Mullistavat akkuteknologiat

[Lucas]

Jos kenno turpoaa ja tuottaa kaasua, niin se ei vaan sovi siihen solid state narratiiviin, vaikka kuinka yrittäis selittää parhain päin. Vähän näyttää siltä, että tässä mennään videon fiiliksen eikä teknisen näytön perusteella.

Mikä siinä kiinteän akun akkumateriaalissa kaasuntuisi? Pitäisi ensin muuttua sen nesteeksi ja siitä sitten kaasuuntua jonkun reaktion seurauksena.

Ihan höpöhöpöä koko akku. Ainoa lupaus minkä lähes saavutti oli se, että sitä voi ladata sata tuhatta kertaa jääden siitä alle kymmestuhannesosaan.

Mielenkiintoista enää se, että milloin koijatut pentit hoksaa vaatia rahojaan takaisin niistä vaihtovelkakirjoistaan ja rikosilmoituksia tekevät.

Ehkä Marko voi antaa hyvityksenä rahojaan takaisin vaativille vaikka niitä uutena 800 euron hintaisia lippalakkejaan.

 

[Orbi]

Eiköhän 1.4. tuu videotervehdys palmun alta, että aprillia aprillia ja kiitos rahallisesta tuesta.

 

[pulssi]

jos kolaroit sähköajoneuvon ja akkuun tulee "reikä", siinä on vain vähän aikaa poistua ajoneuvosta ennen liekkejä. Kun taas tämä mahdollinen solid state akku mahdollistaisi vielä siirtää ajoneuvo rauhassa tien reunaan ilman palovaaraa.

Riippuu autosta. LFP:llä ei ole ihan niin kiire kuin monilla muilla:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=CGQwqWqzkNA

 

[finWeazel]

Eiköhän 1.4. tuu videotervehdys palmun alta, että aprillia aprillia ja kiitos rahallisesta tuesta.

Aikaa on... paljon. Wincapita meni jotenkin niin että 2005 perustettiin, 2008 alkoi tutkinta viranomaisten taholta ja 2011 ensimmäiset tuomiot. Wincapita oli aika päivänselvä asia lähdöstä, hämärämmät keissit niin voipi ottaa kauemmin ja lypsäminen jatkuu maksimit. Oikeaa, kuvitelmaa ja iso kasa yrityksiä useissa maissa niin verkko on sellainen ettei sitä hetkessä perkata.

 

[keppi]

Riippuu autosta. LFP:llä ei ole ihan niin kiire kuin monilla muilla:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=CGQwqWqzkNA

Tuo NMC litium akku videolla näyttää just hyvin miten se pullistuu palloksi ennen räjähtämistä tuleen. Blade akku oli hämmästyttävä tuossa testissä. Nopealla haulla wikipediasta löytyi blade akusta juttu, että se oli crash testin jälkeen syttynyt palamaan ja auto oli palanut poroksi. Toki oli syttynyt vasta 48 tunnin jälkeen, mutta paloi kuitenkin:

BYD Han EV suffers in independent crash testing

A local car media recently conducted a 50% offset crash test (64km/h per car) between the BYD Han and the Arcfox α-S; the results have generated

carnewschina.com

 

[pulatunnus]

ETN sellainen kaiken uskova artikkeli

Donut Labin kenno on merkittävästi perinteisiä litiumkennoja turvallisempi

etn.fi

ETN julkaisee firmojen ym lehdistö tiedotteita ommin sanoin, tai vähän sinne päin.

Vittu kun olisin Suomessa niin tekisin nuo samat testit randomi LFP kennoille. Nuo samat testit voi ajaa kuitenkin 90% tasavirtalähteellä ja keinokuormilla. Olen nimittäin kohtuu varma että mikä vaan randomi LFP suoriutuu testeistä aivan yhtä hyvin.

Akkutohtorin olisi melkein odottanut, onkohan kiirettä haastatteluissa, luulis että jollain kennoilla matkinut testejä. Toki kotona työhuoneessa ei ehkä pöydällä rohkene, ja ei mutua millaiset mahkut töissä, tarvii kuitenkin sen ilmaistoidun kaapin missä voisi posauttaa testiakun.

Viimeisen testin osalta vaikeinta varmaan vaurioittaa se akku niin paljon että kaasuuja, kuitenaan tuhoamatta kokonaan. Tosin voihan sitä ehjälläkin ajaa 50 syklin testin.

 

[pulatunnus]

Tuo NMC litium akku videolla näyttää just hyvin miten se pullistuu palloksi ennen räjähtämistä tuleen. Blade akku oli hämmästyttävä tuossa testissä. Nopealla haulla wikipediasta löytyi blade akusta juttu, että se oli crash testin jälkeen syttynyt palamaan ja auto oli palanut poroksi. Toki oli syttynyt vasta 48 tunnin jälkeen, mutta paloi kuitenkin:

https://carnewschina.com/2021/07/29/byd-han-ev-suffers-in-independent-crash-testing/

Linkissä jotain kolaritestejä ?

Jos menet katsomaan kierrätyspisteen akkulaatikkoa, niin siellä voi olla lukuisia, kymmenniä turvonneita akkuja, jotka ei syty palamaan, ja ne olleet turvonneena käytössä kuukausia, isolla syklimäärällä.

Osa laitteista hajoaa sen takia että se akku pullistuessaan rikkoo laitteen, mikä sähkölaitteessa titenkin riski. Ainakin osa akuista pyritään tekemään niin että jos kennot turpoo niin itse akku ei syty.

Donitsi akun pit olla turvallinen rakenteeltaan, jne jne, nyt osoittivat että se 50 syklin jälkeen turvonnut 17%, sen piti nimenomaan olla ratkaisu tullaisiin haasteisiin.

 

[pulssi]

Tuo NMC litium akku videolla näyttää just hyvin miten se pullistuu palloksi ennen räjähtämistä tuleen. Blade akku oli hämmästyttävä tuossa testissä. Nopealla haulla wikipediasta löytyi blade akusta juttu, että se oli crash testin jälkeen syttynyt palamaan ja auto oli palanut poroksi. Toki oli syttynyt vasta 48 tunnin jälkeen, mutta paloi kuitenkin:

BYD Han EV suffers in independent crash testing

A local car media recently conducted a 50% offset crash test (64km/h per car) between the BYD Han and the Arcfox α-S; the results have generated

carnewschina.com

Et hirveän tarkkaan lukenut? Auto ei ollut vakio, eikä jutussa edes selviä mistä palo on syttynyt tai syttyikö akku. Kaikki autot palaa, on niissä akkua tai ei.

