Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[Ryzkis40]

On kyllä mielenkiintoinen tapaus tuokin. Alkaa loppua ideat mistä selitystä hakea.

Ei se sitten suspendiin liittynytkään kun saattoi joskus ihan sammuksista käynnistymisen jälkeenkin tulla coreoireilu. Satuin löytämään Minttipalstalta keskustelun jossa jollain toisellakin toshiba-läppäriläisellä oli samanlainen ongelma ja syyksi paljastui wifi. Ja kas kummaa niinpä tuo core asettuukin heti sillä kun käytän wifin pois päältä. Eipä ihan heti tullut mieleen kyllä moinen.

 

[Barbarossa]

Ei se sitten suspendiin liittynytkään kun saattoi joskus ihan sammuksista käynnistymisen jälkeenkin tulla coreoireilu. Satuin löytämään Minttipalstalta keskustelun jossa jollain toisellakin toshiba-läppäriläisellä oli samanlainen ongelma ja syyksi paljastui wifi. Ja kas kummaa niinpä tuo core asettuukin heti sillä kun käytän wifin pois päältä. Eipä ihan heti tullut mieleen kyllä moinen.

Noniin, eipä kyllä ekana eikä toisenakaan keksinyt alkaa tuota kautta ongelmaa metsästämään.

Onko ehkä intelin wifi? Sellaisten kanssa tullut erinäisiä mystisiä ongelmia mutta tällaista ei ole sattunut. Sen verran huteja niissä että pakko ihmetellä mistä se intelin maine laadun takeena oikein tulee.

 

[4000XT]

Linus ja Linus ja rakensivat koneen johon asennetaan Linux.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mfv0V1SxbNA&pp=ygUDbHR0

juu silleen se

 

[kolkkaaja]

Jos vain intoa löytyy, niin suosittelen asentamaan uudestaan, siinä oppii sivussa kuitenkin lisää Linuxin sielunelämästä...

Samaa mieltä, jos vaan intoa löytyy niin alusta uusiksi vaan niin saa siivottua helposti kaiken kerralla. Ja uudella asennuskierroksella sitten tekee ajatuksen kanssa asetukset ettei uusikin asennus ole heti täynnä kaikkea turhaa. Tosin, hyvähän se tietty on osata poistellakin noita paketteja yksitellen.

Viikonloppupuuhina tuli OpenSuse Tumbleweed asennettua nyt toisen kerran. Yhtä kauan, ellei jopa kauemmin, meni kun ekalla kerralla vaikka olevinaan oppineena tartuin hommiin. Tuntui että moni oletusvipu olikin eri asennossa kun viimeksi. Esim GRUB oli nyt jossain BSL tilassa oletuksena, joka ei tue dualboottia ilmeisesti ollenkaan, ja jota ei voi lennosta vaihtaa EFI-moodiin. Refindin asentamalla sain dualboot-valikon, mutta se taas rikkoi Linuxin päässä securebootin, vaikka avaimet oli sille annettu. Lopulta purin koko roskan pois ja laitoin vain Linuxin työpöydälle "Vaihda Windowsiin" desktop appin, joka käskee koneen bootata tietylle boot entrylle suoraan.

Muut tarvitsemani vitritykset sain pienemmällä vaivalla toimimaan, joskin kaikkea pientä säätöä oli. Kaksi asiaa jäi rassaamaan vielä:

1. Näyttö vilkkuu HDMI päälle/pois edestakas aina käynnistyksen jälkeen. Kaapeli pitää tietokoneesta irroittaa ja laittaa takaisin, jotta kuva toimii ongelmitta. Wayland HDR, AMD 6900XT. Windowsissa tai vanhassa asennuksessa ei ole samaa ongelmaa.
2. Sungine pelistriimaus-serveri. Tarjolla OpenSuselle vain Flatpakkina ja en tajua yhtään miten sille saa luvitettua kaikki oikedet, jotta näytönluvut, inputtien välittäminen ym. toimii. Dokumentaatiosta ja tekoälyltä en saanut toimivia apuja puristettua ylös. Flatpakkien filosofiasta en paljoa ymmärrä, mutta jotain sandboxejahan ne on ja tämäntyyppisen ohjelman paketointi sellaiseen kuulostaa vähän erikoiselta.

Muuten asennus itsessään jäi oikein siististi, kun asensin vain ne paketit mitä oikeasti tarvitsin. Mikäli tuli asennettua jotain josta ei ollutkaan hyötyä, niin poistin ne samantien.

