyt siitä on tulossa vielä rolling release, niin ei tarvi ees mietetiä päivityksiä pahemmin.

Toi saparo siis pohjautuu fedoraan ja fedorasta ei ole rollinkia, tai on jos rawhide sellaiseksi halutaan luokitella mutta se on kyllä mielestäni hiukan turhan bleeding edgeä että itte en kyllä sellaista ajelisi.

Fedora tarjoaa varsin toimivan päivityksen versiosta toiseen joka tarttee keväällä ja syksyllä tehdä niin en ongelmaa tuossa näe. Jostain 34 versiosta lähtien vaan päivittäny omaa asennusta ja hyvin on aina toiminut.

Fedorastakin löytyy se everything-installer, jossa käsittääkseni saa valita mitä asentaa, mutta enpä ole kokeillut. Jos nyt kokee että se käyttis pitää olla heti asennuksen jälkeen valmis, niin ehkäpä tuon kanssa pääsee tavoitteeseen. En nyt tosin ymmärrä tuota tavoitetta, kun se normaali Fedora on vartissa laitettu käyttökuntoon.

Eihän sellaista käyttistä ole olemassa joka olisi kaikille pakasta suoraan valmis. Jos joku sellaista kuvittelee niin elää harhoissa.

Joo eli et ymmärrä. Viestini oli niille jotka on joka paikassa huutamassa Linuxia työpöydälle jokaisen windows ongelman kohdalla. Sitä että Linux yhtä äkkiä olisi suosituin käyttis pc maailmassa. Sitä ei tule tapahtumaan ellei muutosts tule. Linuxis nykyäänkin käyttävät, ne pari prosenttia, on tyytyväisiä nykytilaan, minä mukaan lukien.

Nyt kannattaa muistaa että näissä hommissa se ei tartte kuin yhden innovaation niin se voi murtaa jonkun monopolin. Historiasta voidaan muistella vaikka case Nokia ja lääppimisnäytöt.

 

[JiiPee]

Toiset halveksuu dnf:ää kun se on hidas apt:iin verrattuna.

Tämä vaan ei enää dnf5 myötä pitä paikkaansa.

