Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[j1m2]

Ruokkiiko täällä kukaan siilejä? Omalla pihallani niitä pyörii sen verran että kyhäsin ex tempore ruokapaikan ja laitoin valvontakameran kuvaamaan yhden yön tapahtumia. Melkoinen vilske näyttää olevan. Vaikea arvioida montako eri siiliä tuossa käy ruokailemassa. Variksia ja harakoita varten on pakko olla tuollainen käytävä, eivät uskalla mennä varastamaan ruokaa. Käyvät vain kurkkimassa sisään.



Kilon purkki koiranruokaa meni yhdessä yössä

Meillä syötetään siileille kissan märkäruokaa,yleensä Latz orginal missä ei ole kasviksia eikä muuta turhaa,ruokintapaikka on kaksipuoleisen pihakeinun alla missä on tarpeeksi suojassa harakoilta.

 

[kekra]

Hauska idea. Miten estät etteivät rotat tai hiiret käy syömässä?

Eipä sitä voi mitenkään estää. Rottia en ole nähnyt koskaan ainuttakaan omalla tontillani, eikä kuulemma naapuritkaan, joten toivotaan ettei näy jatkossakaan. Myyriä sen sijaan olen pyytänyt vuosikausia loukulla, ja niitä täällä tosiaan riittää. Siileille olen niitä syöttänyt, ja hyvin tuntuu maistuvan.

Kokeilin laittaa ensin ruokintapisteen portaiden alle näkymättämiin harakoilta ja variksilta, mutta kyllä ne äkkiä sen löysivät, ja tyhjensivät saman tien. Sitten laitoin pihalle ihan näkyviin, ja laitoin n.50cm pituisen tunnelin mitä pitkin pääsee ruokakupille, niin harakat kävivät silti hakemassa ruokaa tunnelia pitkin. Laitoin sitten reilun metrin pituisen putken, niin eivät enää uskalla mennä sisään. Käyvät päivittäin kurkkimassa tunneliin. Saa nähdä milloin joku
uskalikko käy kokeilemassa onneaan.

Ihmeen paljon täällä Kemi-Tornio alueella on siilejä kun Rovaniemi on kuitenkin pohjoisin paikka missä niitä ylipäätään säännöllisesti nähdään. Liekö syynä allaoleva.

"Siili on noussut pohjoisemmaksi" – Hannu Laakso valokuvaa yhä harvinaisemiksi käyviä siilejä

Siili voi olla jatkossa yhä harvinaisempi näky. Ilmastonmuutos vaikeuttaa siilin selviytymistä talvesta, sanoo valokuvaaja Hannu Laakso.

seura.fi

 

[Oksa]

Eristetty ulkovarasto jonka "ilmanvaihto" on venttiilit oven ylä- ja alaosissa. Kesän ja syksyn sateisilla keleillä kosteusprosentti on mittarin mukaan todella korkealla, nyt 75 %. Mitä tuolle kannattaisi tehdä? Säiliöön vedet keräävä ilmankuivain on aika työläs seurattava tilassa jossa ei päivittäin käy.

 

[Reivn]

Eristetty ulkovarasto jonka "ilmanvaihto" on venttiilit oven ylä- ja alaosissa. Kesän ja syksyn sateisilla keleillä kosteusprosentti on mittarin mukaan todella korkealla, nyt 75 %. Mitä tuolle kannattaisi tehdä? Säiliöön vedet keräävä ilmankuivain on aika työläs seurattava tilassa jossa ei päivittäin käy.

Venttiilit pitäs olla vastakkaisilla nurkilla, tai seinillä vähintään, joten ihan ekana poistoventtiilin siirto muualle jos kerta ovat samassa ovessa. Poistokanavaan voi asentaa kosteustunnistimella varustetun puhaltimen jos saat sille sähköä, uskoisin tuon riittävän pitämään liiallisen kosteuden pois.

 

[Ogeli]

Kesän ja syksyn sateisilla keleillä kosteusprosentti on mittarin mukaan todella korkealla, nyt 75 %. Mitä tuolle kannattaisi tehdä?

Musta tuo kuulostaa normaalilta kesäkosteudelta.
Mulla nyt "tallissa" 18.6c / 81% shelly näyttää 18.9 / 74.5% lattian lämpö n.17.5c
Ulkona ilmatieteenlaitoksen mukaan 17.1c / 84% kastepiste 14.4c, aamulla oli ovi auki pitkään.

