Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Ei kai ole vastaava, mutta minä pelaan poikieni kanssa joskus Team Fortress 2:sta netissä. :D Toimii hienosti Linuxista.

Juu taitaa olla monille liian vanha peli, minä kuitenkin tykkään ja se on pelkästään hyvä asia että se pyörii erinomaisesti vähän vanhemmillakin ja surkeammillakin koneilla, kuten lapsieni ikivanhoilla läppäreillä.

Fortniteä joskus kokeilin (Windowsissa) mutta ei avautunut yhtään, en koukuttunut.
Hitaasti iselläkin homma lähti käyntiin. Rakentaminen oli uusi elementti. Aloittelin pelaamisen aikoinanin Doom/Duke nukem/Quake akselilla, niissä ei paljoa rakenneltu.
 
Paljon mahollista, että olisi ajrui bugi.
Kernelin versio on 6.8.0-94 ja nvidian ajurit on tällä hetkellä versiota 590.48.01, mutta ongelma oli myös 580.126.09 ajureilla. Ko. bugi ollu nyt varmaan ainakin sen kuukauden
Ja tämä ei kuitenkaan bugaile ihan kaikissa ohjelmissa ja esim. selaimessa ei ole havaittavissa tota.
Grafiikka-ajureissa on monta tasoa alkaen kernelistä ja sitten mesa-paketteihin kuuluvia, vulkan-paketteja, ja lopulta esim. qt/gtk-pohjaiset työpöytäohjelmat. Tuossa jotenkin näyttää että tuollaiset korkean tason loogiset puskurit jotenkin vuorottelevat. Ehkä jaetun muistin tai säietason ongelma tms. Paha sanoa, esiintyisikö muilla näyttiksillä kun tuo on nvidian ohjelma.
 
Grafiikka-ajureissa on monta tasoa alkaen kernelistä ja sitten mesa-paketteihin kuuluvia, vulkan-paketteja, ja lopulta esim. qt/gtk-pohjaiset työpöytäohjelmat. Tuossa jotenkin näyttää että tuollaiset korkean tason loogiset puskurit jotenkin vuorottelevat. Ehkä jaetun muistin tai säietason ongelma tms. Paha sanoa, esiintyisikö muilla näyttiksillä kun tuo on nvidian ohjelma.
Ilmeisesti näköjään taas nvidian ajureissa ongelma:

Taidan vaihtaa kohta näytönohjain piirin valmistajaa, kun ihan yhtenään tuntuu olevan millon mitäkin vilkkumista tai muuta häiriötä ja korjausta saa odotella kuukausi tolkulla.
Ei tästä taida kahtaa vuotta olla, kun viimeksi välky koko ruutu aina randomisti jonkuin bugin takia. :smoke:
 
Ilmeisesti näköjään taas nvidian ajureissa ongelma:

Taidan vaihtaa kohta näytönohjain piirin valmistajaa, kun ihan yhtenään tuntuu olevan millon mitäkin vilkkumista tai muuta häiriötä ja korjausta saa odotella kuukausi tolkulla.
Ei tästä taida kahtaa vuotta olla, kun viimeksi välky koko ruutu aina randomisti jonkuin bugin takia. :smoke:
Voisko olla jotain ubuntu juttuja tai liittyä käyttämääsi työpöytään? Kokeille varsin vaikka Solus tai CachyOS live levykuvilla. Niillä ainakin on nvidia toiminut, viimeviikolla testailin viimeksi. Tosin Proxmoxin kautta PCI-e passthtru modessa.



P.S. Tarkistin äsken että Soluksen livessä ei tule nvidia ajuria. Cachyn Livessä tulee nvidia 590.48.01 ajuri valmiiksi mukana.
 
Viimeksi muokattu:
Olisin ostanut M2 ssd CachyOS varten, mutta viimekerrasta hintaa x3 :cigarbeye: en maksa 150€ tuotteesta minkä viimeksi oli 50€
 
Olisin ostanut M2 ssd CachyOS varten, mutta viimekerrasta hintaa x3 :cigarbeye: en maksa 150€ tuotteesta minkä viimeksi oli 50€
Milloin viimeksi tarkastit, ja minkäkokoinen SSD on kyseessä?

Ostin pari kk sitten kaksi 4TB SSD:tä vähän samasta syystä jotta varmasti mahtuvat Windows 11 ja OpenSUSE Linux rinnakkain samalle läppärille. Taisin ehtiä juuri ennen jos sen jälkeen ovat hinnat lähteneet laukalle koska ainakaan silloin en havainnut että ainakaan ko. levyn hinta olisi kovin merkittävästi noussut esim. puolen vuoden takaisesta.
 
Milloin viimeksi tarkastit, ja minkäkokoinen SSD on kyseessä?

Ostin pari kk sitten kaksi 4TB SSD:tä vähän samasta syystä jotta varmasti mahtuvat Windows 11 ja OpenSUSE Linux rinnakkain samalle läppärille. Taisin ehtiä juuri ennen jos sen jälkeen ovat hinnat lähteneet laukalle koska ainakaan silloin en havainnut että ainakaan ko. levyn hinta olisi kovin merkittävästi noussut esim. puolen vuoden takaisesta.
No eilen ja ihan vaikka nyt.

1Tb kingston 1-2025 49,90€, 2/2026 149,90€

Hinta.fi Kingston

Edit. Tuplaantunut näköjään myös sata ssd hinnat
 
Ostin pari kk sitten kaksi 4TB SSD:tä vähän samasta syystä jotta varmasti mahtuvat Windows 11 ja OpenSUSE Linux rinnakkain samalle läppärille.
Tähän voisi ihan aiheesta kirjoittaa, että oletko tietoinen jaetuista tiedostojärjestelmistä ja osioista? Tyypillinen Linux on asennukseltaan kokoa < 25 GB. 4 TB on täysin absurdi luku. Tai mikäs siinä jos on varaani.
 