root@fedora:~# time dnf -y upgrade
Updating and loading repositories:
 Fedora 42 openh264 (From Cisco) - x86_64                                                                                                   100% |   2.3 KiB/s | 989.0   B |  00m00s
 Remi's RPM repository - Fedora 42 - x86_64                                                                                                 100% |   1.3 KiB/s |   4.7 KiB |  00m04s
 Fedora 42 - x86_64 - Updates                                                                                                               100% |  70.3 KiB/s |  23.2 KiB |  00m00s
 Fedora 42 - x86_64                                                                                                                         100% |  66.4 KiB/s |  20.9 KiB |  00m00s
 Remi's Modular repository - Fedora 42 - x86_64                                                                                             100% |  13.3 KiB/s |   5.2 KiB |  00m00s
 RPM Fusion for Fedora 42 - Free                                                                                                            100% |  11.3 KiB/s |   8.8 KiB |  00m01s
 RPM Fusion for Fedora 42 - Free - Updates                                                                                                  100% |  13.0 KiB/s |   8.0 KiB |  00m01s
 RPM Fusion for Fedora 42 - Nonfree - Updates                                                                                               100% |  12.3 KiB/s |   8.2 KiB |  00m01s
 RPM Fusion for Fedora 42 - Nonfree                                                                                                         100% |  14.3 KiB/s |   9.0 KiB |  00m01s
 Remi's RPM repository - Fedora 42 - x86_64                                                                                                 100% | 356.9 KiB/s | 379.7 KiB |  00m01s
 Fedora 42 - x86_64 - Updates                                                                                                               100% |   2.1 MiB/s |   4.8 MiB |  00m02s
 Remi's Modular repository - Fedora 42 - x86_64                                                                                             100% | 147.1 KiB/s | 206.4 KiB |  00m01s
 RPM Fusion for Fedora 42 - Free                                                                                                            100% | 164.4 KiB/s | 175.1 KiB |  00m01s
 RPM Fusion for Fedora 42 - Free - Updates                                                                                                  100% |  19.9 KiB/s |  27.7 KiB |  00m01s
 RPM Fusion for Fedora 42 - Nonfree - Updates                                                                                               100% |  25.3 KiB/s |  26.3 KiB |  00m01s
 RPM Fusion for Fedora 42 - Nonfree                                                                                                         100% |  88.6 KiB/s |  98.8 KiB |  00m01s
Repositories loaded.
Package                                                       Arch         Version                                                     Repository                               Size
Removing:
 kernel                                                       x86_64       6.14.0-63.fc42                                              fedora                                0.0   B
 kernel-core                                                  x86_64       6.14.0-63.fc42                                              fedora                               75.5 MiB
 kernel-devel                                                 x86_64       6.14.0-63.fc42                                              fedora                               78.2 MiB
 kernel-modules                                               x86_64       6.14.0-63.fc42                                              fedora                               64.7 MiB
 kernel-modules-core                                          x86_64       6.14.0-63.fc42                                              fedora                               38.3 MiB
 kernel-modules-extra                                         x86_64       6.14.0-63.fc42                                              fedora                                2.6 MiB
Upgrading:
 akonadi-calendar                                             x86_64       25.04.0-1.fc42                                              updates                               3.7 MiB
   replacing akonadi-calendar                                 x86_64       24.12.3-1.fc42                                              fedora                                3.5 MiB
<-- SNIP -->
 xz-libs                                                      x86_64       1:5.8.1-2.fc42                                              updates                             217.8 KiB
   replacing xz-libs                                          x86_64       1:5.6.3-3.fc42                                              fedora                              218.3 KiB
Installing:
 kernel                                                       x86_64       6.14.4-300.fc42                                             updates                               0.0   B
 kernel-core                                                  x86_64       6.14.4-300.fc42                                             updates                              75.9 MiB
 kernel-devel                                                 x86_64       6.14.4-300.fc42                                             updates                              78.3 MiB
 kernel-modules                                               x86_64       6.14.4-300.fc42                                             updates                              65.1 MiB
 kernel-modules-core                                          x86_64       6.14.4-300.fc42                                             updates                              38.9 MiB
 kernel-modules-extra                                         x86_64       6.14.4-300.fc42                                             updates                               2.6 MiB
Installing dependencies:
 gnome-online-accounts-libs                                   x86_64       3.54.2-5.fc42                                               updates                             734.4 KiB
 libktorrent                                                  x86_64       25.04.0-1.fc42                                              updates                               2.4 MiB
 python3-rapidfuzz                                            x86_64       3.11.0-3.fc42                                               fedora                               11.1 MiB

Transaction Summary:
 Installing:         9 packages
 Upgrading:        543 packages
 Replacing:        543 packages
 Removing:           6 packages

Total size of inbound packages is 1 GiB. Need to download 1 GiB.
After this operation, 58 MiB extra will be used (install 5 GiB, remove 5 GiB).
[  1/552] kernel-core-0:6.14.4-300.fc42.x86_64                                                                                              100% |   4.6 MiB/s |  19.0 MiB |  00m04s
[  2/552] kernel-devel-0:6.14.4-300.fc42.x86_64                                                                                             100% |   4.9 MiB/s |  21.4 MiB |  00m04s
<-- SNIP -->
[551/552] xz-libs-1:5.8.1-2.fc42.x86_64                                                                                                     100% | 543.2 KiB/s | 113.0 KiB |  00m00s
[552/552] xz-devel-1:5.8.1-2.fc42.x86_64                                                                                                    100% | 260.6 KiB/s |  67.0 KiB |  00m00s
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
[552/552] Total                                                                                                                             100% |  18.5 MiB/s |   1.5 GiB |  01m22s
Running transaction
[   1/1103] Verify package files                                                                                                            100% | 170.0   B/s | 552.0   B |  00m03s
[   2/1103] Prepare transaction                                                                                                             100% | 616.0   B/s |   1.1 KiB |  00m02s
<-- SNIP -->
[ 551/1103] Upgrading libquadmath-devel-0:15.1.1-1.fc42.x86_64                                                                              100% |   4.6 MiB/s |  23.6 KiB |  00m00s
[ 552/1103] Upgrading gcc-plugin-annobin-0:15.1.1-1.fc42.x86_64                                                                             100% |   2.2 MiB/s |  58.6 KiB |  00m00s
[ 553/1103] Upgrading gcc-gnat-0:15.1.1-1.fc42.x86_64                                                                                       100% | 200.7 MiB/s |  58.8 MiB |  00m00s
[ 554/1103] Upgrading glibc-static-0:2.41-5.fc42.x86_64                                                                                     100% | 229.7 MiB/s |  11.5 MiB |  00m00s
[ 555/1103] Removing libvirt-0:11.0.0-1.fc42.x86_64                                                                                         100% |   7.5 KiB/s | 100.0   B |  00m00s
[ 556/1103] Removing libsane-hpaio-0:3.25.2-1.fc42.x86_64                                                                                   100% | 583.0   B/s |   7.0   B |  00m00s
<-- SNIP -->
[1103/1103] Removing libgcc-0:15.0.1-0.11.fc42.x86_64                                                                                       100% |   0.0   B/s |  11.0   B |  01m11s
Complete!

