Museosanasto...

[TommiZeliard]

Parikymmentä/parisenkymmentä senttiä. Mutta toki kieli poskessa vastaus olikin, ei minulla oikeasti mitään kyseistä sanaa vastaan ole, vaikka se tarpeeton onkin. Itsehän vaaksoja voi mitata käyttämättä sanaa kertaakaan.

Itsekseen toki pärjää ilman sanojakin, mutta jos toisen kanssa nikkaroi, niin lyhyys ja ytimekkyys on pop:

Jätä vaaksa ylimääräistä.
vs.
Jätä parisenkymmentä senttiä ylimääräistä.

 

[ttm]

Itsekseen toki pärjää ilman sanojakin, mutta jos toisen kanssa nikkaroi, niin lyhyys ja ytimekkyys on pop:

Jätä vaaksa ylimääräistä.
vs.
Jätä parisenkymmentä senttiä ylimääräistä.

Tämä on taas näitä, mitkä eivät vaikuta todellisuudessa yhtään mihinkään.

Isompi hyöty tulee kaapelin säästössä jos tajuaa että kun ei jumitu sanaan, voi sanoa viitisentoista senttiä.

 

[Pakana]

Ainakin omassa päässä tuo vaaksa tarkoittaa henkilökohtaista omalla kädellä mitattua vaaksaa, mutta en tuolla mitalla mielestäni kenellekään muulle ole mitään ilmoittanut.

Tuumaa kyllä käytän juurkin sellaisena noin mittana, esim 4 tuumaa on noin 10cm, mutta tuo juontaa yleensä noista epämääräisistä koolingeista, joilla ei ole niin tarkkaa mittaa.

 

[Rullakebab]

Luulen että jos pyytäisin ketä tahansa tuttua vetämään johtoa vaaksan verran niin joutuisin ensin selittämään vaaksan pituuden (kun olisin ensin itse selvittänyt sen pituuden), mutta kaikki tajuaa jos käskee jättämään parikymmentä senttiä.

 

[Memory]

"Litisee" vesi litisee, tuleeko siitä tämä kummallisuus "litimärkä"??
Vaiko mistä.

 

[asentaja1]

"Litisee" vesi litisee, tuleeko siitä tämä kummallisuus "litimärkä"??
Vaiko mistä.

Ei siksi, että vesi itsessään litisee, vaan tarkemmin siksi, että
jos joku (esim kangas/vaate) on läpikotaisin täysin märkä, se litisee, siis on litimärkä.

 

[kurkimies]

Pappa puhui yleensä ikkunoista akkuna-nimellä.

 

[Memory]

Pappa puhui yleensä ikkunoista akkuna-nimellä.

Ei tarvitse olla pappa, myö vieläkin haastetaan että akkunat kiinni täällä vetää
Monet näistä tullee Karjalan evakoilta.

 

[Kobbi]

Ei tarvitse olla pappa, myö vieläkin haastetaan että akkunat kiinni täällä vetää

Ja meillä pannaan fönarit boseen

 

[pulatunnus]

Luulen että jos pyytäisin ketä tahansa tuttua vetämään johtoa vaaksan verran niin joutuisin ensin selittämään vaaksan pituuden (kun olisin ensin itse selvittänyt sen pituuden), mutta kaikki tajuaa jos käskee jättämään parikymmentä senttiä.

Jep, olisi tehokas konsti kyykyttää apujoukkoja heti alkuun käyttämällä heilleä tuntemattomia termejä, vielä vähän tehostaa "etkö tiedä" jne. niin opivat olemaan kyselemättä tyhmiä. :-(

Tosin kuplassani luulen että vaaksa on tuttu sana laajasti, mutta sait kyllä miettiin, että voi osalla hetken lyödä tyhjää, asayhteydesta riippuen joku voi etsiä millin tarkkaa mittaa.

 

[Delay]

Ei tarvitse olla pappa, myö vieläkin haastetaan että akkunat kiinni täällä vetää
Monet näistä tullee Karjalan evakoilta.

Joo, mun työhypoteesini (en oo fact checkannut) on se, että ikkuna on venäjäksi окно, jossa eka oo lausutaan a-kirjaimena. Eli jotakuinkin "akno" meikäläisittäin.