 

[keppi]

Et hirveän tarkkaan lukenut? Auto ei ollut vakio, eikä jutussa edes selviä mistä palo on syttynyt tai syttyikö akku. Kaikki autot palaa, on niissä akkua tai ei.

BYD oli syyttänyt eri jäähdytysnestettä. Vaikea ymmärtää miten se liittyy auton palamiseen. Ei sähköautossa ole oikein muita syttyviä komponentteja kuin akku?
Mitä googlettelin, niin ilmeisesti tuo puncture videokin oli oma / maahantuojan testi eikä riippumaton 3. osapuolen testi. Eli joitain varjoja näiden testien luotettavuuteen voidaan vetää.

 

[pulatunnus]

Et hirveän tarkkaan lukenut? Auto ei ollut vakio, eikä jutussa edes selviä mistä palo on syttynyt tai syttyikö akku. Kaikki autot palaa, on niissä akkua tai ei.

Tampereella oli se parkkihallipalo, mistä taisi käydä niin että pahasti palaneissa , sulaneissakaan autoissa akut ei palaneet .
Se mikä aloitti tulipalon, niin siinä akku taisi sitten palaa.

Donitsihan ei ole mitään syttymistestejä julkaissut, tiedä onko edes tehnyt, se vergen lataus oli sen verran varovaista että kaveri taisi vähän jännittää.

Tosin oletan että evät kotilabrassa saksassa tai suomessa, testanneet luvattuja rajoja ja niissä joku mosahtanut.

 

[Kingofflies]

Se kenno ei turvonnut varmaan latausyklien takia, vaan koska se kennon pussi oli rikki 100 asteen testistä. Kuten sanoivat videolla, kennopussin materiaalit oli lainattu litiumakun pussista, jotka ei ole suunniteltu kestämään tällaisia lämpötiloja.

Tasan viikon päästä ekat onnelliset jo ajelee uudella Vergellä, jossa on tää mysteeriakku. Silti näin 7 päivää ennen tuota tehdään testejä a) kennolla, b) prototyypillä jossa jotain litiumakusta lainattuja osia, c) kennolla, joka kesti jotenkin 50 sykilä (ei 100 000).
Aika paljon asioita saa tapahtua viikossa, että pääsevät ei-tomivasta prototyyppikennosta toimivaan ja speksit täyttävään AKKUpakettiin ja ehtivät sen vielä tyyppihyväksyttää ja asentaa niihin moottoripyöriin. Kiire saattaa tulla, vai?

 

[pulssi]

BYD oli syyttänyt eri jäähdytysnestettä. Vaikea ymmärtää miten se liittyy auton palamiseen. Ei sähköautossa ole oikein muita syttyviä komponentteja kuin akku?
Mitä googlettelin, niin ilmeisesti tuo puncture videokin oli oma / maahantuojan testi eikä riippumaton 3. osapuolen testi. Eli joitain varjoja näiden testien luotettavuuteen voidaan vetää.

Sähköautoissa on toinenkin akku. Vaikka se ajoakku olisi miten ehjä, kolarin jälkeen siellä saattaa olla ihan muita juttuja mitkä saattaa mennä oikosulkuun ja palaa. Sillä tavalla palaa varsin suuri osa polttomoottoriautoistakin.

BYDin kennoista löytyy vaikka kuinka paljon videoita, mutta tuo ei ole pelkkä heidän Blade-kennon juttu, vaan tyypillistä LFP-kennoille noin yleensäkin.

 

[HTK12]

Jos tuota miettii oikeaan maailmaan.. jos kolaroit sähköajoneuvon ja akkuun tulee "reikä", siinä on vain vähän aikaa poistua ajoneuvosta ennen liekkejä. Kun taas tämä mahdollinen solid state akku mahdollistaisi vielä siirtää ajoneuvo rauhassa tien reunaan ilman palovaaraa.

Höhöpö. Siinä vaiheessa kun akku vaurioituu kolarissa niin pahoin, että se syttyy heti tuleen ei sillä autolla enää ajeta mihinkään. Se akun heti syttyminen tarkoittaa, että se pitää puhkaista eli kori on pitänyt mennä solmuun. Tätä ennen pyöränripustukset, ohjauksen osat ym. on rikki, joten ajamisen saat kyllä unohtaa. Bagien laukeamisen jälkeen hyvin monet nykyisetkään autot ei enää liiku mihinkään omin voimin vaikka renkaat ym. olisikin vielä ehjät. Tämä on ihan suunniteltu, tällä pyritään estämään se auton syttyminen oikosten seurauksena.. Esim. BMW:llä on ollut polttiksissakin jo 30v sitten paukku akun kaapelissa joka laukeaa samalla kuin bagit laukeaa.

BYD oli syyttänyt eri jäähdytysnestettä. Vaikea ymmärtää miten se liittyy auton palamiseen. Ei sähköautossa ole oikein muita syttyviä komponentteja kuin akku?

Kyllähän monet jäähdytysnesteetkin on syttyviä nesteitä. Kolarin jälkeen siellä voi olla oikosia, jotka sytyttää auton.

 

[penttip]

Sosiaalisessa mediassa on myös hehkuteltu sitä miten hieno mainoskampanja tämä on, mutta itse asiassa kun katsoo noita videoiden katselukertoja, esim. part 3:lla on tällä hetkellä 68t katselua, ja prätkän latausvideolla 94t katselua. Kaipa nuo on tuntemattomalle nakkikioskille ihan ok, mutta kyllä ne taitaa toisaalta kertoa ettei tähän asiaan oikeasti usko enää kukaan vakavasti otettava asiantuntija, ja "hype" on lähinnä paikallisen median uutisoinnista johtuvaa. Jos CES julkaisussa olisi annettu edes ripaus oikeaa relevanttia dataa, olisi kansainvälinen kiinnostus ihan eri planeetalta. Ehkä tämäkin kertoo siitä, ettei tämä kioski taida edes pyrkiä kuppaamaan rahaa kuin Peräpohjanmaan Penteiltä, jotka uskovat Uuden Nokian tuloon.

 

[Legacy]

BYD oli syyttänyt eri jäähdytysnestettä. Vaikea ymmärtää miten se liittyy auton palamiseen. Ei sähköautossa ole oikein muita syttyviä komponentteja kuin akku?

Kaikissa sähkö- ja hybridiautoissa, joissa on korkeajännite akku, jossa nestekiertoinen jäähdytys/lämmitys, tulee käyttää sähköäjohtamatonta jäähdytinnestettä. Ei todellakaan ole samaa Bilteman vihreää tai punaista lantrattuna pihakaivon vedellä, joihin on vanhastaan totuttu.

