Nasta -vai kitkarenkaat?

[qtba]

Kaupunkiliikenteessä noiden kieltäminen on ainakin tutkimustiedon perusteella vähän ristiriitaisempaa. Asvaltin kulumisesta vain se yksi osuus on nastarenkaiden aiheuttamaa ja ne kaksi muuta (deformaatio ja painuminen) raskaan liikenteen osuutta. Hiukkaspäästöjä kun on mittailtu kulumisen osalta niin siellä 40km/h ja alle nopeuksissa ollaan sitten jo paljon epävarmemmalla pohjalla kun kevyellä nastalla pölyn määrä on ollut joissakin tutkimuksissa jopa pienempää kuin nastattomalla. Tiemerkintöjäkin kuluttavat tietty.

Se mitä nastarenkaat ihan todistetusti ja varmasti tekee, on sen tien bitumikerroksen rikkominen. Suomessa se on korostetun rujossa kunnossa ajourissa, joiden muodostumiseen tosiaan taas vaikuttaa mainitsemasi raskas liikenne. Mutta jos vertaa tienpintaa esim. täällä kotosuomessa ja jossain Ruotsissa, Saksasta puhumattakaan, niin tajuaa sen eron. Uraa, eli painaumaa on kaikkialla, mutta täällä pinta on henkilöauton akselivälillä sellaista, että kiven rakeet on ihan selkeästi näkyvillä jo ihan muutaman vuoden vanhassa tienpinnassa, koska bitumi on rouhittu ympäriltä pois.

Bitumikerroksen rikkominen on tosi vittumaista siitä, että kun se lähtee, niin kivellä ei ole enää sidosainetta, vesi pääsee sisään ja -5/+5 syklissä muodostuu routavauriota tosi herkästi. Bitumi on myös juuri sitä tavaraa, jota about vähiten mieluiten hengittelisi ulkona ollessaan. Jotain haitallisempaakin varmaan on, kuten jarrupalahiukkaset ym., mutta määrissä bitumi lienee ihan omassa luokassaan. Sillä on nimenomaan isoimmat haittansa kaupunkiliikenteessä.

 

[weetabix]

Olisiko tuosta bitumin vaarallisuudesta tieliikenne käytössä hengittämisen osalta jotain lähteitäkin? Olen käsittänyt että se on lähinnä kuumissa olosuhteissa haitallisempaa ja tuon ottaminen nastarenkaiden kohdalla esiin ei ainakaan suoraan kuulosta kovin järkevältä (voin olla toki väärässä). Toki pölyhaitat ovat merkittäviä, mutta hiekoituksen takia tuosta sen nastan osuus ei ole ihan niin selkeästi löydettävissä (ja varsinkaan hitaissa nopeuksissa jossa tutkimukset ovat olleet ristiriitaisia).

Saksaan ja Ruotsiin en lähde suorilta vertaamaan kun en tiedä millaista materiaalia siellä käytetään. Saksan betoni ei kestä täällä ja käsittääkseni bitumistakin käytetään täällä sitkoisempia seoksia talven takia. En osaa sanoa käytetäänkö Ruotsissa minkälaista tavaraa. Käsittääkseni ääntä imevät materiaalit eivät ainakaan aiemmin ole oikein nastoja kestäneet (eli niiden vaimennusteho tippuu jo kolmessa vuodessa about yhteen desibelin).

 

[qtba]

Olisiko tuosta bitumin vaarallisuudesta tieliikenne käytössä hengittämisen osalta jotain lähteitäkin? Olen käsittänyt että se on lähinnä kuumissa olosuhteissa haitallisempaa ja tuon ottaminen nastarenkaiden kohdalla esiin ei ainakaan suoraan kuulosta kovin järkevältä (voin olla toki väärässä). Toki pölyhaitat ovat merkittäviä, mutta hiekoituksen takia tuosta sen nastan osuus ei ole ihan niin selkeästi löydettävissä (ja varsinkaan hitaissa nopeuksissa jossa tutkimukset ovat olleet ristiriitaisia).

Saksaan ja Ruotsiin en lähde suorilta vertaamaan kun en tiedä millaista materiaalia siellä käytetään. Saksan betoni ei kestä täällä ja käsittääkseni bitumistakin käytetään täällä sitkoisempia seoksia talven takia. En osaa sanoa käytetäänkö Ruotsissa minkälaista tavaraa. Käsittääkseni ääntä imevät materiaalit eivät ainakaan aiemmin ole oikein nastoja kestäneet (eli niiden vaimennusteho tippuu jo kolmessa vuodessa about yhteen desibelin).

Eipä katupölyn sisällöstä tuota taida pystyä erottelemaan, mikä on bitumin, rengasaineen, kiviaineen ym. osuus siinä vaikutuksessa hengityselin- ja sydänsairauksien pahenemiseen. Eli tuo nyt oli sitä kuuluisaa mutua, enkä nyt sitä sen kummemmaksi mielestäni väittänytkään. Mieluiten sitä hengittelisi jotain muuta kuin bitumihiukkasia. Ruotsin ja/tai Saksan pintamateriaaleista en myöskään tiedä, mutta olisihan se vähän outoa jos nimenomaan se pintamateriaali olisi kovinkin erilaista länsinaapurissa.

Valjastin chatgpt:tä koostamaan jonkun tullaisen pienen yhteenvedon aiheen tutkimuksesta, sen parempaan ei ruokatunnilla juuri pysty

Spoileri

prompt: voisitko tutkia miten haitallista tienpinnasta irtoava sidosaine (esim. bitumi) on hengitettynä ja miten esim. nastarenkaat, säätila ym. vaikuttavat sen määrään, ota huomioon ainakin suomessa tai muissa pohjoismaissa tehty tutkimus. huomioi myös ympäristöön tapahtuvat vaikutukset

Terveysvaikutukset​

Tienpintojen sidosaineet kuten bitumi irtoavat pölymuodossa etenkin keväällä, kun nastarenkaat ja hiekoitushiekka kuluttavat tien pintaa. Tämä katupöly on pääasiassa hienoksi jauhautunutta asfalttia, johon on sitoutunut bitumia ja orgaanisia yhdisteitähsy.fihsy.fi. Hengitysilmaan nousseet hiukkaset voivat ärsyttää hengitysteitä: oireita ovat mm. yskä, nuha sekä silmien ja kurkun ärsytyshsy.fi. Herkimmät ovat astmaatikoita ja muut hengitys- tai sydänsairaat, mutta pöly voi aiheuttaa oireita myös terveellekinhsy.fi. Bitumihöyryt ja -kaasut voivat ärsyttää silmiä, nenää ja hengitysteitäthl.fi, mutta suurimmassa osassa pohjoismaista bitumi on kiinteässä muodossa eikä siihen juurikaan hengitysilman kautta altistuta. Työntekijät, jotka altistuvat betoniasfaltti- tai katutyöskentelyssä bitumihöyryille ja hiukkaspitoisuuksille, on luokiteltu IARC:n mukaan mahdollisesti karsinogeenisiksi (ryhmä 2B)thl.fi. Katupölyssä bitumiin sitoutuneet PAH-yhdisteet ja raskasmetallit voivat pitkäaikaisena kuormituksena kerryttää elimistöön haitallisia aineita. Yhteenvetona: kantapöly ja asfalttipöly altistavat hengitysteille ärsytykselle ja voivat pahentaa keuhko- ja sydänsairauksiahsy.fithl.fi.