Tähän voisi ihan aiheesta kirjoittaa, että oletko tietoinen jaetuista tiedostojärjestelmistä ja osioista? Tyypillinen Linux on asennukseltaan kokoa < 25 GB. 4 TB on täysin absurdi luku. Tai mikäs siinä jos on varaani.
Vielä ei ole tullut vastaan tiedostojärjestelmää joka toimii sekä pomminvarmasti että suorituskykyisesti niin Linuxissa kuin Kikkisoftassakin. Ehkäpä sitten kun NTFSPLUS pääsee mainlineen ja saavuttaa riittävän ominaisuus- ja kypsyyasteen.

Levyjen osiointi taas on kyllä täysin 1900-lukua. Ja perseestä se oli silloinkin. Mutta varsinkin dual bootissa helpottaa elämää monilla tavoilla kun molemmilla käyttiksillä on oma levy ja ESP.

4TB ainoana Linux-levynä kuulostaa kohtuullisen kokoiselta. Mahtuu hyvä määrä dataakin, millaista nyt itse kukin levyillään makuuttaa. Olettaisin kuitenkin että tavoitteena on asentaa käyttöjärjestelmä jotta voi tehdä sen avulla asioita, ei pelata käyttöjärjestelmää.
 
Tähän voisi ihan aiheesta kirjoittaa, että oletko tietoinen jaetuista tiedostojärjestelmistä ja osioista? Tyypillinen Linux on asennukseltaan kokoa < 25 GB. 4 TB on täysin absurdi luku. Tai mikäs siinä jos on varaani.
On siellä tarkoitus olla muutakin kuin vain itse Linux. Vaikka joku yli teran vievä exoDOS + muut vastaavat, ja voihan yksi pelikin viedä nykyisin useita satoja gigatavuja.
Jaettu tiedostojärjestelmä ei välttis seuraa mukana jos otan läppärin mukaani kesämökille tai ulkomaille, eikä haluaisi sitä koittaa käyttää mobiiliyhteydenkään yli.
 
Levyjen osiointi taas on kyllä täysin 1900-lukua. Ja perseestä se oli silloinkin. Mutta varsinkin dual bootissa helpottaa elämää monilla tavoilla kun molemmilla käyttiksillä on oma levy ja ESP.
Niin. Ei vaan taida olla yhtään sellaista käyttisten yli toimivaa ratkaisua, joka ei perustu osiointiin.
4TB ainoana Linux-levynä kuulostaa kohtuullisen kokoiselta. Mahtuu hyvä määrä dataakin, millaista nyt itse kukin levyillään makuuttaa. Olettaisin kuitenkin että tavoitteena on asentaa käyttöjärjestelmä jotta voi tehdä sen avulla asioita, ei pelata käyttöjärjestelmää.
Selvä.. tämä tuskin on mikään yleinen fakta, kun katsoo minkä kokoisia levyjä suosituimpiin laitteisiin ostetaan ihan tehdasjuotettunakin. Esim. jos menen Applen sivulle ostamaan macbookin, vaihtoehdot ovat 256 gigasta 2 teratavuun ja 2 teraa maksaa tonnin ekstraa. Joo Linux ei ole Mac, mutta mikään indikaattori ei viittaa siihen, että ihmiset yleisesti ostavat 4 teran ssd-levyjä. Tässä tuo käyttis on täysin epäoleellinen detalji, kun se oma data siellä tilaa vie. Jos oikein yrittää, niin jostain Linuxista ehkä saa paketinhallinnasta 50 gigaa asennettua softaa, mutta ei se helppoa tule olemaan.
 
Selvä.. tämä tuskin on mikään yleinen fakta, kun katsoo minkä kokoisia levyjä suosituimpiin laitteisiin ostetaan ihan tehdasjuotettunakin. Esim. jos menen Applen sivulle ostamaan macbookin, vaihtoehdot ovat 256 gigasta 2 teratavuun ja 2 teraa maksaa tonnin ekstraa.
Siinä tärkeimmät syyt miksi en Maccia käytäkään. Kaikki on ylihintaista ja vielä juottavat vaihdettavia komponentteja kiinni emolevyyn.

Ostamani 4TB SSD:t korvasivat kaksi 1TB SSD:tä jotka löysivät uudet kodit kahdella muulla vanhemmalla läppärillä. Ainakin Windowsille varattu 1TB SSD alkoi jo käydä ahtaaksi joten kun löytyi sopuhintaan 4TB levy, ostinkin niitä kaksin kappalein. Ei olisi tämäkään onnistunut Macilla, ja tuli todella paljon halvemmaksi kuin mainittu +1000 €.

On mulla yksi vanhempi Linux-varaläppäri jossa on vain 256GB SSD. Siihen se on riittävä koska en siihen juuri mitään asennakaan tai lataa. Eli ei niin yllättäen, käyttötarkoituksesta riippuu paljonko levyä kokee tarvitsevansa ettei ala ahdistaa.

Sitä en tiedä tulenko koskaan oikeasti käyttämään edes 50% noiden kapasiteetista, ehkä en ja ehkä parempikin niin. Enpähän koskaan joutune tilanteeseen jossa kokisin tarvetta alkaa rankasti siivoilla ja poistella tavaraa pelkästään tilanpuutteen takia, kuten jo kävi 1TB levyllä. Ja eivätkös SSD:t tykkää jos vapaata tilaa on paljon, silloin ei hakata koko ajan samoja soluja kirjoituksessa?
 