real    7m44.185s
user    3m0.100s
sys     1m15.480s
root@fedora:~#

reilut 550 pakettia päivitettiin latauksineen päivineen siis vajaassa 8min joka ei mielestäni ole kyllä hidasta. Se on kuitenkin reilut 71 paketti per minuutti vauhtia ja tuollainen yli 550 paketin päivitys ei ole sellainen joka tapahtuu joka päivityskerralla. Kyseessä oli VM joka ollut pois käytöstä useamman viikon.

Vanha python pohjainen dnf oli jokseenkin verkkainen.

 

[TemeV]

Tämä vaan ei enää dnf5 myötä pitä paikkaansa.

Niin joo, tuo pääsikin unohtumaan, että dnf nopeutui. En itse tuota oikein huomaa, kun päivittelen yleensä gui:n kautta. Siellä ne taustalla latailee ja asentuu, enkä jaksa päivystää kaunko se kestää. Tosin KDE:n discover ei taida edes käyttää dnf:ää, vaan packagekittiä, niin en tiedä vaikuttaako tuo päivitys siihen.

 

[keskiverto]

Fedora tarjoaa varsin toimivan päivityksen versiosta toiseen joka tarttee keväällä ja syksyllä tehdä niin en ongelmaa tuossa näe. Jostain 34 versiosta lähtien vaan päivittäny omaa asennusta ja hyvin on aina toiminut.

Eihän sellaista käyttistä ole olemassa joka olisi kaikille pakasta suoraan valmis. Jos joku sellaista kuvittelee niin elää harhoissa.

Fedora version N -> version N+1 on varmaan ongelmaton, kun kaikista asennetuista paketeista löytyy N+1:lle tehdyt versiot.

Siinä vaiheessa kun tarvittava ohjelmistokattaus on tosi kirjava, kauan sitten julkaistuista aktiivisesti kehittyviin, pelkistä binääreistä lähdekoodiversioihin, satunnaisella build-systeemillä tai ihan ilman, ja suurin osa ilman että sille olisi tehty paketteja millekkään distrolle, niin ei todellakaan tee mieli joka vuosi asentaa niitä uudestaan. Siis kaikkea muuta kuin pakasta.

 

[TemeV]

Fedora version N -> version N+1 on varmaan ongelmaton, kun kaikista asennetuista paketeista löytyy N+1:lle tehdyt versiot.

Siinä vaiheessa kun tarvittava ohjelmistokattaus on tosi kirjava, kauan sitten julkaistuista aktiivisesti kehittyviin, pelkistä binääreistä lähdekoodiversioihin, satunnaisella build-systeemillä tai ihan ilman, ja suurin osa ilman että sille olisi tehty paketteja millekkään distrolle, niin ei todellakaan tee mieli joka vuosi asentaa niitä uudestaan. Siis kaikkea muuta kuin pakasta.

Eikös tuollaiset erikoisemmat softat ja konfiguraatiot kannata ajella konteissa tai virtuaalikoneessa. Voi sitä konttia sitten roikuttaa mukana, riippumatta siitä miten päivittää käyttistä.

 

[love_doctor]

Tämä vaan ei enää dnf5 myötä pitä paikkaansa.

