tjkoo
Tukijäsen
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 4 338
Ei taideta niissä vanhoissa avaruuslaitteissa linuxia ehkä ajella.
Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista
Ei taideta niissä vanhoissa avaruuslaitteissa linuxia ehkä ajella.
Ja jos ajellaankin, niin ei sinne uutta Kerneliä käännellä kuin pakon edessä.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 2 023
Niin, sivulta The Linux Kernel Archives löytyy lista eri tukiasteen kerneleistä. 2019 julkaistu 5.4-sarja on edelleen ylläpidon piirissä. Kun julkaistaan kerneli, josta poistuu merkittävä tuki, se ei välttämättä ole suoraan edes LTS. Julkaisun jälkeen voi mennä vuosikin että tulee uusi LTS-haara. Vanhaa ylläpidetään vielä vähintään 5 vuotta sen jälkeen. Toki tuon jälkeen joku muu taho voi tukea lisää. Eipä sen kernelin tuen loppuminen silti merkkaa paljon. Uusi kerneli laitetaan muissakin laitteissa uusiin tuotteisiin. Ei jo valmistetuissa puhelimissakaan kernelit päivity juuri ikinä. Nytkin valmistajan tuen piirissä on puhelimia, joissa on 4.9-kerneli (vuodelta 2017). Tuki loppunut jo pari vuotta sitten.
Nyt tehtävät päivitykset kernelissä näkyvät käytännössä tuen loppumisena joskus 2030-luvulla. Kyllähän tuon aikakauden raudan käyttö silloin tulee olemaan jo aika marginaalista. Tuntuisi absurdilta, jos Linuxiin olisi vastaavasti 90-luvun alussa suunniteltu 1940-luvun raudan tukea. Samanlaisesti aikavälistä on kyse. Jos jossain Linnunradan reunalla on satelliitti jossa on 486, niin tuskin sitä tuodaan "tankattavaksi" maapallolle ja huoltoon softapäivityksiä varten.
486 on periaatteessa 80-luvun rautaa. Toki DX2/4-malleilla vielä pidettiin vanhaa kantaa hengissä 90-luvun puoliväliin asti, kunnes Pentium lähti kunnolla yleistymään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Puhumattakaan että kun kasataan sulautettu järjestelmä, tai jokin muu "suljettu" missä ei käyttäjän ole tarkoituskaan edes nähdä mahdollista UI:ta syvemmälle, kerneli valitaan tarpeiden mukaan eikä uutuus yleensä ole tarpeiden joukossa. 4.x kerneleitäkin käytetään edelleen, 2.x alkaa olla jo harvinainen.
Ja tämä vieläpä kun käytetään enemmän tai vähemmän COTS rautaa. Jos siirrytään oikeasti erityistarpeisiin, niin ei siinä välttämättä virallista tukeakaan katsota enää, jos edes Linuxia harkitaan missään muodossa.
Ja tämä vieläpä kun käytetään enemmän tai vähemmän COTS rautaa. Jos siirrytään oikeasti erityistarpeisiin, niin ei siinä välttämättä virallista tukeakaan katsota enää, jos edes Linuxia harkitaan missään muodossa.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 2 023
Tuon voisi myös nostaa:
Eli kyllä nyky-Linuxilla (tuo lainauksen tilanne oli 3 vuotta sitten) jo 8 megaakin rammia on aika tiukka, joten vähän epäilen sen soveltuvuutta noin vanhalle raudalle muutenkin. Joskus kun itsellä oli 486SX33, niin sen muistit taidettiin tuplata neljästä kahdeksaan megaan. Tuossa kohtaa oltiin jo vuodessa 1995.
Nykyäänhän moni distro on tiputtanut 386/486-tuen. Paketit on käännetty oletuksena i586/i686-käskykannalle. i586:kin alkaa olla harvinainen (Slackware, onko muita?). Jopa i686 tarkoittaa Rustin käyttäjien mielestä SSE2-tukea. Systemd:n tai OpenRC:n toimivuudesta 486-tason raudalla ei ole takeita. Käytännössä tuon ajan rauta on monella tapaa jo tuen ulkopuolella. Jopa OpenWRT:n tapaiset distrot on optimoitu eri tavalla kun usein reitittimissä levyä on vähän (esim. 4-16 MB) ja muistia hyvin (esim. 128-512 MB). 486:lla tilanne on päinvastoin. Voi olla 500 MB levyä ja 4-16 MB RAM. Vaatii ihan erilaista optimointia tehdä distro tuollaiselle raudalle. Puhutaan tosiaan täysin käsityönä askarreltavista distroista.
4 megaakin muistia on paljon, mutta jos Linux on rakennettu vähän kuin joku ison yhdistelmärekan runko nykyään, niin ei ole järkeä laittaa moottoriksi jotain ruohonleikkurin kaksitahtista. Overhead kaikesta siitä viim. 35 vuoden aikana rakennetusta on niin valtava, että kääntäjä ei vaan optimoi pois paisunutta kerrosta välistä. Tehottomin 486 ei myöskään pienillä spekseillä juuri poikkea 1985 vuoden 80386:sta ominaisuuksiltaan Linuxin kannalta. Jos uudet Pentiumin myötä puuttuvat CMOV:t jne. puuttuvat, niin 486 on vaan pikkuisen nopeammin pyörivä kone kuin 386.
Viimeksi muokattu:
Joissain 80-90 luvun valo-ohjauspöydissä joita vielä käytössä esim harrastajateattereiden tai bändien valokamojen ohjauksessa toimi muistaakseni 486 mikoprosessripohjaisena vaikkapa Avab 202XP. Avab ei ollut tarkka verkkosähköjen laadusta joten niitä käytettiin myös mm. laivoilla.
- Liittynyt
- 01.03.2025
- Viestejä
- 25
Jeps, ainakin F42 ajaksi vielä toimimaan. Ei ole asennusmediassa oletuksena päivitys eli vaatii päivityksen käyttäjän toimesta (ja pientä säätöä):
Nobara 42 on muuten jo lähes valmis (ennätystahdissa! ei mitään suurempia ongelmia tällä kertaa), vielä NVIDIA ja muut kikkareet niin päivitykset voivat alkaa, puhdas ISO vähän myöhemmin. Ainoa asia mikä tuossa N42 ärsyttää itseäni on että oletusselaimeksi tulee jatkossa Brave Browser (hämärä lafka + Chromium alla, ei voi enää huonompi vaihtoehto olla...), vain koska muutamilla ei Firefox muka toimi... mutta onneksi selaimen voi heittää heti mäkeen ja asentaa mieleisensä selaimen tilalle, sopivasti uusin Firefox 138 päivitys tullut jo F42 repoon.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 3 077
Meillä uBlue org:ssa pyörinyt F42 buildit jo oikeastaan ekasta betasta lähtien.