Ympäristövaikutukset​

Bitumi on synteettinen hiilivetotuote, joka on vettä hylkivä ja hitaasti hajoava. Teiden päällysteenä bitumi toimii eräänlaisena vesieristeenä – se ei liukene veteen eikä helposti kulkeudu maaperäänasphaltinstitute.org. Esimerkiksi päällysteen reunaan asennettava bitumikermi eristää tehokkaasti haitta-aineita haitallisilta vesistöiltä. Tästä huolimatta asfaltin ainesosat rapautuvat vähitellen sääolosuhteiden vaikutuksesta. Ääriesimerkkinä Floridassa tehty tutkimus osoitti, että auringonvalo ja sade voivat muuttua asfalttibitumista vesiliukoisiksi, myrkyllisiksi yhdisteiksi – tutkijat havaitsivat yli 15 000 erilaisen hiilivedyn liukenemisen veteen, joista useat olivat tunnettuja karsinogeenejä (PAH-yhdisteitä)nationalmaglab.orgnationalmaglab.org. Käytännössä kaduilta tihkuvat sulamisvedet ja sadevedet voivat huuhtoa bitumimuruja ja niihin sitoutuneita epäpuhtauksia maahan ja vesistöihin. Toisaalta usein hulevesille rakennetaan rasvanerottimia ja imeytyskenttiä, ja bitumin kyky sitoa epäpuhtauksia on teollisuudessa tunnettu menetelmä (asfalttikerros estää pohjavesipinnan nousua). Yhteenvetona: bitumi itsessään ei yleensä levitä haitallisia kemikaaleja ympäristöön juuri muulloin kuin kulumisen tai seinerepeämien kautta, mutta siitä irtoava hienojakoinen materialis eli asfaltipöly voi kuljettaa PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja maaperään ja vesistöihin. Tuore tutkimus on kuitenkin nostanut esiin, että pinnalle jääneen bitumin kemiallinen hajoaminen auringossa saattaa tuottaa vesistövaikutuksianationalmaglab.orgasphaltinstitute.org.

Sidosaineiden irtoamiseen vaikuttavat tekijät​

Useat tekijät säätelevät, kuinka paljon asfalttipintojen sideaineita (bitumia) irtoaa ympäristöön. Alla pääkohdat:

• Nastarenkaat ja hiekoitus: Nastojen ja karkeiden hiekoitusmateriaalien yhteisvaikutus kuluttaa asfalttia tehokkaasti. Tutkimuksissa todettu ns. hiekkapaperi-ilmiö: hiekanjyvä nastarenkaan alla raapii asfalttia irrottaen hienojakoista pölyä, josta merkittävä osa on asfaltista (vähän yli 90 % kevään katupölystä oli asfalttikiviainesta)hsy.fihsy.fi. HSY:n mukaan nastat aiheuttavat selvästi enemmän hengitettävää pölyä kuin kitkarenkaat, ja kitkarenkaat tuottavat vähemmän asfalttipölyähsy.fihsy.fi.
  
  
  Kuva. Keväinen katupölyräntä Helsingissä: puhdistamaton asfaltpiha pölyää voimakkaasti ajoneuvon (kenties väyläpuhdistajan) vieriessähsy.fihsy.fi. Katupöly koostuu pääosin hienosta asfaltista, jonka sideaine (bitumi) kulkeutuu pienhiukkasina ilmaan.
  
  
• Sääolosuhteet: Kuivilla ja lämpimillä keleillä pinnat pölyävät paljon (aurinkoiset, kuivat päivät lisäävät katupölyä), kun taas vesi ja lumi sitovat pölyä ja vähentävät haihtumistahsy.fi. Kosteus sitoo hiekoitushiekan ja bitumipartikkelit tien pinnalle, kun taas sateet tai kevätsulamiset voivat huuhtoa ne pois. (Eräissä hiekoitusmenetelmissä käytetty kalsiumkloridi sideaineena toimii parhaiten suurissa ilman suhteellisissa kosteusolosuhteissa, mutta sen vaikutus heikkenee kuivassa ilmassahsy.fi.) Myös pakkaset ja sulamisvedet voivat rapauttaa asfalttipintaa ja kuljettaa aineksia vesistöihin, mutta näistä on vähän spesifiä mittaustietoa.
• Tienhoito ja -kunnossapito: Kevätsiivous eli tienpölyn lakaisu on yleinen toimenpide pölyhaitan vähentämiseksi. Lisäksi katujen ja pientareiden kastelu laimealla suolaliuoksella torjuu pölyä kuumimpina pölypäivinähsy.fi. Suomessa käytetään myös sumutustorneja ja pölynsidontaa. Kunnossapito vaikuttaa suuresti pölymäärään: puhdistamattomat kuivat pinnat pölyävät huomattavasti enemmän kuin puhtaat tai kostutetut pinnathsy.fihsy.fi.
• Liikennemäärä ja ajonopeus: Liikennemäärältään vilkkailla kaduilla ja teillä pölyämistä syntyy enitenhsy.fi. Nopeilla ajonopeuksilla nastatkin kuluttavat päällystettä enemmän: tutkimusten mukaan nastarenkaiden aiheuttama kuluminen on verrannollinen ajonopeuteenaaltodoc.aalto.fi. Yölliset ja ruuhkattomat ajat vähentävät pölypäästöjä. Yhteenvetona: tiheä liikenne ja korkea ajonopeus lisäävät bitumihiukkasten irtoamista.

Lähteet: Pohjoismainen tutkimus ja viranomaisraportit osoittavat, että tiepinnan bitumi kulkeutuu ilmaan ensisijaisesti kuluneena hienojakoisena asfaltinpölynä (vrt. hiekkapaperi-ilmiö ja nastojen vaikutus)hsy.fihsy.fi. Hengitettynä tämä pöly voi ärsyttää hengitysteitä ja pahentaa terveydellisiä ongelmiahsy.fithl.fi. Samaan aikaan bitumi on kemiallisesti inertti, mutta pilkunomaisten osasten hapettuminen voi tuottaa vesistöissä haitallisia PAH-yhdisteitänationalmaglab.orgasphaltinstitute.org. Kaiken kaikkiaan Suomen oloissa pölyyntyvän asfalttibitumin aiheuttama riski on kohtalainen; kannustavia keinoja ovat mm. nastojen käytön rajoittaminen, katujen kastelu ja puhdistus sekä riittävä ilmanvaihto ruuhka-aikoinahsy.fihsy.fi.