Näkemyshän pohjautuu mm. tähän, jonka mukaan DNF oli vertailun hitain. DNF5:n vakiona tarjoava F41 on ollut ulkona noin puoli vuotta, eli ei vielä kovin uusi juttu. Muitakin pakettimanagereita on kehitetty samalla. Esim. Archin Pacman vaikuttaisi nykyään hakevan tehokkaammin paketteja. Pythonia käyttävät ohjelmat ovat nopeutuneet muutenkin 1-2 vuoden sisään, kun pari uusinta Python-versiota kolmoshaarasta sisältävät merkittäviä suorituskykyoptimointeja.

reilut 550 pakettia päivitettiin latauksineen päivineen siis vajaassa 8min joka ei mielestäni ole kyllä hidasta. Se on kuitenkin reilut 71 paketti per minuutti vauhtia ja tuollainen yli 550 paketin päivitys ei ole sellainen joka tapahtuu joka päivityskerralla. Kyseessä oli VM joka ollut pois käytöstä useamman viikon.

Vanha python pohjainen dnf oli jokseenkin verkkainen.

Nämä tulokset eivät ole vertailukelpoisia eri koneilla.

 

[JiiPee]

Näkemyshän pohjautuu mm. tähän, jonka mukaan DNF oli vertailun hitain.

No en ihmettele koska se python pohjainen dnf4 todellakin oli hidas, joskus jopa ärsyttävän hidas. Sellasta fiilistä ei ole enää ollut dnf5 kanssa.

Ja sitten pitää toki aina muistaa että dnf5 ei tule koskaan olemaan nopeimpien paketti kikottimien tasolla koska dnf tarjoaa niin valtavasti metadataa joka jarruttaa menoa mutta tarjoaa toisaalta sitten sellaisia hyötyjä joita ne nopeammat eivät kykyne tarjoamaan.

Nämä tulokset eivät ole vertailukelpoisia eri koneilla.

No en tainnu missään sellaista edes väittää vaan heitin tuon esimerkkinä josta jokainen voi itte miettiä että onko tuo hidasta.

time dnf -y install ack
Updating and loading repositories:
Repositories loaded.
Package                                                      Arch          Version                                                       Repository                             Size
Installing:
 ack                                                         noarch        3.7.0-7.fc42                                                  fedora                            214.1 KiB
Installing dependencies:
 perl-File-Next                                              noarch        1.18-18.fc42                                                  fedora                             28.5 KiB

Transaction Summary:
 Installing:         2 packages

Total size of inbound packages is 109 KiB. Need to download 109 KiB.
After this operation, 243 KiB extra will be used (install 243 KiB, remove 0 B).
[1/2] perl-File-Next-0:1.18-18.fc42.noarch                                                                                                  100% | 133.3 KiB/s |  21.5 KiB |  00m00s
[2/2] ack-0:3.7.0-7.fc42.noarch                                                                                                             100% | 425.5 KiB/s |  87.6 KiB |  00m00s
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
[2/2] Total                                                                                                                                 100% | 193.8 KiB/s | 109.1 KiB |  00m01s
Running transaction
[1/4] Verify package files                                                                                                                  100% |   2.0 KiB/s |   2.0   B |  00m00s
[2/4] Prepare transaction                                                                                                                   100% |   3.0   B/s |   2.0   B |  00m01s
[3/4] Installing perl-File-Next-0:1.18-18.fc42.noarch                                                                                       100% |  20.5 KiB/s |  29.5 KiB |  00m01s
[4/4] Installing ack-0:3.7.0-7.fc42.noarch                                                                                                  100% | 215.8 KiB/s | 219.1 KiB |  00m01s
Complete!

real    0m6.140s
user    0m2.982s
sys     0m1.646s

Tuossa nyt "just for lulz" tuosta mun kakkoskoneelta jossa rysen 7 1800X eli ei lähellekkään 9900K:n veroinen single core tehoissa jota tuossa pääasiassa tarttetaan ja meikän netti on 200M 4G eli ei gigaisen kuidun veroinen.

dnf4 25sec vs dnf5 6sec niin onhan tuossa nyt aika valtava kehitys tapahtunut.

qemu testiä en voi tehdä kun se on jo asennettuna ja käytössä koneessa.

 

[love_doctor]

No en tainnu missään sellaista edes väittää vaan heitin tuon esimerkkinä josta jokainen voi itte miettiä että onko tuo hidasta.

