Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[love_doctor]

Mitä nyt se että Androidissa on DRM integroituna melkoisen syvälle rautaa myöten, kuten ylempänä jo tuotiin esille.

Lisäksi Android on Linux-kerneliin perustuva käyttöjärjestelmä, ei enempää eikä vähempää. Siinä ei ole kernelin lisäksi oikeastaan mitään yhteistä minkään Linux-käyttöjärjestelmäksi ymmärretyn kanssa, C-kirjasto, userland, initit, graafinen ympäristö, aivan kaikki on erilaista. Jopa kernelissa on moduleita ja optioita joita ei missään muualla käytetä.

Vertaaminen ihmisten tietokoneissaan käyttämiin Linux distroihin on täysin hedelmätöntä.

Androidien kerneliä on kyllä tuotu Project Treblen yms. yritysten myötä lähemmäs mainlinea. En muista uusinta lukua, mutta 2018 artikkelin mukaan Android Common Kernel oli vain noin 6500 riviä mainline-kernelin päälle. Tuossa luki että "The eventual plan is to push thatto zero, but there are a number of issues to deal with still, including solvingproblems with priority inheritance in binder, getting energy-awarescheduling into the mainline, and upstreaming the SDCardFS filesystem bridge". Eli aika lailla esim. videotoistoon suoraan liittymättömiä juttuja.

Nuo valmistajakohtaiset laiteajurit ja hienosäädöt yleensä noudattavat jotain valmista rajapintaa, joten vaikka niistä tulisi miljoonia rivejä lisää, niillä ei ole sen perusytimen toimintaan erityisesti vaikutusta. Androideissahan joku valmistaja on voinut tehdä paljonkin lisää koodia, mutta esim. yleinen videotoiston toimivuus riippunee siitä, mikä on se yhteinen osuus eri laitteissa.

Noissa muissakin palikoissa idea on, että osat ovat ainakin jossain määrin vaihdettavia ja Androidissahan se juttu on, että ne alunperin tekivät vähemmän. Esim. libc:n kuuluisi toimia lähes identtisesti. Vähän eksoottisempi init tuskin tekee mitään enempää kuin systemd. Korkeammalla tasolla sitten alkaakin olla aika erilaisia rajapintoja.

 

[Barbarossa]

Androidien kerneliä on kyllä tuotu Project Treblen yms. yritysten myötä lähemmäs mainlinea. En muista uusinta lukua, mutta 2018 artikkelin mukaan Android Common Kernel oli vain noin 6500 riviä mainline-kernelin päälle. Tuossa luki että "The eventual plan is to push thatto zero, but there are a number of issues to deal with still, including solvingproblems with priority inheritance in binder, getting energy-awarescheduling into the mainline, and upstreaming the SDCardFS filesystem bridge". Eli aika lailla esim. videotoistoon suoraan liittymättömiä juttuja.

Nuo valmistajakohtaiset laiteajurit ja hienosäädöt yleensä noudattavat jotain valmista rajapintaa, joten vaikka niistä tulisi miljoonia rivejä lisää, niillä ei ole sen perusytimen toimintaan erityisesti vaikutusta. Androideissahan joku valmistaja on voinut tehdä paljonkin lisää koodia, mutta esim. yleinen videotoiston toimivuus riippunee siitä, mikä on se yhteinen osuus eri laitteissa.

Noissa muissakin palikoissa idea on, että osat ovat ainakin jossain määrin vaihdettavia ja Androidissahan se juttu on, että ne alunperin tekivät vähemmän. Esim. libc:n kuuluisi toimia lähes identtisesti. Vähän eksoottisempi init tuskin tekee mitään enempää kuin systemd. Korkeammalla tasolla sitten alkaakin olla aika erilaisia rajapintoja.

Pointti oli että Androidin vertaaminen työpöytä-Linuxeihin on hyödytöntä, niissä on enemmän erilaista kuin samanlaista. Se että jokin toimii ja on mahdollista Androidista ei millään tavalla vahvista tai kumoa toimivuutta distrossa X. Saati päinvastoin. Tiedän että jotkut kovasti haluavat Androidin olevan "Linux" mutta tekniset faktat eivät tätä tue.

Videotoistossa tuo jo esille tuotu DRM on hyvinkin olennainen juttu, esim. jotkut Widevinen tasot edellyttävät TEE:n olemassaoloa ja chain of "trust"ia, eli käytännössä voidaan puhua rautatason estosta laitteen käyttäjän pääsylle dekoodattuun videosisältöön.

 

[Mukava]

Fedora 43 julkaisu vuorossa sitten tänään illemmalla. Tosin eipä tuo nyt hirveästi mitään uutta tuo, etenkin kun KDE 6.5 tulee vasta jälkikäteen, kun KDE:n julkaisuaikataulu osui suoraan Fedoran release freezen kohdalle.