 

[Juha Kokkonen]

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mfv0V1SxbNA&pp=ygUDbHR0

juu silleen se

Vähän kaivattaisiin nyt enemmän referointia, että miksi linkitit videon keskusteluun ja mistä siinä on kyse. Pelkkien videoiden postailu ei ole keskustelua.

 

[=JP=]

Flatpakkina ja en tajua yhtään miten sille saa luvitettua kaikki oikedet, jotta näytönluvut, inputtien välittäminen ym. toimii. Dokumentaatiosta ja tekoälyltä en saanut toimivia apuja puristettua ylös. Flatpakkien filosofiasta en paljoa ymmärrä

Itse käytän FlatSeal softaa, jolla voi säätää Flatpakien oikeuksia todella laajasti...

 

[Herttuainen]

Linus ja Linus ja rakensivat koneen johon asennetaan Linux.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mfv0V1SxbNA&pp=ygUDbHR0

Tuossa videolla on mielenkiintoinen mielipide Torvaldsilta muisteista: Rauta aiheuttaa Torvaldsin mukaan eniten epävakautta ja esim. siksi hyväksyy koneeseen vain ECC-muistit. Ainakin Kingstonilla on tarjolla nykyisin mielenkiintoisia On-die ECC -muisteja.

 

[SamCer]

Tuossa videolla on mielenkiintoinen mielipide Torvaldsilta muisteista: Rauta aiheuttaa Torvaldsin mukaan eniten epävakautta ja esim. siksi hyväksyy koneeseen vain ECC-muistit. Ainakin Kingstonilla on tarjolla nykyisin mielenkiintoisia On-die ECC -muisteja.

Eikö DDR5-muistit ole jo jotain tuollaista? ECC on toki erikseen, mutta muistaakseni jokainen DDR5-kampa sisältää jo jotain virheenkorjausta. Vai muistanko väärin?

 

[Ryzkis40]

Noniin, eipä kyllä ekana eikä toisenakaan keksinyt alkaa tuota kautta ongelmaa metsästämään.

Onko ehkä intelin wifi? Sellaisten kanssa tullut erinäisiä mystisiä ongelmia mutta tällaista ei ole sattunut. Sen verran huteja niissä että pakko ihmetellä mistä se intelin maine laadun takeena oikein tulee.

Hardwarehaistelu näyttää "rtl8192ce" eli olikos tuo sitten Realtekiltä peräisin. Kun nuo ajurit taitaa kernelissä olla niin ei taida pystyä kovin helpolla niitäkään vaihtelemaan, joten pitää sitten vaan tyytyä painelemaan wifinappulaa, parempi sekin kuin koko koneen boottaus.

 

[Barbarossa]

Hardwarehaistelu näyttää "rtl8192ce" eli olikos tuo sitten Realtekiltä peräisin. Kun nuo ajurit taitaa kernelissä olla niin ei taida pystyä kovin helpolla niitäkään vaihtelemaan, joten pitää sitten vaan tyytyä painelemaan wifinappulaa, parempi sekin kuin koko koneen boottaus.

Realtekiltä kuulostaa. Ei se kovin helppoa ole kerneliajureita korvata toisella, eikä välttämättä kannata edes lähteä siihen ellei ole varmaa että siitä on apua tai muuten vaan halua harrastaa. Ongelma ei välttämättä ole ajurissa, voi olla firmwaressa tai raudassa, eikä välttämättä edes itse piirissä vaan sen oheisraudassa.

Noista omista susista intelin wifikorteista kaikista huonoin sekoilii myös satunnaisesti, boottaamalla tokeni aina mutta saattoi bitti lakata liikkumasta vartin päästä tai kahden vuorokauden päästä uudelleen. Purkkaratkaisuna virittelin systemd servicen joka kokeili onko wifiyhteys pystyssä, ja jos ei ollut niin se komensi PCIe ohjainta irrottamaan wifilaite, sen jälkeen skannaamaan PCIe laitteita ja "löytämään" sen uudestaan. Riitti resetoimaan sen kortin ja homma toimi taas hetken.

Lopullinen ratkaisu ongelmaan oli heittää intelin kurakortit jätemyllyyn (kolmea eri intelin korttia kokeilin), häxätä UEFIa että pääsee eroon Lenovon whitelististä joka salli ainoastaan tietyt intelin wifikortit ja laittaa tilalle Aliexpressistä löydetty n. kolmen euron Atheros-pohjainen kortti. Loppui wifiongelmat, mutta ei nyt ihan suoraviivainen ratkaisu...