Eli se jäähdytinneste itsessään tuskin mihinkään on palanut, mutta väärä neste johtaa sähköä ja voi hyvinkin helposti aiheuttaa oikosulun. Ja se oikosulku sitten johtaa siihen että erinäiset asiat syttyvät tuleen.

 

[Adreno]

Jos niillä olisi akku, joka täyttäisi edes syklilupauksen, tuo mullistaisi energia-alan. Ja niillä ei olisi mitään ongelmaa saada miljardeja ja miljardeja rahoitusta ihan vaan antamalla pieni osuus yhtiöstä. Ei mitään tarvetta kerätä piensijoittajilta rahaa. Valitettava ongelma tuossa on, että nuo sijoittajat vaatii sen akun omaan testiin. Ja tuota ei laitettaisi moottoripyörään.

Kaikki nää mitä sanoit pitää paikkansa, mutta niillä ei ole mitään tekemistä mun kommentin kanssa. En tiedä miksi vastasit minulle tällä litanialla.

 

[Adreno]

Jotta donut labin fysiikan lakien vastainen ihmeakku olisi totta, niin miksi emme ole vieläkään saaneet yhtään vakuuttavaa todistetta sen puolesta? Lähinnä todistelevat, että heillä on joku tavallinen kiinan litiumakku, jota rääkätään äärirajoilla, eikä akku kestänyt sitä. Saati että pääsisi edes lähelle niitä väitteitä.

Emme ole saaneet todisteita siksi koska fysiikan lakien vastainen ihmeakku ei ole totta. Eikö tämä ole ihan selvä juttu? Miksi vastasit minulle tällä kommentilla, millä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä minä sanoin?

 

[nuusk1s]

.

Tosin oletan että evät kotilabrassa saksassa tai suomessa, testanneet luvattuja rajoja ja niissä joku mosahtanut.

Joo donitsilla on varmasti kattava labra jossain autotallissa

 

[masax]

Emme ole saaneet todisteita siksi koska fysiikan lakien vastainen ihmeakku ei ole totta. Eikö tämä ole ihan selvä juttu? Miksi vastasit minulle tällä kommentilla, millä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä minä sanoin?

On aivan selvä juttu. En vastannut mitenkään väittääkseni vastaan, vaan vain jatkaakseni juttua.

 

[Heimolainen]

Kaikki nää mitä sanoit pitää paikkansa, mutta niillä ei ole mitään tekemistä mun kommentin kanssa. En tiedä miksi vastasit minulle tällä litanialla.

Toin toisenlaisen kulman siihen, että miksi ne akkuasiantuntijat myös voivat olla sillä kannalla. Donut on tuonut aika vähän mitään itse akusta julkisuuteen, ja kaikki ne mitä on, niin asiantuntijat kommentoi niiden perusteella. Mutta tuo on vain erilainen kulma, mitä yleensä keskusteluissa on esillä.

 

[Lucas]

Tasan viikon päästä ekat onnelliset jo ajelee uudella Vergellä, jossa on tää mysteeriakku. Silti näin 7 päivää ennen tuota tehdään testejä ...

Voihan sitä monikin pentti odottaa, että ensi viikolla viimeistään pääsee vetämään sutia ja keuloja uudella ihmeakkuisella dobitsipyörällä ja ehkä jopa donitsikuviot polttamaan sudittamalla asfalttiin.

Useampi pentti taitaa odotella kuitenkin sitä, että ne omat Donut Labin vaihtovelkakirjat muuttuvat mittaamattoman arvokkaiksi ja hänestä tulee kenties jopa miljardööri. Kovasti siellä rouvan kansaa selataan jo Lamborghinin esitettä ja pohditaan millaiset lisävarusteet ja värin ruksii siihen omaan minkä tilaa kun ensimmäiset miljoonat eurot kilahtaa Sinut Lab "sioituksista" pankkitilille. Osa vielä raivoissaan yrittää hakata kuollutta hevosta laukalle kirjoittelemalla nettipalstoille Donut Labin ihmeakun ylistysveisuja.

Nohevampi kaveri ymmärtää jo tulleensa koijatuksi ja ymmärtää ettei sitä ihmeakkua tule Q1/2026 eikä Q2/2026 eikä edes vuoteen
2040 mennessä. Ja kaikki rahat meni.

 

[chrisekh]

tarvii kuitenkin sen ilmaistoidun kaapin missä voisi posauttaa testiakun.

Itse olisin kyllä ihan niin rohkea että ihan autotallin lattialla uskaltaisin katsoa tilanteen. Ei se kaasu kuitenkaan mitään erityisen myrkyllistä ole. Ja jos peuhaa 10 Wh akkujen kanssa niin ne nyt sammuu kun kusee päälle.

 

[robot boy]

Ei se kaasu kuitenkaan mitään erityisen myrkyllistä ole.

Kyllä ne litiumakkupalojen kaasut ovat erittäin myrkyllisiä.

 

[pulatunnus]

Joo donitsilla on varmasti kattava labra jossain autotallissa

Onhan sen Nano firman labrasta oikein hieno kuva, kebab folio kääreiltä näyttäviä folimyttyjä, temu pussi, isän vanha lamppu ja mustamäen torilta ostettu mikroskooppi.

Mutta vakavasti, sen verran paljon noihin panostaneet, niin oletan että heillä on tukeva jännite/virtalähde, Fluke, lämpömittareita, ja mopopojat hitsailleet jonkun kaapin. Halvempaa ostaa se poweri ja mittarit, millä koe ponnistaa kennot, uskon että kokeiltu missä lämmössä porsii. Noista testiohjelmista voi arvailla että tiedettiin 100 astetta olevan kipurajalla, mutta kuvittelivat että akku yksilö selviää alivirralla sen varovaisesti. Oliko sitten oma mittarit epätarkkoja, ja vai oliko suunniteltu liian rajoille se testi, ja epäonnekseen akku ei sitä kestänyt.

Tuossa mennyt muutakin reisille, olisi luullut että teetetään uutta testiä uudella kennolla niin pitkään että kestää hajoamatta. Eikö budjetti kestänyt, vai oliko tuo paras, vai alkoiko VTT pistään hanttiin, rajoittaa mitä heidän brändilleä voi tehtä.

Itse olisin kyllä ihan niin rohkea että ihan autotallin lattialla uskaltaisin katsoa tilanteen. Ei se kaasu kuitenkaan mitään erityisen myrkyllistä ole. Ja jos peuhaa 10 Wh akkujen kanssa niin ne nyt sammuu kun kusee päälle.