Sitä en tiedä tulenko koskaan oikeasti käyttämään edes 50% noiden kapasiteetista, ehkä en ja ehkä parempikin niin. Enpähän koskaan joutune tilanteeseen jossa kokisin tarvetta alkaa rankasti siivoilla ja poistella tavaraa pelkästään tilanpuutteen takia, kuten jo kävi 1TB levyllä. Ja eivätkös SSD:t tykkää jos vapaata tilaa on paljon, silloin ei hakata koko ajan samoja soluja kirjoituksessa?
Joo siis en ole sitä vastaan, että on kasvuvaraa. Lähinnä tuohon kiinnitin huomiota, että ei vaan ole totta, että käyttis itsessään vaatisi tilaa. Tai lasken käyttiksen tilankulutukseen lähinne ne osat, joihin käyttäjillä ei ole kirjoitusoikeutta oletusarvoisesti. Docker on ehkä siinä rajalla, että sitä voi käyttää docker-ryhmästä käsin ja sillä voi täyttää minkä vaan kokoisen levyn.

SSD:n toiminnan kannalta on hyvä pitää aina vähintään 10% tyhjänä. Levyn oman logiikan kannalta TRIM-asetus on myös oleellinen. Jos sitä ei käytä (esim. kaikki kryptojen asentelut eivät kytke oletuksena, kun trim voi vaarantaa tietoturvan), niin levy kyllä voi jossain kohtaa alkaa matelemaan oikein reippaasti.
 
Selvä.. tämä tuskin on mikään yleinen fakta, kun katsoo minkä kokoisia levyjä suosituimpiin laitteisiin ostetaan ihan tehdasjuotettunakin. Esim. jos menen Applen sivulle ostamaan macbookin, vaihtoehdot ovat 256 gigasta 2 teratavuun ja 2 teraa maksaa tonnin ekstraa. Joo Linux ei ole Mac, mutta mikään indikaattori ei viittaa siihen, että ihmiset yleisesti ostavat 4 teran ssd-levyjä. Tässä tuo käyttis on täysin epäoleellinen detalji, kun se oma data siellä tilaa vie. Jos oikein yrittää, niin jostain Linuxista ehkä saa paketinhallinnasta 50 gigaa asennettua softaa, mutta ei se helppoa tule olemaan.
Ei välttämättä tavispena tarvitsekaan suuremmin tilaa, ja tuskin onkaan kovin yleinen levykoko myydyimmissä lelukoneissa. Tästä samaa mieltä että käyttöjärjestelmä on epäoleellinen, mutta kun alkuperäinen väittämä vaikutti paljoksuvan levyn kokoa Linuxin pieneen tilantarpeeseen nojaten. Jos ei ole koskaan tehnyt mitään mikä tilaa tarvitsee niin saattaahan se 4TB kuulostaa paljolta mutta "absurdi" on aika putkinäköinen luonnehdinta.
 
Ei välttämättä tavispena tarvitsekaan suuremmin tilaa, ja tuskin onkaan kovin yleinen levykoko myydyimmissä lelukoneissa. Tästä samaa mieltä että käyttöjärjestelmä on epäoleellinen, mutta kun alkuperäinen väittämä vaikutti paljoksuvan levyn kokoa Linuxin pieneen tilantarpeeseen nojaten. Jos ei ole koskaan tehnyt mitään mikä tilaa tarvitsee niin saattaahan se 4TB kuulostaa paljolta mutta "absurdi" on aika putkinäköinen luonnehdinta.
Itellä vaan tuo särähti, että se ei ole Linux vaan se mitä sillä tekee sen päällä. Mulla systemd-boot, Linux, cpu-mikrokoodi ja kaikkien laitteiden firmware vie sen luokkaa 16 megaa /bootista. Saa siihen kylkeen vielä systemd:n, coreutilsit, bashin ja ison joukon softaa melkoisen pieneen tilaan. On myös softaa joka ei tiukan määritelmän mukaan tarvi levytilaa. Esim. pakettimanageri voi toimia tmpfs:ssä (kuten openwrt-tyylisessä ympäristössä; dockereissa myös usein halutaan rajata ulos nuo). Nykyisin kun on zram, niin en tarvi edes swappitiedostoa. Käännän paljon softaa ja teen senkin tmpfs:ssä monesti ihan siksi, että ssd-levyjen hinnat raketoivat ja qlc-solut kyllä kuluvat nopeasti, jos päivässä generoi kymmeniä gigatavuja artefakteja. Kaikki tämä vaan johdatusta siihen, että se tarve on aika monta kerrosta ylempänä kuin käyttis ja sen perusohjelmat.
 
Itellä vaan tuo särähti, että se ei ole Linux vaan se mitä sillä tekee sen päällä. Mulla systemd-boot, Linux, cpu-mikrokoodi ja kaikkien laitteiden firmware vie sen luokkaa 16 megaa /bootista. Saa siihen kylkeen vielä systemd:n, coreutilsit, bashin ja ison joukon softaa melkoisen pieneen tilaan. On myös softaa joka ei tiukan määritelmän mukaan tarvi levytilaa. Esim. pakettimanageri voi toimia tmpfs:ssä (kuten openwrt-tyylisessä ympäristössä; dockereissa myös usein halutaan rajata ulos nuo). Nykyisin kun on zram, niin en tarvi edes swappitiedostoa. Käännän paljon softaa ja teen senkin tmpfs:ssä monesti ihan siksi, että ssd-levyjen hinnat raketoivat ja qlc-solut kyllä kuluvat nopeasti, jos päivässä generoi kymmeniä gigatavuja artefakteja. Kaikki tämä vaan johdatusta siihen, että se tarve on aika monta kerrosta ylempänä kuin käyttis ja sen perusohjelmat.
Toki, käyttöjärjestelmähän ei itsessään paljoa tilaa kaipaa, ei kai edes Bloatdows, saatikka Linux varsinkin jos ei käytössä ole kaikista turvonnein distro vakioasennuksena.