Bonuksena sai myös heittää Thinkpadin sisäisessä USBissa olleen Broadcomin BT-ohjaimen intelin wifien perässä ja toimivamman BT:n wifikorttiin sisäänrakennettuna.

 

[Ryzkis40]

Lopullinen ratkaisu ongelmaan oli heittää intelin kurakortit jätemyllyyn (kolmea eri intelin korttia kokeilin), häxätä UEFIa että pääsee eroon Lenovon whitelististä joka salli ainoastaan tietyt intelin wifikortit ja laittaa tilalle Aliexpressistä löydetty n. kolmen euron Atheros-pohjainen kortti. Loppui wifiongelmat, mutta ei nyt ihan suoraviivainen ratkaisu...

Niin tosiaan helppohan se olisi wifikorttikin vaihtaa, paitsi jos on jotain tuollaisia typeriä estoja laitettu ettei mitä tahansa merkkiä voi laittaa (selvinnee vain kokeilemalla). Ja BT tulisi samassa paketissa niin ei tarvisi erillisten donglejen kanssa kikkailla kun nekin on aina jossain hukassa. Joskus aikoinaan oli sellaista ongelmaa että pienikin terävämpi kopsaus koneeseen ja wifi kuoli täysin eikä toennut kuin virtojen katkaisulla. Mutta olikohan sitten vain joku maadoitusongelma, ei ole sen koommin enää sitä tehnyt kun lisäilin näppiksen alla olevien littaantuneiden maadoitustyynyjen väliin vähän foliota.

 

[ississ]

Hardwarehaistelu näyttää "rtl8192ce" eli olikos tuo sitten Realtekiltä peräisin. Kun nuo ajurit taitaa kernelissä olla niin ei taida pystyä kovin helpolla niitäkään vaihtelemaan, joten pitää sitten vaan tyytyä painelemaan wifinappulaa, parempi sekin kuin koko koneen boottaus.

Jos vaihtoehtoinen ajuri löytyy niin ei ne yleensä ole hankalia vaihtaa.
Ainakin realtekin lankakorteille tyyliin asenna uusi ajuri ja lisää edellinen blacklistille + boot.

Toinen vaihtoehto on että ajurille pitäisi antaa jotain parametreja, kannattaa etsiä löytyykö tuolle kortille.

 

[keskiverto]

Eikö DDR5-muistit ole jo jotain tuollaista? ECC on toki erikseen, mutta muistaakseni jokainen DDR5-kampa sisältää jo jotain virheenkorjausta. Vai muistanko väärin?

Samaisessa videon kohdassa toteavat ettei DDR5:ssä ole aitoa ECC:tä.

 

[Makis]

Realtekiltä kuulostaa.

Hngh. Opin tuossa hiljattain kantapään kautta että Realtekien kanssa saa arpoa. En saanut tuota millään toimimaan Debianin kanssa. Aika monta eri softaversiota ja muuta viritystä kokeilin. Lopulta sain toimimaan kun asensin Ubuntun virtuaalikoneeseen.

 

[SamCer]

Samaisessa videon kohdassa toteavat ettei DDR5:ssä ole aitoa ECC:tä.

Kuten sanoin viestissäni, että ECC on erikseen, mutta DDR5-kammat sisältävät itsessään jo jonkinlaista virheenkorjausta.

 

[Barbarossa]

Hngh. Opin tuossa hiljattain kantapään kautta että Realtekien kanssa saa arpoa. En saanut tuota millään toimimaan Debianin kanssa. Aika monta eri softaversiota ja muuta viritystä kokeilin. Lopulta sain toimimaan kun asensin Ubuntun virtuaalikoneeseen.

Samaa kuullut myös. Minulla ei ole koskaan ollut Realtekin kanssa ongelmia, mutta toisaalta ainoat sellaiset ovat olleet emolevyihin integroituja Ethernet- ja HDA-piirejä. Tiemmä wifi-korttien kanssa voi olla jännemmät paikat, ainakin mitä OpenWrt-piireistä kuullut.

Hauskana yksityiskohtana, nykyisessä emossa on "Intel" Killer E3100G Ethernet... joka toimii Linuxissa Realtek r8169 ajurilla.