KDE SIG:lla tosin ollut COPR-repo tuolle final-versiolle pystyssä jo reilun viikon.

 

[Barbarossa]

Fedora 43 julkaisu vuorossa sitten tänään illemmalla. Tosin eipä tuo nyt hirveästi mitään uutta tuo, etenkin kun KDE 6.5 tulee vasta jälkikäteen, kun KDE:n julkaisuaikataulu osui suoraan Fedoran release freezen kohdalle.

KDE SIG:lla tosin ollut COPR-repo tuolle final-versiolle pystyssä jo reilun viikon.

Tässä vähän odotellutkin. Oli tuossa tarkoitus laittaa vaimolle vanhaan läppäriin Fedora jo tuossa toissaviikonloppuna kun Win10 tuki päättyi ja rouva halusi päästä siitä eroon. Valmistelin jo USBitikun mutta sitten hoksasin että koneessa on pyörivä kiekko mallia 120GB, ja koska tuo 43:n julkaisukin häämötti jo nurkan takana niin tilasin pienehkön SSD:n ja jäin odottelemaan 43 asennusimagea niin ei tarvitse hetkeen päivitellä.

KDE 6.5 puute ei haittaa kun Cinnamon spiniä kaavailinkin, arvelin että kevyempi ja toimii nätimmin tuossa dual core Haswellissa 8GB muistilla.

 

[EliEli]

Asensin Linux Mintin Windows 10 tilalle.
Windowsissa mulla oli C:n juuressa "Omat"-kansio, jonka alla on kaikki asiakirjat, kuvat, musiikit jne. Jos kopioin ne nyt Linuxiin /user/käyttäjänimeni/ alle, niin onko kaikki silti myös muiden mahdollisten käyttäjätunnusten käytettävissä, kuten ennenkin? Vai tuleeko niihin rajoitus käyttää vain omalla tunnuksellani? Mikäli tulee, niin mikä olisi oikea sijainti kansiolle? Näyttää hirvittävän monimutkaiselta kansiorakenne Windowsiin tottuneelle.

Tuossa jo ohjattiin muualle opiskelemaan lisätietoa, mutta se mitä kannattaa tehdä ja kuinka hankalasti riippuu haluatko että kaikki koneelle koskaan pääsevät käyttäjätunnukset saavat täydet käyttöoikeudet hakemiston tiedostoihin, vai haluatko rajoittaa että vain tietyt käyttäjät saavat (täydet tai jotkut oikeudet).

Jälkimmäisessä tapauksessa pyrkisit lisäämään kaikki haluamasi käyttäjät johonkin samaan käyttäjäryhmään ja tälle ryhmälle antaisit oikeudet tekemääsi hakemistoon ja sen alla oleviin tiedostoihin. Jos taas kaikki saavat kaikki oikeudet, on helpompaa.

Kun tuota Linuxin tiedostojen ja hakemistojen omistajuuksia ja käyttöoikeuksia hieman oppii niin kyllä se alkaa käydä järkeen ja oppii mitä kaikkia tarkkoja rajauksia voi tehdä pääsyissä johonkin hakemistoon ja tiedostoihin. Vähän joutuu kyllä harjoittelemaan esim. chmod komennon käyttöä... En itsekään vieläkään ulkoa muista tarkasti millä numeroilla tai vivuilla saan juuri tietyt oikeudet, pitikö laittaa 5 vai 6 others-ryhmälle tms...

 

[Mukava]

Tässä vähän odotellutkin. Oli tuossa tarkoitus laittaa vaimolle vanhaan läppäriin Fedora jo tuossa toissaviikonloppuna kun Win10 tuki päättyi ja rouva halusi päästä siitä eroon. Valmistelin jo USBitikun mutta sitten hoksasin että koneessa on pyörivä kiekko mallia 120GB, ja koska tuo 43:n julkaisukin häämötti jo nurkan takana niin tilasin pienehkön SSD:n ja jäin odottelemaan 43 asennusimagea niin ei tarvitse hetkeen päivitellä.

KDE 6.5 puute ei haittaa kun Cinnamon spiniä kaavailinkin, arvelin että kevyempi ja toimii nätimmin tuossa dual core Haswellissa 8GB muistilla.

Näyttää torrentit olevan jo tarjolla

Torrent Server for the Fedora Project

 

[love_doctor]

Pointti oli että Androidin vertaaminen työpöytä-Linuxeihin on hyödytöntä, niissä on enemmän erilaista kuin samanlaista. Se että jokin toimii ja on mahdollista Androidista ei millään tavalla vahvista tai kumoa toimivuutta distrossa X. Saati päinvastoin. Tiedän että jotkut kovasti haluavat Androidin olevan "Linux" mutta tekniset faktat eivät tätä tue.