Tosin eipä tämä meiltä pahemmin hommaa vaadi, sen kun vain kliksutteli Beta-workflow:n päälle Github:ssa. Tietysti aina pientä säätöä external pakettien osalta ennenkuin päivittyvät. Stable puolella joutuu vielä pari viikkoa odottelemaan, kun CoreOS päätti julkaista ensimmäisen F42 buildin rawhiden kernelillä (6.14.0-63) jota me taasen ei haluta tuotantoon päästää, joten odotellaan pari viikkoa että saadaan 6.14.3 kerneli.
Tosin eipä tämä meiltä pahemmin hommaa vaadi, sen kun vain kliksutteli Beta-workflow:n päälle Github:ssa. Tietysti aina pientä säätöä external pakettien osalta ennenkuin päivittyvät. Stable puolella joutuu vielä pari viikkoa odottelemaan, kun CoreOS päätti julkaista ensimmäisen F42 buildin rawhiden kernelillä (6.14.0-63) jota me taasen ei haluta tuotantoon päästää, joten odotellaan pari viikkoa että saadaan 6.14.3 kerneli.
Ajattelin viimein toteuttaa suunnitelman, että asennan faijan koneeseen Mintin. Pelit kun on toisella asemalla niin ei muuta kun vaihtaa käyttislevyn siltä varalta jos haluaa palata vielä Windowsiin ja ntfs-levyn kanssakaan ei pitäisi olla ongelmia kun itse olen omassa koneessa niitä munklaillut vaikka miten ilman ongelmia. Ja pelit toimii varmasti tarpeeksi hyvin Winellä. No eipä mennyt ihan niin, vaan jostain syystä tuo ntfs-pelilevy oli kirjoitussuojattu Mintissä. Luin netistä että Windowsin fast startup voisi aiheuttaa moista joten kävin vielä Windowsissa laittamassa sen pois päältä, hibernationiakaan ei ollut käytössä. Eipä auttanut ja aikani siinä yritin Mintissä fstabin ja disksin kautta räplätä nettiohjeiden mukaan onnistumatta. Kun otin aseman ominaisuudet esille tiedostonhallinnasta Mintissä niin käyttöoikeusvälilehdellä näytti sitä faijan käyttäjätiliä ja asetuksia pystyi muuttamaan, muttei näyttänyt tekevän mitään vaikka hakkasin "luku ja kirjoitus" ja sitä kaikkialle siellä. Nyt jälkikäteen tuli mieleen että voisikohan system restore aiheuttaa tuota jos on sillä pelilevylläkin Windowsissa käytössä, itsellä kun ei moista ollut. Kaiken kaikkiaan tympeitä nämä yllättävät haasteet. Nyt löysin että kaiketi "mount -t ntfs -o umask=000 /dev/sdaX /media/drive" voisi auttaa, noh ensikerralla jatkuu yritykset. Voihan lykyssä olla että johtui vanhasta Mintistä kun olin unohtanut tikulle Virginialaisen imagen vaikka nykyäänhän mennään jo vissiin Xiassa joten jyrään senkin nyt vielä uuksiksi sisään.
- Liittynyt
- 10.05.2023
- Viestejä
- 1 117
Kokeileppas -o defaults,noatime,utf8,umask=000
e. Aiemmin yllä oli fmask=000,dmask=000 – pätevätkin vain FATiin, sorry!
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 960
Automount Additional Drives Through fstab at Boot
Mount additional static drives at boot by utilizing the file found at /etc/fstab
wiki.cachyos.org
Lopussa seisoo
onko tämä nyt se linuxin vuosi kun se silta heppu latasi linuxin ?
itse nyt tässä kokeilin "helppoa" linux mint VM:ssä ja ekaksi ongelmaksi tuli resoluutio ja hz sekä viimeisimmän ffmpeg etsiminen.
resoluutio ja hz lukittu johonkin 4:3 kuvasuhteeseen ja hz jotain 30 luokkaa vissiin. Taisi johtua tuosta Windowsin omasta HyperV tekeleestä jolla Gen 2 pikaluotuna masiinana ei koko paska edes käynnisty ensi asennuksen bootin jälkeen joten en sakota tuosta.
Ironista kun vuosi pari takaperin testailin linuxia ekaa kertaa päivittäisessä käytössä niin Arch linuxilla osaisi etsiä haluamansa ffmpeg version ongelmitta.
Ehkä joku kaunis päivä asentelen Arch päivittäiseen käyttöön kunhan kyrpääntyy mikkisoftaan tarpeeksi.
itse nyt tässä kokeilin "helppoa" linux mint VM:ssä ja ekaksi ongelmaksi tuli resoluutio ja hz sekä viimeisimmän ffmpeg etsiminen.
resoluutio ja hz lukittu johonkin 4:3 kuvasuhteeseen ja hz jotain 30 luokkaa vissiin. Taisi johtua tuosta Windowsin omasta HyperV tekeleestä jolla Gen 2 pikaluotuna masiinana ei koko paska edes käynnisty ensi asennuksen bootin jälkeen joten en sakota tuosta.
Ironista kun vuosi pari takaperin testailin linuxia ekaa kertaa päivittäisessä käytössä niin Arch linuxilla osaisi etsiä haluamansa ffmpeg version ongelmitta.
Ehkä joku kaunis päivä asentelen Arch päivittäiseen käyttöön kunhan kyrpääntyy mikkisoftaan tarpeeksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Jos tarkoitus on käytellä mistä vaan softista uusimpia versioita, käytännössä kaikki point release distrot vaativat ylimääräistä värkkäämistä. Niissä kun on versiot enemmän tai vähemmän naulattu releasessa, eikä yleensä isompia päivityksiä tehdä ellei ole painavaa syytä.
Ei tuo nyt suuri yllätys ole että rolling release Archissa sellainen ei vaadi suurempaa jumppaa.
- Liittynyt
- 30.03.2021
- Viestejä
- 495
Kuka silta heppu? IO-tekillä kuulemma tulossa ensi viikolla myös linux videota.
Lämpimästi suosittelen, itsellä ollut jo useamman vuoden em. syystä eikä tässä ole mitään vaikeata mitä Archista aina pelotellaan. Archinstall nykyään niin hyvä että siitä saa valittua efibootia myöten kaiken haluamansa eikä järjestelmää tarvi tunkata asennuksen jälkeen ollenkaan. Sen ku asentelee softat päälle ja kovaa ajoa.