 

[Makis]

Tuo mikä minulla tuotti ongelmia oli USB-dongeli. Piti saada pöytäkoneeseen työhommia varten WiFi.

 

[pizzaman]

Tuli tuossa jokunen päivä sitten asennettua Elementary OS 8.0.2 Thinkpad E14 läppäriin. Yllättävän smoothi ja valmis paketti mielestäni. Nätti kuin mikä

 

[Ryzkis40]

Jos vaihtoehtoinen ajuri löytyy niin ei ne yleensä ole hankalia vaihtaa.
Ainakin realtekin lankakorteille tyyliin asenna uusi ajuri ja lisää edellinen blacklistille + boot.

Toinen vaihtoehto on että ajurille pitäisi antaa jotain parametreja, kannattaa etsiä löytyykö tuolle kortille.

Ajureita ei vaikuta oikein olevan kuin Windowsille, mutta sen verran ollut havaitsevinani että sekoilee useammin 6.14 kernelillä ja vähemmän 6.8:lla. Parametrihommaa pitää tutkiskella vielä vähän syvemmin.

 

[keskiverto]

Kuten sanoin viestissäni, että ECC on erikseen, mutta DDR5-kammat sisältävät itsessään jo jonkinlaista virheenkorjausta.

Totta. Linuskin lähinnä ilmaisi, että jonkinlainen (eli vähempi kuin ECC) on hänen käytössään yhtä tyhjän kanssa.

 

[Ezzy]

Ajureita ei vaikuta oikein olevan kuin Windowsille, mutta sen verran ollut havaitsevinani että sekoilee useammin 6.14 kernelillä ja vähemmän 6.8:lla. Parametrihommaa pitää tutkiskella vielä vähän syvemmin.

Aika vanhoja kerneleitä?

 

[TemeV]

Totta. Linuskin lähinnä ilmaisi, että jonkinlainen (eli vähempi kuin ECC) on hänen käytössään yhtä tyhjän kanssa.

Ei nyt sentään yhtä tyhjän kanssa. Kysehän on todennäköisyyksistä. DDR5:n on die ecc korjaa chipillä flippaantuneet bitit, mutta ei väylällä flipanneita. Ilman sitä bitit kääntyilisi useammin, eli tilanne olisi pahempi. Jos haluaa olla varma, niin tarvii sen oikean ECC:n.

 

[Karonkka]

Ei miään hajua mutta onnistuisko tuolta raw data?

Muistin vielä tuolaisen paikan josta saa sään nettisivulle.

molemmissa metar on aika tuoretta, ehkä 10min vanhaa.

Kiitos, sain jo ensimmäisellä linkilläsi toimimaan.

kokeile wttr.in palvelua:

Ohjeita löytyy, saa taipumaan melkein mihin vaan muotoon: GitHub - chubin/wttr.in: ⛅ The right way to check the weather

Kiitos. Wttr.in on tähän mennessä ollut käytössä. METAR + TAF näyttää samat tiedot huomattavasti pienemmässä tilassa. Nyt notifikaatio kertoo molemmat tasatunnein.

 

[Ryzkis40]

Aika vanhoja kerneleitä?

Muuta ei Mintissä ole saatavilla toistaiseksi. Yhdelläkin jämäkoneella joutunee mennä 6.8-kernelillä hamaan tappiin saakka kun vanha nvidia ja sen 470-ajuri ei näymmä suostu yhteistyöhön 6.14 ja kaiketi sitä uudempienkaan kerneleiden kanssa.

 

[Eore]

