Et taida ymmärtää mitä avoin lähdekoodi? Vaikka maailmassa olisi vain tasan yksi distro, tuon avoimen lisenssin ansiosta kuka vaan voi koska vaan tehdä oman distron. Joku distro voi olla suosituin tietyllä ajan hetkellä, mutta "Linuxin" idea on nimenomaan valinnanvapaus.
Toiseksi, niin jos Linuxista työpöydällä puhutaan, kaikki keskeiset tekniikat on de facto -standardeja tällä hetkellä. Jos aloitetaan bootloaderista, UEFI-systeemeihin peruskäyttäjälle kätevin on systemd-boot (teknisesti tässäkin systemd-boot on vaan valikko ja kerneliin sisäänrakennettu uefi-tuki riittää siihen että uefi boottaa standardilla tavalla). Legacy BIOS -koneita varten distrot jakavat vielä Grubia. Grub sopii myös tietyille pro-käyttäjille - sama pätee Windowsiin jos haluat bootata verkosta, nauha-asemista tehdyllä raid6-systeemillä aes-kryptauksella tai muuta erikoista. Mainstream-kerneli toimii aika lailla 5/5. Uusimmassa on rt-tuet, ntsync steam-pelejä varten jne. Jälleen pro-käyttäjä voi haluta oman kernelin, jos haluavat tehdä kuuraketteja tai hiukkaskiihdyttimiä. Libc ja perusohjelmat on GNU/glibc lähes kaikissa distroissa. Alpinessa ei, mutta se ei varsinaisesti tähtää työpöydälle. Lähes kaikissa distroissa on perustekniikoina systemd (palvelut), Wayland (kuva), Pipewire (ääni), va-api (video) ja Vulkan (3d). Jälleen jos haluat kikkailla jotain omia kötöstyksiä ajamalla runitia bsd:n heirloomilla ja ksh-shellillä, keith packardin kdriveä, pulseaudiota ossv4:llä ja glideä voodoo 3:lla, nin voi sanoa että oma vika. Gnome, KDE ja pari muuta suosituinta työpöytää on ihan samat joka distossa. Login managerit on samat. Käyttökelpoisia selaimiakin on lähinnä Firefox- ja Chrome-pohjaiset. Melkein kaikissa on kääntäjä GCC, jossain LLVM/Clang jos on allerginen Stallmannille.
Oikeastaan se isoin ero on pakettimanagerissa, pakettivalikoimassa ja konffimisessa komentorivin kautta. Pakettimanagereista voi kyllä sanoa, että deb- ja rpm-pohjaiset on kyllä aikamoinen standardi kun kummallakin ikää noin 30 vuotta.
edit: niin sehän tuosta unohtui, että käytännössä työpöytä-Linux on myös x86-64 varsinkin nyt 2025 loppuvuonna, kun 32-bittisiä asentimia poistuu saatavilta.