PewDiePie siirtyi linux leiriin ja hehkutti videolla kuinka elämä parani.
aikaisemmin oli kakkos koneella arch asennettuna ja hienosti pyöri 24/7 muutaman kk kunnes tuli kierrätettyä tuo kone.
Archinstallia kyllä tarvittiin kun tarpeeksi monta kertaa tuli bootattua mustaan ruutuun vaikka luuli tehneensä kaiken ohjeiden mukaan
Sais nyt vaan koko muukin maailma siirtyä linuxiin niin saataisiin paremmin ohjelmisto tukea. Katselin juuri että Davinci Resolve toimii linuxilla, mutta ainoastaan nvidian näyttiksellä ja jotain muita rajotteita kun ottaa videota ulos.
Anti Cheat peleissä haistattelee linux käyttäjille mikä on toinen kuoppa joka pitäisi täyttää.
Nuo kun saisi kuntoon niin heittäisin hyvästit windowsille pysyvästi.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 1 329
Mintissä softat on enemmän tai vähemmän vanhoja. Nixin saa asennettua mihin vaan distroon ja saanee uusimmat ohjelmat aina. Siis pelkkä package manager.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 545
Ei tossa Resolvessa käsittääkseni mitään ongelmia kyllä ole AMD:lläkään? En ole itse testannut, mutta Nobaralla ainakin pitäisi futaa ok. Miksei muillakin, kun kurkkaa mitä Nobarassa on säädetty codecien jne kanssa.
Ite heittelin hyvästit Windowsille jo päälle vuosi sitten ja pelikoneellakin tulee joku päälle puoli vuotta täyteen. Ainoa missä just nyt kaipais Winkkua, on että VIA ei suostu toimimaan kuin tietyissä selaimissa näemmä ja uuden hiiren setuppi ei toimi myöskään tietty ja siinä olis miljoona nappia konffattavana
Ite heittelin hyvästit Windowsille jo päälle vuosi sitten ja pelikoneellakin tulee joku päälle puoli vuotta täyteen. Ainoa missä just nyt kaipais Winkkua, on että VIA ei suostu toimimaan kuin tietyissä selaimissa näemmä ja uuden hiiren setuppi ei toimi myöskään tietty ja siinä olis miljoona nappia konffattavana
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 3 077
Oliko tietoa millä näkökulmalla videota on tulossa?
- Liittynyt
- 10.05.2023
- Viestejä
- 1 117
You guys still have Windows installed?
Ei maar, on tuo itselläkin. Yhdellä läppärillä. Jota en koskaan käytä.
Jos jotain ei saa Linuxilla tehtyä niin jääköön tekemättä.
Itse olen pitänyt linuxin asennusta yleensä helpompana kuin windowsin, liki millä tahansa distrolla, jos vaan edes suunnilleen on perusasiat hallussa. Yleensä linux-installereissa kysellään kaikki asiat kerralla asennuksen alussa mutta windows-asennus yleensä pysähtelee muutaman bootin kanssa kyselemään kesken asennuksen kaikenlaista. Toki windows-installerikin on nykyään jo vähän parempi, joskus win2000/xp -aikanahan se kyseli jokaisen asian erikseen ja aina asenteli jotain välillä, joten vähän väliä piti olla vastailemassa johonkin kysymyksiin.
Olen koittanut päästä eroon kaikenlaisten kaverinkaverin atk-tuesta joten kovin monelle en ole linuxia asennellut mutta oleellisin asia noissa yleensä on ollut se, että laittaa jonkinlaisen etähallinnan käyttöön ettei jokaisen pikkuasian takia tarvitse lähteä käymään paikanpäällä. Ja kun on laittanut jonkun hyvin tuetun mainstream-distron niin eipä sitä tukea ole hirveästi tarvinnut antaakaan alun jälkeen kun ihmiset ovat yllättäen oppineet käyttämäänkin linuxia.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 545
joo, niin on. Tää oli vaan tosi nätti graafinen UI, kyseli vähän ja asentui todella nopeasti tollaseen hieman vanhempaan X1 Carboniin.
Toisaalta onkohan siinä joku riski että menee homma sitten Linuxinkin kanssa Mikkisoft-suuntaan jos siitä tulisi vaikkapa suosituin vai pysyisikö se ikuisesti tällaisena erilaisena nuorena?
Hmm, en tiedä mistä kiikasti mutta nyt kun asensin uusimman Mintin uusiksi niin ei ollut enää mitään kirjoitussuojaongelmia ntfs-asemalla ja kaikki pelitti. Johtuisiko jotenkin siitä että tälläkertaa pidin ntfs-aseman kiinni asennuksen ajan kun edellisellä kerralla otin varmuudeksi irti etten mene sitä osioidessa sössimään.
Muuten siis toimi kaikki ihan jees paitsi ihme jumitus iski aina kun yritin muuttaa niitä repositoryjen mirroreita vähän läheisemmiksi enkä päässyt niitä muuttamaan. Jämppäsi vaan se ikkuna siihen kun painoin mirroriin jotka oletuksena oli jonnekin jenkkeihin ja sen joutui väkivalloin sulkemaan.
Viimeksi muokattu:
Hyvinkin voisi tehdasasennettuna tulla tarjolle jotain mainoksilla ja tekoälyllä höystettyä pasketta. Mutta niin kauan kun bootloaderit on avoimia, ei oikein mikään voi estää asentamasta niihin jotain mieluisampaa. Vaihtoehdot tuskin tulee mihinkään katoamaan. Onhan vaikkapa Ubuntu jo mennyt monen makuun liiaksi sinne "Microsoft-suuntaan". Tämän seurauksena Ubuntusta haarautunut Mint on ainakin foorumeilla suositumpi kuin Ubuntu itse.
Niin juu tietty kunhan on jotain parempaa distroa aina tarjolla niin se käyttäjien jaloilla äänestys pitänee sen pahimman kehityksen sitten aisoissa. Toteutuu sellainen evoluutio missä parhaat ominaisuudet jää eloon ja paske kuolee pois. Windowsin kanssahan tätä mahdollisuutta ei oikein siinä mielessä ole, että kotikäyttäjä sen paskewindowsin voisi helposti vaihtaa toiseen Windowsiin jossa ei sitä pasketta ole (jos yritysversioita ei lasketa).