Pitkän vatvomisen jälkeen sain vihdoin aikaiseksi asennella CachyOS windowssin sijaan. Asennus meni ihan sukkana, koneesta löytyy vihreän leirin kortti (4070) ja sekin lähti pelaamaan ilman mitään ongelmia. Pari peliä Dota2 on pelattu ja PoE2 testattu nopeasti, molemmat pyörii täydellisesti.
Kysymyksiä heräsikin kun ajattelin alkaa asentelemaan softia mitä tulee tarvittua joskus.
Esimerkiksi OBS studio. Heidän oma suosituksensa on käyttää flatpak kaikilla muilla paitsi Ubuntu:lla ja sen johdannaisilla. Nopealla googlettelulla Arch / cachy väellä taas tuntuu olevan hyvin kielteinen kanta flatpakkien käyttämiseen ja suosittelevat asentavaan kaiken mahdollisen Cachyn repoista tai AUR kautta. Voiko joku asiasta oikeasti ymmärtävä selittää mahdollisimman yksinkertaisesti kumpi on kannattavampi tapa tai onko esimerkiksi flatpakkien käyttämisessä jotain negatiivista vaikutusta minkä huomaa oikeassa elämässä? Mikään prosentin tai kahden performanssiero softan käytössä ei kiinnosta, mutta lähinnä turvallisuus ja vakaan version käyttäminen. Onko tuolta cachyn repoista ylipäätään turvallista asentaa "mitä tahansa" vai pitääkö siellä katsella kuinka tarkkaan mikä se paketti oikeasti on? Nämä kysymykset heräsi, kun mietin OBS studion asentamista ja en tiennyt millä nimellä se terminaalin kautta pitäisi asentaa. Avasin Octopin (cachyn käyttämä GUI asennuksille) ja hakemalla OBS listaan tulee useampia eri vaihtoehtoja eri repoista.

Kahden ensimmäisen nimihän on sama, eli jos terminaalista pacmanilla asentaisin niin millä perusteella se valitsee näiden kahden välillä?

 

[Barbarossa]

Esimerkiksi OBS studio. Heidän oma suosituksensa on käyttää flatpak kaikilla muilla paitsi Ubuntu:lla ja sen johdannaisilla. Nopealla googlettelulla Arch / cachy väellä taas tuntuu olevan hyvin kielteinen kanta flatpakkien käyttämiseen ja suosittelevat asentavaan kaiken mahdollisen Cachyn repoista tai AUR kautta. Voiko joku asiasta oikeasti ymmärtävä selittää mahdollisimman yksinkertaisesti kumpi on kannattavampi tapa tai onko esimerkiksi flatpakkien käyttämisessä jotain negatiivista vaikutusta minkä huomaa oikeassa elämässä? Mikään prosentin tai kahden performanssiero softan käytössä ei kiinnosta, mutta lähinnä turvallisuus ja vakaan version käyttäminen.

Yleensä distrot suosittavat omaa paketointitapaansa siitä syystä että sitä kautta riippuvuudet sun muut hoituvat distron haluamalla tavalla, samaten mahdolliset buildiaikaiset optiot ovat distron paketoijien haluamassa asennossa. Useimmiten open source softan kehittäjät tiedostavat tämän ja jättävät yksityiskohdat distrojen hoidettavaksi sotkeentumatta liikaa.

Ongelmia voi tulla kun softa ei toimikaan ja sekalaisilta distroilta alkaa tulla bugiraporttia alkuperäiselle tekijälle, ja jos softa on lähtökohtaisesti monimutkainen ja sisältää riippuvuuksia vähän sinne sun tänne, voi distrojen paketoimien buildien tutkiminen mennä hankalaksi kun siellä ei välttämättä ole käytetyistä kirjastoista samoja versiota, tai riippuuvuudet tai itse softa on käännettykin eri tavalla kun softan kehittäjät odottivat.

Osittain tästä syystä jotkut softat mielellään työntävät virallisena versiona jotakin Flatpakia tai vastaavaa, jonka voi ajatella olevan eräänlainen containerisoitu geneerinen paketointi jossa kirjastot ja muut riippuuvudet tulevat contanerien matkassa eikä järjestelmässä olevista distron paketoimista. Oletan että OBS Studiossa on käytössä melkoinen lista kirjastoja joilta odotetaan asioita tietyillä tavalla ja kun distrot eivät välttämättä priorisoi samoja juttuja, suositellaan Flatpakia. Sitten taas Canonicalilla kun on pää syvällä snapcrapissa niin Ubuntuille ei flatpakia edes ehdotella.

Jotkut distrot taas eivät lämpene flatpakeille koska se ei oikein pelaa yhteen distron oman paketoinnin kanssa. Esim. CachyOSin tyylisessä distrossa jossa optimointi on oikeastaan se juttu ei flatpakit istu distron filosofiaan. Joskus aggressiiviset optimoinnit voi paljastaa ongelmia joita ei geneerisillä optioilla tule vastaan, varsinkaan jos itse kehittäjät eivät edes testaa optimoituja buildeja.