 

[Memory]

Äsken tuli sattumalta Facessa vastaan kiva juttu

 

[Groomlake]

Äsken tuli sattumalta Facessa vastaan kiva juttu

Noin puolet noista sanoista on ollut mun lapsuudenkodissa käytössä.

 

[pulatunnus]

Noin puolet noista sanoista on ollut mun lapsuudenkodissa käytössä.

= Oikee vai vasen puoli ?

No en tunnusta että niin montaa olisi käytössä ollut, mutta aika monen noista jollain asteella tunnistaa. pitäskö olla huolissaan.

 

[Tonnin Seteli]

Äsken tuli sattumalta Facessa vastaan kiva juttu

En kyllä ymmärrä mikä tekee noista muka vanhan kansan sanoja. Onhan siellä muutamia, mutta enimmäkseen joko edelleen normaaleja murresanoja tai puhekieltä.

Etenkin vaasi, viltti ja ullakko ovat jopa erittäin normaalia yleiskieltä. Vintti tai rätti ei ehkä kuulu virallisiin asiakirjoihin mutta on kyllä pääläimäyksen arvoista jos joku suomenkielinen aikuinen väittää ettei ymmärrä näitä sanoja.

 

[Timo 2]

En kyllä ymmärrä mikä tekee noista muka vanhan kansan sanoja. Onhan siellä muutamia, mutta enimmäkseen joko edelleen normaaleja murresanoja tai puhekieltä.

Etenkin vaasi, viltti ja ullakko ovat jopa erittäin normaalia yleiskieltä.

Kuten myös syynätä, säkkipimeä, mekkala, masiina, pottu ja littana.

Toki porstua ja paakari on vanhaa suomea, jotka ei kaikille ehkä avaudu enkä muista näitä sanoja kuulleeni pitkään aikaan.

 

[pulatunnus]

En kyllä ymmärrä mikä tekee noista muka vanhan kansan sanoja. Onhan siellä muutamia, mutta enimmäkseen joko edelleen normaaleja murresanoja tai puhekieltä.

Etenkin vaasi, viltti ja ullakko ovat jopa erittäin normaalia yleiskieltä. Vintti tai rätti ei ehkä kuulu virallisiin asiakirjoihin mutta on kyllä pääläimäyksen arvoista jos joku suomenkielinen aikuinen väittää ettei ymmärrä näitä sanoja.

No kai riippuu iästä, missä päin asuu mukaan ja pyöriikö vanhemman väen kanssa . Ja tietenkin mitä lukee saati jos ei juuri lue mitään (siis kirjoja) No varmaan Yle areenan vanhoja maalaisarjoja katsomalla sanaston laajenee.


Vintti ja ullakko sanaan tarttuisin, tuon mukaan yläkerta, tämä kai sellainen pari että jossain päin se tarkoittaa sitä asuin kerroksen yläpuolta. usein kylmää tilaa. Olisko jossain rintsikka piireissä noin, kun se vintti rempattu asuin käyttöön ja lämpöiseksi.

 

[Tonnin Seteli]

Toki porstua ja paakari on vanhaa suomea, jotka ei kaikille ehkä avaudu enkä muista näitä sanoja kuulleeni pitkään aikaan.

Joo, nuo ovat toki nykyään varsinaista käyttösanastoa vain pienissä kuplissa.

Listalla näkyi olevan paakarin lisäksi paakkelssi, mutta ei pakaria jonka liittäisin samaan ryhmään kuin porstua - vanhoja huoneita tai asumuksen osia. Nykyään tuo sana varmaankin 99% kerroista on bensalenkkaria ja tarkoittaa pakoputkea.

 

[pulatunnus]

mutta ei pakaria jonka liittäisin samaan ryhmään kuin porstua - vanhoja huoneita tai asumuksen osia.

Paakari leipuri, niin mieltänyt että pakari on leipomispaikkaan viittaava. No aikoinaan kai ollut leipomoa, ja pienemmässä paikkaa leivontahuone. Vai onko jossain tarkoittannut leipomon varsinainen leivonta tila ?

