klikkailin noin 50 ensimmäistä listausta läpi ja saatavuus:0 taikka tuntematonJos nyky hintoja vertailee niin saa parempiakin levyjä halvemmalla.
SSD-asemat | Hinta.fi
SSD-asemat -kategoriasta löytyi 589 tuotetta. Vertaile kauppoja ja katso mistä löytyy halvin hinta!hinta.fi
Tähän voisi ihan aiheesta kirjoittaa, että oletko tietoinen jaetuista tiedostojärjestelmistä ja osioista? Tyypillinen Linux on asennukseltaan kokoa < 25 GB. 4 TB on täysin absurdi luku. Tai mikäs siinä jos on varaani.
Vielä ei ole tullut vastaan tiedostojärjestelmää joka toimii sekä pomminvarmasti että suorituskykyisesti niin Linuxissa kuin Kikkisoftassakin. Ehkäpä sitten kun NTFSPLUS pääsee mainlineen ja saavuttaa riittävän ominaisuus- ja kypsyyasteen.
On siellä tarkoitus olla muutakin kuin vain itse Linux. Vaikka joku yli teran vievä exoDOS + muut vastaavat, ja voihan yksi pelikin viedä nykyisin useita satoja gigatavuja.
Niin. Ei vaan taida olla yhtään sellaista käyttisten yli toimivaa ratkaisua, joka ei perustu osiointiin.
Selvä.. tämä tuskin on mikään yleinen fakta, kun katsoo minkä kokoisia levyjä suosituimpiin laitteisiin ostetaan ihan tehdasjuotettunakin. Esim. jos menen Applen sivulle ostamaan macbookin, vaihtoehdot ovat 256 gigasta 2 teratavuun ja 2 teraa maksaa tonnin ekstraa. Joo Linux ei ole Mac, mutta mikään indikaattori ei viittaa siihen, että ihmiset yleisesti ostavat 4 teran ssd-levyjä. Tässä tuo käyttis on täysin epäoleellinen detalji, kun se oma data siellä tilaa vie. Jos oikein yrittää, niin jostain Linuxista ehkä saa paketinhallinnasta 50 gigaa asennettua softaa, mutta ei se helppoa tule olemaan.
Siinä tärkeimmät syyt miksi en Maccia käytäkään. Kaikki on ylihintaista ja vielä juottavat vaihdettavia komponentteja kiinni emolevyyn.
Joo siis en ole sitä vastaan, että on kasvuvaraa. Lähinnä tuohon kiinnitin huomiota, että ei vaan ole totta, että käyttis itsessään vaatisi tilaa. Tai lasken käyttiksen tilankulutukseen lähinne ne osat, joihin käyttäjillä ei ole kirjoitusoikeutta oletusarvoisesti. Docker on ehkä siinä rajalla, että sitä voi käyttää docker-ryhmästä käsin ja sillä voi täyttää minkä vaan kokoisen levyn.
Ei välttämättä tavispena tarvitsekaan suuremmin tilaa, ja tuskin onkaan kovin yleinen levykoko myydyimmissä lelukoneissa. Tästä samaa mieltä että käyttöjärjestelmä on epäoleellinen, mutta kun alkuperäinen väittämä vaikutti paljoksuvan levyn kokoa Linuxin pieneen tilantarpeeseen nojaten. Jos ei ole koskaan tehnyt mitään mikä tilaa tarvitsee niin saattaahan se 4TB kuulostaa paljolta mutta "absurdi" on aika putkinäköinen luonnehdinta.
Itellä vaan tuo särähti, että se ei ole Linux vaan se mitä sillä tekee sen päällä. Mulla systemd-boot, Linux, cpu-mikrokoodi ja kaikkien laitteiden firmware vie sen luokkaa 16 megaa /bootista. Saa siihen kylkeen vielä systemd:n, coreutilsit, bashin ja ison joukon softaa melkoisen pieneen tilaan. On myös softaa joka ei tiukan määritelmän mukaan tarvi levytilaa. Esim. pakettimanageri voi toimia tmpfs:ssä (kuten openwrt-tyylisessä ympäristössä; dockereissa myös usein halutaan rajata ulos nuo). Nykyisin kun on zram, niin en tarvi edes swappitiedostoa. Käännän paljon softaa ja teen senkin tmpfs:ssä monesti ihan siksi, että ssd-levyjen hinnat raketoivat ja qlc-solut kyllä kuluvat nopeasti, jos päivässä generoi kymmeniä gigatavuja artefakteja. Kaikki tämä vaan johdatusta siihen, että se tarve on aika monta kerrosta ylempänä kuin käyttis ja sen perusohjelmat.