Eihän sitä pysty päättelemään kun koneiden nopeudet vaihtelevat samaa luokkaa kuin pakettimanagerien. Puhun hitaudesta tässä suhteellisessa mielessä. Joidenkin parin kilotavun leluohjelmien tapauksessa kaikki managerit ovat aika lailla nopeita kaikilla koneilla.

time dnf -y install ack

real    0m6.140s
user    0m2.982s
sys     0m1.646s

Tuossa nyt "just for lulz" tuosta mun kakkoskoneelta jossa rysen 7 1800X eli ei lähellekkään 9900K:n veroinen single core tehoissa jota tuossa pääasiassa tarttetaan ja meikän netti on 200M 4G eli ei gigaisen kuidun veroinen.

dnf4 25sec vs dnf5 6sec niin onhan tuossa nyt aika valtava kehitys tapahtunut.

qemu testiä en voi tehdä kun se on jo asennettuna ja käytössä koneessa.

Tuokin on huono testi, kun esim. Arch Linuxissa ack ei kuulu vakio- tai testing-paketteihin vaan pitää kääntää lähdekoodista. Jos haluat verrata distrojen välillä, niin joku esim. suosituimmasta 500 paketista toimii paljon paremmin. Ehkä sellainen operaatio, joka testaa myös riippuvuuksia ja useita paketteja. Debianissa popcontestin mukaan 'ack' on sijalla 10 408 eli monella alle 10 000 pakettia asentaneella puuttuu kokonaan. Esim. minulla on asennettuna vain reilu 2000 pakettia ja koneella tehdään kuitenkin kaikenlaista.

Kokeilin hyperfinellä kellottaa noiden kahden asennuksen. Archilla 5950X:llä:

Benchmark 1: pacman -U --noconfirm ack-3.8.2-1-any.pkg.tar.zst perl-file-next-1.18-7-any.pkg.tar.zst
Time (mean ± σ): 249.0 ms ± 1.9 ms [User: 151.3 ms, System: 99.5 ms]
Range (min … max): 246.0 ms … 251.8 ms 11 runs

Eli 0,25 sekuntia. Arch noin 25 kertaa nopeampi tässä.

 

[Barbarossa]

Kuinka usein niitä paketteja pitää vatkata että paketinhallinnan nopeus muodostuu jotenkin merkitykselliseksi asiaksi distron valitsemisen kannalta? Vai muuten vaan mittaillaan vehkeitä että mun distro asentaa tämänkin paketin nopeammin kuin sun?

Nimim. reilu pari sataa pakettia tuli viimeksi päivityksessä, otti n. kolme vuorokautta tuliterällä Ivy Bridge läppärillä. Varmasti jopa dnf4 olisi suoriutunut minuuteissa mutta en silti ole siihen Fedoraa laittamassa.

 

[Hyrava]

Kuinka usein niitä paketteja pitää vatkata että paketinhallinnan nopeus muodostuu jotenkin merkitykselliseksi asiaksi distron valitsemisen kannalta? Vai muuten vaan mittaillaan vehkeitä että mun distro asentaa tämänkin paketin nopeammin kuin sun?

Nimim. reilu pari sataa pakettia tuli viimeksi päivityksessä, otti n. kolme vuorokautta tuliterällä Ivy Bridge läppärillä. Varmasti jopa dnf4 olisi suoriutunut minuuteissa mutta en silti ole siihen Fedoraa laittamassa.

Niinpä, itselläni ei ainakaan ole niin väliä kestääkö pakettien asentumiseen minuutti vai viisi, yleensä ei ole niin hoppu mihinkään.

Viime viikonloppunakin kun päivittelin yhden hupiläppärin taas ajantasalle kun konetta ei oltu käytetty pariin kuukauteen niin laitoin vain apt upgrade ja lähdin keittelemään kahvia. Kun kahvi oli valmis niin päivitykset olivat silläaikaa asentuneet.

Samoin kun omia virtuaalikoneita päivittelen niin avaan terminaalin, laitan päivitykset menemään ensimmäiseen, avaan toisen terminaalin ja laitan seuraavaan pannuun päivitykset jne. Sitten kun ensimmäisessä terminaalissa on valmista niin laitan siihen seuraavan koneen päivittymään jos vielä on päivittämättömiä. Siellä ne päivitykset itsekseen asentuvat, en mä niitä kovin tarkkaan ole jäänyt tuijottamaan ja odottamaan.

Toki jos ero olisi luokkaa toisella kestää minuutin ja toisella tunnin niin tuolla olisikin jo jotain väliä. Mieluummin silti valitsen distron jollain muulla perusteella kuin paketinhallinnan nopeudella.