Citations
Lumettomat ja kuivat kadut pölyävät nyt pääkaupunkiseudulla - HSY
https://www.hsy.fi/hsy/ajankohtaista/tiedotteet/lumettomat-ja-kuivat-kadut-polyavat-nyt-paakaupunkiseudulla/
Microsoft Word - KATUPÖLY LOPPURAPORTTI 3.doc
https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/pjs_b_12_2005_katupolytutkimuksia.pdf
Lumettomat ja kuivat kadut pölyävät nyt pääkaupunkiseudulla - HSY
https://www.hsy.fi/hsy/ajankohtaista/tiedotteet/lumettomat-ja-kuivat-kadut-polyavat-nyt-paakaupunkiseudulla/
https://thl.fi/documents/155392151/190159780/Asfalttiaseman+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen+terveysvaikutukset.pdf/59f02a8e-0f0f-59c5-f214-80eb397ceaaa/Asfalttiaseman+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen+terveysvaikutukset.pdf?t=1622704695973
https://thl.fi/documents/155392151/190159780/Asfalttiaseman+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen+terveysvaikutukset.pdf/59f02a8e-0f0f-59c5-f214-80eb397ceaaa/Asfalttiaseman+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen+terveysvaikutukset.pdf?t=1622704695973
Leaching - Asphalt Institute
https://www.asphaltinstitute.org/hse/leaching/
Sun, Rain Transform Asphalt Binder Into Potentially Toxic Compounds - MagLab
https://nationalmaglab.org/news-events/news/asphalt-binder-potentially-toxic-compounds/
Sun, Rain Transform Asphalt Binder Into Potentially Toxic Compounds - MagLab
https://nationalmaglab.org/news-events/news/asphalt-binder-potentially-toxic-compounds/
Microsoft Word - KATUPÖLY LOPPURAPORTTI 3.doc
https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/pjs_b_12_2005_katupolytutkimuksia.pdf
Microsoft Word - KATUPÖLY LOPPURAPORTTI 3.doc
https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/pjs_b_12_2005_katupolytutkimuksia.pdf
Lumettomat ja kuivat kadut pölyävät nyt pääkaupunkiseudulla - HSY
https://www.hsy.fi/hsy/ajankohtaista/tiedotteet/lumettomat-ja-kuivat-kadut-polyavat-nyt-paakaupunkiseudulla/
Lumettomat ja kuivat kadut pölyävät nyt pääkaupunkiseudulla - HSY
https://www.hsy.fi/hsy/ajankohtaista/tiedotteet/lumettomat-ja-kuivat-kadut-polyavat-nyt-paakaupunkiseudulla/
Microsoft Word - KATUPÖLY LOPPURAPORTTI 3.doc
https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/pjs_b_12_2005_katupolytutkimuksia.pdf
Lumettomat ja kuivat kadut pölyävät nyt pääkaupunkiseudulla - HSY
https://www.hsy.fi/hsy/ajankohtaista/tiedotteet/lumettomat-ja-kuivat-kadut-polyavat-nyt-paakaupunkiseudulla/
Lumettomat ja kuivat kadut pölyävät nyt pääkaupunkiseudulla - HSY
https://www.hsy.fi/hsy/ajankohtaista/tiedotteet/lumettomat-ja-kuivat-kadut-polyavat-nyt-paakaupunkiseudulla/
Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa
https://aaltodoc.aalto.fi/items/fd235c63-9ab9-4e60-a388-b5f23b69fb50

 

[HengaHox]

Kyllähän sen pölyn määrän näkee silmilläkin. Kesällä sadekelillä auto jää kohtuullisen puhtaaksi. Talvirengaskaudella ajat 5 metriä märällä kelillä niin auto on aivan järkyttävässä kunnossa. Mistäköhän johtuu...

Lisään vielä senkin että viimeisen 10 vuoden aikana on 2 kertaa tullut vastaan pikkuteillä peilijäät ilman hiekoitusta. Kitkat alla. Niistä päästiin eteenpäin ilman että auto lähti spontaanisti lentoon, kuten joillain tuntuu olevan mielikuvana moisesta tilanteesta.

 

[Walla]

Ruotsin ja/tai Saksan pintamateriaaleista en myöskään tiedä, mutta olisihan se vähän outoa jos nimenomaan se pintamateriaali olisi kovinkin erilaista länsinaapurissa.

Ei ehkä katupölyn suhteen, mutta nastoillahan on myös vaikutus siihen pintamateriaalivalintaan tai sen raekokoon. Pienemmällä raekoolla saataisiin liikenteen melua laskettua ja routakuoppia vähenemään, mutta ne eivät kestä nastojen kulutusta yhtä hyvin joten Suomessa ei nykyisellään voi käyttää. Nuo routamontut ihan merkittävä ongelma ja rikkovat renkaita ja vanteita.

Analyysi: Nastat vai kitkat? Rengasteollisuus ja lainsäätäjä riitelevät talvirenkaista

Valmisteilla olevassa uudessa tieliikennelaissa on otettava kantaa talvirenkaisiin. Teiden kulumista ja katupölyä aiheuttavia nastoja ei voida kokonaan kieltää, mutta kesärenkailla ajaminen voitaisiin sallia myös talvella. Rengasala tekee tällä hetkellä hartiavoimin töitä, jotta mikään ei muuttuisi.

yle.fi

 

[Paskisti]

Ei ehkä katupölyn suhteen, mutta nastoillahan on myös vaikutus siihen pintamateriaalivalintaan tai sen raekokoon. Pienemmällä raekoolla saataisiin liikenteen melua laskettua ja routakuoppia vähenemään, mutta ne eivät kestä nastojen kulutusta yhtä hyvin joten Suomessa ei nykyisellään voi käyttää. Nuo routamontut ihan merkittävä ongelma ja rikkovat renkaita ja vanteita.