Videotoistossa tuo jo esille tuotu DRM on hyvinkin olennainen juttu, esim. jotkut Widevinen tasot edellyttävät TEE:n olemassaoloa ja chain of "trust"ia, eli käytännössä voidaan puhua rautatason estosta laitteen käyttäjän pääsylle dekoodattuun videosisältöön.

Joo toki näin. Meinasin vaan, että käyttiksen eri tasojen erot ovat tuossa vähän irrelevantteja kun se puuttuva lenkki on oikeastaan se, että DRM-sisältö putkitetaan suoraan nettipiuhasta GPU:n videopiirille suojatusti ja siitä kuva näytölle samaten suojattuna (HDCP). Käyttiksen rooli on tuossa nimenomaan olla sivussa lähes täydellisesti.

 

[Barbarossa]

Joo toki näin. Meinasin vaan, että käyttiksen eri tasojen erot ovat tuossa vähän irrelevantteja kun se puuttuva lenkki on oikeastaan se, että DRM-sisältö putkitetaan suoraan nettipiuhasta GPU:n videopiirille suojatusti ja siitä kuva näytölle samaten suojattuna (HDCP). Käyttiksen rooli on tuossa nimenomaan olla sivussa lähes täydellisesti.

Juu, näinhän ko. ongelmaa koskien. Nuo asiaan vaikuttamattomat erot oli tarkoitettu lähinnä korostamaan yleisellä tasolla sitä että yhteistä näillä alustoilla on aika minimaalisesti.

 

[Jalmos]

Linuxeissa on ilmeisesti monesti sellainen "ominaisuus", että Bluetooth-kuuloke toimii kuulokkeina hyvällä laadulla, mutta jos on setti eli myös mikrofoni, niin laatu on huono. Riippuen siitä, kumpaa moodia haluaa käyttää, tämä pitää ainakin Linux Mintissä siis käydä itse vaihtamassa joka kerta?

Onko tässä eroja eli distrojen välillä tai onko olemassa joku parempi softa, jonka siihen voisi laittaa väliin, joka toimisi paremmin?

 

[Hyrava]

Linuxeissa on ilmeisesti monesti sellainen "ominaisuus", että Bluetooth-kuuloke toimii kuulokkeina hyvällä laadulla, mutta jos on setti eli myös mikrofoni, niin laatu on huono. Riippuen siitä, kumpaa moodia haluaa käyttää, tämä pitää ainakin Linux Mintissä siis käydä itse vaihtamassa joka kerta?

Onko tässä eroja eli distrojen välillä tai onko olemassa joku parempi softa, jonka siihen voisi laittaa väliin, joka toimisi paremmin?

Itselläni ainakin Bluetooth-headset vaihtaa ihan automaattisesti moodia sen mukaan mitä niiden kanssa teen. Esimerkiksi jos kuuntelen jotain nettiradiota tai katselen youtubea, kuulokkeet ovat stereomoodissa mutta esimerkiksi kun liityn teams-kokoukseen, kuulokkeet vaihtavat monoääni + mikrofoni -moodiin. Teams-paltsun jälkeen kun laitan taas vaikka videon pyörimään tai nettiradion takaisin päälle niin luurit vaihtavat taas automaattisesti stereomoodiin. Stereomodessa äänenlaatu on ehkä aavistuksen parempi kuin silloin kun on mono+mikki käytössä. Itselläni käytössä xubuntu ihan oletusääniasetuksilla eli en ole tuon suhteen mitään virityksiä tehnyt.

 

[Jalmos]

Itselläni ainakin Bluetooth-headset vaihtaa ihan automaattisesti moodia sen mukaan mitä niiden kanssa teen. Esimerkiksi jos kuuntelen jotain nettiradiota tai katselen youtubea, kuulokkeet ovat stereomoodissa mutta esimerkiksi kun liityn teams-kokoukseen, kuulokkeet vaihtavat monoääni + mikrofoni -moodiin. Teams-paltsun jälkeen kun laitan taas vaikka videon pyörimään tai nettiradion takaisin päälle niin luurit vaihtavat taas automaattisesti stereomoodiin. Stereomodessa äänenlaatu on ehkä aavistuksen parempi kuin silloin kun on mono+mikki käytössä. Itselläni käytössä xubuntu ihan oletusääniasetuksilla eli en ole tuon suhteen mitään virityksiä tehnyt.

Ja nimenomaan luurit kiinni Bluetoothilla eikä headsetin omalla mokkulalla esim.? Voiko kuulokemalli vaikuttaa, nämä ei Plantronicsit eivät mielestäni sitä automaattisesti tee...