Noilla prosenteilla vesi ei mulla kondensoidu katsotaan elokuussa kun kastepiste on 19c

Lämmitystä lisäämällä prosentteja saa pienennettyä mutta kesällä ei maksa vaivaa.

 

[Oksa]

Musta tuo kuulostaa normaalilta kesäkosteudelta.
Mulla nyt "tallissa" 18.6c / 81% shelly näyttää 18.9 / 74.5% lattian lämpö n.17.5c
Ulkona ilmatieteenlaitoksen mukaan 17.1c / 84% kastepiste 14.4c, aamulla oli ovi auki pitkään.

Noilla prosenteilla vesi ei mulla kondensoidu katsotaan elokuussa kun kastepiste on 19c

Lämmitystä lisäämällä prosentteja saa pienennettyä mutta kesällä ei maksa vaivaa.

En ole lämmittänyt ollenkaan, patterin termostaatti on 10 asteessa. Nyt näkyy olevan 17,8 C/ 71 %. Onhan nyt toki sateinen kelikin, mutta mietin vain voiko olla jotain haittaa rakenteille tai muulle.

 

[jetblack]

Eristetty ulkovarasto jonka "ilmanvaihto" on venttiilit oven ylä- ja alaosissa. Kesän ja syksyn sateisilla keleillä kosteusprosentti on mittarin mukaan todella korkealla, nyt 75 %. Mitä tuolle kannattaisi tehdä? Säiliöön vedet keräävä ilmankuivain on aika työläs seurattava tilassa jossa ei päivittäin käy.

mikäs on ulkoilman kosteusprosentti? eikös sisällä ole silloin sama prosentti jos tuodaan raakaa ulkoilmaa sisään? olettaen että sisäilman lämpötila on sama kuin ulkoilman. Absoluuttinen kosteus pysyy samana.

 

[Oksa]

mikäs on ulkoilman kosteusprosentti? eikös sisällä ole silloin sama prosentti jos tuodaan raakaa ulkoilmaa sisään? olettaen että sisäilman lämpötila on sama kuin ulkoilman. Absoluuttinen kosteus pysyy samana.

Tällä hetkellä on ulkona yli 90 %. Asuintiloissa kosteus vaan pysyy samoissa oloissa ilman lämmitystä huomattavasti matalammalla vaikka ei oltaisi kotona.

 

[Ogeli]

En ole lämmittänyt ollenkaan, patterin termostaatti on 10 asteessa. Nyt näkyy olevan 17,8 C/ 71 %. Onhan nyt toki sateinen kelikin, mutta mietin vain voiko olla jotain haittaa rakenteille tai muulle.

Ei vaikuta rakenteissiin, suuremmilla prosenteilla voi tarkkailla kylmiä nurkkia ne kostuvat ensin.

Kesäisin olen tarkkaillut ilmatieteen laitoksen kastepistettä, jos on matala niin laitan kellariin kuivaavan läpivedon.
Suhteellinen kosteus on vähän hankala suure koska vaikka vesimäärä pysyy samana niin prosentti muuttuu lämpötilan muuttuessa.

 

[jetblack]

Tällä hetkellä on ulkona yli 90 %. Asuintiloissa kosteus vaan pysyy samoissa oloissa ilman lämmitystä huomattavasti matalammalla vaikka ei oltaisi kotona.

en tiedä mitkä lämpötilat siellä on mutta esimerkiksi jos ulkona on 15°C ja RH 90% niin silloin absoluuttinen kosteus on n. 9.5g/kg kuivaa ilmaa. se kun lämmitetään 22 asteeseen niin RH on sen jälkeen n. 58%, absoluuttinen kosteus pysyy samana. tämä voidaan tarkistaa esim HX diagrammista jos ei halua alkaa laskemaan. Jos käytössä on sitten esim ilmastointi joka poistaa kosteutta niin silloin homma menee uusiksi.

 

[Hanziz]

Tekeekös noilla "halvemmilla" oksasilppureilla mitään, paljon tulee puutarhajätettä kesän aikana enimmäkseen lehtiä, rikkaruohoja, juuria ja pensaiden oksia, ja ymmärrän että paksumpia oksia nuo ei jaksa, mutta ne päätyy polttopuuksi muutenkin. Onko noista mitään hyötyä tuohon tarkoitukseen, jos sais vähän pienempään tilaan pakattua tuota jätettä. Tavoite olisi säästää jäteasema reissuissa kesän aikana. Joku sanoi joskus, että pienemmällä tavaralla menee helposti tukkoon kone?