Mutta kumpaako kannattaa käyttää? Se riippuu. Flatpak on todennäköisesti kokonaisuutena testatumpaa ja bugien sattuessa kehittäjät ovat ehkä suopeampia auttamaan niiden kanssa. CachyOSin repoista asennettuna, ellei kyse ole jostakin ilmiselvästä, OBS kehittäjät todennäköisesti pyytävät toistamaan sen flatpak-versiolla ennenkuin alkavat millekään ja muutoin vastaus on että raportoi CachyOSille. Tämä ei puolestaan tarkoita että CachyOSin paketoimassa olisi sen suuremmat (tai pienemmät) mahdollisuudet törmätä outouksiin.

Turvallisuusmielessä asialla tuskin on suurta merkitystä, flatpakit ovat tietyllä tasolla eristettynä muusta järjestelmästä mutta kun normaalisti ajelee käyttäjänä softaa niin eipä niillä ole mahdollisuuksia sörkkiä muuta kuin käyttäjän omaa tavaraa mihin myös flatpakeillä oltava jonkinasteinen pääsy että pystyy jotakin tekemään. Ja todennäköisyys sille että kumpaa tahansa kautta tulevaan softaan ujutetaan ylimääräistä pahantahtoista tavaraa on kutakuinkin yhtä suuri, tai pieni. Ja jos siihen softaan ei luota niin sitä ei kannata käyttää flätpäkkinä eikä minään muunakaan.

Omassa tapauksessasi, jos ei optimointi kiinnosta niin flatpak tarjonnee purkitetumman käyttökokemuksen, olettaen että flatpakin rajoitukset eivät OBSin käytössä näy. Tosin tässä tapauksessa voinee myös kysyä että onko distron valinta kohdallaan jos distron perusperiaatteet eivät ole tärkeitä.

Onko tuolta cachyn repoista ylipäätään turvallista asentaa "mitä tahansa" vai pitääkö siellä katsella kuinka tarkkaan mikä se paketti oikeasti on? Nämä kysymykset heräsi, kun mietin OBS studion asentamista ja en tiennyt millä nimellä se terminaalin kautta pitäisi asentaa. Avasin Octopin (cachyn käyttämä GUI asennuksille) ja hakemalla OBS listaan tulee useampia eri vaihtoehtoja eri repoista.

Kahden ensimmäisen nimihän on sama, eli jos terminaalista pacmanilla asentaisin niin millä perusteella se valitsee näiden kahden välillä?

Sen syvällisemmin Archia ja CachyOSia tuntematta olettaisin että ensimmäinen on Archin repo josta tuleva obs-studio on käännetty geneerisemmillä optioilla ja toinen on CachyOSin x86-64-v3 optimoitu käännös. Olettaisin myös että priorisoinnissa suositaan optimoituja paketteja jos sellaisia on tarjolla, joko version (32.0.2-2.1 > 32.0.2-2, kuvittelisin) tai jonkinlaisen repokohtaisen priorityasetuksen kautta.

 

[Eore]

Yleensä distrot suosittavat omaa paketointitapaansa siitä syystä että sitä kautta riippuvuudet sun muut hoituvat distron haluamalla tavalla, samaten mahdolliset buildiaikaiset optiot ovat distron paketoijien haluamassa asennossa. Useimmiten open source softan kehittäjät tiedostavat tämän ja jättävät yksityiskohdat distrojen hoidettavaksi sotkeentumatta liikaa.

Ongelmia voi tulla kun softa ei toimikaan ja sekalaisilta distroilta alkaa tulla bugiraporttia alkuperäiselle tekijälle, ja jos softa on lähtökohtaisesti monimutkainen ja sisältää riippuvuuksia vähän sinne sun tänne, voi distrojen paketoimien buildien tutkiminen mennä hankalaksi kun siellä ei välttämättä ole käytetyistä kirjastoista samoja versiota, tai riippuuvuudet tai itse softa on käännettykin eri tavalla kun softan kehittäjät odottivat.

Osittain tästä syystä jotkut softat mielellään työntävät virallisena versiona jotakin Flatpakia tai vastaavaa, jonka voi ajatella olevan eräänlainen containerisoitu geneerinen paketointi jossa kirjastot ja muut riippuuvudet tulevat contanerien matkassa eikä järjestelmässä olevista distron paketoimista. Oletan että OBS Studiossa on käytössä melkoinen lista kirjastoja joilta odotetaan asioita tietyillä tavalla ja kun distrot eivät välttämättä priorisoi samoja juttuja, suositellaan Flatpakia. Sitten taas Canonicalilla kun on pää syvällä snapcrapissa niin Ubuntuille ei flatpakia edes ehdotella.