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 968
Itse olen ainakin päivittäisessä konekäytössä pärjännyt Fedoralla ihan hyvin nyt noin puolisen vuotta. Jopa pelaaminen Steamin kautta on onnistunut pääsääntöisesti ja vastaan ei oikeastaan ole tullut kuin kaksi peliä, Quantum Beak joka ei toiminut, tuokin kyllä lähti käyntiin, mutta hiiri ei pysynyt lukittuna pelin näyttöön vaan vaelti vähän väliä viereisellä ja sitten Black Mesa joka oli joko täynnä pahoja grafiikka bugeja tai vaihtoehtoisesti kaatuili puolentunnin välein riippuen koittiko natiivilla versiolla vai protonilla pelata. Muissa peleissä on ollut lähinnä parissa sopivan proton version löytämistö. Eli kyllä sinäänsä on posiviitinen yllätys ollut Linux.
Alensia
Custom-titteli
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 277
WSL:ssä pyörii Ubuntu ja VirtualBoxissa / Hyper-V:ssä RHEL:iä, yhdessä läppärissä Alma Linux, viimeinen siis ainoa GUI-versio. Kaikissa on puolensa, niin hyvässä kuin pahassa. Siinä missä tietysti Windowsilla (10, ja Server 2016-2025) sekä tietty macOS:lla. Tykkään että työkalupakissa on useampi vempele, joita voi vaihdella vähän käyttötarkoituksen ja mieltymysten mukaan. Nyt tosin mietin tuon WSL-ubuntun korvaamista jollain RHEL-pohjaisella..
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 498
Tässähän se suurin syy tulee miksei Linux menesty työpöydällä. Miljoona distroa ja mikään ei yleisty
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 968
Tästä olen kyllä samaa mieltä. Linux kentän hajonta on taakka myös kehittäjille koska vaihtoehdot on testaaminen miljoonalla eri kombinaatiolla tai sitten kevyempänä versiona jätät GUIn kokonaan pois niin se toimii ehkä varmennin isommalla joukolla. Argumentti että tällaisessa valinnan vapaudessa hyvät ideat kantaa ja huonot ei ei kyllä pidä paikkaansa myöskään tai jos pitää niin tavattoman hitaasti ne huonot kuihtuu.
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 3 077
Se nyt on lopoujenlopuksi aika sama minkä asennat kun se kaikissa åyörii. Pitäytyy mainstream versioissa niin pärjää oikein hyvin.
Ei tarvitse Archia tms asennella, fesora (tai jopa Ubuntu) niin päejää oikein hyvin
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 498
Pyörii jos pyörii, mutta se ei ollut edes viestin pointti. Linuxin yleistymisen estää miljoona distroa, ei normi käyttäjää kiinnosta fedora tai ubuntu se haluaa Linuxin mutta tällä hetkellä mitään defactoa ei ole. Sitten vielä jos kyselee apuja, löytyy joka distrolle omat kannattajat jotka kertoo juuri tämä distro on paras ja sivussa haukkuu muut. Normi käyttäjän on helpompi palata takas windowsiin ootteleen josko se Linuxin yleistyminen alkas vähä myöhemmin
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Normikäyttäjän on muutenkin parempi pysytellä siinä Windowsissa, tai vaihtaa macOSiin jos ei ole kiinnostusta tai kykyä selvittää miten asiat toimii.
Totuus on se että ei ole olemassakaan mitään "Linuxia" mihin siirtyä ja odottaa että kaikki toimii niinkuin ennenkin, eikä sellaista tule. Eikä kukaan tule pitelemään kädestä jos ei omaa viitseliäisyyttä löydy rahtuakaan. Sillä Windowsin "vaivattomuudella" on hintansa, kuten on myös Linuxien vapaudella. Valinta tehdään maksuhalukkuuden ja -kyvykkyyden mukaan, oli se kylmää käteistä, omaa aikaa tai vaivannäköä.
Canonical on koittanut vuosia rakennella omaa aidattua puutarhaansa à la Apple käyttäen Linuxia pohjana, mutta open source maailma ei vain toimi sillä tavalla, ja tuloksena on lähinnä polarisoituminen Ubuntu-fanien ja muiden Linux-käyttäjien välillä.
Jos joku korporaatio tai säätiö jolla on pinkkaa heittää rahaa taivaalle joskus jonkun nautakarjakäyttiksen Linuxin päälle rakentaa niin lopputulos tulee olemaan jotakin ChromeOS - Android-linjalla. Ja jos aakkosfirma rahoineen ei ole saanut tehtyä kuin läpeensä umpimuuratun läjän tuotsta ja alkeellisen surffilautakäyttiksen, niin en pidättelisi henkeä että mitään tavis"Linuxia" tulee omana elinaikana.
Mun mielestä hyvän kuvan siitä normikäyttäjästä saa katselemalla foorumin ketjuja, missä kysellään ongelmista. Tämä on ATK-foorumi, joten käyttäjien voisi olettaa olevan keskiverto kuluttajaa paremmalla osaamistasolla, silti suuri osa apua kysyvistä ei osaa/ymmärrä kertoa puoliakaan relevanteista asioista ongelman ratkaisuun. Käännätte tämän Linuxiin siirtymiseen, niin ollaan vielä enemmän ulapalla kun perinteisen windowsin kanssa. Apuja on vaikea kysyä/löytää, jos ei ole yhtään perillä linuxista. Erilaisia termejä on loputtomasti ja osa eri distroihin sidottuja. Ensimmäisenä nyyppä alkaa miettimään: ”Mikä on distro? Asensin linuxin kun gam3rNeRd666 sanoi youtubessa että saa lisää fps quakeen”
Tyyppi googlettelee hetken lukien eri linux-keskusteluja ja luultavammin on vaan enemmän sekaisin miettien:
”Mikä on apt ja miksi se on paskaa dnf verrattuna?”
”Mikä on kernel?”
”Mitä tarkoittaa repo ja miten niitä lisätään?”
”miten asennetaan gentoo?”
JNE.
Enkä tällä tarkoita, että linuxia pitäisi alkaa muokkaamaan pakolla mihinkään tiettyyn muottiin, mutta jos puhutaan oikeasti peruskäyttäjistä niin täysin nollista ilman läheisen IT-tukihenkilön apua siirtyminen windowsista pääsääntöiseksi linux-käyttäjäksi on todella pitkä ja kivinen tie. Alkaen nyt vaikka ihan niin yksinkertaisesta asiasta kun sen asennustikun tekemisestä ja siltä boottaamisesta. Linuxin asennus, josta päästään yllä olevaan termihelvettiin ja linuxin ”pirstaloituneeseen” maailmaan, missä ihan jokaiseen asiaan muuttujia on miljoonia. Oikealle peruskäyttäjälle tää on lähes varmasti tekemätön paikka, jos vaihtoehtona on hakea kone marketista ja laittaa töpseli seinään, jonka jälkeen ollaan ”tutussa” windows ympäristössä. Monella atk-harrastajalla on hyvin vääristynyt kuva siitä minkälainen on tietokoneen ”peruskäyttäjä”. Siinä on se todellinen este Linuxin yleistymiselle. Itse toivoisin linuxin yleistymistä työpöytäkäytössä, mutta se ei ole ymmärtääkseni mikään prioriteetti kehittäjien keskuudessa.