Täytyy myöntää että ei tämän käynnistäneen kommentin luettuani käynyt edes mielessä sellainen tulkinta että taka-ajatuksena olisi käyttöjärjestelmän itsensä (kummankaan) tilantarve, vaan juurikin käyttöjärjestelmä + se mihin sitä aikoo käyttää. Mutta jos tulkitaan että käyttöjärjestelmän takia TB kokoluokan levy niin silloin minäkin kyllä saattaisin luonnehtia sitä absurdiksi.

Syistä X vielä toistaiseksi dualboottia kärsivänä en myöskään hetkeäkään pitänyt ihmeellisenä sitä että molempien käytölle olisi varattu viljalti tilaa ilman että yhtään olisi jaettuna niiden kesken.
 
Päätin viikko sitten testata voisinko viimein siirtyä pelkästään Linux käyttäjäksi, syynä lähinnä se että Windowsissa alkaa olemaan liikaa kaikkea turhaa vakiona, sekä muutenkin tuntuu toimivan kokoajan huonommin.

Distroksi valikoitui useamman distron vertailun jälkeen OpenSUSE Tumbleweed, lähinnä secure boot tuen takia.

Nyt viikon erinäisen säätelyn ja testailun jälkeen olen päättänyt siirtyä kokonaan Tumbleweedin käyttäjäksi, kunhan saan vielä tärkeimmät tiedot ja eri ohjelmien asetukset siirrettyä, niin sitten voin heittää Windowsin pois koneesta.

Tällä hetkellä on menossa kaikkien koneen NTFS asemien tiedostojen talteenotto ja osioiden muuttaminen btrfs muotoon ja sitten tiedostojen siirto takaisin asemille.
 
Distroksi valikoitui useamman distron vertailun jälkeen OpenSUSE Tumbleweed, lähinnä secure boot tuen takia.
Mainiota että sopiva distro löytyi ja siirtymä on hyvällä mallilla.

Kerrotko mitä omissa selvityksissä Tumbleweedin secure boot tuessa on eroja muihin, kun oman käsityksen mukaan se on samalla lailla tuettuna jokaisessa vähänkään modernissa varteenotettavassa distrossa?
 
Mainiota että sopiva distro löytyi ja siirtymä on hyvällä mallilla.

Kerrotko mitä omissa selvityksissä Tumbleweedin secure boot tuessa on eroja muihin, kun oman käsityksen mukaan se on samalla lailla tuettuna jokaisessa vähänkään modernissa varteenotettavassa distrossa?
Ei kait siinä sinänsä eroja ole, mietin jonkin aikaa haluanko pari kertaa vuodessa päivittyvän vai jatkuvasti päivittyvän ja päädyin lopulta jatkuvasti päivittyvään.

Niistä sitten aika monesta puuttuu "vielä" tuki secure bootille ja mitä eri foorumeita selailin, niin Tumbleweed on saanut paljon kehuja siitä, että vaikka kyseessä on jatkuvasti päivittyvä julkaisu, niin siinä on kuitenkin välissä pieni tarkistusvaihe ennen kuin päivitykset tulevat jakoon.
 
Mainiota että sopiva distro löytyi ja siirtymä on hyvällä mallilla.

Kerrotko mitä omissa selvityksissä Tumbleweedin secure boot tuessa on eroja muihin, kun oman käsityksen mukaan se on samalla lailla tuettuna jokaisessa vähänkään modernissa varteenotettavassa distrossa?

Susesta en tiedä mutta ainakin Fedorassa se secure boot siis toimii ihan out-of-the-box eli sun ei tartte mitään mok enrollmentteja tehdä vaan distron paketit on allekirjoitettu ihan virallisilla avaimilla joka taitaa olla aika harvinausta linux distrojen keskuudessa koska syyt.

Voin olla täysin väärässäkin tuon harvinaisuuden kanssa, mutta se oli tilanne joskus vuosia takaperin kun secure boottia aloin linuxilla tutkailla.
 
Susesta en tiedä mutta ainakin Fedorassa se secure boot siis toimii ihan out-of-the-box eli sun ei tartte mitään mok enrollmentteja tehdä vaan distron paketit on allekirjoitettu ihan virallisilla avaimilla joka taitaa olla aika harvinausta linux distrojen keskuudessa koska syyt.

Voin olla täysin väärässäkin tuon harvinaisuuden kanssa, mutta se oli tilanne joskus vuosia takaperin kun secure boottia aloin linuxilla tutkailla.
Kyllä se secure boot Tumbleweed:ssa toimi myös ihan suoraan ilman säätämistä
 
Minulla on Secure Boot toiminut ilman tarpeettomia säätöjä pidempään enkä ole pieraissutkaan Nvidian suuntaan n. 20 vuoteen, joten omakohtaista kokemusta ei ole, mutta eikös nuo MOKit sun muut tule eteen lähinnä nahkatakkimiehen korteilla ja niiden binaariajureita räpeltäessä?
 
Tumbleweed on saanut paljon kehuja siitä, että vaikka kyseessä on jatkuvasti päivittyvä julkaisu, niin siinä on kuitenkin välissä pieni tarkistusvaihe ennen kuin päivitykset tulevat jakoon.
Joo siinä on erona Archiin että päivitykset tulee snapshotteina muutaman päivän välein ja koko snapshotille on ajettu automaattitestit. Archissahan käsittääkseni testit ajetaan vain niille sillä hetkellä päivitettäville paketeille ja sitten päivityksiä julkaistaan yksitellen sitä mukaa kun testit menee läpi.
 
