Miten Suomalaista koulujärjestelmää pitäisi uudistaa?

[hyvää_päivää]

Juu, persut on kuulemma erittäin tyhmiä ja läskejä. Koska tämä on erittäin suuri ongelma maassamme, niin ratkaisu tähän on tietenkin se että roudataan Afrikasta ja Lähi-Idästä vielä persujakin tyhmempää porukkaa tänne. Pisa-pisteet nousuun pizzoilla ja kebabeilla ja samalla saadaan ylipainokin kuriin. Jee!

On nää vihervasurit kyllä fiksua porukkaa.

 

[Kaaaapo]

..

Öö.. ei. Vaan että huonokuntoisimmat ja tyhmimmät asuu maaseudulla. Sen takia ne äänestää toki PS, mut tarttisko ne myydä jonnekin tai pistää erityisluokille ja kuntokuurille?

Vissiin pitäisi myydä Suomen maaseudut Venäjälle. Eikö tämä olisi edistystä teidän pitkän tähtäimen tavoitteelle?

 

[KeljuK]

Eikö tämä olisi edistystä teidän pitkän tähtäimen tavoitteelle?

Kenen?

 

[Erkki_erikeepperi]

Lisää vaan pakkoruotsia kaikille, niin johan Suomi ja maailma pelastuu. Vai mitä RKP?

 

[No Future]

Kun maahanmuuttajat kovin kiihottaa tämänkin asian tiimoilta:

Tiistaina 5. joulukuuta julkistettujen Pisa-tulosten mukaan esimerkiksi koulun sijaintiympäristö vaikutti poikien lukutaidon keskiarvopisteisiin siten, että kylässä, taajamassa tai haja-asutusalueella asuvat pojat saivat kokeesta keskimäärin 448 pistettä. Isossa kaupungissa asuvat puolestaan saivat keskimäärin 483 pistettä.

Pisa-tulokset | Tutkija seurasi yläkoululaisten lukutaidon opetusta: ”Eriytymiskehitys selittää muutosta”

Eriytyminen on tutkijan mukaan merkittävin syy lukutaidon heikkenemiseen.

www.hs.fi

 

[hyvää_päivää]

Kun maahanmuuttajat kovin kiihottaa tämänkin asian tiimoilta:

Pisa-tulokset | Tutkija seurasi yläkoululaisten lukutaidon opetusta: ”Eriytymiskehitys selittää muutosta”

Eriytyminen on tutkijan mukaan merkittävin syy lukutaidon heikkenemiseen.

www.hs.fi

Sehän on ollut jo vuosikymmeniä tiedossa, että pojat yleensä oppii eri tavalla kuin tytöt. Lisäksi tarvitsevat miehisiä malleja joilta oppia miten elämässä toimitaan. Kun nykyään näitä miehiä ei paljoa löydy kotona eikä koulussa, niin lopputulos on kasa paskaa poikien osalta.

 

[10YG]

Hesarissa on mielenkiintoinen juttu. Siinä 15-vuotias Emil Lumme peräänkuuluttaa tasoryhmiä:

Tasoryhmät | Lahjakas oppilas Emil Lumme, 15, kertoo, mikä Helsingin koulujen opetuksessa on pielessä

Käpylässä koulua käyvä Emil Lumme, 15, omaksuu viikon koulutehtävät vain tunneissa ja on tuskastunut opetuksen hitauteen.

www.hs.fi

15-vuotias Emil Lumme on sitä mieltä, ettei nykyinen tapa opettaa kaikkia samalla tavalla toimi kenellekään. Lahjakkaat ja motivoituneet tylsistyvät, sillä heille opetus on liian hidasta. Toisaalta tahti on helposti liian kova niille, joilla on oppimisessa haasteita.
Käpylässä sijaitsevan ruotsinkielisen Kottby grundskolan 9. luokkaa käyvä Lumme pitää tasapäistävää koulua ei vain huonona ideana, vaan jopa oppimisen kannalta haitallisena.

Tarvitaan siis teini-ikäinen kertomaan totuus. Ei taida ehdotus maistua nykyiseen tasapäistävään koulutuksen ideaan.
Lumme käy koulua, jossa ei ole S2-oppilaita eli siellä ei ole kielihaittaa.

HS jatkaa:

Muun muassa professorit Timo Tossavainen ja Kirsi Tirri ovat arvostelleet lahjakkaiden yksin jättämistä. Oppilaiden valmiuksissa on eroja ja Tossavaisen mielestä se pitäisi hyväksyä.
Hän ja iso joukko matemaatikoita vaati jo vuonna 2019 tasokurssien palauttamista matematiikan opetukseen. Tirri puolestaan on huomauttanut, että tasa-arvoisen opetuksen tulisi tarkoittaa myös lahjakkaiden huomioimista.

Tasoryhmät nousevat aika ajoin esiin vastauksena heikentyneisiin oppimistuloksiin. Suomen peruskoulussa oli vuoteen 1985 asti tasokurssit matematiikassa, ruotsissa ja englannissa. Kursseista luovuttiin, sillä ne koettiin leimaavaksi, eikä jako aina perustunut todelliseen osaamiseen. Työväenluokan pojat olivat alimmilla tasokursseilla yliedustettuina.