Ajatuksena itsellä oli taas kokeilla siirtymistä linuxiin, mutta saa nähdä kuinka pitkään selviää tällä kertaa ennen kun törmää seinään jonkun ongelman kanssa
Kai se suurin syy kuitenkin on se, että kaupasta ostetussa tietokoneessa ei ole asennettuna Linuxia. Siihen taas on varmaan useita syitä, joista yksi lienee se, että tyypillinen ostaja haluaa sen mikä on ennenkin ollut, mikä tutuilla on ja mikä on muutoinkin tuttu. Samahan se on puhelimissakin, mahdollisilla moderneilla käyttöjärjestelmillä oli etsikkoaikansa ja siihen ei mm. Windows Phone ehtinyt mukaan ja lisäksi oli vanhaa painolastia mainetta haittaamassa. Suurelle osalle käyttäjistä aivan riittävä Chrome OS ei kelpaa, vaikka hinta ei ole esteenä. MacOS ei kelpaa, vaikka itse tietokoneet olisivat kuinka hyviä ja näyttäviä. Näiden puhelinversiot sen sijaan dominoivat omia markkinoitaan suvereenisti. Joillakin markkina-alueilla (Yhdysvallat) macOS tosin on ihan relevamtii, mutta silti kyse ei ole maailmanlaajuisesta ilmiöstä ja syyt eivät ole suoraan vietävissä muualle.
Eihän Linux ole edes servereissä mikään kaikkivaltias vaikka selkeästi suurin onkin. Windows-palvelimia kun on suhteessa enemmän kuin macOS-koneita läppärien/pöytäkoneisen joukossa.
En jaksa itse uskoa tilanteen tästä merkittävästi muuttuvan niin kauan kuin koteihin ostetaan tietokoneita tekemään samoja juttuja kuin nykyään, suurin piirtein samoilla toimintatavoilla. Muutos voi tulla, mikäli koneiden käyttötavoissa tapahtuu merkittävä muutos, mutta edes ChromeOS:n kohdalla se ei vielä riittänyt.
Joskus olen miettinyt, että läppärin voisikin kotona syrjäyttää televisio, mutta hirveästi eivät valmistajat ole siihen suuntaan niiden käyttöjärjestelmiä vieneet. Esimerkiksi ainakin Roku OS, LG:n WebOS ja Samsungin Tizen ovat "Linuxeja", joten siinä mielessä voisivat olla se Windowsin korvaava Linux.
- Liittynyt
- 30.03.2021
- Viestejä
- 495
Onhan noita korporaatioiden tai säätiöiden tuottamia jakeluita mitkä edesauttavat Linuxin yleistymistä, mutta minkään muun kuin ChromeOS kanssa ei ole oikein päästy markettitasolle mikä on peruskäyttäjän näkökulmasta se suurin este. Mainittavia muita em. ja Ubuntun lisäksi esim.
System76 - Pop!OS, S76 myy laitteita omassa verkkokaupassaan mielestäni on etu että he myyvät rautaa ja käyttis on kaikille avoin.
Steam - SteamOS, Tämä on ollut steamdeckin kanssa yksi isoimmista Linuxin yleistymisen vauhdittajista.
Fedora - Esimerkiksi Lenovon läppäreitä saa esiasennetulla Fedoralla tehtaalta, tämäkään ei markettitasolla mutta mahdollisuus siihen että käyttäjä saa hankittua toimivan linux koneen ilman omia toimenpiteitä on aina edistysaskel.
Ehkä EU joka on muutenkin hanakas puuttumaan markkinatalouden toimintaan ohjaamalla elektroniikkajättejä vaatimuksilla avoimuudesta, voisi vihdoin puuttua myös tähän epäkohtaan ja vaatia vaikka että kaupasta ostettavassa laitteessa on oltava aito mahdollisuus käyttöjärjestelmän valintaan. Yksi mahdollinen toteutustapa voisi olla että ensimmäisellä bootilla tulisi joku käyttöjärjestelmä valintaikkuna, josta valittaisiin haluttu ja sen jälkeen joku netinstalleri hoitaisi loput. Tai muulla vastaavalla tavalla. Joku tämmöinen järjestely voisi pakottaa valmistajat tekemään Linuksiin siirtymisestä sen verta helppoa että se aidosti edistäisi yleistymistä.
System76 - Pop!OS, S76 myy laitteita omassa verkkokaupassaan mielestäni on etu että he myyvät rautaa ja käyttis on kaikille avoin.
Steam - SteamOS, Tämä on ollut steamdeckin kanssa yksi isoimmista Linuxin yleistymisen vauhdittajista.
Fedora - Esimerkiksi Lenovon läppäreitä saa esiasennetulla Fedoralla tehtaalta, tämäkään ei markettitasolla mutta mahdollisuus siihen että käyttäjä saa hankittua toimivan linux koneen ilman omia toimenpiteitä on aina edistysaskel.
Ehkä EU joka on muutenkin hanakas puuttumaan markkinatalouden toimintaan ohjaamalla elektroniikkajättejä vaatimuksilla avoimuudesta, voisi vihdoin puuttua myös tähän epäkohtaan ja vaatia vaikka että kaupasta ostettavassa laitteessa on oltava aito mahdollisuus käyttöjärjestelmän valintaan. Yksi mahdollinen toteutustapa voisi olla että ensimmäisellä bootilla tulisi joku käyttöjärjestelmä valintaikkuna, josta valittaisiin haluttu ja sen jälkeen joku netinstalleri hoitaisi loput. Tai muulla vastaavalla tavalla. Joku tämmöinen järjestely voisi pakottaa valmistajat tekemään Linuksiin siirtymisestä sen verta helppoa että se aidosti edistäisi yleistymistä.
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 3 077
Ei nyt välttämättä edes tälläistä tarvittaisi, vaan mahdollisuus (tai vaikka sitten EU:n pakotus) että koneen saisi ostettua ilman käyttistä.