Vuoden verran käyttäny Fedora KDE:tä. Pari pikku juttua, mutta muuten ei moitittavaa. Lopulta Ubuntu oli haastavampi, koska Wayland kokemus sen kanssa oli mitä oli, johtuen ehkä siitä koska mulla oli sillon vielä vanha AMD:n näytönohjain käytössä. Lisäksi kun asensin custom kernelin, niin en saanut sitä enää myöhemmin vaihdettua, koska Plasma meni rikki aina kun yritin vaihtaa kernel versiota. Kubuntu LTS oli siis kyseessä.
 
Minulla on Secure Boot toiminut ilman tarpeettomia säätöjä pidempään enkä ole pieraissutkaan Nvidian suuntaan n. 20 vuoteen, joten omakohtaista kokemusta ei ole, mutta eikös nuo MOKit sun muut tule eteen lähinnä nahkatakkimiehen korteilla ja niiden binaariajureita räpeltäessä?
Ja oliko Nvidiallakin 2000-sarjasta eteenpäin jo avoimet kernel-ajurit? Enemmän ongelmia noilla legacy-ajureilla, joiden tuki alkaa muutenkin vähentyä.
 
Vain kernel moduulit! NVIDIA ei tule varmaan koskaan julkistamaan avoimen lähdekoodin userspace ajureita.
Jees, mutta tuon secure bootin kannalta vain kernel-ajureilla on väliä tai sitä tarkoitin. Tämä secure boot -säätö on ollut osalle dealbreaker linuxin asentelussa. Nyt jos siitä viimein päästäis, niin aika kiva. Tässä aika mukavaa ollut AMD-käyttäjänä, vaikka sitten rauta voi olla pari prosenttia hitaampi, mutta ajurit toimii vaan ilman säätöä.
 
Jees, mutta tuon secure bootin kannalta vain kernel-ajureilla on väliä tai sitä tarkoitin. Tämä secure boot -säätö on ollut osalle dealbreaker linuxin asentelussa. Nyt jos siitä viimein päästäis, niin aika kiva. Tässä aika mukavaa ollut AMD-käyttäjänä, vaikka sitten rauta voi olla pari prosenttia hitaampi, mutta ajurit toimii vaan ilman säätöä.
Oletan että puhut Secure Bootista nimenomaan linux videopelaajan näkökulmasta. En ymmärrä miten tuo Secure Boot voisi olla deal breaker jollekin tavalliselle kotikäyttäjälle. Pelit joissa on tuo Secure Boot vaatimus vaativat myös kernel level anti cheatin, eli nehän ei toimi Linuxissa vaikka sulla olis Secure Boot. Vai tarkoitatko henkilöitä jotka tarvitsevat töidensä takia tuota?
 
Oletan että puhut Secure Bootista nimenomaan linux videopelaajan näkökulmasta. En ymmärrä miten tuo Secure Boot voisi olla deal breaker jollekin tavalliselle kotikäyttäjälle. Pelit joissa on tuo Secure Boot vaatimus vaativat myös kernel level anti cheatin, eli nehän ei toimi Linuxissa vaikka sulla olis Secure Boot. Vai tarkoitatko henkilöitä jotka tarvitsevat töidensä takia tuota?
Siis osa voi esim. dual bootata ja jos kytkee pois, niin windows ei ehkä boottaa enää (en tiedä, en käytä). Tai sitten kokee, että yöhmöyh kun koneessa on secure boot niin se pidetään päällä ja se om,,,jämpti, vaikka ilman olisi elämä helpompaa. Ja useinhan noilla keskustelupalstoilla jaetaan kokemuksia siitä ekasta asennuskokemuksesta. Tästähän oli iotechin Sampsalla esimerkkivideo tubessa kun meni tuo vikaan. Osalla se linux-kokeileminen vaan loppuu siihen kun oli "liikaa säätöä".
 
Siis osa voi esim. dual bootata ja jos kytkee pois, niin windows ei ehkä boottaa enää (en tiedä, en käytä).
Tarkistin asian ja kyllä Secure Bootin saa päälle vaikka olisi NVIDIAn näytönohjain ja suljetut ajurit. Ne saa toimimaan vaikka ajurit olisivat ladattu jostain muualta kun distrosi reposta, kunhan ne allekirjoittaa.
 
Jees, mutta tuon secure bootin kannalta vain kernel-ajureilla on väliä tai sitä tarkoitin. Tämä secure boot -säätö on ollut osalle dealbreaker linuxin asentelussa. Nyt jos siitä viimein päästäis, niin aika kiva. Tässä aika mukavaa ollut AMD-käyttäjänä, vaikka sitten rauta voi olla pari prosenttia hitaampi, mutta ajurit toimii vaan ilman säätöä.
Parasta tässä on se että Radeonin Linux-ajuri oli parempi jo silloin kun itse jätin nahkiksen rojun taakse pysyvästi. Viimeinen nahkiskortti oli joku 8000-sarjan yläpään kampe tjsp, mutta sen ajurit oli sellainen kasa paskaa että myin sen eteenpäin ja ostin kaikkien Tietäjien™️ neuvoja vastaan siihen aikaan vielä ATi brandatun kortin.

Ja tämä oli siis vielä sitä aikakautta kun käytössä oli suljettu ATin peruja oleva fglrx ajuri. Ja vastoin kaikkien sian tuntioiden Varmaa Tietoa™️ sekin vaan toimi, ei minkäänlaista ongelmaa. Jopa TV-out jota siihen aikaan vielä tarvitsin, ja jota ei nahkiksen kortilla saanut (edes Windowsissa) toimimaan oikein, aina oli kuva vinksallaan. Myöhempien aikojen amdgpu ajuri toki oli vielä siitäkin dekadiluokan harppaus eteenpäin. Eikä sen MS ajureissakaan ollut ongelmaa, taikka missään sen jälkeen tulleissa AMD:n kortin ajureissa.