Analyysi: Nastat vai kitkat? Rengasteollisuus ja lainsäätäjä riitelevät talvirenkaista

Valmisteilla olevassa uudessa tieliikennelaissa on otettava kantaa talvirenkaisiin. Teiden kulumista ja katupölyä aiheuttavia nastoja ei voida kokonaan kieltää, mutta kesärenkailla ajaminen voitaisiin sallia myös talvella. Rengasala tekee tällä hetkellä hartiavoimin töitä, jotta mikään ei muuttuisi.

yle.fi

Artikkeliin liittyvässä asiassa päästäisiin varsinaisesti eteenpäin kun todettaisiin ettei nastarenkailla saa rouhia asfalttia viikkotolkulla. Nytkin kun eteläisessä Suomessa ei nastoille ole ollut tarvetta kohta kahteen viikkoon (ja pidempäänkin?) niin olisi voinut hyvin olla vaatimus ajaa renkailla jotka ei teiden pintaa syö. Se ohjastaa porukkaa ostamaan kitkarenkaita alueilla joilla nastat ei ole usein miten perusteltuja käyttää. Tai sitten täällä ehdotettu lisävero nastarenkaille joka ohjataan teiden kunnostukseen.

Taitaa ainoa syy jättää nuo tekemättä olla pelko siitä että alkaakin kolarit lisääntymään ja sitten etsitään syyllisiä ja perutaan päätöksiä. Muutenhan tahot uskaltaisi sanoa ääneensen mihin artikkelissakin viitattiin eli että 50/50 olisi selkeä tavoite.

 

[Nomber]

Itselläni nyt kolmas talvi kitkoilla, tuskin enää ikinä vaihdan nastoihin. Ei ole ollut mitään ongelmia ja ainakin täällä etelässä kun talvi on tällainen +5 ja vesisadetta niin tuntuisi typerältä ajaa nastoilla.

Tulee kyllä ajettua ympäri Suomea Hangosta Rovaniemelle, mutta en ole tosiaan kokenut kertaakaan vielä kitkoja ongelmaksi.

 

[Breezer_]

Nastoilla mennään varmuuden vuoksi talvella siihen asti kunnes suomessa kasvaa palmuja ympäri vuoden

 

[Kaama]

Taitaa ainoa syy jättää nuo tekemättä olla pelko siitä että alkaakin kolarit lisääntymään ja sitten etsitään syyllisiä ja perutaan päätöksiä. Muutenhan tahot uskaltaisi sanoa ääneensen mihin artikkelissakin viitattiin eli että 50/50 olisi selkeä tavoite.

Helsingissä on nyt nastoja 60% ja tavoite viiden vuoden päässä 30%. Eli kieltoalueita tullee lisää.

EU epäsuorasti patistaa nastakieltoihin, kun hiukkaspäästöille tulee tiukemmat raja-arvot 2030.

 

[Paskisti]

Helsingissä on nyt nastoja 60% ja tavoite viiden vuoden päässä 30%. Eli kieltoalueita tullee lisää.

EU epäsuorasti patistaa nastakieltoihin, kun hiukkaspäästöille tulee tiukemmat raja-arvot 2030.

Tämä oli itselle uusi tieto ja käy ihan järkeen.

 

[Jo_Hani]

80% talvesta itsellä kitkat alla ja se loput 20% nastoilla esim viime joulu-tammikun vaihde. 15km/suunta kun päivittäin ajelee pieniä hiekkateitä niin pääkallokeleillä mennään nastoilla. Tallissa auton alla on saksinosturi, et renkaat saa tarvittaessa vaihdettua 20min ajassa.
Eipä sillä hiekkatiellä edes nastat aina auta, kun huonolla tiehoidolla paikallinen bussivuoro (kerran päivässä) valuu sivuttain ojaan pysäkille pysähtyessään.

Kitkat on omaan makuun enemmän mukavat ja kyllä niissäkin tuntee miten auto käyttäytyy. Mut enemmän se nastojen ropinan puute, paljon mukavampi ajaa talvisin n. 10-13tkm ilman sitä. Nyt 4v menty näin, sitä ennen kitkoja tuli kokeiltua joskus 2010 mutta silloin niillä ei päässyt yhtä mäkeä ylös jos siinä oli tampattua lumijäätä.

 

[maukka86]

Toisessa autossa nastat, toisessa kitkat. On yhden käden sormilla laskettavissa kerrat talven aikana, kun ottaa mieluummin nastoilla varustetun auton alle. On ne nastat vaan ajomukavuudeltaan niin surkeat. Karmea meteli ja sulalla muutenkin oudon "leijuva" ajotuntuma (joo ei voi suoraan verrata, kun eri auto je rengaskoko).

 

[mustajoki]

Olisiko tuosta bitumin vaarallisuudesta tieliikenne käytössä hengittämisen osalta jotain lähteitäkin? Olen käsittänyt että se on lähinnä kuumissa olosuhteissa haitallisempaa ja tuon ottaminen nastarenkaiden kohdalla esiin ei ainakaan suoraan kuulosta kovin järkevältä (voin olla toki väärässä). Toki pölyhaitat ovat merkittäviä, mutta hiekoituksen takia tuosta sen nastan osuus ei ole ihan niin selkeästi löydettävissä (ja varsinkaan hitaissa nopeuksissa jossa tutkimukset ovat olleet ristiriitaisia).

Saksaan ja Ruotsiin en lähde suorilta vertaamaan kun en tiedä millaista materiaalia siellä käytetään. Saksan betoni ei kestä täällä ja käsittääkseni bitumistakin käytetään täällä sitkoisempia seoksia talven takia. En osaa sanoa käytetäänkö Ruotsissa minkälaista tavaraa. Käsittääkseni ääntä imevät materiaalit eivät ainakaan aiemmin ole oikein nastoja kestäneet (eli niiden vaimennusteho tippuu jo kolmessa vuodessa about yhteen desibelin).

Saksan betonista muistui tosiaan mieleen 90-luvun lopulla olleet betonitietekokeilut. Oliko niissä ongelmana routa vai mikä? Pientä täristystähän muistan esim. sillä Nurmijärven ohi ajavalla pätkällä olleen.

Olisiko 25 vuodessa tapahtunut betonilaaduissa sellaista kehitystä, että voisi taas kokeilla?

 

[Lebensraum]

80% talvesta itsellä kitkat alla ja se loput 20% nastoilla esim viime joulu-tammikun vaihde. 15km/suunta kun päivittäin ajelee pieniä hiekkateitä niin pääkallokeleillä mennään nastoilla. Tallissa auton alla on saksinosturi, et renkaat saa tarvittaessa vaihdettua 20min ajassa.
Eipä sillä hiekkatiellä edes nastat aina auta, kun huonolla tiehoidolla paikallinen bussivuoro (kerran päivässä) valuu sivuttain ojaan pysäkille pysähtyessään.

Kitkat on omaan makuun enemmän mukavat ja kyllä niissäkin tuntee miten auto käyttäytyy. Mut enemmän se nastojen ropinan puute, paljon mukavampi ajaa talvisin n. 10-13tkm ilman sitä. Nyt 4v menty näin, sitä ennen kitkoja tuli kokeiltua joskus 2010 mutta silloin niillä ei päässyt yhtä mäkeä ylös jos siinä oli tampattua lumijäätä.

Toisessa autossa nastat, toisessa kitkat. On yhden käden sormilla laskettavissa kerrat talven aikana, kun ottaa mieluummin nastoilla varustetun auton alle. On ne nastat vaan ajomukavuudeltaan niin surkeat. Karmea meteli ja sulalla muutenkin oudon "leijuva" ajotuntuma (joo ei voi suoraan verrata, kun eri auto je rengaskoko).

autot äänieristykseltään hyvin kyseenalaisia jos renkaiden äänellä merkitystä sisälle, jotain dacioita tai muita kertakäyttölautaseen verrattavia? valtaosa jostain "nastojen ropina" argumenteista ja nahkajakkaroiden kuumuudesta on täysin mielikuvaorjailua ja käytännön kanssa 0,00 yksikköä totuutta, pölisevät kangassisustat kuvottavat.

 

[Kaama]

Saksan betonista muistui tosiaan mieleen 90-luvun lopulla olleet betonitietekokeilut. Oliko niissä ongelmana routa vai mikä? Pientä täristystähän muistan esim. sillä Nurmijärven ohi ajavalla pätkällä olleen.

Olisiko 25 vuodessa tapahtunut betonilaaduissa sellaista kehitystä, että voisi taas kokeilla?

Nastat söi sitä nopeammin kuin asvalttia ja urien korjauksen jälkeen kesti vielä huonommin.

 

[herra57]

autot äänieristykseltään hyvin kyseenalaisia jos renkaiden äänellä merkitystä sisälle, jotain dacioita tai muita kertakäyttölautaseen verrattavia? valtaosa jostain "nastojen ropina" argumenteista on täysin mielikuvaorjailua ja käytännön kanssa 0,00 yksikköä totuutta

Päinvastoin. Hyvin hiljaisessa autossa rengasäänet on kaikista merkityksellisimmät kun moottorin ääni sekä tuulen humina on poistettu kuulumattomiin niin jäljelle jää rengasmelu jota saksan insinöörit eivät ole ollenkaan ajatelleet vaimennuskohteeksi kun saksassa rengasmelu ei ole ongelma samallatavalla kuin Suomessa.

Keväällä kun vaihtaa pehmeitten löllökitkojen jälkeen tarkemman ajotuntuman kesärenkaat niin kauhistuu kuinka rengasmelu yhtäkkiä pomppaaa kuulumaan selkeämmin ja tämä johtuu ihan nastojen rouhimasta tienpinnasta joka välittyy kesärenkailla selkeästi kabiiniin kun oikein mitään muita ääniä ei kuulu. Syksyyn mennessä tienpinta on kulunut tasaisemmaksi ja tämä ongelma poistuu ja syksyllä on unelmahiljaista ajaa kun mitään häiriöääniä ei kuulu ja erityishiljaista pehmeillä kitkoilla ennenkuin kevääseen mennessä tienpinnat on taas rouhittu pilalle.

Muuten hyvin hiljaisessa autossa nastarenkaat olisi ihan kauheat ujelluksellaan. Yleismeluisaan autoon eli johonkin Daciaan voisi harkita nastarenkaitakin. Nastojen ääni toki kuuluu selkeästi mutta se ei niin häiritse psykologisesti kun kaikenlaista muutakin taustamelua on paljon. Tämä ilmiö on varmaan osasyynä miksi uudehkoihin autoihin valitaan useammin kitkarenkaita ja vanhoilla romuilla ajetaan enemmän nastarenkailla.

 

[Lebensraum]

Päinvastoin. Hyvin hiljaisessa autossa rengasäänet on kaikista merkityksellisimmät kun moottorin ääni sekä tuulen humina on poistettu kuulumattomiin niin jäljelle jää rengasmelu jota saksan insinöörit eivät ole ollenkaan ajatelleet vaimennuskohteeksi kun saksassa rengasmelu ei ole ongelma samallatavalla kuin Suomessa.

Keväällä kun vaihtaa pehmeitten löllökitkojen jälkeen tarkemman ajotuntuman kesärenkaat niin kauhistuu kuinka rengasmelu yhtäkkiä pomppaaa kuulumaan selkeämmin ja tämä johtuu ihan nastojen rouhimasta tienpinnasta joka välittyy kesärenkailla selkeästi kabiiniin kun oikein mitään muita ääniä ei kuulu. Syksyyn mennessä tienpinta on kulunut tasaisemmaksi ja tämä ongelma poistuu ja syksyllä on unelmahiljaista ajaa kun mitään häiriöääniä ei kuulu ja erityishiljaista pehmeillä kitkoilla ennenkuin kevääseen mennessä tienpinnat on taas rouhittu pilalle.

Muuten hyvin hiljaisessa autossa nastarenkaat olisi ihan kauheat ujelluksellaan. Yleismeluisaan autoon eli johonkin Daciaan voisi harkita nastarenkaitakin. Nastojen ääni toki kuuluu selkeästi mutta se ei niin häiritse psykologisesti kun kaikenlaista muutakin taustamelua on paljon. Tämä ilmiö on varmaan osasyynä miksi uudehkoihin autoihin valitaan useammin kitkarenkaita ja vanhoilla romuilla ajetaan enemmän nastarenkailla.

hyvin hiljaiseen ja samalla laadukkaaseen autoon (((sisämelu)) ei ne rengasäänet kuulu

aikasmoinen tekstiseinä dacialta melkosta copetusta kitkarengasarki taitaa olla mentaaliakrobatioista arvellen. Mikäli autossa joutuu viettämään yli 5tkm vuositasolla, on arki väärin suunniteltu, busseja käytin lapsena viimeksi.

moottorin äänen ollessa ongelma myöskin, kuulostaa eittämättä joltain hinnat-alkaen 1.0-1.6 suomisirkkeliltä, jolla kuvitellaan säästävän jotain kun moottoritienopeuksissa rpm 3000

 

[Aquatica]

Kitkat jo since 2012.
Joka talvi on ollut se yksi tai kaksi päivää, kun on miettinyt: "Nyt tähän keliin nastat toimis paremmin". Mut se on joka vuos vaan se 1 tai 2 päivää ollut. Eli se hetki, kun kovan pakkasen jälkeen jäiselle tienpinnalle tulee plussakelin tuoma vesipatja.
Ja ajan Itä-Suomen korpikylillä ja rannikolla yhtälailla ja oon jopa sitä mieltä, että enemmän tuolla rannikolla nastoja kaipailee ko muualla.

Tärkeintä talvirenkaissa on kuitenkin se, että ne on hyvät. Halvat nastarenkaat on aivan kauheeta paskaa verrattuna oikeisiin kitkarenkaisiin. Sitten kun mennään sinne huipulle ja maksetaan vähän preemiota, alkaa olla parempaa.
Contti, Misukka, Nokia vedetään pakasta ja ei ole enää mitään väliä, onko nastat vai kitkat kun ne on hyvät (olettaen, että ottaa pohjoismaihin suunnitellun version).

Seuraavatkin tulee olemaan kitkat.

 

[qtba]

hyvin hiljaiseen ja samalla laadukkaaseen autoon (((sisämelu)) ei ne rengasäänet kuulu

aikasmoinen tekstiseinä dacialta melkosta copetusta kitkarengasarki taitaa olla mentaaliakrobatioista arvellen. Mikäli autossa joutuu viettämään yli 5tkm vuositasolla, on arki väärin suunniteltu, busseja käytin lapsena viimeksi.

moottorin äänen ollessa ongelma myöskin, kuulostaa eittämättä joltain hinnat-alkaen 1.0-1.6 suomisirkkeliltä, jolla kuvitellaan säästävän jotain kun moottoritienopeuksissa rpm 3000

Kun kömmit sieltä norsunluutornista alas, niin tajuat että varmaan 90% täkäläisestä kansasta ajaa autolla, jossa nastamelu ihan varmasti kuuluu enemmän tai vähemmän sinne kabiiniin asti. Moni voisi kitkoja kokeilemalla saada paljon mukavamman kyydin.

Sama homma omassa suht uudessa VW:ssä vielä kun nastat oli. Ei häiritsevästi, mutta kyllä sen eron huomaa ellei nyt täysin kuuro ole.

Kun melusta puhutaan, niin itse en ole edes pahoillani siitä mitä kabiiniin kuuluu, vaan siitä mitä kaikki kabiiniin ulkopuolella joutuvat kuuntelemaan. Onhan se nyt ihan karsea meteli mitä tuolla juuri näillä keleillä joutuu kuuntelemaan, jos jossain tien varrella joutuu kävelemään.

 

[Lebensraum]

Kun melusta puhutaan, niin itse en ole edes pahoillani siitä mitä kabiiniin kuuluu, vaan siitä mitä kaikki kabiiniin ulkopuolella joutuvat kuuntelemaan. Onhan se nyt ihan karsea meteli mitä tuolla juuri näillä keleillä joutuu kuuntelemaan, jos jossain tien varrella joutuu kävelemään.

Itsekin mietin ohittavista autoista joka kerta et oliko se nyt 88 vai 90dB ja noudatettiinko sääntökirjaa, jännittää kans pirusti jos tarvii Lidliin mennä Yliajattelun22

Kiitos nauruista, jo on jutut VW Pololta tai muulta aaltopahvista taitellulta espanjanseatilta

Ennen mietittiin että putoaakohan taivas, kaisse vaan tarvii olla joillakin jotain pyöriteltävää mielessä, ollen samalla ainoa paikka jossa asia tapahtuu.

 

[aapelih]

Itsekin mietin ohittavista autoista joka kerta et oliko se nyt 88 vai 90dB ja noudatettiinko sääntökirjaa, jännittää kans pirusti jos tarvii Lidliin mennä Yliajattelun22

Kiitos nauruista, jo on jutut VW Pololta tai muulta aaltopahvista taitellulta espanjanseatilta

Ennen mietittiin että putoaakohan taivas, kaisse vaan tarvii olla joillakin jotain pyöriteltävää mielessä, ollen samalla ainoa paikka jossa asia tapahtuu.

Langiässässä kitkat alla, kyllä se tuossakin nastojen raastaminen ärsyttää.

Ei ole vielä sellaisella autolla tullut matkattua, jossa nastoja ei kuulisi. Toki en ole rollsin tai bentleyn kyydeistä päässyt nauttimaan.

 

[HK_Blues]

Langiässässä kitkat alla, kyllä se tuossakin nastojen raastaminen ärsyttää.

Ei ole vielä sellaisella autolla tullut matkattua, jossa nastoja ei kuulisi. Toki en ole rollsin tai bentleyn kyydeistä päässyt nauttimaan.

Jooh, enpä itsekään ole Rollsilla tai Bentleyllä ajanut, mutta kokemuksesta voin sanoa, että nastat on ärsyttävän äänekkäät Mersuissa ja Lexuksissa, mitä pihasta on löytynyt. Ooppelin ratissa sen sijaan ei rapinaa huomannut, kun nuorempana tuli sellaisellakin ajeltua.

 

[Tseki]

Nasta ja aina ja vain nasta.

 

[Disfear]

Kitkat jo since 2012.
Joka talvi on ollut se yksi tai kaksi päivää, kun on miettinyt: "Nyt tähän keliin nastat toimis paremmin". Mut se on joka vuos vaan se 1 tai 2 päivää ollut. Eli se hetki, kun kovan pakkasen jälkeen jäiselle tienpinnalle tulee plussakelin tuoma vesipatja.
Ja ajan Itä-Suomen korpikylillä ja rannikolla yhtälailla ja oon jopa sitä mieltä, että enemmän tuolla rannikolla nastoja kaipailee ko muualla.

Tärkeintä talvirenkaissa on kuitenkin se, että ne on hyvät. Halvat nastarenkaat on aivan kauheeta paskaa verrattuna oikeisiin kitkarenkaisiin. Sitten kun mennään sinne huipulle ja maksetaan vähän preemiota, alkaa olla parempaa.
Contti, Misukka, Nokia vedetään pakasta ja ei ole enää mitään väliä, onko nastat vai kitkat kun ne on hyvät (olettaen, että ottaa pohjoismaihin suunnitellun version).

Seuraavatkin tulee olemaan kitkat.

Aika samat kokemukset täälläkin, kun olen jostain vuodesta 2015 pääosin ajanut kitkoilla. Ja itse asiassa muutamaan otteeseen on tuollaisena pahana päivänä, jolloin on ajatellut nastojen ehkä toimivan paremmin yksittäisillä osuuksilla, tullut sattumalta ajettua lyhyen ajan sisään mm. faijan nastallista autoa, jossa on aina sitä testivoittajarengasta tyyliin Continental, ja se eron vähäisyys nastojen hyväksi on päässyt yllättämään. Ei sillä ettenkö itsekin saattaisi joissain tietyissä olosuhteissa peilijäisellä mökkitiellä pohtia niitä nastoja, mutta kuitenkin.