Lenovo tämän taitaa jo ainakin osalla tuotteista sallia samalla kun mahdollisuus valita Fedora/ubuntu valmiiksi asennettuna. Frameworkilta saa koneen ilman käyttistä, tosin eivät ainakaan tällä hetkellä tarjoa mahdollisuutta saada konetta valmiiksi Linuxilla.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 545
Niitä on vaan naurettavan helppo testaa nykyään, niin mikä estää? Itse testasin viimeisimmällä "kierroksella" Poppia ja Nobaraa ja Nobara tuntui modernimmalta ja "vaan toimii", joten se valikoitui joka myllyyn. Nyt siitä on tulossa vielä rolling release, niin ei tarvi ees mietetiä päivityksiä pahemmin. Tosin ei se ole ennenkään ollut kovin korkea kynnys ajaa joku 3-4 komentoa ennen upgradea. Yhdelle koneista tehnyt sen nyt joku 5 kertaa ilman suurempia ongelmia.
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 1 545
Päivityksille on useimmissa distroissa ihan GUI ja notifikaatiot. Mitään ei tosin ole pakko tehdä, joten tiedä sitten mihin tarvii tietää mikä on apt tai dnf tai kernel tai repo. Näin yksinkertaistettuna. Toki itsekin mielummin asentelen monet jutut dnf:llä, mut mikään pakko ei ole. Itse tykkään ainakin customoida about kaiken mitä jaksaa, joten vakio-ohjelmat menee vaihtoon samantien aina (musasoittimet, terminalit ja file managerit jne).Mun mielestä hyvän kuvan siitä normikäyttäjästä saa katselemalla foorumin ketjuja, missä kysellään ongelmista. Tämä on ATK-foorumi, joten käyttäjien voisi olettaa olevan keskiverto kuluttajaa paremmalla osaamistasolla, silti suuri osa apua kysyvistä ei osaa/ymmärrä kertoa puoliakaan relevanteista asioista ongelman ratkaisuun. Käännätte tämän Linuxiin siirtymiseen, niin ollaan vielä enemmän ulapalla kun perinteisen windowsin kanssa. Apuja on vaikea kysyä/löytää, jos ei ole yhtään perillä linuxista. Erilaisia termejä on loputtomasti ja osa eri distroihin sidottuja. Ensimmäisenä nyyppä alkaa miettimään: ”Mikä on distro? Asensin linuxin kun gam3rNeRd666 sanoi youtubessa että saa lisää fps quakeen”
Tyyppi googlettelee hetken lukien eri linux-keskusteluja ja luultavammin on vaan enemmän sekaisin miettien:
”Mikä on apt ja miksi se on paskaa dnf verrattuna?”
”Mikä on kernel?”
”Mitä tarkoittaa repo ja miten niitä lisätään?”
”miten asennetaan gentoo?”
JNE.
Enkä tällä tarkoita, että linuxia pitäisi alkaa muokkaamaan pakolla mihinkään tiettyyn muottiin, mutta jos puhutaan oikeasti peruskäyttäjistä niin täysin nollista ilman läheisen IT-tukihenkilön apua siirtyminen windowsista pääsääntöiseksi linux-käyttäjäksi on todella pitkä ja kivinen tie. Alkaen nyt vaikka ihan niin yksinkertaisesta asiasta kun sen asennustikun tekemisestä ja siltä boottaamisesta. Linuxin asennus, josta päästään yllä olevaan termihelvettiin ja linuxin ”pirstaloituneeseen” maailmaan, missä ihan jokaiseen asiaan muuttujia on miljoonia. Oikealle peruskäyttäjälle tää on lähes varmasti tekemätön paikka, jos vaihtoehtona on hakea kone marketista ja laittaa töpseli seinään, jonka jälkeen ollaan ”tutussa” windows ympäristössä. Monella atk-harrastajalla on hyvin vääristynyt kuva siitä minkälainen on tietokoneen ”peruskäyttäjä”. Siinä on se todellinen este Linuxin yleistymiselle. Itse toivoisin linuxin yleistymistä työpöytäkäytössä, mutta se ei ole ymmärtääkseni mikään prioriteetti kehittäjien keskuudessa.
Ajatuksena itsellä oli taas kokeilla siirtymistä linuxiin, mutta saa nähdä kuinka pitkään selviää tällä kertaa ennen kun törmää seinään jonkun ongelman kanssa
Mun mielestä hyvän kuvan siitä normikäyttäjästä saa katselemalla foorumin ketjuja, missä kysellään ongelmista. Tämä on ATK-foorumi, joten käyttäjien voisi olettaa olevan keskiverto kuluttajaa paremmalla osaamistasolla, silti suuri osa apua kysyvistä ei osaa/ymmärrä kertoa puoliakaan relevanteista asioista ongelman ratkaisuun. Käännätte tämän Linuxiin siirtymiseen, niin ollaan vielä enemmän ulapalla kun perinteisen windowsin kanssa. Apuja on vaikea kysyä/löytää, jos ei ole yhtään perillä linuxista. Erilaisia termejä on loputtomasti ja osa eri distroihin sidottuja. Ensimmäisenä nyyppä alkaa miettimään: ”Mikä on distro? Asensin linuxin kun gam3rNeRd666 sanoi youtubessa että saa lisää fps quakeen”
Tyyppi googlettelee hetken lukien eri linux-keskusteluja ja luultavammin on vaan enemmän sekaisin miettien:
”Mikä on apt ja miksi se on paskaa dnf verrattuna?”
”Mikä on kernel?”
”Mitä tarkoittaa repo ja miten niitä lisätään?”
”miten asennetaan gentoo?”
JNE.
Enkä tällä tarkoita, että linuxia pitäisi alkaa muokkaamaan pakolla mihinkään tiettyyn muottiin, mutta jos puhutaan oikeasti peruskäyttäjistä niin täysin nollista ilman läheisen IT-tukihenkilön apua siirtyminen windowsista pääsääntöiseksi linux-käyttäjäksi on todella pitkä ja kivinen tie. Alkaen nyt vaikka ihan niin yksinkertaisesta asiasta kun sen asennustikun tekemisestä ja siltä boottaamisesta. Linuxin asennus, josta päästään yllä olevaan termihelvettiin ja linuxin ”pirstaloituneeseen” maailmaan, missä ihan jokaiseen asiaan muuttujia on miljoonia. Oikealle peruskäyttäjälle tää on lähes varmasti tekemätön paikka, jos vaihtoehtona on hakea kone marketista ja laittaa töpseli seinään, jonka jälkeen ollaan ”tutussa” windows ympäristössä. Monella atk-harrastajalla on hyvin vääristynyt kuva siitä minkälainen on tietokoneen ”peruskäyttäjä”. Siinä on se todellinen este Linuxin yleistymiselle. Itse toivoisin linuxin yleistymistä työpöytäkäytössä, mutta se ei ole ymmärtääkseni mikään prioriteetti kehittäjien keskuudessa.