Ei ole tarvinnut antaa rahaa kuluttajavihamieliselle paskafirmalle, valeframehallusinoinnit ja ärteeäksät sinne tai tänne. En välitä kenet nahkis lähettää, en lyö käsiäni siihen läjään enää koskaan niin kauan se minusta on kiinni.

Tarkistin asian ja kyllä Secure Bootin saa päälle vaikka olisi NVIDIAn näytönohjain ja suljetut ajurit. Ne saa toimimaan vaikka ajurit olisivat ladattu jostain muualta kun distrosi reposta, kunhan ne allekirjoittaa.
Saahan sen päälle, ja toki toimiikin.

Lähinnä kai tässä tapailtiin juuri sitä MOKien ja allekirjoitusten tarvetta joka peruspetterillä tulee vastaan pääasiassa vain jos on sortunut nahkiskortteihin. Ja mitä itsekin lukenut ulinoita, on monelle se kriittinen kynnys että liikaa säätöä siirtyä Linuxiin :tonninseteli:

Toki tuo siis pätee kaikkiin 3rd party kernelimoduleihin, mutta tavallisella käyttäjällä harvemmin tarvetta sellaisille, pl. nuo mainitut binaarisötökset.
 
Tällä hetkellä on menossa kaikkien koneen NTFS asemien tiedostojen talteenotto ja osioiden muuttaminen btrfs muotoon ja sitten tiedostojen siirto takaisin asemille.
Luotatko jo btrfs:ään tarpeeksi että niihin kaikki data (ei vain koneen päivittäinen data)?

Olen OpenSUSE TW + Windows 11 sekakäyttäjä edelleen, ja arkistoitava data USB-levyillä yms. on edelleen NTFS jotta voin helposti lukea niitä sekä Windowsissa että Linuxissa.

Mietin kuitenkin olisiko btrfs parempi vaihtoehto, varsinkin jos Windowsin btrfs-ajuri olisi tarpeeksi vakaa että ainakin voi lukea tiedostoja btrfs-levyiltä, kun btrfs:ssä on sisäänrakennettuna kykeneväisyys huomata bitrot-ongelmat yms. Asiaa googletellessa kuitenkin tuli kuva että btrfs saattaa olla aika "herkkä" eli jos menee sähköt poikki tai muu erikoistilanne, saattakin herkemmin dataa kadota brtfs:stä tms. Monet tuntuivat esittävät btrfs lähinnä root-osioon ja säilytettävä data (myös /home jne.) ext4 tai xfs partitioille.

En tiedä onko oikeasti noin, mutta pidän ulkoisilla levyillä olevan datani toistaiseksi NTFS-partitioilla vaikka niidenkin käpisteleminen Linuxissa voi ilmeisesti sekin olla välillä vikaherkkää... OpenSUSE itsessään on mulla kokonaan btrfs:nä, siellä olevan datan saan kyllä muualtakin (eli niiltä ulkoisilta levyiltä tai netistä) jos menisi btrfs solmuun.

Olisko XFS sitten kypsempi vaihtoehto uudemman sukupolven tiedostojärjestelmäksi datansäilytykseen?
 
Kerrotko mitä omissa selvityksissä Tumbleweedin secure boot tuessa on eroja muihin, kun oman käsityksen mukaan se on samalla lailla tuettuna jokaisessa vähänkään modernissa varteenotettavassa distrossa?
Et kysynyt minulta mutta oman kokemukseni mukaan Ubuntu (Debian?)-pohjaiset, RHEL-pohjaiset ja OpenSUSE toimivat ihan kiltisti SecureBootin kanssa. Ja ei SecureBootin sulkeminen ei ollut minulle vaihtoehto samassa koneessa olevan Windowsin ja BitLockerin takia.

Minulla oli halu siirtyä tai ainakin kokeilla jotain rolling release distroa eli ei Ubuntu- tai RHEL-pohjaisia. Päätin kokeilla ensin Manjaroa mutta kun aloin hakea tietoa miten saada se toimimaan SecureBootin kanssa, ainakin silloin neuvoksi tunnuttiin antavan vain "sulje SecureBoot, tai keksi itse miten saat sinne tehtyä jotenkin omat avaimet tms.". Meni neuvot liian vaikeiksi, kun noissa muissa homma toimii suunnilleen heittämällä.

En ollut varma miten homma on ArchLinuxissa mutta ajattelin että jos Manjarossa on asian kanssa ongelmia, ehkä sitten myös Arch:ssa. Päätin kokeilla OpenSUSE Tiumbleweediä kun sitäkin mainostettiin rolling releasena, ja vieläpä "kaikkein stabiilein rolling release Linux" joidenkin väitteiden mukaan, ja sillä SecureBoot toimi myös täysin hyvin kun oli Windows ja BitLocker samalla koneella, ei ongelmia.

Eli tällä nyt mennään, olen toistaiseksi ollut kovin tyytyväinen. Parilla vanhalla läppärillä on edelleen Linux Mint XFCE (ei rolling release).

Tuo NVidia-ajurien asennus on sitten oma juttunsa ja tuntuu välillä aiheuttavan päänvaivaa. En ole varma miten SecureBootin päälläolo vaikuttaa siihen, tuskin ainakaan helpottaa. Tällaisen loppukäyttäjän näkökulmasta tuntuu vaikuttavan sen verran että kun asentaa NVidia-ajurit tai ne päivittyvät, saattaa seuraavasssa koneen buutissa tulla vaatimus kirjoittaa "MOK keys"... jonnekin... eli siinä kohtaa pitää osata suostua vaatimukseen ja osata kirjoittaa pyydetty salasana, joka OpenSUSE:n tapauksessa tuntuu olevan Linuxin root-käyttäjän salasana (tämä ei kysymyksessä selviä, kun vaan vaaditaan yhtäkkiä salasanaa, tietämättä edes mistä on kyse).