Juuri joku sellainen aivan peiliksi hioutunut liikenneympyrä saattaa tyypillisesti kerran pari vuodessa olla hyvin liukas molemmille sivuttaispidon suhteen, mutta siitähän nyt pääsee kun rauhassa menee. Eipä tässä mitään copiumia kitkojen suhteen ole, enemmänhän sitä kitkojen käyttäjänä saa usein kuulla kaikenlaista paskaa ja vähättelyä, joihin sitä vaan on todettava, että kokeilkaa itse jos noin häiritsee. On tullut näihin ihmisiin törmättyä, joilla ei ole yhtäkään kokemusta kitkarenkaista, mutta kuitenkin on enemmän mielipiteitä kitkoista kuin allekirjoittaneella nastoista.

 

[HK_Blues]

Aika samat kokemukset täälläkin, kun olen jostain vuodesta 2015 pääosin ajanut kitkoilla. Ja itse asiassa muutamaan otteeseen on tuollaisena pahana päivänä, jolloin on ajatellut nastojen ehkä toimivan paremmin yksittäisillä osuuksilla, tullut sattumalta ajettua lyhyen ajan sisään mm. faijan nastallista autoa, jossa on aina sitä testivoittajarengasta tyyliin Continental, ja se eron vähäisyys nastojen hyväksi on päässyt yllättämään. Ei sillä ettenkö itsekin saattaisi joissain tietyissä olosuhteissa peilijäisellä mökkitiellä pohtia niitä nastoja, mutta kuitenkin.

Juuri joku sellainen aivan peiliksi hioutunut liikenneympyrä saattaa tyypillisesti kerran pari vuodessa olla hyvin liukas molemmille sivuttaispidon suhteen, mutta siitähän nyt pääsee kun rauhassa menee. Eipä tässä mitään copiumia kitkojen suhteen ole, enemmänhän sitä kitkojen käyttäjänä saa usein kuulla kaikenlaista paskaa ja vähättelyä, joihin sitä vaan on todettava, että kokeilkaa itse jos noin häiritsee. On tullut näihin ihmisiin törmättyä, joilla ei ole yhtäkään kokemusta kitkarenkaista, mutta kuitenkin on enemmän mielipiteitä kitkoista kuin allekirjoittaneella nastoista.

Heh, joo. Ihmisten suhtautuminen kitkarenkaisiin on aika erikoista, varsinkin kun harvalla kommentoijalla edes on kokemusta niistä.

Itse olen takavetoisella kokenut, että pahin paikka kitkarenkailla on liikkeellelähtö ylämäkeen risteyksessä, joka on kiillotettu aivan jäiseksi. Etuvedoilla ei nämä paikat ole olleet niin pahoja.

 

[ossobucco]

Aika samat kokemukset täälläkin, kun olen jostain vuodesta 2015 pääosin ajanut kitkoilla. Ja itse asiassa muutamaan otteeseen on tuollaisena pahana päivänä, jolloin on ajatellut nastojen ehkä toimivan paremmin yksittäisillä osuuksilla, tullut sattumalta ajettua lyhyen ajan sisään mm. faijan nastallista autoa, jossa on aina sitä testivoittajarengasta tyyliin Continental, ja se eron vähäisyys nastojen hyväksi on päässyt yllättämään. Ei sillä ettenkö itsekin saattaisi joissain tietyissä olosuhteissa peilijäisellä mökkitiellä pohtia niitä nastoja, mutta kuitenkin.

Juuri joku sellainen aivan peiliksi hioutunut liikenneympyrä saattaa tyypillisesti kerran pari vuodessa olla hyvin liukas molemmille sivuttaispidon suhteen, mutta siitähän nyt pääsee kun rauhassa menee. Eipä tässä mitään copiumia kitkojen suhteen ole, enemmänhän sitä kitkojen käyttäjänä saa usein kuulla kaikenlaista paskaa ja vähättelyä, joihin sitä vaan on todettava, että kokeilkaa itse jos noin häiritsee. On tullut näihin ihmisiin törmättyä, joilla ei ole yhtäkään kokemusta kitkarenkaista, mutta kuitenkin on enemmän mielipiteitä kitkoista kuin allekirjoittaneella nastoista.

Peilijäisellä mökkitiellä kannattaa käyttää lumiketjuja.

 

[Mariini]

Tai ottaa lecasorasäkki mukaan, kevyt kantaa ja heitellä kainalosta ellei satoja metrejä ole hiekoitettavaa.

 

[VinskiVanAnkenheim]

Yhdessä ostamassani autossa oli kitkarenkaat mukana, mutta kun vedin T-risteyksen pitkäksi, renkaat vaihtuivat nastoiksi. Tulin T-risteykseen T:n sakaran puolelta ja olin kääntymässä sen jalkaa kohden, mutta auto ei vain hidastunut niin, että olisi voinut kuvitellakaan kääntymistä, mitään ei tapahtunut, ajoin (jarrut pohjassa) suoraan ja kävin kääntymässä ja tulin takaisin.

Tästä on tosin nyt jo yli 10v ja Tekniikan Maailman testien mukaa kitkarenkaat ovat sinä aikana kehittyneet aika paljonkin ja ero nastoihin kutistunut. En tiedä milloin sitä sitten kokeilisi uudelleen, varmaan taas jossain autonvaihdon yhteydessä.

 

[Sallys]

Peilijäisellä mökkitiellä kannattaa käyttää lumiketjuja.

Vinssi on kanssa hyvä.

 

[Francis Ford Mondeo]

Yhdessä ostamassani autossa oli kitkarenkaat mukana, mutta kun vedin T-risteyksen pitkäksi, renkaat vaihtuivat nastoiksi. Tulin T-risteykseen T:n sakaran puolelta ja olin kääntymässä sen jalkaa kohden, mutta auto ei vain hidastunut niin, että olisi voinut kuvitellakaan kääntymistä, mitään ei tapahtunut, ajoin (jarrut pohjassa) suoraan ja kävin kääntymässä ja tulin takaisin.

Tästä on tosin nyt jo yli 10v ja Tekniikan Maailman testien mukaa kitkarenkaat ovat sinä aikana kehittyneet aika paljonkin ja ero nastoihin kutistunut. En tiedä milloin sitä sitten kokeilisi uudelleen, varmaan taas jossain autonvaihdon yhteydessä.

Itse päädyin penkkaan nastarenkaat alla kevättalvella 2012. En ole sen koommin nastojen ropinaa uskaltanut kuunnella.

Mutta jos ihan tosissaan keskustellaan, niin yo. viestit antavat melko vähän tähän keskusteluun. Tästäkään tarinasta ei käy selville, olivatko alla tuontiauton puolisileiksi kesäkuumalla ajetut, kahdeksan vuotta vanhat Keski-Euroopan hapankorput vai pakasta vedetyt tuliterät Continentalit pohjoismaisiin olosuhteisiin. Sen verran toki voidaan todeta, että kitkarenkaiden osalta kehitystä on tapahtunut melkoisesti viimeisen 15 vuoden aikana.