Ajatuksena itsellä oli taas kokeilla siirtymistä linuxiin, mutta saa nähdä kuinka pitkään selviää tällä kertaa ennen kun törmää seinään jonkun ongelman kanssa
Kuten tuossa jo aikasemmin sanottiin että ei noilla apt, dnf, kernel ja repo hommilla pahemmin mitään väliä ole peruskäyttäjälle eikä edes vähän vakavemmallekkaan käyttäjälle. Noi ovat enemmänkin Windows fanejen väitteitä saada porukka luopumaan ajatuksesta siirtymään pois heidän lemppari järjestelmään. Eli yritetään pelotella että linux on vaikea vaikka oikeasti homma on toisinpäin.
Mutta isoin ongelma linuxin yleistymiseen on että ei tavikset osaa linuxia asentaa kuin ei myöskään windowsiakaan. Ja mitä tässä olen monelle tavikselle asennellut Fedora KDE ja Linux Mintiä riippuen vähän koneesta niin hyvin tyytyväisiä olleet Windows 10 ja 11 jälkeen ja hyvin käyttö on sujunut.
Kun vaikka Windows fanit väittävät niin vaikka Linux Mint, Fedora KDE ja moni muu distro on helpompi asentaa ja käyttää kuin Windows.
Ja kun tutustuu hyvin viilattuihin KDE Plasmaan ja/tai Cinnamoniin niin et vaan edes halua palata enää Windowsiin. Kaikki vaan toimii, ei ajureiden asenteluja, ohjelmien asentaminen on helppoa ja nopeaa sekä turvallistakin, ei ohjelmien/palveluiden pakkosyöttämistä ja järjestelmä on nopeasti reakoiva jopa todella vanhallakin koneella.
Mitä tulee Windowsin helppouteen niin nykyään se pakka vasta sekaisin onkin. Youtubekin on nykyään täynnä videoita mikä WIndows versio kannattaa asentaa että saat mahdollisimman vähän debloattia ja näitä datan keräämis hommia. Sekä millä saadaan eniten FPS:iä.
Tästä esim Brianin (Tech Yes Cityn) videoita aiheesta:
Ja laitetaas tähän Mental Outlawin uusi video mikä näyttää/kertoo Linux distron valinnasta, usb-tikun luonnista, distron testaamisesta sekä asentamisesta ja kuinka ohjelmat asennetaan.
How To Switch to Linux (From Windows)
In this video I discuss how to switch to Linux to help the new comers that PewDiePie has redpilled about the based penguin OS.
odysee.com
Tai Tunnelin video kuinka saada Fedora asennuksen jälkeen käyttökuntoon:
Eli kuinka asentaa media codecit jotka eivät tule Fedoran mukana.
Ja kyllä Fedora media codecit asennetaan terminaalista, mutta muuhun sitä ei sitten tarvitakkaan.
Itse olen nyt ollut linux käyttäjä puoltoista vuotta, niin terminaalia piti opetella vasta kun linux serverin laitoin pystyyn. Mutta jostain syystä vaihtajia Windows fanit pelottelee aina tuolla terminaalilla, vaikka WIndowsissa CMD/Powershellillä myös joutuu tekemään useinta juttuja. Mutta se on jotenkin aivan eri asia
Mainitaan lopuksi mitä käyttiksiä tässä taloudessa pyörii: Fedora 42 KDE, OpenSuse, Fedora 42 Server (sen sisällä Ubuntu Server VM ja Windows 10 VM), Ubuntu, Haiku ja GhostBSD.
Kuten tuossa jo aikasemmin sanottiin että ei noilla apt, dnf, kernel ja repo hommilla pahemmin mitään väliä ole peruskäyttäjälle eikä edes vähän vakavemmallekkaan käyttäjälle. Noi ovat enemmänkin Windows fanejen väitteitä saada porukka luopumaan ajatuksesta siirtymään pois heidän lemppari järjestelmään. Eli yritetään pelotella että linux on vaikea vaikka oikeasti homma on toisinpäin.
Mutta isoin ongelma linuxin yleistymiseen on että ei tavikset osaa linuxia asentaa kuin ei myöskään windowsiakaan. Ja mitä tässä olen monelle tavikselle asennellut Fedora KDE ja Linux Mintiä riippuen vähän koneesta niin hyvin tyytyväisiä olleet Windows 10 ja 11 jälkeen ja hyvin käyttö on sujunut.
Kun vaikka Windows fanit väittävät niin vaikka Linux Mint, Fedora KDE ja moni muu distro on helpompi asentaa ja käyttää kuin Windows.
Ja kun tutustuu hyvin viilattuihin KDE Plasmaan ja/tai Cinnamoniin niin et vaan edes halua palata enää Windowsiin. Kaikki vaan toimii, ei ajureiden asenteluja, ohjelmien asentaminen on helppoa ja nopeaa sekä turvallistakin, ei ohjelmien/palveluiden pakkosyöttämistä ja järjestelmä on nopeasti reakoiva jopa todella vanhallakin koneella.
Mitä tulee Windowsin helppouteen niin nykyään se pakka vasta sekaisin onkin. Youtubekin on nykyään täynnä videoita mikä WIndows versio kannattaa asentaa että saat mahdollisimman vähän debloattia ja näitä datan keräämis hommia. Sekä millä saadaan eniten FPS:iä.
Tästä esim Brianin (Tech Yes Cityn) videoita aiheesta:
Ja laitetaas tähän Mental Outlawin uusi video mikä näyttää/kertoo Linux distron valinnasta, usb-tikun luonnista, distron testaamisesta sekä asentamisesta ja kuinka ohjelmat asennetaan.
How To Switch to Linux (From Windows)
In this video I discuss how to switch to Linux to help the new comers that PewDiePie has redpilled about the based penguin OS.
Tai Tunnelin video kuinka saada Fedora asennuksen jälkeen käyttökuntoon:
Eli kuinka asentaa media codecit jotka eivät tule Fedoran mukana.
Ja kyllä Fedora media codecit asennetaan terminaalista, mutta muuhun sitä ei sitten tarvitakkaan.
Itse olen nyt ollut linux käyttäjä puoltoista vuotta, niin terminaalia piti opetella vasta kun linux serverin laitoin pystyyn. Mutta jostain syystä vaihtajia Windows fanit pelottelee aina tuolla terminaalilla, vaikka WIndowsissa CMD/Powershellillä myös joutuu tekemään useinta juttuja. Mutta se on jotenkin aivan eri asia
Mainitaan lopuksi mitä käyttiksiä tässä taloudessa pyörii: Fedora 42 KDE, OpenSuse, Fedora 42 Server (sen sisällä Ubuntu Server VM ja Windows 10 VM), Ubuntu, Haiku ja GhostBSD.