Linuz Mint:ssä ja/tai Rocky Linuxissa (RHEL) muistelisin että jo ajurien asennusvaiheessa Linux selitti että sinun pitää keksiä sille salasana joka pitää sitten syöttää seuraavassa buutissa kun MOK sitä kysyy. OpenSUSE:ssa tällaista steppiä ei ole tullut vastaan vaan se kysytty MOK salasana on ilmeisesti root salasana. Sen laitoin kun en keksinyt mikä muukaan se voisi olla.
 
Viimeksi muokattu:
Luotatko jo btrfs:ään tarpeeksi että niihin kaikki data (ei vain koneen päivittäinen data)?

Olen OpenSUSE TW + Windows 11 sekakäyttäjä edelleen, ja arkistoitava data USB-levyillä yms. on edelleen NTFS jotta voin helposti lukea niitä sekä Windowsissa että Linuxissa.

Mietin kuitenkin olisiko btrfs parempi vaihtoehto, varsinkin jos Windowsin btrfs-ajuri olisi tarpeeksi vakaa että ainakin voi lukea tiedostoja btrfs-levyiltä, kun btrfs:ssä on sisäänrakennettuna kykeneväisyys huomata bitrot-ongelmat yms. Asiaa googletellessa kuitenkin tuli kuva että btrfs saattaa olla aika "herkkä" eli jos menee sähköt poikki tai muu erikoistilanne, saattakin herkemmin dataa kadota brtfs:stä tms. Monet tuntuivat esittävät btrfs lähinnä root-osioon ja säilytettävä data (myös /home jne.) ext4 tai xfs partitioille.

En tiedä onko oikeasti noin, mutta pidän ulkoisilla levyillä olevan datani toistaiseksi NTFS-partitioilla vaikka niidenkin käpisteleminen Linuxissa voi ilmeisesti sekin olla välillä vikaherkkää... OpenSUSE itsessään on mulla kokonaan btrfs:nä, siellä olevan datan saan kyllä muualtakin (eli niiltä ulkoisilta levyiltä tai netistä) jos menisi btrfs solmuun.

Olisko XFS sitten kypsempi vaihtoehto uudemman sukupolven tiedostojärjestelmäksi datansäilytykseen?
En osaa ottaa kantaa luotettavuuteen, itselläni syynä btrfs:ään siirtymisessä on kyse lähinnä siitä, että olen aikeissa siirtyä kokonaan pois Windowsista, niin vaihdan sitten samalla myös pois ntfs:stä.
Lisäksi jostain syystä steam ei anna lisätä ntfs osioita tallennus ja asennus kohteiksi?
 
En ota btrfs:ään kantaa suuntaan enkä toiseen, mutta:

Olisko XFS sitten kypsempi vaihtoehto uudemman sukupolven tiedostojärjestelmäksi datansäilytykseen?
XFS ja uudempi sukupolvi :whistling:
Sehän on vanhempi kuin ext4...

Henkilökohtaisesti en näe XFS:n tarjoavan mitään sellaista etua normaalikäytössä että edes harkitsisin sitä vaihtoehtona. Joissakin tietyissä käyttötarkoituksissa voi olla perusteltua mutta näissäkään ei ext4 välttämättä ole automaattisesti huono.

En osaa ottaa kantaa luotettavuuteen, itselläni syynä btrfs:ään siirtymisessä on kyse lähinnä siitä, että olen aikeissa siirtyä kokonaan pois Windowsista, niin vaihdan sitten samalla myös pois ntfs:stä.
Lisäksi jostain syystä steam ei anna lisätä ntfs osioita tallennus ja asennus kohteiksi?
NTFS ei oikeastaan ole ihan ensimmäisen luokan kansalainen Linuxissa. Ainoa syy käyttää sitä on jos tarvitsee samalle levylle päästä käsiksi sekä Windows että Linux puolelta, mutta nykyinen ajuri ei ole lähtökohtaisesti parhaasta päästä, eikä ilmeisesti juurikaan ylläpidetty. Se on alunperin Paragonin kehittämä proprietary file system ajuri, jonka Paragon opensourcasi ja lähetti patcheina kerneliin sisällytettäväksi. Näin lopulta kävi, mutta sen jälkeen ko. putiikki ei ole nostanut tikkua ristiin sen eteen, ja kehnon ylläpidon johdosta yhdessä välissä Linus harkitsi jo sen poistamista kernelistä. Eikä se ole kovin suorituskykyinenkään.

Joskus tulevaisuudessa sen voi korvata vanhemman (read only) ajurin pohjalta edelleen kehitetty NTFSPlus, joka on vielä kehittäjän pöydällä eikä sisällytetty mihinkään kerneliin. Mutta jo tässä vaiheessa sen suorituskyky on parempi kuin tuolla Paragonin tuotoksella. Kehittäjä piti Paragonin teosta niin huonona että oli helpompi ottaa ikivanha ajuri pohjaksi kuin yrittää korjata sen puutteita.
 
En osaa ottaa kantaa luotettavuuteen, itselläni syynä btrfs:ään siirtymisessä on kyse lähinnä siitä, että olen aikeissa siirtyä kokonaan pois Windowsista, niin vaihdan sitten samalla myös pois ntfs:stä.
Lisäksi jostain syystä steam ei anna lisätä ntfs osioita tallennus ja asennus kohteiksi?
Joo siis itse käyttikseen ei kannata mitään NTFS-osioita suotta ympätä. Minulla NTFS on käytössä vain Windowsissa, ja USB-levyillä joita haluan käyttää myös Windowissa (Linuxin lisäksi).