Tuota ilmastoitua kaapia toin mukaan sen takia että saadaan sen akun ympäristö tontille, varsinkin tuossa 100 asteen lämpötila testissä. Pienmpi kenno mielessä, 10Wh kennoa rääkkää jo vähän pienemmällä powerilla ja kuormalla. Näin viileään aikaa jäähdytyskin onnistuu tuossa kokoluokassa ihan puhaltimilla. Donitseillakkin lataustestissä se kennon lämitys hoidettiin sillä latausvirralla. Siinä kaapissakin oli heillä haastetta sen maximi virran lämmön pitämisessä.

 

[Lucas]

Noista testiohjelmista voi arvailla että tiedettiin 100 astetta olevan kipurajalla, mutta kuvittelivat että akku yksilö selviää alivirralla sen varovaisesti. Oliko sitten oma mittarit epätarkkoja, ja vai oliko suunniteltu liian rajoille se testi, ja epäonnekseen akku ei sitä kestänyt.

Oiskohan sen verran laadun vaihtelua ollut niissä Temusta tai Alibabasta tilatuissa litium-akuissa mitä Donut Lab sai, että se testiin lähetetty akku yksilö päästi toimintasavut pihalle +100 Celsiusta testissä vaikka se itse testattu akkuyksilö sen kesti?

Sellaista puuhastelua tuo firma, että sekin lienee mahdollista että Marko lähtenyt mökille saunomaan ja lämmittänyt sen mökkisaunan saunamittarin mukaan sataan asteeseen ja sen lämmössä sitten akkua ladannut ja testannut kestääkö sitä.

Alalauteella jolla ihmeakkua testasi olikin vain +77 Celsiusta todellisuudessa vaikka ylempänä seinällä mittari näytti +100C ja karvan päälle. Ei ne kovin tarkkoja ole ne saunan kiertyvät bimetallilämpömittarit.

Jospa aprillipäivänä tulisi vielä uusi VTT testi, jossa se ihmeakku olisi esimerkiksi syttynyt tuleen tai suorastaan räjähtänyt ja testikommentissa lukisi että testi loppui palokunnan saapumiseen.

 

[Orbi]

John Sullivanin videossa tetataan, että kestääkö pussi 100C lämpötiloja - kestäähän se. Tästä tukea Juho Heiskan teorialle, ettei pussi menettänyt vakuumia puhkeamiseen.

Samalta kaveriltahan oli muutama viikko sitten video jossa testattiin 11C latauksella NMC -kennon lämpeämistä.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=3WwWiG8XoLU

 

[pulatunnus]

Tekoälyn vastaus testistä vertailla testiä Donut Labin testiin:

Tekoälyn käyttö oman sisällön tuottamisessa on foorumilla tarkassa seurannassa ja siitä ohjeita. Se että lisää omaan postaukseen sanat tekoäly ei tee sisällöstä faktaa, se että joltain random AI palvelusta on jollain random promtilla saanut jonkun vastauksen on lähinnä nolla postaus.

Joku saattaa viestin raportoida, niin sitä ehkä kannattaa korjailla ennen sitä.

Kun puhumme tyhjiöpakatusta akusta (vacuum-sealed), suurin rasitus kohdistuu saumoihin silloin, kun sisä- ja ulkopuolen paineiden välillä on suuri ero.

Mutta tuota videoita, sen osalta uskottavasti tiedetään millalinen akku oli testissä, siinä kennon kemia muodosti kaasua, painetta pussiin, videossa näytettiin että lämpötilan laskettua paine laski, ja pussi jäi löysön oloiseksi.

Donitsin testissä pussi oli elementtien välissä puristuksessa mikä rajoittu sen aika pullistumista niihin suuntiin, jäähdettelyjen jälkeen donitsin mysteeri akun "pussi" oli löysä, muistuttu kovasti tuon videon pussikennoa.

Normaali ilmanpaine on noin kymmenen metriä vesipatsasta, parin sentin vesikerrossa alla, sivussa, niin ollaan enemmänkin normaali ilman painee vaihteluvälillä, myös testikaapin paine ei välttämättä ihan sama kuin ko hallin. Donitsin testissä oli ylä ja alapuolella elementit jotka puristi mysteeriakkua, tuossa videolla pinoiltaa kaiken näköistä, siinä pussi pääsi pullistuun niihin suuntiin enemmän kuin donitsin testissä.

Kummassakin testissä ilmeiesti itse pussi pysyi tiiviinä, donitsin myöhemmässä testissä pitä painetta kun pullisteli huoneen lämmössä.

 

[keppi]

Tekoälyn käyttö oman sisällön tuottamisessa on foorumilla tarkassa seurannassa ja siitä ohjeita. Se että lisää omaan postaukseen sanat tekoäly ei tee sisällöstä faktaa, se että joltain random AI palvelusta on jollain random promtilla saanut jonkun vastauksen on lähinnä nolla postaus.

Joku saattaa viestin raportoida, niin sitä ehkä kannattaa korjailla ennen sitä.





Mutta tuota videoita, sen osalta uskottavasti tiedetään millalinen akku oli testissä, siinä kennon kemia muodosti kaasua, painetta pussiin, videossa näytettiin että lämpötilan laskettua paine laski, ja pussi jäi löysön oloiseksi.

Donitsin testissä pussi oli elementtien välissä puristuksessa mikä rajoittu sen aika pullistumista niihin suuntiin, jäähdettelyjen jälkeen donitsin mysteeri akun "pussi" oli löysä, muistuttu kovasti tuon videon pussikennoa.

Normaali ilmanpaine on noin kymmenen metriä vesipatsasta, parin sentin vesikerrossa alla, sivussa, niin ollaan enemmänkin normaali ilman painee vaihteluvälillä, myös testikaapin paine ei välttämättä ihan sama kuin ko hallin. Donitsin testissä oli ylä ja alapuolella elementit jotka puristi mysteeriakkua, tuossa videolla pinoiltaa kaiken näköistä, siinä pussi pääsi pullistuun niihin suuntiin enemmän kuin donitsin testissä.

Kummassakin testissä ilmeiesti itse pussi pysyi tiiviinä, donitsin myöhemmässä testissä pitä painetta kun pullisteli huoneen lämmössä.

Ajattelin heti, että fysiikka on eri, kun kenno on vedessä ja hain tietoa tekoälyltä tukemaan asiaa, että onko testi ihan vertailukelpoinen. Ja siksi myös mainitsin lähteeni, kuten pitää.

 

[finWeazel]

Ajattelin heti, että fysiikka on eri, kun kenno on vedessä ja hain tietoa tekoälyltä tukemaan asiaa, että onko testi ihan vertailukelpoinen. Ja siksi myös mainitsin lähteeni, kuten pitää.

Miten pussin saumat voivat pettää jos pullistuma pysyy kennon sisällä? niinpä... Ainoa joka uskoo saumateoriaan on marko.

 

[pulatunnus]

Ja siksi myös mainitsin lähteeni, kuten pitää.

No, kysyin facebookista on lähteenäkin tarkempi.

Ai kielimallit on selalisia että ne suoltaa uskottavan tuntuista tekstiä ja promteillä saa ihan millasia vastuksia tahansa. Ilmaiset usein tulostaa ihan mitä sattuu jo ihan hyvilläkin promteilla.

Ajattelin heti, että fysiikka on eri, kun kenno on vedessä ja hain tietoa tekoälyltä tukemaan asiaa

Jos haluaa tekoälyn tukevan omaan ajatusta, niin se onnistuu satavarmasti.

Voit kysyä vaikka Asinoildilta 10mm vesikerroksen paineesta

 

[Mikleh]

Heti tuli mieleen, että onko ihan vertailukelpoinen kun kenno on vedessä. Tekoälyn vastaus testistä vertailla testiä Donut Labin testiin:

Kun puhumme tyhjiöpakatusta akusta (vacuum-sealed), suurin rasitus kohdistuu saumoihin silloin, kun sisä- ja ulkopuolen paineiden välillä on suuri ero.

1. Donut Lab: Tyhjiön "imeytyminen" ulkoilmassa​

Donut Labin testissä kenno oli lämpökaapissa (kuiva ilma).

• Sisällä: Lähes täydellinen tyhjiö (0 bar).
• Ulkona: Normaali ilmanpaine (noin 1 bar).
• Mitä tapahtui 100 asteessa? Kun pussin saumamuovi pehmeni, ulkopuolinen ilmanpaine puski väkisin saumojen läpi sisäänpäin. Koska muovi oli "purukumia", se ei jaksanut vastustaa tätä 1 kilon painetta per neliösenttimetri. Ilma ikään kuin "vuoti" sisään tyhjiöön.

2. Tubettajan testi: Vastapaine vedessä​

Tubettajan testissä akku oli kiehuvassa vedessä, mikä muuttaa fysiikan täysin:

• Syvyyspaine: Vesi aiheuttaa akun pintaan jopa kovemman paineen kuin ilma (1 bar + veden paine).
• MUTTA sisäinen paine (Spicy Pillow): Koska se oli NMC-akku, se alkoi muodostaa kaasua 100 asteessa. Tämä kaasu yritti puskea pussia sisältäpäin ulos.
• Tasapaino: Akun sisällä oli kova paine (kaasua) ja ulkopuolella oli kova paine (vettä). Nämä kaksi voimaa osittain kumoavat toisensa sauman kohdalla. Saumaan ei kohdistu "repivää" voimaa samalla tavalla kuin Donut Labin tapauksessa, jossa toisella puolella oli tyhjiö.

VTT ei raportissaan sanonut että pussi olisi hajonnut vaan sanottiin että menetti vakuumin. Tuossa viimeisimmässä testissähän se myös todistettiin että pussi on todellisuudessa ehjä kun siellä alkoi kaasuuntumista tapahtua ja kenno oli syklien jälkeen turvonnut 17%.

Eri toteutustavasta huolimatta tuossahan tapahtui ihan tismalleen sama ilmiö kuin Donutilla. Kennossa muodostui kaasua ja jäähtyessään vakuumi oli menetetty ja jäljelle jäi löysä pussi. Tuo viimeinen Donutin julkaisema VTT raportti nyt siis viimeistään ampuu omat väitteet alas. Käyttökelvoton kuumennuksen jälkeen ja kaiken lisäksi kaasuuntuu, jonka nyt ei ylipäätään pitäisi olla mahdollista kiinteän olomuodon akulle.

Toivottavasti eivät saaneet merkittäviä summia rahaa kerättyä tämän shown kanssa.

 

[leijona77]

Heti tuli mieleen, että onko ihan vertailukelpoinen kun kenno on vedessä. Tekoälyn vastaus testistä vertailla testiä Donut Labin testiin:

Kun puhumme tyhjiöpakatusta akusta (vacuum-sealed), suurin rasitus kohdistuu saumoihin silloin, kun sisä- ja ulkopuolen paineiden välillä on suuri ero.

1. Donut Lab: Tyhjiön "imeytyminen" ulkoilmassa​

Donut Labin testissä kenno oli lämpökaapissa (kuiva ilma).

• Sisällä: Lähes täydellinen tyhjiö (0 bar).
• Ulkona: Normaali ilmanpaine (noin 1 bar).
• Mitä tapahtui 100 asteessa? Kun pussin saumamuovi pehmeni, ulkopuolinen ilmanpaine puski väkisin saumojen läpi sisäänpäin. Koska muovi oli "purukumia", se ei jaksanut vastustaa tätä 1 kilon painetta per neliösenttimetri. Ilma ikään kuin "vuoti" sisään tyhjiöön.

2. Tubettajan testi: Vastapaine vedessä​

Tubettajan testissä akku oli kiehuvassa vedessä, mikä muuttaa fysiikan täysin:

• Syvyyspaine: Vesi aiheuttaa akun pintaan jopa kovemman paineen kuin ilma (1 bar + veden paine).
• MUTTA sisäinen paine (Spicy Pillow): Koska se oli NMC-akku, se alkoi muodostaa kaasua 100 asteessa. Tämä kaasu yritti puskea pussia sisältäpäin ulos.
• Tasapaino: Akun sisällä oli kova paine (kaasua) ja ulkopuolella oli kova paine (vettä). Nämä kaksi voimaa osittain kumoavat toisensa sauman kohdalla. Saumaan ei kohdistu "repivää" voimaa samalla tavalla kuin Donut Labin tapauksessa, jossa toisella puolella oli tyhjiö.

Heti tuli mieleen, että tuo sun selitys menee vähän ohi siitä olennaisesta.

Vedessä vai ilmassa ei poista sitä faktaa, että jos kenno alkaa tuottaa kaasua noin rajusti, niin siellä ei ole mikään “solid” järjestelmä sisällä. Se paine-ero selitys kuulostaa enemmän jälkikäteiseltä paikkaukselta kuin oikealta syyltä.

Ja tuo tyhjiö argumentti ontuu myös, koska jos pussi olisi oikeasti pettänyt, sitä ei nähtäis pinkeänä myöhemmin. VTT:n havainnot viittaa ihan toiseen ilmiöön, ei mihinkään ulkopuolisen ilman “imeytymiseen”.

Vähän vaikuttaa siltä että yrität sovittaa fysiikkaa väitteeseen, etkä toisinpäin.

 

[pulatunnus]

Voit kysyä vaikka Asinoildilta 10mm vesikerroksen paineesta

Voit kysyä myös paljon se akku turpoo 100 000 syklin aikan.

"Jos akku turpoo 50 syklin aikana 17% paljonko se turboo 100 000 syklin aikana"

Spoileri: Geminin vastaus

Tuo on melko huolestuttava tahti akun turpoamiselle! Jos akku turpoaa noin paljon jo 50 syklin kohdalla, meillä on käsissämme kemiallinen ongelma, ei vain normaalia kulumista.

Matemaattisesti voimme tarkastella tätä kahdella tavalla: lineaarisesti (yksinkertainen kasvu) tai eksponentiaalisesti (korkoa korolle -ilmiö).

---

Vaihtoehto 1: Lineaarinen kasvu​

Jos oletamme, että turpoaminen jatkuu täysin samalla vakiovauhdilla:

• Kasvuvauhti: 17 % / 50 sykliä = 0,34 % per sykli.
• 100 000 syklin kohdalla: $100\,000 \times 0,34\% = 34\,000\%$.

Tässä skenaariossa akku olisi kasvanut 340-kertaiseksi alkuperäisestä koostaan.

Vaihtoehto 2: Eksponentiaalinen kasvu​

Jos turpoaminen on suhteellista (jokainen sykli kasvattaa jo turvonnutta massaa):

• Kasvukerroin per 50 sykliä: 1,17.
• Jaksojen määrä: $100\,000 / 50 = 2\,000$ jaksoa.
• Yhtälö: $1,17^{2000}$

Tämä luku on niin valtava, että se ylittää fysiikan lait ja laskimen kapasiteetin (tuloksessa on satoja nollia).

---

Todellisuus ja turvallisuus​

Oli laskutapa mikä tahansa, vastaus on käytännössä: Akku räjähtää tai halkeaa kauan ennen kuin se saavuttaa edes 200 sykliä.

Akun turpoaminen (swelling) johtuu elektrolyytin hajoamisesta ja kaasun muodostumisesta. Tässä muutama kriittinen huomio:

• 17 % turpoaminen 50 syklissä on vaarallista. Normaalisti laadukas akku saattaa turvota vain muutaman prosentin tuhansien syklien aikana.
• Mekaaninen raja: Akun kuori ja laitteen (kuten puhelimen tai läppärin) runko kestävät yleensä vain noin 5–10 % muodonmuutoksen ennen kuin ne halkeavat.
• Palovaara: Turvonnut akku on kuin "paineistettu pussi" täynnä palavaa kaasua. Jos kuori puhkeaa, akku voi syttyä palamaan välittömästi (thermal runaway).

Suositus: Jos sinulla on akku, joka on turvonnut 17 %, lopeta sen käyttö ja lataaminen välittömästi. Vie se ongelmajätekeräykseen, joka ottaa vastaan viallisia akkuja. Älä laita sitä tavalliseen roskikseen.

Inhon tuollaisia ulostuksia, mutta on vastauksesta mitä mieltä tahansa, niin tuollaista tegnologiaa ei voi käyttää kuin Ukrainassa ja sielläkin niissä kerta käyttö drooneissa, sekin edellyttäisi hyvää energiatiheyttä ja muita halvempaa hintaa.

Räjähdysvaarallista rahtia sinne menee, eli lokistiikka ongelmiin tuskin kaatuisi.

Edit:
Geminin suositus loppuun

Suositus: Jos sinulla on akku, joka on turvonnut 17 %, lopeta sen käyttö ja lataaminen välittömästi. Vie se ongelmajätekeräykseen, joka ottaa vastaan viallisia akkuja. Älä laita sitä tavalliseen roskikseen.

Edit, kun kyse tietään vastaisesti tegnologiasta, niin olisko tämä lähellä "Jos turpoaminen on suhteellista (jokainen sykli kasvattaa jo turvonnutta massaa):"

Tämä luku on niin valtava, että se ylittää fysiikan lait ja laskimen kapasiteetin (tuloksessa on satoja nollia).

Mutta vakavasti, jos teettivät sen turvallisuus testin, niin ei varmaan mitää hävittävää jos sen julkaisvat. Tai edes ihan 12C 0-100-0 syklitestiä käyttölämpötila alueen ylärajan tuntumassa >100 astetta.

 

[keppi]

Miten pussin saumat voivat pettää jos pullistuma pysyy kennon sisällä?

Silloinhan on kyse kiinteän aineen laajenemisesta. Tästä juuri Two bit da vinci puhui. Että se on enemmänkin todiste solid state kennosta.

 

[finWeazel]

Silloinhan on kyse kiinteän aineen laajenemisesta. Tästä juuri Two bit da vinci puhui. Että se on enemmänkin todiste solid state kennosta.

Näyttää ihan perinteiseltä kennolta missä syntyi kaasua ja pullistui. Ei mitään pussin pettämisiä ole näkyvissä eikä sellaista vtt:kaan sanonut. Jos kyseessä olisi dontsin speksien mukainen solid state kenno niin testissä ei olisi pitänyt tapahtua mitään pullistumista.

Onko mopot asiakkaiden käsissä viikon päästä? Niinpä,...

 

[keppi]

VTT ei raportissaan sanonut että pussi olisi hajonnut vaan sanottiin että menetti vakuumin.

Pussi on kai silloin rikki, jos se menettää vakuumin.
Sinänsä jännä, että täällä silloin lämpötilatestin jälkeen väiteltiin, että pussi meni rikki ja nyt se ei olekaan ole rikki.

Eri toteutustavasta huolimatta tuossahan tapahtui ihan tismalleen sama ilmiö kuin Donutilla. Kennossa muodostui kaasua ja jäähtyessään vakuumi oli menetetty ja jäljelle jäi löysä pussi. Tuo viimeinen Donutin julkaisema VTT raportti nyt siis viimeistään ampuu omat väitteet alas. Käyttökelvoton kuumennuksen jälkeen ja kaiken lisäksi kaasuuntuu, jonka nyt ei ylipäätään pitäisi olla mahdollista kiinteän olomuodon akulle.

Nimenoman ei tapahtunut sama. Tuo Sullivanin akku turposi selvästi keskeltä. Sen toimintaa ei testattu, Sullivan jo testatessa totesi, että akku ei toimisi tms.
Donut Labin akku oli vielä toimiva, siltä osin kun kapasiteettia oli.

 

[aukusti]

Pussi on kai silloin rikki, jos se menettää vakuumin.
Sinänsä jännä, että täällä silloin lämpötilatestin jälkeen väiteltiin, että pussi meni rikki ja nyt se ei olekaan ole rikki.


Nimenoman ei tapahtunut sama. Tuo Sullivanin akku turposi selvästi keskeltä. Sen toimintaa ei testattu, Sullivan jo testatessa totesi, että akku ei toimisi tms.
Donut Labin akku oli vielä toimiva, siltä osin kun kapasiteettia oli.