 

[Tonnin Seteli]

Paakari leipuri, niin mieltänyt että pakari on leipomispaikkaan viittaava. No aikoinaan kai ollut leipomoa, ja pienemmässä paikkaa leivontahuone. Vai onko jossain tarkoittannut leipomon varsinainen leivonta tila ?

Kyllä. Pakarissa on leivinuuni, mahdollisesti useampikin uuni, työtasoa leipomista varten jne. Sehän vaihtelee miten tämä liittyy tai rajautuu muihin huoneisiin. Lienee ollut suhteellista, onko jokin tietty talon pääty pakari vai tupa.

 

[asentaja1]

Kyllä. Pakarissa on leivinuuni, mahdollisesti useampikin uuni, työtasoa leipomista varten jne. Sehän vaihtelee miten tämä liittyy tai rajautuu muihin huoneisiin. Lienee ollut suhteellista, onko jokin tietty talon pääty pakari vai tupa.

Mun käsityksen mukaan pakari vielä ehkä hieman tarkemmin joko ammattimainen leipomorakennus, tai sitten isomman talon yhteydessä sisällä tai ulkona oleva erityinen leivontaan tarkoitettu huone tai rakennus, leivintupa. Ei kuitenkaan pelkästään normaali tuvan pääty tai kyökki, jossa muutakin tehdään kuin leivotaan, eikä myöskään pienempien talojen kyökki.
Murrekohtaisia eroja varmaan myös, esim pakaria käytetään myös siitä itse leipurista, paakarista joissakin murteissa.

 

[Tonnin Seteli]

Mun käsityksen mukaan pakari vielä ehkä hieman tarkemmin joko ammattimainen leipomorakennus, tai sitten isomman talon yhteydessä sisällä tai ulkona oleva erityinen leivontaan tarkoitettu huone tai rakennus, leivintupa. Ei kuitenkaan pelkästään normaali tuvan pääty tai kyökki, jossa muutakin tehdään kuin leivotaan, eikä myöskään pienempien talojen kyökki.
Murrekohtaisia eroja varmaan myös, esim pakaria käytetään myös siitä itse leipurista, paakarista joissakin murteissa.

Olen käsittänyt jokseenkin samoin; ei pakari tarkoita ylipäänsä paikkaa jossa leivotaan vaan se on erityinen leivontaan varusteltu tila. Monenlaisia on kuitenkin sillä nimellä ilmeisesti kutsuttu, ja usein tiloilla on ollut myös jotain majoituskäyttöä vaikka ne olisivatkin erikoistuneita huoneita. Väkeä kun on ollut niissä "isommissa taloissa" niin että kirjaimellisesti päät yhteen kolisivat.

pelkästään normaali tuvan pääty

Tästä tulee mieleen tuoreempi museosana. Vielä joskus toissa vuosikymmenellä sitten puhuttiin yleisesti tupakeittiöasunnoista. Nykyään ne ovat ihan vaan kaksioita siinä missä muutkin kaksiot, vaikka toki "tupakeittiön" konsepti on yhä käytössä, silloin kun on. Ilmeisesti vanha kansa vinkui saavuttuaan turhaan katsomaan asuntoa, kun siinä ei ollutkaan keittiön ovea.

Tai voihan tämä tietysti koskea myös vaikkapa kolmiota, joka olisi vanhanaikaisesti jonkun nihilistin mielestä pitänyt luokitella kaksioksi, kun ei ollut keittiön ovea.

 

[TommiZeliard]

Paakari/pakari on naapurista lainattu murresana. Kantamuotoja ovat olleet muinaisruotsin bakare (leipuri) sekä nykyruotsin bagare (leipuri), bageri (leipomo) ja bagerstuga (leivintupa). Lainaa on mukautettu fonologisesti bagare > paakari > pakari.

Paakari on ollut osa vanhaa yleiskieltä, mutta on korvattu nykyään leipurilla. Paakari tarkoittaa murteissa yleisesti leipuria tai leipomoa.