Meinasin että jos sulla on juuri jotain arkistoja tai varmistuksia ulkoisilla kovalevyillä, laitatko nekin samantien btrfs vai jollain "vakaammalla" kuten ext4 tai xfs. On minullakin /home ja kaikki suoraan Linuxissa näkyvä nyt samantien btrfs ja toistaiseksi ei ole ollut mitään ogelmaa, en tiedä hermoilevatko jotkut turhaan btrfs mahdollisista ongelmista vai ovatko ne menneen talven lumia. Vaikea sanoa, toivoin ainakin että btrfs olisi päinvastoin ns. turvallisempi vaihtoehto kun se tarkastelee myös tiedostojen korruptoitumattomuutta jne.
 
Joo siis itse käyttikseen ei kannata mitään NTFS-osioita suotta ympätä. Minulla NTFS on käytössä vain Windowsissa, ja USB-levyillä joita haluan käyttää myös Windowissa (Linuxin lisäksi).

Meinasin että jos sulla on juuri jotain arkistoja tai varmistuksia ulkoisilla kovalevyillä, laitatko nekin samantien btrfs vai jollain "vakaammalla" kuten ext4 tai xfs. On minullakin /home ja kaikki suoraan Linuxissa näkyvä nyt samantien btrfs ja toistaiseksi ei ole ollut mitään ogelmaa, en tiedä hermoilevatko jotkut turhaan btrfs mahdollisista ongelmista vai ovatko ne menneen talven lumia. Vaikea sanoa, toivoin ainakin että btrfs olisi päinvastoin ns. turvallisempi vaihtoehto kun se tarkastelee myös tiedostojen korruptoitumattomuutta jne.
Varmaan siirryn niissäkin brtfs muotoon, ja muistitikuilla varmaan vähän tarkoituksesta riippuen ext4, btrfs tai fat32.
Luulen, että moni haluaa ottaa varman päälle asian suhteen, niin eivät luota uusiin tiedostojärjestelmiin, ennen kuin niistä on kokemusta pitkältä ajalta ja erilaisissa käyttötarkoituksissa ja olosuhteissa.
 
Miten saan Fedorassa selville mikä on emolevyssä olevan sarjaportin tunnus. ls /dev/ttyS* listaa niitä 0-31. Tarkoitus olisi siis kepittää yhtä laitetta sarjaportilla terminaalin kautta.
 
Miten saan Fedorassa selville mikä on emolevyssä olevan sarjaportin tunnus. ls /dev/ttyS* listaa niitä 0-31. Tarkoitus olisi siis kepittää yhtä laitetta sarjaportilla terminaalin kautta.
Jos oikeasti on emolevyllä UART sarjaportteja, niin dmesg|grep ttyS kertonee I/O osoitteet ja IRQt, näistä pitäisi pystyä päättelemään mitkä ovat fyysisiä sarjaportteja ja mikä vastaa mitäkin konfiguroitua porttia.

E: Myös setserial -g /dev/ttyS* pitäisi kertoa.
 
Varmaan siirryn niissäkin brtfs muotoon, ja muistitikuilla varmaan vähän tarkoituksesta riippuen ext4, btrfs tai fat32.
Luulen, että moni haluaa ottaa varman päälle asian suhteen, niin eivät luota uusiin tiedostojärjestelmiin, ennen kuin niistä on kokemusta pitkältä ajalta ja erilaisissa käyttötarkoituksissa ja olosuhteissa.
Alkaahan tuo btrfs ollut jo kernelissäkin 16 vuotta, niin ei sitä nyt kovin uudeksi voi enää sanoa. Esim Fedorassa se on ollut oletuksena viitisen vuotta.

10 vuotta sitten se vielä olikin vähän epävarma, mutta aika hyvin siitä on bugit korjattu. Toiset ei vaan anna anteeksi sitä, että 15 vuotta sitten silloin uusi tiedostojärjestelmä hukkasi tiedostot.
 
Onkohan Linuxille olemassa AMD:n näytttiksille tarkoitettua Adrenalinen tyyppistä GUI:ta millä voisi säätää näyttiksen eri asetuksia, muttta tarkoitus ei ole kuitenkaan ylikellottaa tai säätä tuulettimia?
 
KDE Plasmalla kun siirtää käynnistävalikon keskelle, niin se aukee kuvakkeeseen nähden keskelle!? Triggeröi ihan hitosti, miten sen saa siirretty? Redditissä joku pohtinut samaa, mutta siinä ketjussa ei ollut vastausta, mutta lainataan sieltä kuvaa selventämään tilannetta. https://preview.redd.it/uil4nfq31cd71.png?width=1920&format=png&auto=webp&s=f393227499bec39a547632a695b33f5fe0356371
Tätä ihmettelin itsekkin. Ilmeisesti kyseessä on (vuosia vanha) bugi, joka korjataan jos/kun joku jaksaa...
Viimeisin "virallinen tieto" taitaa olla marraskuulta:
Yes, we want to fix it, and there's open work that attempts to, but people get busy, life gets in the way, etc etc etc.
 
Miten saan Fedorassa selville mikä on emolevyssä olevan sarjaportin tunnus. ls /dev/ttyS* listaa niitä 0-31. Tarkoitus olisi siis kepittää yhtä laitetta sarjaportilla terminaalin kautta.
Voit myös kokeilla sarjaterminaalilla kommunikoida ja laitat tx/rx-pinnit yhteen, niin pitäisi kaiuttaa. Tälleen voi käydä läpi kaikki tarjolla olevat portit.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 123
Viestejä
5 116 595
Jäsenet
81 761
Uusin jäsen
simis474

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom