Mullistavat akkuteknologiat

[Tonnin Seteli]

Ja koska kyse akku tegnologista joka voi olla osa laitteen runkoa, niin no

No sekin vielä. Kuvitteellinen scifiakku joka voisi osallistua kuormaa kantavan rakenteen lujuuden muodostamiseen on selkeästi eri eläin kuin tosiasiallisesti testattu hajonnut Alibaban lipo-pussi.

 

[finWeazel]

No sekin vielä. Kuvitteellinen scifiakku joka voisi osallistua kuormaa kantavan rakenteen lujuuden muodostamiseen on selkeästi eri eläin kuin tosiasiallisesti testattu hajonnut Alibaban lipo-pussi.

Onhan noita akustoja integroitu kuormaa kantavaksi osaksi. Teslalla vaikka structural battery pack.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=FXpfU6I_T3w

 

[HTK12]

Niin testissähän ei tullut mitään pullistumaa. Ainoastaan liimasaumat pettivät, minkä takia vakuumin tiiveys hävisi.

Itse en kyllä ihan tähän usko, eiköhän siellä käynyt sivureaktio, jonka seurauksena vapautui kaasua ja sen takia se pussi repesi eli akku pullistui. En usko, että siellä ollaan niin amatöörejä, että läheteään akku itse määritettyihin testeihin liimalla, jonka tiedetään pettävän varmasti testissä. Vaikka joku haluaisi uskoa, että kyseessä oli vain liiman pettäminen, niin silti sen akun käyttölämpötila ei ole se mitä luvattiin kun rakenne ei sitä kestä.

 

[Tonnin Seteli]

Onhan noita akustoja integroitu

Tuo on peltiä. Akkulaatikon käyttäminen sähköauton korinosana - oli se enemmän tai vähemmän tai ei lainkaan modulaarinen - on täysin eri asia kuin se hypoteettinen jonkin akkutekniikan ominaisuus, johon edellä viittasin. Lainaamani käyttäjän tarkoittamasta en ole ihan varma.

Tarkoitan, että kiinteän olomuodon akkujen kohdalla on puhuttu siitä, että itse kennot voitaisiin valmistaa mihin vain muotoon ja niillä olisi - siis akun kemiallisilla osilla - merkittävää lujuutta itsessään. Tavallaan siis tulostettaisiin akkumateriaalia esim. prätkän rungon tai edes katteiden muotoon.

Toisella tapaa sanoittaen siis akusto tukirakenteineen osana auton lujuutta on ihan perusmekaniikkaa ja tavallista rakennesuunnittelua. Oli se kotelo sitten peltiä, komposiittia, moderneja valuosia tai jokin näiden yhdistelmä, teräspalkein avitettuna tai ilman, johdinkiskot mekaanisina rakenneosina tai ei jne.

Jos sen sijaan olisi ratkaisu, jossa voidaan tulostaa additiivisesti valmistaa osa, joka on samaan aikaan moottoripyörän runko ja akusto, se olisi jotain uutta. Siis jos ne kennot oikeasti ovat osana rakennetta eikä niitä vain piiloteta kertakäyttöisiksi kuiturungon sisään tms.

Jos rakennan autotallissani sähkömopon, jonka runko on alumiiniprofiilia Alibaban kopteriakkupusseilla täytettynä, se ei ole uutta ja mullistavaa insinööritiedettä vaan härvelirakentamista.

 

[Lucas]

No sekin vielä. Kuvitteellinen scifiakku joka voisi osallistua kuormaa kantavan rakenteen lujuuden muodostamiseen on selkeästi eri eläin kuin tosiasiallisesti testattu hajonnut Alibaban lipo-pussi.

Hauska olisi voinut olla seuraamassa sivusta, kun Marko Lehtimäki on tehnyt akun "tuotekehitystä" ja siellä tietokoneella istunut ja arponut, että tilataan nyt muutamat litium-pussiakut Alibabasta, Aliexpressistä, eBaystä ja Temusta ja mittaillaan niitä hieman toimiston kahvihuoneessa ja pistetään parhaiten niistä suoriutuva VTT:lle testiin, joka on sellainen testi että sen pitäisi läpäistä surkeinkin Temu-akku.

Ja pistetään talonmies Pikkarainen hakemaan rautakaupasta vaikka pullo ksyleeniä, niin sillä pyyhitään hittoon ne Temu-akun valmistajan omat logo-printtaukset sitä päältä ettei niitä tunnista enää siitä.

Sitten vähän pasianssia windowsilla perään ja työpäivän lopuksi voisi vähän käydä sosiaalisen median kanavissa vittuilemassa omalla nimellään kaikille.

 

[keppi]

Tää keskustelun taso on laskenut kyllä roimasti

 

[Lucas]

Paljastuiko suomalaisen "ihmeakun" todellinen kesto? Professori: "Kuollut 20-30 lataussyklin jälkeen"

Donut Labin akun toisessa mittauksessa akkua ladattiin korkeissa lämpötiloissa. Tiedotteen mukaan akku toimii paremmin kuumissa lämpötiloissa kuin perinteinen litiumioniakku.

www.iltalehti.fi

"Kenno olisi kuollut 20-30 syklin jälkeen​

Kritiikkiä VTT:n testiä kohtaan ei tullut vain Suomesta. Giessenin yliopiston tohtori Joachim Sann kommentoi viikonloppuna VTT:n ensimmäisen akkurtestin tuloksia saksalaisessa Geladen-podcastissa. Sann on erikoistunut sähkökemiallisen energian varastoinnin ohutkalvomenetelmiin. Hän totesi VTT:n raportista puuttuvan akun perusmäärittelyn.

– Aivan ensimmäiseksi selvitetään, kuinka suuri kenno on, kuinka painava se on ja mitä muita ominaisuuksia sillä on, kuten liitännät ja niin edelleen. Kaikki nämä tiedot puuttuvat, Sann aloittaa analyysinsä.

Sann jatkaa, että Donut Labin määrittelemät testit jättävät pois kaiken sen, miten akkujen lataustesteissä yleensä poistetaan ylimääräiset muuttujat.

– Oikea testaus tehtäisiin hyvin hitailla lataus- ja purkunopeuksilla, kuten 0,05 C. Eli 20 tuntia latausta ja 20 tuntia purkua, jotta kennon vastuksesta johtuvat häviöt (ohmiset häviöt) voidaan jättää huomiotta ja nähtäisiin todella itse kennokemia. Tätä nopeutta nostettaisiin sitten vaiheittain, kunnes tehtäisiin yhden C:n lataustesti. Tässä se on kuitenkin aloitusteho. Kun perusmittaukset on tehty, siirryttäisiin nopeustesteihin, esimerkiksi 2 C, 5 C tai 11 C, kuten VTT:n testissä on tehty. Mutta nekin pitäisi toistaa useita kertoja ja dokumentoida. Ja ennen kaikkea kaikki tämä tehtäisiin erittäin tarkasti määritellyissä lämpötiloissa, Sann kritisoi VTT:llä tehtyä ensimmäistä testiä.

Sann myös lyttää testin perusteella arvion Donut Labin hurjasta 100 000 syklikestävyydestä. Akun coulombinen hyötysuhde on kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla kestääkseen 100 000 sykliä. 11 C:n latauksella kestoksi tulee Sannin mukaan vain murto-osa tästä.

– Ja heillä on tässä alle 99 prosentin coulombinen hyötysuhde, kun ladataan 11 C:n nopeudella. Kennolla, jonka käyttöikä on 100 000 sykliä, hyötysuhteen pitäisi olla 99,9999 %. Silloin puhutaan 100 000 syklistä. Normaaleilla kennoilla se on 99,99 %. Tämä ei saavuta VTT:n testissä edes 99 prosenttia. Jos jatkaisin näitä 11 C:n lataussyklejä tällä coulombisella hyötysuhteella, kenno olisi kuollut 20–30 syklin jälkeen, Sann toteaa Donut Labin akun sykleistä."

 

[Paskisti]

Keskustelun painotus tästä aiheesta on laajalti outo. Lehdistö pyrkii tekemään neutraaleja tekniikkauutisia tiedonmurusista ja pahimmillaan hirveitä hypejuttuja. Tutkiva journalismi melkeinpä loistaa poissaolollaan vaikka on erittäin hyvän jutun aineksia ilmeisen huijauksen ympärillä.

Eikös tutkiva journalismi loista poissaolollaan vähän kaikessa. Ehkä se palaa kun voi laittaa tekoälyn rouskuttamaan.

Veikkaan ettei kukaan uskalla kaivella jos vaikka akku onkin olemassa. Tai sitten ei vaan jakseta nähdä vaivaa kun klikkiotsikot tuovat rahaa helpolla. Liekö kukaan toimittaja enää osaa tutkivaa journalismia edes, mutta tässä olisi kyllä hyvää ainesta siihen.

 

[Smugu]

Käyttäkää nyt tilaisuus hyväksi ja kyselkää itse Lehtimäeltä asioita. Sovitaan @keppi että et ole hän, mutta leikitään leikkiä että olisit ja voit vastata kysymyksiin.

 

[Tonnin Seteli]

Tää keskustelun taso on laskenut kyllä roimasti

Joo, ainakin akkufirman viestinnän suunnasta näin on käynyt. Sävy on vaihdettu hypestä ja huudattamisesta silkan haistattelun puolelle. Tällöin ei varmaan ole ihme, että myös keskustelualustoilla käyttäjät huomaavat että kyseessä on kotikutoinen himmeli, tai ainakin keskustelijoiden epävarmuus on muuttunut varsin vakaaksi käsitykseksi. Totta kai markkinoinnin ja julkisuuden näkökulmasta alkuvuoden arvuuttelu oli kivempi. Silloinhan oli hauska antaa mahdollisuus sille, että ehkä tällä kertaa jotain olisi sittenkin oikeasti tulossa. Siitäkin huolimatta, että ihan kulman takana odottava ihmeakkuhype on aina ennenkin historiassa jäänyt tuhnuksi.

 

[Tompula86]

No tuossahan aika selkeästi lukee kapasiteetin menetys 22%.
Donutin kennossa kapasiteetti säilyi ja jopa parani. Muutenkin tuo linkkaamasi artikkeli on vuodelta 2013.

Aivan. Koska akkukemia ja niiden optimointi on muuttunut huonompaan suuntaan vuodesta 2013.

Käsittääkseni on laskettu niitä CE-arvoja ja mikään niistä ei ole ylittänyt 100%. Tuossa oli kapasiteetin menetys 29 syklin jälkeen, että ei se nyt ihan kerrasta hävinnyt.

 

[JaJu]

Viime kuukausina ovat puhelinmyynnillä kaupanneet niitä Donut Lab firman vaihtovelkakirjoja oman elämänsä "sioittajille". Kunhan ihmeakku julkaistaan, niin ne voi sitten kätevästi vaihtaa niihin osakkeisiin kun Donut Lab listautuu pörssiin ja ovat arvokkaampia kuin painonsa kultaa ne vaihtovelkakirjat. Siinä se myyntipuhe.

Tuolla tavalla onnistuivat kiertämään sen, että Finanssivalvonta olisi puuttunut osakeannin olemattomiin lupauksiin ja satuihin.

Maksaneet noin kerätyillä rahoilla ne Donut Labin firman kalliit lainat lähipiirille. Ja taatusti pistäneet piiloon loputkin jos jotain jäänyt.

Todellisuudessa niillä vaihtovelkakirjoilla ei ole pienintäkään arvoa. Kankkulan kaivoon heitettyä rahaa, josta ei tule saamaan koskaan mitään takaisin.

Olisi kyllä tutkivalle journalismille hommaa tuossa Donut Labin tunkiossa.

Ei Suomalaisesta osakeyhtiöstä kadoteta rahoja piiloon ihan noin vain. Kirjanpitokin pitää tehdä lain mukaan ainakin Suomessa. Tämä poppoo on generoinut pöytälaatikkofirmoja vaikka kuinka monta. Avaisiko se kanavan viedä rahat ulos firmasta? Aiemmin spekuloin että rahat pestään CT Coatingin kautta mikäli linjastoja sieltä oikeasti tilataan. Muistelisin tammikuun puolelta juttua, jossa Donutin/Vergen hallituksen jäsen sai kuusinumeroisen summan palkkiona, koska oli järjestänyt sijoittajan. Ihan ok ja varmasti muutkin palkkiot kohdillaan, mutta ei noin kuitenkaan isoa kuprua tehdä.