 

[Ryderio]

Itselläkin oli yhdessä vaihtoautossa joskus 15v sitten kitkat, oli 4v vanhat michelinit muistaakseni. Ei niillä mitään tehnyt, pintaa oli kivasti, mutta pari kertaa kävi mutkassa epätoivottu kaistanvaihto ku luisuin sivuttain vasemmalta oikealle. Silloin tuli samantien nastat alle, noi oli hengenvaaralliset. Nyt on molemmissa autoissa melko uudet kitkat (tulivat auton mukana), kyllä noilla uutena pärjäilee. Voi silti olla että nastat tulee ainakin toiseen autoon vuoden päästä kun noi kitkat on ajettu loppuun. Noh katsotaan..

 

[ossobucco]

Vinssi on kanssa hyvä.

Lumiketjut eivät olleet vitsi. Aika moni täällä perustelee nastarenkaiden käyttöä sillä, että he eivät kitkarenkailla pärjää peilijäisellä mökkitiellä tms. Minusta on järjetöntä kuluttaa jäättömiä ja lumettomia teitä nastoilla parin kilometrin mökkitien takia, joka on liukas kerran tai kaksi talven aikana. Sivistysmaissa, kuten Saksassa ja Itävallassa, käytetään liukkaalla lumiketjuja, sillä nastojen käyttö on kielletty. Ja liukkaita kelejä löytyy kyllä niistäkin erityisesti vuoristoseudulla.

 

[Randomizer]

Heh, joo. Ihmisten suhtautuminen kitkarenkaisiin on aika erikoista, varsinkin kun harvalla kommentoijalla edes on kokemusta niistä.

Itse olen takavetoisella kokenut, että pahin paikka kitkarenkailla on liikkeellelähtö ylämäkeen risteyksessä, joka on kiillotettu aivan jäiseksi. Etuvedoilla ei nämä paikat ole olleet niin pahoja.

Viimeksi taksikuski meinasi että kerran oli kitkat, sen talven jälkeen takaisin nastoihin eikä ole kitkoihin sen koommin palattu. Nää on taas näitä. Ja kyseinen taksi ajoi siis Tampereella. Joillekin se yksi huono kokemus voi määrätä loppuelämän päätökset.

 

[Stuntman Mike]

Näin melko pitkään kitkoilla ajaneena, täytyy todeta ettei ne yleensä vaan toimi sen kolmen vuoden jälkeen. Siinä kohtaa kun kolmatta vuotta ajaa (toki tämä riippuu paljon ajokilometreistä), niin niiden pito alkaa olemaan jo huomattavasti erilainen kuin mitä ne uutena antaa. Kerran oli neljä vuotta vanhat kitkat ja ne oli jo sellaiset ettei niillä nyt mielellään ajellut. Tosin enpä minä neljä vuotta vanhoilla nastoillakaan ajaisi. Kuten täälläkin on mainittu, niin olennaisinta on tietää millä kitkoilla, kuinka vanhoilla jne. on ajettu. Kehtaan väittää, että 90% ihmisistä pärjäisi kitkoilla varsin hyvin. Ne jotka ei pärjää on enemmän tai vähemmän samoja kuin "kusematta lappiin sähköautot perseestä röh röh" -tason kavereita.

Harmi vaan, että tosi moni yleisesti ottaen säästää renkaista. Oli ne kitkat, nastat, kesärenkaat tai mitä vaan. Halvalla ei saa hyvää. Se, miksi täällä Suomessa ei suosita ketjuja on kyllä hieman mysteeri. Jos tosiaan on jotain pätkää jossa ilman nastoja auto kääntyy viidesti katon kautta ympäri, olisi niillä ketjuilla parempi ajaa. Yhdysvalloissakin lumisilla seuduilla oli/on ihan normaalia pistää ketjut renkaisiin ja ajella niillä. Ehkä jos ajaisin jollain Kia Picantolla, niin siinä ne nastat olisivat turvallisemmat(?).

 

[ossobucco]

Viimeksi taksikuski meinasi että kerran oli kitkat, sen talven jälkeen takaisin nastoihin eikä ole kitkoihin sen koommin palattu. Nää on taas näitä. Ja kyseinen taksi ajoi siis Tampereella. Joillekin se yksi huono kokemus voi määrätä loppuelämän päätökset.

Tämän jutun "eräskin taksikuski oli sitä mieltä, että..." olen kuullut aika monta kertaa eri ihmisten suusta. Katso piruuttasi taksien renkaita tolpalla. Aika monella on kitkat.

 

[weetabix]

Paljon ajavalle kitkat on looginen valinta kun pinta kuluu loppuun ennen kuin vuodet tulevat täyteen. Vähemmän ajavalle taas nastat ovat joskus looginen valinta kun ne kestävät lyhyttä talvimatkaa ihan järjettömän pitkään. Itsellä taisi edellisessä autossa mennä nastat keskimäärin seitsemän vuotta.

Jossain taksikäytössä luulisi nastojen olevan todella turhat, ellei sitten ajot ole käytännössä aina lumisilla teillä jolloin myös liukkaammat sivutiet ovat normiarkea.

Nykyautossa meni kesärenkaat juuri vaihtoon sen neljä vuotta ajettuna (ajettu siis yhteensä takvi+kesä sen 100000) ja talvirenkailla ollaan tuon logiikan mukaan suunnilleen puolivälissä.

 

[dale.jr]

Tämän jutun "eräskin taksikuski oli sitä mieltä, että..." olen kuullut aika monta kertaa eri ihmisten suusta. Katso piruuttasi taksien renkaita tolpalla. Aika monella on kitkat.

Kitkat kesät talvet

 

[Randomizer]

Tämän jutun "eräskin taksikuski oli sitä mieltä, että..." olen kuullut aika monta kertaa eri ihmisten suusta. Katso piruuttasi taksien renkaita tolpalla. Aika monella on kitkat.

Itse ihan kuskilta kysyin että onko nastat vai kitkat. Ja siinä yhteydessä sanoi ton.

 

[HengaHox]

Ehkä jos ajaisin jollain Kia Picantolla, niin siinä ne nastat olisivat turvallisemmat(?).

Kia Riolla muutaman kuukauden joskus ajaneena voin kokemuksella sanoa että edes nastat ei tee noista pienistä riisikulhoista erityisen luottamusta herättäviä ajokkeja. Tuntuu että asvaltillakin luistavat. Toki pakottaa ajamaan hitaasti tai ollaan ojassa. Riippuu ihmisestä onko se hyvä vai huono. Perässä tuleville ei varmaankaan erityisen mukavaa, jos pääsisi lujempaakin rajoitusten sisällä.