Pakari tarkoittaa Hämeessä ja Satakunnassa leivintupaa. Kolmostien kulkijat ovat varmaan panneet merkille Riihimäen eteläisen liittymän kohdalla sijaitsevan Ullan Pakarin. Länsipohjassa leivintupaa kutsutaan paakastuvaksi.

pakari - Suomen etymologinen sanakirja

pakari - Suomen etymologinen sanakirja

kaino.kotus.fi

 

[SweeneyTodd]

Äsken tuli sattumalta Facessa vastaan kiva juttu

On kyllä vähän outo lista. Esim. rätti ja servetti lukee jokseenkin joka paketissa tai hyllyn hintalapussa, missä kyseisiä tuotteita myydään. Viltti ja rahi vähän samaa sarjaa. Käytetään ihan arkikielessä ja markkinoinnissa.

Vintti ja ullakko taas on vähän eri juttu kuin yläkerta. Meillä on alakerta ja yläkerta, mutta vintti/ullakko on vasta sen yläkerran yläpuolella. Ja ihan on käytössä olevia sanoja. Varsinkin ullakko. Ullakkoasunto jne.

 

[asentaja1]

On kyllä vähän outo lista.

Kyllä, yli puolet näistä on aivan yleisessä käytössä olevia ja muutkin pääosin on kaikki sellaisia, että aikuisen suomalaisen kyllä pitäisi ymmärtää mistä puhutaan ihan viimeistään sanan käyttöyhteydestä jos sanaan törmää jossakin, vaikka ei itse sitä käyttäisikään. Ei tuossa ole kuin ihan muutama, jotka itse laskisin kovin erikoiseksi (taipperi, ryllykkä) ja joillekin nekin voi olla ihan tuttuja jos sattuvat omalle murrealueelle. Samoin joillakin sanoilla voi olla myös ihan erilaisia merkityksiä murrealueen mukaan, esim ronkka on minulle joukko tai joukkio ja pömpeli voi olla melkein mikä vaan pönttö tai rakennelma, mutta ei kyllä kiuas ihan heti tulisi mieleen.

 

[Memory]

Luin aikani kuluksi Fraktuura Raamattu 1889, on hauskoja wanhoja sanoja.

Tosin Fraktuura vaikeahkoa lukea, pari aukeamaa menee sitten alkaa silmiä harittaa ja särkemään

Ilmestyskirjaa menossa.

Pääpiirteittäin "Pitkiäiset jylisee" - Salamat pauhaa
- Profeteeraata
- Syöksi- erota
- Testamentensa arkki - Liiton arkki
- Synnyttämätänsä synnyttämässä
- Sotei - Sotivat
- Särpi - Niellä
- Mato - Käärme
- Puustannut - Syöksi
- Asuvaiset
- Kenkään - Kukaan
- Haaksista - Laivoista
- Haikiaksi - Karvaaksi
- Metsäsirkat - Heinäsirkat
- Jalopeura - Leijona
- Ratasta kituna - kirkua


Tässä näin ensi alkuun wanhaa Museota

Luetaan ja temmataan lissää

 

[Simo Sisu]

Ilmeisesti itsekin olen museotavaraa, kun korvassani särähtää Saksan moottoriteistä nykyään usein ja kaiketi enimmäkseen käytetty autobahn-sana, kun nuorena muistelen sen olleen autobaana. Jälkimmäinen taipuukin mukavammin suomenkielisessä tekstissä ja puheessa.

autobaana – Wikisanakirja

fi.wiktionary.org

 

[asentaja1]

Luin aikani kuluksi Fraktuura Raamattu 1889, on hauskoja wanhoja sanoja.

Tosin Fraktuura vaikeahkoa lukea, pari aukeamaa menee sitten alkaa silmiä harittaa ja särkemään

Ilmestyskirjaa menossa.

Pääpiirteittäin "Pitkiäiset jylisee" - Salamat pauhaa
- Profeteeraata
- Syöksi- erota
- Testamentensa arkki - Liiton arkki
- Synnyttämätänsä synnyttämässä
- Sotei - Sotivat
- Särpi - Niellä
- Mato - Käärme
- Puustannut - Syöksi
- Asuvaiset
- Kenkään - Kukaan
- Haaksista - Laivoista
- Haikiaksi - Karvaaksi
- Metsäsirkat - Heinäsirkat
- Jalopeura - Leijona
- Ratasta kituna - kirkua


Tässä näin ensi alkuun wanhaa Museota

Luetaan ja temmataan lissää

Raamatun kieli on aina hieman vanhahtavaa kulloiseenkin kieleen verrattuna, sen takia siitä aina välillä tehdänkin uusia käännöksiä, niin oli myös ennen.
Kyllä tuohonkin silmä tottuu kun muutamana iltana lueskelee. Tuossa uudessa revisiossa on vielä jopa aika helppo fontti, otapa kouraan sata vuotta vanhempi biblia, siinä on vielä vähän enemmän kippuroita kirjaimissa ja myös koko kieliasu on aika paljon eriävä.