Jotain varmaan tarttis tehdä, kun Pisa-tulokset huononevat vuosi vuodelta.

 

[Stan D'By]

Lahjakkaiden pitäisi päästä toteuttamaan lahjakkuuttaan. Siinä olisi todella hyvä investointi.

Ihan helppoa tuo ei tietenkään ole, kun kunnilla ei kuitenkaan ole varaa järjestää erityisopetusta. Pitäisikö sitten olla vaikka maakunnallisia erityiskouluja lahjakkaille? Minkä ikäisenä sinne voisi päästä, ja pitäisikö sellaiseen olla jonkinlaiset pääsytestit? Vai toimisiko etäkoulu?

Samaan hengenvetoon voi arvata, että on varmasti tahoja jotka todennäköisesti haluaisivat torpata tällaiset jutut elitistisinä. Ja yksi porukka on sitten ne, joiden mielestä heidän kullannuppunsa on lahjakas nero, mutta se ei vaan näy koulumenestyksessä. Ja kolmanneksi vielä ne, joiden mielestä lapsen vanhempien varakkuuden pitäisi taata paikka lahjakkaiden joukossa.

Kysymyksiä, ongelmia ja haasteita. Mutta nehän pitäisi sitten vaan ratkaista. Kiinnostaisikohan esim. sellaisia henkilöitä kuin Miki Kuusi tai Peter Sarlin harrastaa hyväntekeväisyyttä tällaisen asian puolesta?

 

[timetraveller]

Vai toimisiko etäkoulu?

Lähiopetus on ylivertainen, koska siinä on ihmiskontaktia. Digiopetus varmasti toimii, mutta onko toimivuus riittävä asia tässä tilanteessa, on eri asia.

 

[3dfx]

Ei tule tuo tasoryhmä/ohjautuvuushomma toimimaan Suomessa jos/kun mistään epäoleellisesta ei voi koulussa karsia. Koulussa kun on musiikki/liikunta/kuvaamataito tyyppistä omasta mielestäni jälkikäteen ajateltuna turhaketta mikä on monen mielestä ensisijaisen tärkeää ja tuntiakaan ei voi karsia keneltäkään, vaikka tilalle olisi ottanut matematiikkaa. Toki paljon kaikkea ihan typerää pänttäämistä oli ihan lukuaineissakin, vaikka nyt maantiedossa jotain maita opeteltiin ulkoa missä ne on. Karttakirjan käyttö oli lunttaamista, vaikka tosin itse olisin ajatellut sen olevan järkevämpää kuin tuntien käyttämisen turhan tiedon opetteluun. eli kyllä siellä pisa-ajan paremmillakin vuosilla melkosta resurssien haaskuuta ja älyttömyyttä oli. Myöskin lukemaan ennen koulua oppineet pakotettiin opiskelemaan kirjaimet jostain aapisesta ja opettelemaan lukemaan.

Yksi näkökulma peruskouluun on se, että ainakin sellaisilla paikkakunnilla missä ei alueet ole niin suuria, että jokaiselle segregoituneelle alueelle olisi oma koulunsa, niin peruskoulussa näki ja joutui olemaan tekemisissä ihan erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa, siis toisen vanhemmat omisti jonkun 100m liikevaihtoa tekevän firman ja toiset oli jotain juoppopummeja. Yleisesti tän tyyppinen sekottaminen kasvattaa kansallista koheesiota siinä mielessä, että pystyy myös jotenkin asettumaan muiden saappaisiin kun ei ole täysin kuplautunut vaan omiensa seuraan ja ymmärtää miksi täällä nyt tarvitaan vaikka tiettyjä palveluita. Tämä on pienen kansakunnan tapauksessa aika arvokasta, ja sinällään painottelu sen välillä, että meneekö kaikki kutakuinkin saman putken läpi vai halutaanko lapset eriyttää toisistaan aikaisessa vaiheessa, on aika oleellinen kysymys. Tuossa lainauksessakin mainitaan tuo tilanne, että työväenluokkaiset lapset olivat niillä alemman tasokursseilla yliedustettuina, eli käytännössä se eriytyminen alkaisi jo tuossa vaiheessa tasokurssien kanssa. Nyt se alkaa ehkä peruskoulun loputtua lukio/amis ja amk/yliopisto jaossa.

Jotenkin olen sitä mieltä, että resurssien puute on nyt se suurin ongelma koulujärjestelmässä yleisesti eikä siitä pääse muulla kuin lisäämällä resursseja sinne. En oikein usko, että jollain reformilla ihan hirveitä saavutettaisiin. Maahanmuuttajien määrän kasvukin toki voi selittää osan tulosten laskuista, jos kotona puhutaan eri kieltä ja koulussa eri kieltä, voi siitäkin ehkä oppiminen kärsiä luulisin.