Toki, käyttöjärjestelmähän ei itsessään paljoa tilaa kaipaa, ei kai edes Bloatdows, saatikka Linux varsinkin jos ei käytössä ole kaikista turvonnein distro vakioasennuksena.
Mainiota että sopiva distro löytyi ja siirtymä on hyvällä mallilla.
Ei kait siinä sinänsä eroja ole, mietin jonkin aikaa haluanko pari kertaa vuodessa päivittyvän vai jatkuvasti päivittyvän ja päädyin lopulta jatkuvasti päivittyvään.
Kyllä se secure boot Tumbleweed:ssa toimi myös ihan suoraan ilman säätämistä
Joo siinä on erona Archiin että päivitykset tulee snapshotteina muutaman päivän välein ja koko snapshotille on ajettu automaattitestit. Archissahan käsittääkseni testit ajetaan vain niille sillä hetkellä päivitettäville paketeille ja sitten päivityksiä julkaistaan yksitellen sitä mukaa kun testit menee läpi.
Ja oliko Nvidiallakin 2000-sarjasta eteenpäin jo avoimet kernel-ajurit? Enemmän ongelmia noilla legacy-ajureilla, joiden tuki alkaa muutenkin vähentyä.
Vain kernel moduulit! NVIDIA ei tule varmaan koskaan julkistamaan avoimen lähdekoodin userspace ajureita.
Jees, mutta tuon secure bootin kannalta vain kernel-ajureilla on väliä tai sitä tarkoitin. Tämä secure boot -säätö on ollut osalle dealbreaker linuxin asentelussa. Nyt jos siitä viimein päästäis, niin aika kiva. Tässä aika mukavaa ollut AMD-käyttäjänä, vaikka sitten rauta voi olla pari prosenttia hitaampi, mutta ajurit toimii vaan ilman säätöä.
Oletan että puhut Secure Bootista nimenomaan linux videopelaajan näkökulmasta. En ymmärrä miten tuo Secure Boot voisi olla deal breaker jollekin tavalliselle kotikäyttäjälle. Pelit joissa on tuo Secure Boot vaatimus vaativat myös kernel level anti cheatin, eli nehän ei toimi Linuxissa vaikka sulla olis Secure Boot. Vai tarkoitatko henkilöitä jotka tarvitsevat töidensä takia tuota?
Siis osa voi esim. dual bootata ja jos kytkee pois, niin windows ei ehkä boottaa enää (en tiedä, en käytä). Tai sitten kokee, että yöhmöyh kun koneessa on secure boot niin se pidetään päällä ja se om,,,jämpti, vaikka ilman olisi elämä helpompaa. Ja useinhan noilla keskustelupalstoilla jaetaan kokemuksia siitä ekasta asennuskokemuksesta. Tästähän oli iotechin Sampsalla esimerkkivideo tubessa kun meni tuo vikaan. Osalla se linux-kokeileminen vaan loppuu siihen kun oli "liikaa säätöä".
Tarkistin asian ja kyllä Secure Bootin saa päälle vaikka olisi NVIDIAn näytönohjain ja suljetut ajurit. Ne saa toimimaan vaikka ajurit olisivat ladattu jostain muualta kun distrosi reposta, kunhan ne allekirjoittaa.
Parasta tässä on se että Radeonin Linux-ajuri oli parempi jo silloin kun itse jätin nahkiksen rojun taakse pysyvästi. Viimeinen nahkiskortti oli joku 8000-sarjan yläpään kampe tjsp, mutta sen ajurit oli sellainen kasa paskaa että myin sen eteenpäin ja ostin kaikkien Tietäjien
neuvoja vastaan siihen aikaan vielä ATi brandatun kortin.
fglrx ajuri. Ja vastoin kaikkien sian tuntioiden Varmaa Tietoa sekin vaan toimi, ei minkäänlaista ongelmaa. Jopa TV-out jota siihen aikaan vielä tarvitsin, ja jota ei nahkiksen kortilla saanut (edes Windowsissa) toimimaan oikein, aina oli kuva vinksallaan. Myöhempien aikojen amdgpu ajuri toki oli vielä siitäkin dekadiluokan harppaus eteenpäin. Eikä sen MS ajureissakaan ollut ongelmaa, taikka missään sen jälkeen tulleissa AMD:n kortin ajureissa.Saahan sen päälle, ja toki toimiikin.
Luotatko jo btrfs:ään tarpeeksi että niihin kaikki data (ei vain koneen päivittäinen data)?
Et kysynyt minulta mutta oman kokemukseni mukaan Ubuntu (Debian?)-pohjaiset, RHEL-pohjaiset ja OpenSUSE toimivat ihan kiltisti SecureBootin kanssa. Ja ei SecureBootin sulkeminen ei ollut minulle vaihtoehto samassa koneessa olevan Windowsin ja BitLockerin takia.