 

[Memory]

Raamatun kieli on aina hieman vanhahtavaa kulloiseenkin kieleen verrattuna, sen takia siitä aina välillä tehdänkin uusia käännöksiä, niin oli myös ennen.
Kyllä tuohonkin silmä tottuu kun muutamana iltana lueskelee. Tuossa uudessa revisiossa on vielä jopa aika helppo fontti, otapa kouraan sata vuotta vanhempi biblia, siinä on vielä vähän enemmän kippuroita kirjaimissa ja myös koko kieliasu on aika paljon eriävä.

Juuh, tämä on kylläkin sata vuotta, 1889-painos, ei minusta ole uusittu-luulisin.
ei anna silmä pahemmin lukea montaa aukeamaa, tosin hyvin sujuu-välillä tökkii, mutta silmät etsii kohteita, kuten tikkukirjaimissa
ja tekstauksessa on taikka jopa Japanissa Hira-Katakanoissa, mutta kun näissä on millin ero, pieni kärpäsen kakki päällä tai ei ole niin s muuttuu kooksi jne

Mutta tiedustelen kirkkoherralta tärkeintä, onko 1889 painos Jostain Wanhasta vaiko Suoraan Latinasta?
ja onko sitten uusi 2021 painos korjattu 38/33 vaiko Suoraan Latinasta.

Siinä on vissi ero.

En yhtään tykkää että tuomion langettava enkeli onkin "kotka"

Sitten siellä on korjattu muitakin käännöskukkasia ":herra" -> ":Herra" jne.

 

[asentaja1]

Juuh, tämä on kylläkin sata vuotta, 1889-painos, ei minusta ole uusittu-luulisin.
ei anna silmä pahemmin lukea montaa aukeamaa, tosin hyvin sujuu-välillä tökkii, mutta silmät etsii kohteita, kuten tikkukirjaimissa
ja tekstauksessa on taikka jopa Japanissa Hira-Katakanoissa, mutta kun näissä on millin ero, pieni kärpäsen kakki päällä tai ei ole niin s muuttuu kooksi jne

Mutta tiedustelen kirkkoherralta tärkeintä, onko 1889 painos Jostain Wanhasta vaiko Suoraan Latinasta?
ja onko sitten uusi 2021 painos korjattu 38/33 vaiko Suoraan Latinasta.

Siinä on vissi ero.

En yhtään tykkää että tuomion langettava enkeli onkin "kotka"

Sitten siellä on korjattu muitakin käännöskukkasia ":herra" -> ":Herra" jne.

Sata vuotta vanhemmalla tarkoitin 1776 versiota.1859 on tuosta seuraava käännös, joten kyllä tuo uudempaa on suurella todennäköisyydellä. Sitä aikaisemmat mm 1776, 1683
Ensimmäinen suomalainen, Agricolan raamattu perustui kreikankieliseen, latinankieliseen ja saksalaiseen käännökseen. Myöhemmät pääosin ruotsista käännettyyn.

Moderneista versioista 1992 on käsittääkseni uusin yleisesti käytetty, ellei jotain erikoisversioita lasketa. Se on myös kokonaan käännetty tuoreimpien löytöjen ja tulkintojen mukaan.

 

[Memory]

Ilmestyskirja luettu 1889:llä, tuo 1776 on Paksu uusiopainos todellakin Raamattu isolla koolla, valtaisa-A4 kamaa, jonka toki saa lainata
jos on kottikärryt mukana

Tämä 1889 on "normaali" Raamatun kokoinen, oli kivoja juttuja.

Sinne se sitten lopahti