Kaikki on hyvin niin kauan kun kaikki toimii suoraan. Sitten kun tulee ongelmia niin terminaali loitsiminen on pakollista. Joka ikinen kerta oma linuxin käyttö on kaatunut siihen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tulee ongelma X, oli se sitten äänien rasahtelu kuulokeissa tasaisin väliajoin, selaimen stutterointi skrollatessa, toisen näytön kuvan vilkkuminen / pätkiminen, dota2 kaatuminen (ja samalla koko PC:n halvaantuminen) tai kun joku laite ei toimikaan suoraan kytkemällä. Kun ei syvempää osaamista ole, niin vaihtoehtona on koittaa googlettaa joku jolla on samanlaista ongelmaa (ja törmätä tähän termihelvettiin + kaulapartanörttien väittelyyn linuxin eri vaihtoehdoista) ja arpapelillä lähteä heittämään terminaaliin komentoja joita ei ymmärrä tai vaihtaa takaisin winukkaan. Luonnollisesti itseä ei ainakaan kiinnosta laittaa terminaaliin mitään sellaista minkä toimintaa en ymmärrä lainkaan. Fedoraan jouduin lisäämään repoja, kun vakiopaketeista puuttui niin paljon softia. Ohjeita jos etsit, niin omalla kokemuksella lähes poikkeuksetta käytetään terminaalia asioiden tekemiseen, eikä mitään GUI sovelluskauppaa.
Omat kokeilut vuosien varrella on olleet Ubuntu, Slackware(joskus sata vuotta sitten jonnena), fedora, Manjaro jne. Kaikki suht vähällä käytöllä, paitsi fedora jota käytin pääkäyttiksenä n. 6 vai 7kk.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 968
Oma kokemukseni tästä on kyllä hieman eri, nimim. yksi lubuntu läppäri veti distron versiopäivityksessä itsensä niin jumiin ettei nyt sitten enää halua mitään päivityksiä asentaa.
Alensia
Custom-titteli
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 277
Eipä tuo repojen lisääminenkään mitään rakettitiedettä ole, toki pitää muistaa varovaisuus siinä ettei nyt ihan mitä tahansa lisäile. Ohjelmia asennellessa myös dependencyt voivat tuoda tuon eteen, niin kannattaa tutustua, eikä pelätä/vieroksua.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 968
Tuossa tutustumisessa pitää vaan muistaa erottaa se harrastuneisuus/työ sekä tavan käyttäjät. Esim itsestäkin on tullut vahemminten vähän laiska sen ei pakollisen värkkäämisen suhteen kun on tullu vanhemmaksi ja vapaata aikaa ei ole tolkuttomasti käyttää säätämiseen. Ei tavan tietokoneen käyttäjä useinkaan jaksa penkoa tuntitolkulla nettiä etsiäkseen vastausta johonkin mystiseen ongelmaan. Sitten kun se ongelma on ratkaistu niin ne opit kerkiää pyyhkiytyä mielestä siinä välissä kun niitä seuraavan kerran tarvii koska toistoa ei tule riittävästi ja taas on kauhea etsintä edessä.
- Liittynyt
- 30.03.2021
- Viestejä
- 495
Täähän oli hyvä video, sivusi tosa vähän kaikkia syitä miksi en henkilökohtaisesti ikinä oppinut pitämään Fedorasta, debian pohjaisten järjestelmien aptista, tai Gnomesta. Dnf on mielestäni kyllä hyvä paketinhallintatyökalu. Asensin ton Nobaran virtuaalikoneelle ja vaikuttaa ihan hyvältä, KDE oletustyöpöytänä ja kaikki tuo Fedoran aiheuttama ensiasennuksen jälkeinen tunkkaaminen jää pois. Voisi jopa sanoa että ihan plug and play jakelu. Mutta perus Fedoraan verrattuna jopa Archissa on ollut itselle vähemmän ensiasennuksen jälkeistä säätöä. Esim. mainitsemansa power-profiles-daemon, Archinstallissa voi määritellä additional packages johon joka kerta laitan tuon plus tietyt muut mitä tarvin, Archinstall on ehdottomasti paras installeri valinnanvapaudeltaan kaikista noista mitä olen kokeillut. Siinä voi jo määritellä asiat niin hyvin että asennuksen jälkeen ei tarvi kuin vaihtaa dark theme päälle ja kovaa ajoa.
Joo eipä se olekaan jos on yhtään perehtynyt. Alkuperäinen kommentti repoista yms liittyi täysin perukäyttäjä facebook-mummeliin tai vastaavalla tasolla olevaan ei atk-harrastajaan, joka heitettäisiin kylmiltään linuxia käyttämään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Onko sillä nyt kovin isoa eroa naputteletko ne installerista vai asennuksen jälkeen. Aikalailla sama vaiva molemmissa. Fedoran asennin nyt ei vaan kysy oikeastaan muuta kuin mihin asennetaan ja mitä laitetaan käyttäjänimeksi. Se on ihan vain valinta tehdä asennus mahdollisimman suoraviivaiseksi.
Fedorastakin löytyy se everything-installer, jossa käsittääkseni saa valita mitä asentaa, mutta enpä ole kokeillut. Jos nyt kokee että se käyttis pitää olla heti asennuksen jälkeen valmis, niin ehkäpä tuon kanssa pääsee tavoitteeseen. En nyt tosin ymmärrä tuota tavoitetta, kun se normaali Fedora on vartissa laitettu käyttökuntoon.
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 3 077
Fedoran Anaconda vaan on suoraan sanottuna yksi paskimmista installerista mitä löytyy.
Meidänkin projekti on vaihtamassa FyraLabsin (mm Terra repo / Ultramarine tekijöiden) Readymade asennusohjelmaan. Gnome imagessa tuo on jo toiminnassa, KDE puoli vaatii vielä työtä
Meidänkin projekti on vaihtamassa FyraLabsin (mm Terra repo / Ultramarine tekijöiden) Readymade asennusohjelmaan. Gnome imagessa tuo on jo toiminnassa, KDE puoli vaatii vielä työtä
Uutiset
-
Qualcomm julkisti Snapdragon Wear Elite -alustan puettaviin laitteisiin
3.3.2026 00:41
-
Lenovo esitteli MWC:ssä konseptitason Legion Go Foldin ja ThinkBook Modular AI PC:n
3.3.2026 00:19
-
AMD julkaisi Ryzen AI 400 -sarjan prosessorit työpöydälle
2.3.2026 19:55
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 595.71 -ajurit näytönohjaimilleen
2.3.2026 19:15
-
Applen iPhone ja iPad on valittu ensimmäisiksi NATO-hyväksytyiksi kuluttajalaitteiksi
2.3.2026 18:27