Jotkut distrot taas eivät lämpene flatpakeille koska se ei oikein pelaa yhteen distron oman paketoinnin kanssa. Esim. CachyOSin tyylisessä distrossa jossa optimointi on oikeastaan se juttu ei flatpakit istu distron filosofiaan. Joskus aggressiiviset optimoinnit voi paljastaa ongelmia joita ei geneerisillä optioilla tule vastaan, varsinkaan jos itse kehittäjät eivät edes testaa optimoituja buildeja.

Mutta kumpaako kannattaa käyttää? Se riippuu. Flatpak on todennäköisesti kokonaisuutena testatumpaa ja bugien sattuessa kehittäjät ovat ehkä suopeampia auttamaan niiden kanssa. CachyOSin repoista asennettuna, ellei kyse ole jostakin ilmiselvästä, OBS kehittäjät todennäköisesti pyytävät toistamaan sen flatpak-versiolla ennenkuin alkavat millekään ja muutoin vastaus on että raportoi CachyOSille. Tämä ei puolestaan tarkoita että CachyOSin paketoimassa olisi sen suuremmat (tai pienemmät) mahdollisuudet törmätä outouksiin.

Turvallisuusmielessä asialla tuskin on suurta merkitystä, flatpakit ovat tietyllä tasolla eristettynä muusta järjestelmästä mutta kun normaalisti ajelee käyttäjänä softaa niin eipä niillä ole mahdollisuuksia sörkkiä muuta kuin käyttäjän omaa tavaraa mihin myös flatpakeillä oltava jonkinasteinen pääsy että pystyy jotakin tekemään. Ja todennäköisyys sille että kumpaa tahansa kautta tulevaan softaan ujutetaan ylimääräistä pahantahtoista tavaraa on kutakuinkin yhtä suuri, tai pieni. Ja jos siihen softaan ei luota niin sitä ei kannata käyttää flätpäkkinä eikä minään muunakaan.

Omassa tapauksessasi, jos ei optimointi kiinnosta niin flatpak tarjonnee purkitetumman käyttökokemuksen, olettaen että flatpakin rajoitukset eivät OBSin käytössä näy. Tosin tässä tapauksessa voinee myös kysyä että onko distron valinta kohdallaan jos distron perusperiaatteet eivät ole tärkeitä.



Sen syvällisemmin Archia ja CachyOSia tuntematta olettaisin että ensimmäinen on Archin repo josta tuleva obs-studio on käännetty geneerisemmillä optioilla ja toinen on CachyOSin x86-64-v3 optimoitu käännös. Olettaisin myös että priorisoinnissa suositaan optimoituja paketteja jos sellaisia on tarjolla, joko version (32.0.2-2.1 > 32.0.2-2, kuvittelisin) tai jonkinlaisen repokohtaisen priorityasetuksen kautta.

Jees kiitos. Laitan flatpakkina sitten. Cachy tuli valittua oikeastaan vaan pelaamisen takia. Fedoran ktestailin ja käytin aikanaan reilun puoli vuotta, mutta vähän väliä sai tapella jonkun ärsyttävän peleihin liittyvän pikkuongelman kanssa tai että ylipäätään sai näyttiksen ajurit asennettua. Cachyä asentaessa valitsin option mikä asensi jonkun gaming paketin ja sen jälkeen kaikki on ainakin tähän mennessä toiminut suoraan.

 

[TemeV]

Osa Linux-porukasta ei vain tykkää Flatpakista. Ja foorumien perusteella tuolla porukalla on paljon päällekkäisyyttä Arch-käytäjien kanssa. Sitä kautta en ihmettelisi, jos Arch-käyttäjät ei suosittele Flatpakkia.

Itse yleensä suosin sitä, mitä softan tekijä suosittelee. Jos tekijä sanoo, että käytä Flatpakkia, niin käytän sitä sitten. Näissä saisi distrot tulla vielä vastaan ja jättää julkaisematta nuo, missä kehittäjät aktiivisesti pyytää käyttämään vain Flatpakkiä. Esimerkiksi Bottles on tuollainen, mitä mm. Fedora edelleen jakelee RPM:nä. Kompromissina sentään lisäsivät siihen käynnistyksessä huomautuksen että ei ole suositeltu paketointi, ja bugit pitää raportoida Fedoralle eikä Bottlesille.