No hittoako tässä asiasta vänkäämään, viikon päästä noita kuulemma on myynnissä ja tänä vuonna tuotantoa on 1 GWh, ensi vuonna jo paljon enemmän. Ei kun vaan nauttimaan ihmeakun tuomasta elintason noususta.

 

[nuusk1s]

No hittoako tässä asiasta vänkäämään, viikon päästä noita kuulemma on myynnissä ja tänä vuonna tuotantoa on 1 GWh, ensi vuonna jo paljon enemmän. Ei kun vaan nauttimaan ihmeakun tuomasta elintason noususta.

Kutkuttavasti on jätetty kyllä Q1 loppumetreille. Mutta hyvää kannattaa odottaa!

 

[JaJu]

Toivottavasti eivät saaneet merkittäviä summia rahaa kerättyä tämän shown kanssa.

Olen hiukan pessimistinen tämä asian suhteen. Ja hommahan vaan jatkuu useiden "startuppien" voimin. On tekoälyä, akkua, epäonnistunutta mopoa, pöytälaatikossa olevaa dronefirmaa. Kaikkia markkinoidaan satojen miljoonien valuaatiolla. Tähän lankaan kommentoivista varmasti kaikki tietävät tämän huijaukseksi. Siis _kaikki_ ,vaikka kommenteista ei aina niin voi päätellä. Mutta tämä palsta on vain pieni murunen. Tiedämme kuinka kömpelö Wincapita sai todella isot rahat liikkeelle.

 

[Smugu]

En ole akkuasiantuntija, mutta en uskaltaisi sanoa, että solid state akku ei voisi turvota.

Et vai? Ainakin väität kovasti olevan ja jopa keksineesi solid-state akun. Olettaen nyt, että Lehtimäki olet.

 

[HTK12]

Pussi on kai silloin rikki, jos se menettää vakuumin.
Sinänsä jännä, että täällä silloin lämpötilatestin jälkeen väiteltiin, että pussi meni rikki ja nyt se ei olekaan ole rikki.

No eihän se ole silloin rikki, jos se edelleen pitää aineet sisällä ja voi pullistua kuten nyt viimeisimässä testissä kävi. Donitsi itse väitti pussin liiman pettäneen siinä 100C testissä. Donitsi väitti myös, että kenno ei vaurioitunut. Jos nämä olisi totta, niin miten sitten voitiin tehdä vaurioituneen kennon testi, jossa pussi pullistuu? Teillä siellä lahkohjohtajalla on mennyt tarinat aika pahasti ristiin.

Nimenoman ei tapahtunut sama. Tuo Sullivanin akku turposi selvästi keskeltä. Sen toimintaa ei testattu, Sullivan jo testatessa totesi, että akku ei toimisi tms.
Donut Labin akku oli vielä toimiva, siltä osin kun kapasiteettia oli.

Ihan sama kävi, akussa kävi sivureaktio ja kaasu pullisti pussin. Se miten paljon milläkin kemialla kaasua vapautuu on sitten asia erikseen.
Kyllä se donitsin akkukin hajosi testiin.

 

[ElReino]

Mikä siinä kiinteän akun akkumateriaalissa kaasuntuisi? Pitäisi ensin muuttua sen nesteeksi ja siitä sitten kaasuuntua jonkun reaktion seurauksena

Puuttumatta sen enempää keskustelun pääaiheeseen, huomautan, että fysiikka tuntee myös ilmiön nimeltä sublimaatio.

 

[Tohelo]

Puuttumatta sen enempää keskustelun pääaiheeseen, huomautan, että fysiikka tuntee myös ilmiön nimeltä sublimaatio.

Aiheesta tavallaan kiinnostunut ja tuleekin lueskeltua näitä ketjuja mitkä käsittelee tätä Donitsin akkua, mutta olis varmaan tietämättömille hyvä jos edes jonku verran avaisit mitä tarkoittaa 'sublimaatio'? No kyllä googletin tuon jo, mutta näin foorumilla olis varmaan hyvä avata heti mistä on kyse

Kattelinki tuon da Vincin videon. Enkä nyt ala kahlaamaan läpi ketjua, mutta miksi tämä kaveri on lähes varma tän olevan kiinteän olomuodon akku? Juu oli pullistunut, mutta jos se on kiinteä niin mun fysiikan tietämys ymmärtää lämpölaajenemisen? Pala rautaa(esim.) laajenee lämmetessään niin miksi tämmönen kiinteäakku ei laajenisi jos lämpenee?

 

[Obs2000]

Pussi on kai silloin rikki, jos se menettää vakuumin.
Sinänsä jännä, että täällä silloin lämpötilatestin jälkeen väiteltiin, että pussi meni rikki ja nyt se ei olekaan ole rikki.


Nimenoman ei tapahtunut sama. Tuo Sullivanin akku turposi selvästi keskeltä. Sen toimintaa ei testattu, Sullivan jo testatessa totesi, että akku ei toimisi tms.
Donut Labin akku oli vielä toimiva, siltä osin kun kapasiteettia oli.

Sitä minä vielä jäin ihmettelemään miksi akku menetti 99,99% luvatuista ominaisuuksistaan 100C lämmöissä käymisen jälkeen? Kyllä nyt pienen lapinlisän ymmärtää myyjältä: ettei akkua saisi vaikka käyttää missään nimessä 100C tai syklit vähenevät 50000x. Mutta että akusta lähtee kaikki puhti luvattuun verrattuna, eikä pikalatausta uskalla tulipalon pelossa käyttää. Olisiko nanopasta ja nanohiiliputkien elektronit herkkiä ilmalle, avaruusteknologiasta kun puhutaan, eikä testin kotelointi vaikka eristänyt happiatomeita kunnolla? (selitystä saa käyttää markkinointimateriaaleissa vain maksullisella erillisluvalla)

 

[finWeazel]

niin miksi tämmönen kiinteäakku ei laajenisi jos lämpenee?

Sen ei pitäisi laajeta. Selitys donut labilta laajenemiseen on "akku ei laajentunut, pussi hajosi". Pussi ei kyllä vtt:n mukaan hajonnut. Näyttää täysin samanlaiselta tapaukselta mitä tapahtuu perinteisen kemian akussa kun syntyy kaasua.

Laajenemista voi miettiä vaikka silleen, että laajeneeko auto silminhavaittavasti kesällä auringossa tai kutistuu talvella pakkasessa. Lämpölaajeneminen kennossa pitäisi olla sellaista tasoa ettei sitä silmällä näe.

 

[ElReino]

Aiheesta tavallaan kiinnostunut ja tuleekin lueskeltua näitä ketjuja mitkä käsittelee tätä Donitsin akkua, mutta olis varmaan tietämättömille hyvä jos edes jonku verran avaisit mitä tarkoittaa 'sublimaatio

Olet oikeassa. Sublimaatio tarkoittaa siis sitä, että kiinteä olomuoto kaasuuntuu suoraan ilman muuttumista nestemäiseen faasiin välillä. Se on lukiotason perusfysiikkaa.

 

[Tohelo]

Sen ei pitäisi laajeta. Selitys donut labilta laajenemiseen on "akku ei laajentunut, pussi hajosi". Pussi ei kyllä vtt:n mukaan hajonnut. Näyttää täysin samanlaiselta tapaukselta mitä tapahtuu perinteisen kemian akussa kun syntyy kaasua.

Laajenemista voi miettiä vaikka silleen, että laajeneeko auto silminhavaittavasti kesällä auringossa tai kutistuu talvella pakkasessa. Lämpölaajeneminen kennossa pitäisi olla sellaista tasoa ettei sitä silmällä näe.

Kyllä mie oon tässä miettiny joka talvi kun on 2 viikkoa se 30° pakkasta, että miksi en mahdu autoon ovesta sisään(vitsi).

No juu, ja nytkö sanoit niin joku ei täsmää. Jossain taidettiin sanoa, että se oli turvonnu/laajentunu 15%(?) mikä on aika helvetin paljon noin pienessä kappaleessa(mun päähän). Ehkä vois iteki miettiä vähän pidemmälle ennen ku kysyy tyhmiä*

Kiitos vastauksesta ja tymän valaistamisesta


*paitsi ettei ole tyhmiä kysymyksiä

 

[Tohelo]

Olet oikeassa. Sublimaatio tarkoittaa siis sitä, että kiinteä olomuoto kaasuuntuu suoraan ilman muuttumista nestemäiseen faasiin välillä. Se on lukiotason perusfysiikkaa.

Mulla tais olla lukiossa aikoinaan fysiikka 8 tai 9, mutta en muista kuulleeni sanaa 'faasi' koskaan silloin. Tästä on toki jo se +20v kun fysiikkaa opiskelin koulussa, toki voi olla etten vaan muista. Mutta Google autto tässäkin

 

[pulatunnus]

Pussi on kai silloin rikki, jos se menettää vakuumin.
Sinänsä jännä, että täällä silloin lämpötilatestin jälkeen väiteltiin, että pussi meni rikki ja nyt se ei olekaan ole rikki.

Tai sisällä ollut reaktio missä syntynyt kaasuja

Kattelinki tuon da Vincin videon. Enkä nyt ala kahlaamaan läpi ketjua, mutta miksi tämä kaveri on lähes varma tän olevan kiinteän olomuodon akku? Juu oli pullistunut, mutta jos se on kiinteä niin mun fysiikan tietämys ymmärtää lämpölaajenemisen? Pala rautaa(esim.) laajenee lämmetessään niin miksi tämmönen kiinteäakku ei laajenisi jos lämpenee?

Niissä lähdetään siitä että tietyt donitsien väitteet olisi faktoja, ja mahdollisesti sivuutetaan joitain faktoja.

En sitä kokonaan katsonut mutta jaaritteli ilmasta, hapesta, kosteudesta ja niiden aiheuttamista reaktioista, oletti pakkauksessa olevan reiän. eikä anna liikaa häiritä litumi maisuudet. vajaalataukset ei häirinneet jne.

Sinänsä julkaistuissa testeissä ollaan siinä pisteessä että ei väliä onko neste, kaasu, vai niiden heikkoudet omaava kiinteä. tai kiinteä ylipäätään.

Jos se ihme kenno turpoo mysteeriakun kotelossa 17% (paksuutta) 50 syklin aikana, niin tuolla aiemmin kysyin AIltä että kuinka paksu se on elikaaren lopussa (100 000) sykliä. Motskari käytössä jos ajelee kymmennen latausta kesässä, niin ei ihan parissa kesässä käsiin hajoa, mutta autokäytössä tarvitaan jo kasvuvaraa älyttömästi.

 

[Kautium]

Kyllä mie oon tässä miettiny joka talvi kun on 2 viikkoa se 30° pakkasta, että miksi en mahdu autoon ovesta sisään(vitsi).

No juu, ja nytkö sanoit niin joku ei täsmää. Jossain taidettiin sanoa, että se oli turvonnu/laajentunu 15%(?) mikä on aika helvetin paljon noin pienessä kappaleessa(mun päähän). Ehkä vois iteki miettiä vähän pidemmälle ennen ku kysyy tyhmiä*

Kiitos vastauksesta ja tymän valaistamisesta


*paitsi ettei ole tyhmiä kysymyksiä

Aiemmassa testissä sanottiin, että pussi oli menettänyt vakuuminsa, eli se oli revennyt. Tässä uudemmassa testissä sitä samaa kennoa testailtiin uudestaan normaalissa lämpötilassa. Se kesti muutaman latauksen ihan kohtuullisesti, kunnes kennon kapasiteetti putosi puoleen. Testin jälkeen raportissa sanottiin, että kennon paksuus oli kasvanut 17% ja pussi oli "pinkeä".

https://pub-cbd24192d2f1419d824d5ae07a395452.r2.dev/VTT_CR_00178_26.pdf

The aim of the project was to conduct independent performance tests on the energy storage devices supplied by the
customer, which the customer identified as solid-state battery cells. Three visually identical cells were provided for
testing and labeled DL1, DL2, and DL3. In the tests reported herein, cell DL2 was subjected to continuous cycling for
50 cycles at a rate of 5C between 0–90 % state of charge (SOC), using the maximum voltage range specified for the
cell (2.7–4.3 V). The tested cell had been subjected to separately reported performance tests prior to this test. In a
previous test, the cell had lost its vacuum during the discharge test conducted at 100 °C. The aim of the present 5C
cycling test was to assess whether the damaged cell remained functional when subjected to high charge and
discharge currents following the loss of vacuum.

The initial reference performance test yielded an average 1C discharge capacity of 24.689 Ah, based on five
consecutive 1C cycles. After six cycles at 5C, the discharge capacity began to decrease rapidly and continued to do
so for approximately 15 cycles, after which the rate of capacity degradation slowed and the capacity stabilized. The
average 1C discharge capacity measured during the reference performance test after 50 cycles at 5C was 11.194 Ah,
corresponding to a 54.66 % reduction compared to the initial capacity. The average energy efficiency during the 1C
cycles, calculated from the reference performance test data, decreased from an initial value of 89.6 % to 83.0 %. After
completion of the test, the cell thickness had increased by 17 %, and the cell pouch was firm.