En osaa ottaa kantaa luotettavuuteen, itselläni syynä btrfs:ään siirtymisessä on kyse lähinnä siitä, että olen aikeissa siirtyä kokonaan pois Windowsista, niin vaihdan sitten samalla myös pois ntfs:stä.
XFS ja uudempi sukupolvi
NTFS ei oikeastaan ole ihan ensimmäisen luokan kansalainen Linuxissa. Ainoa syy käyttää sitä on jos tarvitsee samalle levylle päästä käsiksi sekä Windows että Linux puolelta, mutta nykyinen ajuri ei ole lähtökohtaisesti parhaasta päästä, eikä ilmeisesti juurikaan ylläpidetty. Se on alunperin Paragonin kehittämä proprietary file system ajuri, jonka Paragon opensourcasi ja lähetti patcheina kerneliin sisällytettäväksi. Näin lopulta kävi, mutta sen jälkeen ko. putiikki ei ole nostanut tikkua ristiin sen eteen, ja kehnon ylläpidon johdosta yhdessä välissä Linus harkitsi jo sen poistamista kernelistä. Eikä se ole kovin suorituskykyinenkään.
Joo siis itse käyttikseen ei kannata mitään NTFS-osioita suotta ympätä. Minulla NTFS on käytössä vain Windowsissa, ja USB-levyillä joita haluan käyttää myös Windowissa (Linuxin lisäksi).
Varmaan siirryn niissäkin brtfs muotoon, ja muistitikuilla varmaan vähän tarkoituksesta riippuen ext4, btrfs tai fat32.
Jos oikeasti on emolevyllä UART sarjaportteja, niin
dmesg|grep ttyS kertonee I/O osoitteet ja IRQt, näistä pitäisi pystyä päättelemään mitkä ovat fyysisiä sarjaportteja ja mikä vastaa mitäkin konfiguroitua porttia.setserial -g /dev/ttyS* pitäisi kertoa.Alkaahan tuo btrfs ollut jo kernelissäkin 16 vuotta, niin ei sitä nyt kovin uudeksi voi enää sanoa. Esim Fedorassa se on ollut oletuksena viitisen vuotta.
Tätä ihmettelin itsekkin. Ilmeisesti kyseessä on (vuosia vanha) bugi, joka korjataan jos/kun joku jaksaa...
Voit myös kokeilla sarjaterminaalilla kommunikoida ja laitat tx/rx-pinnit yhteen, niin pitäisi kaiuttaa. Tälleen voi käydä läpi kaikki tarjolla olevat portit.
CoreCtrl. Kellottaminen on muuten oletuksena lukittu Linuxissa. Yritin edellisen näyttiksen kanssa laittaa sen päälle, mutten onnistunu sillon, varmaan koska se oli vanha malli (r9).
Ton kehitys on lopetettu, on vaan maintenance modessa. LACT tekee samat hommat.
Erinomainen kysymys. Minua alkoi myös kiinnostaa että mitä siitä sitten pitäisi säätää? On pitkä aika kun noita softia oon käyttänyt, niin en enää muista mitä säätöjä siellä on.
Henk koht olettaisin haussa olevan jotakin Adrenalinin kaltaista jolla saa muokattua grafiikka-asetuksia, frame limittereitä, antilageja, FSRiä ja mitä näitä nyt onkaan, globaalisti ja/tai (peli)sovelluskohtaisesti.
Ati Radeon R200 -sarja (siis rouvan vuonna 2001) oli niin avoin, että sille löytyi kolmannen osapuolen (kaupallinen) X11 toteutus/ajuri. Ainakin RHL-distroon. Sen jälkeen Ati sulki.Parasta tässä on se että Radeonin Linux-ajuri oli parempi jo silloin kun itse jätin nahkiksen rojun taakse pysyvästi. Viimeinen nahkiskortti oli joku 8000-sarjan yläpään kampe tjsp, mutta sen ajurit oli sellainen kasa paskaa että myin sen eteenpäin ja ostin kaikkien Tietäjien
Ja tämä oli siis vielä sitä aikakautta kun käytössä oli suljettu ATin peruja olevafglrxajuri.
Ei ole mitään adrenalinen kaltaista linuxissa. No framelimitterin voi tehdä mangohudin kautta. Antilagin saa päälle 'ENABLE_LAYER_MESA_ANTI_LAG=1 %command%'. FSR vaihtamiseen optiscaler.
Kannattaa varmaan vastata sille joka (oletetusti) tällaista kaipasi. Kuten ilmaisin edellisessä kommentissa, minua ei kiinnosta.