 

[juhaa]

Tekeekös noilla "halvemmilla" oksasilppureilla mitään, paljon tulee puutarhajätettä kesän aikana enimmäkseen lehtiä, rikkaruohoja, juuria ja pensaiden oksia, ja ymmärrän että paksumpia oksia nuo ei jaksa, mutta ne päätyy polttopuuksi muutenkin. Onko noista mitään hyötyä tuohon tarkoitukseen, jos sais vähän pienempään tilaan pakattua tuota jätettä. Tavoite olisi säästää jäteasema reissuissa kesän aikana. Joku sanoi joskus, että pienemmällä tavaralla menee helposti tukkoon kone?

Hyvin toimii, jos tarkoitus saada vain pienempään tilaan. Oksat, risut jos alle parikolme senttiä halkaisijaltaan. Hyvin ne on läpi mennyt jostain verkkiksen poistomyyntimasiinasta.

 

[jarmojs]

Tekeekös noilla "halvemmilla" oksasilppureilla mitään, paljon tulee puutarhajätettä kesän aikana enimmäkseen lehtiä, rikkaruohoja, juuria ja pensaiden oksia, ja ymmärrän että paksumpia oksia nuo ei jaksa, mutta ne päätyy polttopuuksi muutenkin. Onko noista mitään hyötyä tuohon tarkoitukseen, jos sais vähän pienempään tilaan pakattua tuota jätettä. Tavoite olisi säästää jäteasema reissuissa kesän aikana. Joku sanoi joskus, että pienemmällä tavaralla menee helposti tukkoon kone?

IMHO silppurin pitää olla murskaava. Leikkaavalla ei saa kuin pahaa ääntä aikaan ja ehkä jotain horsmia silputtua.

 

[---Alf]

Tekeekös noilla "halvemmilla" oksasilppureilla mitään, paljon tulee puutarhajätettä kesän aikana enimmäkseen lehtiä, rikkaruohoja, juuria ja pensaiden oksia, ja ymmärrän että paksumpia oksia nuo ei jaksa, mutta ne päätyy polttopuuksi muutenkin. Onko noista mitään hyötyä tuohon tarkoitukseen, jos sais vähän pienempään tilaan pakattua tuota jätettä. Tavoite olisi säästää jäteasema reissuissa kesän aikana. Joku sanoi joskus, että pienemmällä tavaralla menee helposti tukkoon kone?

Ollut K-raudan halvin (oman brändin) murskaava silppuri jo useamman vuoden. Nielee hyvin oksat, mutta tuoreet lehdet voivat saada koneen helposti tukkoon. On silti hyvä hinta/laatu suhde.

 

[kekra]

Tänään uskaltautui ensimmäinen harakka varastamaan siilien herkkuja. Viikon verran ovat käyneet vain kurkkimassa tunnelin sisään. Ei auta kuin pidentää tuota putkea. Nyt se on about metrin mittainen. Saattaa olla ettei pidennyskään auta kun tajuavat ettei putken päässä ole mitään vaaraa, on vain herkkuja tarjolla sille joka uskaltaa putken sisään mennä. On ne vaan hankalia nuo harakat. Varis ei uskalla kokeilla onneaan edes lyhyemmällä putkella, sen verran epäluuloisia ovat. Rottia ei ole näkynyt.

 

[qtba]

Tänään uskaltautui ensimmäinen harakka varastamaan siilien herkkuja. Viikon verran ovat käyneet vain kurkkimassa tunnelin sisään. Ei auta kuin pidentää tuota putkea. Nyt se on about metrin mittainen. Saattaa olla ettei pidennyskään auta kun tajuavat ettei putken päässä ole mitään vaaraa, on vain herkkuja tarjolla sille joka uskaltaa putken sisään mennä. On ne vaan hankalia nuo harakat. Varis ei uskalla kokeilla onneaan edes lyhyemmällä putkella, sen verran epäluuloisia ovat. Rottia ei ole näkynyt.

Tekoälyn ehdotuksia:​

Tee putken suuaukosta pienempi​

Harakat ovat suurempia kuin siilit. Voit asentaa tunnelin suulle esimerkiksi:

• Kanaverkkoa tai tiheäsilmäistä metalliverkkoa, jossa on siilin mentävä aukko (n. 7–8 cm).
• Muoviputken sisään pienempi, siiliystävällinen putki (esim. 110 mm viemäriputken sisään 75 mm putki), jolloin harakka ei mahdu sisään.

Tee putken sisään "kurvit"​

Harakat välttelevät sokkeloita, joissa ne eivät näe suoraan ulos. Voit:

• Lisätä kulman tai mutkan putkeen.
• Käyttää kahta lyhyttä putkea ja liittää ne esim. 45 asteen kulmassa toisiinsa.

Tee kevyt este suulle​

Voit ripustaa kevyen esteen, joka siilille on esteetön, mutta häiritsee harakkaa:

• Hapsut verhosta, langoista tai muovisuikaleista tunnelin suulle.
• Käännä ne sisäänpäin niin, että siili voi puskea ohi, mutta lintu epäröi.

Lisää pimeyttä ja piilottavuutta​

• Lisää tunneliin kansi tai muuta suojaa, ettei harakka näe sisälle.
• Peitä ympäristö esim. oksilla, kivillä tai muulla suojarakenteella.

Jos mahdollista:

• Siirrä ruoka syvemmälle tunneliin tai kokonaan eri rakenteen sisään.
• Harakat kyllästyvät helposti, jos palkinto on liian vaikeasti saavutettavissa.

 

[kekra]

^^

Hyviä neuvoja tekoälyltä. Pitääpä kokeilla ensin laittamalla vain väliseinä tuo laatikon sisään. Ja väliseinästä sisäänkäynti toiseen osastoon. Kun harakka kävelee putken läpi, ja toteaa ettei näy mitään, niin saattaa jättää sikseen. Jos on niin ovela että kulkee väliseinän kautta toiseen osastoon, niin pitää siirtyä seuraavaan suunnitelmaan

 

[PornReindeer]

IMHO silppurin pitää olla murskaava. Leikkaavalla ei saa kuin pahaa ääntä aikaan ja ehkä jotain horsmia silputtua.

Äläs nyt, minulla on leikkaava halpis (saatu, ei ostettu). Olen sitä muutaman kerran käyttänyt ja lopputuloksena olen todennut että pienemmällä vaivalla silppuaa vaikka käsin oksasaksilla

 

[_Tee]

Mulla on myös ollut 10v tuollainen reilun satasen murskain. Olen lykännyt sen läpi kymmenien puiden oksat, periaatteella että mitkä ei mahdu siitä läpi, kelpaa polttopuuksi. Isoja kuusenoksiakin menee läpi, välillä tahtoo tukkeutua neulasista. Männynoksat on sellaisia käkkyröitä että niitä ei tahdo saada syötettyä. Mulla on tapana tehdä niin että työnnän kaikki kaadetun puun oksat tuosta läpi ja käytän tuotteen kuorikatteena tms. Vastamelukuulokkeet päähän ja kirjaa kuunteluun, murskaimen ääressä on äärettömän meditatiivista touhuta.

Muutaman kerran saanut oksan erittäin kovin jumiin, murskaimen rullat jumissa ja ylöspäinkään ei tule. Murskainrullan säätöä aukaisemalla ja kampeamalla pattitilanteet ovat ratkenneet. Tuntuu ettei tuota edes voi saada rikki, niin paljon väärinkäyttöä on saanut osakseen.

 

[Mikkos]

Autosta on puhjennut rengas tasan kerran yli kymmenen vuoden aikana. Moposkootteristaei puhjennut kertaakaan viiden vuoden aikana ja sähköskuutissa puhjennut rengas yhden kerran kolmen kesäkauden aikana.

Mutta kottikärryn rengas. Sitä saa olla uusimassa vähintään kerran kesässä ja tuntuu lössöhtävän vaikka koko kärryjä ei kesän aikana edes käyttäisi. Biltemassakin on noita renkaita hyllyt väärällään. Mikä siinä on niin vaikeaa tehdä kestävää kottarin rengasta? Ei se nyt niin erikoinen pitäisi olla muihin renkaisiin verrattuna.

 

[Ogeli]

Mutta kottikärryn rengas. Sitä saa olla uusimassa vähintään kerran kesässä ja tuntuu lössöhtävän vaikka koko kärryjä ei kesän aikana edes käyttäisi. Biltemassakin on noita renkaita hyllyt väärällään. Mikä siinä on niin vaikeaa tehdä kestävää kottarin rengasta? Ei se nyt niin erikoinen pitäisi olla muihin renkaisiin verrattuna.

Koita poistaa se naula joka toissakesänä upposi päälirenkaan läpi

Jos todellista kokemusta kaipaat niin hanki kiinalainen tubeles pyörä, siinä riittää ihmettelemistä.....

 

[soup]

Autosta on puhjennut rengas tasan kerran yli kymmenen vuoden aikana. Moposkootteristaei puhjennut kertaakaan viiden vuoden aikana ja sähköskuutissa puhjennut rengas yhden kerran kolmen kesäkauden aikana.

Mutta kottikärryn rengas. Sitä saa olla uusimassa vähintään kerran kesässä ja tuntuu lössöhtävän vaikka koko kärryjä ei kesän aikana edes käyttäisi. Biltemassakin on noita renkaita hyllyt väärällään. Mikä siinä on niin vaikeaa tehdä kestävää kottarin rengasta? Ei se nyt niin erikoinen pitäisi olla muihin renkaisiin verrattuna.

Pistä umpikuminen, esimerkiksi tässä.

 

[j1m2]

Autosta on puhjennut rengas tasan kerran yli kymmenen vuoden aikana. Moposkootteristaei puhjennut kertaakaan viiden vuoden aikana ja sähköskuutissa puhjennut rengas yhden kerran kolmen kesäkauden aikana.

Mutta kottikärryn rengas. Sitä saa olla uusimassa vähintään kerran kesässä ja tuntuu lössöhtävän vaikka koko kärryjä ei kesän aikana edes käyttäisi. Biltemassakin on noita renkaita hyllyt väärällään. Mikä siinä on niin vaikeaa tehdä kestävää kottarin rengasta? Ei se nyt niin erikoinen pitäisi olla muihin renkaisiin verrattuna.

Osta puhkeamaton kottikärrynpyörä,on kalliimpi ja vähän raskaampi työnnellä mutta kestää.Perintökottarissa on varmaan rengas jostain 80-90 luvulta ja ulkonäön perusteella menee vielä vuosia,joten on ne ennen osanneet tehdä kunnon kumeja.

 

[---Alf]

on on ne ennen osanneet tehdä kunnon kumeja.

Ei tarvitse puhkeamatonta, vaan ei kiinalainen ilmakumipyörä. Esim. Etrasta tai mopotarvikeliikeestä.

 

[_Tee]

Liputan myös umpikumipyörien puolesta. Minulla on kahdet vanhat trallnorin kottarit ilmarenkailla ja vaikka niissä ilma pysyykin niin mieluummin käteen valikoituu Eskon SL110 umpikumirenkailla. Ikävämpi työnnellä epätasaisessa maastossa, mutta voittaa silti ne puolityhjät renkaat ja on aina valmiina palvelukseen.

 

[Mikkos]

Juu olen kyllä tietoinen upikumirenkaista sun muista, mutta lähinnä ihmettelin että MITEN se kottikärryn pyörä on erilainen kuin likipitäen kaikki muut maailman kumipyrät jotka kestävät vuosikausia, mutta kottarin renkaat hajoaa pelkästä katseesta.

 

[j1m2]

Juu olen kyllä tietoinen upikumirenkaista sun muista, mutta lähinnä ihmettelin että MITEN se kottikärryn pyörä on erilainen kuin likipitäen kaikki muut maailman kumipyrät jotka kestävät vuosikausia, mutta kottarin renkaat hajoaa pelkästä katseesta.

Kyllä se sama pätee myös muihin halparenkaisiin,ei nykyään kestä polkupyörän tai maitokärryn halpikset kun kesän kaksi

 

[dot1q]

Juu olen kyllä tietoinen upikumirenkaista sun muista, mutta lähinnä ihmettelin että MITEN se kottikärryn pyörä on erilainen kuin likipitäen kaikki muut maailman kumipyrät jotka kestävät vuosikausia, mutta kottarin renkaat hajoaa pelkästä katseesta.

Se tulee suoraan kiinasta yövuoron käsistä. Siksi ei kestä. Mulla oli joskus euro-alueella tehty kumi heppoisissa puutarhakottirryissä. Se kesti niin paljon kuormaa kun vaan ikinä ilkes siihen laittaa. Ja levishän se runko siitä sitten laatoitushommissa. Kumi on vieläkin ehjä.

 

[Vir Tane]

Hyviä neuvoja tekoälyltä.

Käännä ne sisäänpäin niin, että siili voi puskea ohi, mutta lintu epäröi.

Tämä esim. kuulostaa epäilyttävältä, tarkoitus ei kai ole rakentaa mitään siilikatiskaa?

Ite kokeilisin ekaksi laittaa aivan suuaukolle jotain kulkuestettä, esim joku sopivan harva risukasa josta vaan siilit pääsee mönkimään läpi.

Ylipäätään kaikki verkot ja putken sisään tulevat kavennukset kuulostaa IMO kyseenalaiselta, joku köntys läskisiili jää vielä jumiin ja tukehtuu tai teloo itsensä..

 

[DaKyy]

Mitäs raati on mieltä... Ikuisuusaihe, eli vanhan rintsikan kellaritila. Tehty aikanaan asumiskäyttöön, ja viime vuosina rempattu;
Salaojat tehty uudestaan pari vuotta sitten
Lisätty 100mm Fuktisol-levyt entisen 75mm EPS:n päälle
Sisäpuolen seiniltä poistettu villat ja puurakenteet, ja vaihdettu FF ja metalliranka tilalle niiltä osin kuin kellari on aktiivisessa asumiskäytössä, eli eristetty.

Näistä rempoista huolimatta kellaritiloissa oli vielä entinen puulämmitteinen sauna, jossa suoraan ulkoseinää vasten oli puupanelointi. Panelointi tuli purettua nyt pois, jotta näkee mitä siellä takana on. No eipä ollut mitään ihmeitä, panelointi oli ihan hyvässä kunnossa ja seinässä olevat vaakarimoitukset oli vielä ihan ehtaa tavaraa jos mitään pystyi naulojen irti nyppimisen veemäisyydestä päättelemään.

Ajatus oli tehdä tästä entisestä saunasta kodinhoitohuone, jossa voi pestä ja kuivata pyykkiä. Äkkiseltään ajatus oli tuohon nyt tiilipintaiseen tilaan laittaa joko maalipinta tai seinälaasti, ja jättää sellaiseksi. Näin rakenne olisi ainakin hengittävä. Oletettavasti jos huoneessa kuivataan pyykkiä, huoneeseen tulee kosteutta. Huonelämpö noin 20 astetta, ja seinästä poistoilma ulos. Lisäksi huoneessa olisi ilmankuivain (Woods MRD15) keräämässä ilmankosteuden ja jouduttamassa pyykkien kuivaamista.

Onko vallan tuhoontuomittu idea koko kodinhoitohuone tuohon tilaan? Pitäisikö vielä laittaa ulkoseinään kuitenkin eriste? Kustannuksia ei sen osalta kyllä tule mahdottomasti (n. 5 vaikka sen lisäisikin, mutta onko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä ottaen huomioon vallitsevan kosteuden.
Lisäksi tuo huoneen ilmanvaihto, riittääkö huoneen pitäminen lämpimänä (+20C) ja huoneilman puhallus ulos kun ilmankosteus ylittää x%? Muutoin kyllä saneerattu tätä ilmanvaihtoa, että se on muutettu koneelliseksi asuintilojen osalta, että kai tuo olisi mahdollista haaroittaa tuonnekin - kustannukset alkaa jo toki siinä vaiheessa nousta.

 

[varmaperquila]

Meidän rintamamiestalon kellarissa ei pyykit kyllä kunnolla kuivu. Ainoastaan talvella, kun lattialämmitys pauhaa kuumalla, pyykit kuivuu jotenkin. Ilma siellä ei tarpeeksi kierrä, vaikka joku reikä onkin. Puusauna, kaukolämpölaitteet siellä on ja pyykinpesukone. Olen vakavasti ruvennut miettimään kuivaavaa pyykinpesukonetta, kellään kokemuksia niistä? Keväällä ja kesällä pyykit toki pihalle kuivumaan.

 

[PornReindeer]

Meidän rintamamiestalon kellarissa ei pyykit kyllä kunnolla kuivu. Ainoastaan talvella, kun lattialämmitys pauhaa kuumalla, pyykit kuivuu jotenkin. Ilma siellä ei tarpeeksi kierrä, vaikka joku reikä onkin. Puusauna, kaukolämpölaitteet siellä on ja pyykinpesukone. Olen vakavasti ruvennut miettimään kuivaavaa pyykinpesukonetta, kellään kokemuksia niistä? Keväällä ja kesällä pyykit toki pihalle kuivumaan.

Häviää nopeudessa erillisille kuivureille, mutta jää se pyykkien siirto koneesta toiseen pois eli voi laittaa koneellisen likaista yöksi jauhamaan ja aamulla on kuivaa pyykkiä odottamassa. Itse ainakin olen ollut tyytyväinen...

 

[Tuplis]

Jotain 5h pesu+kuivausohjelmaa yleensä tulee pyöriteltyä, sen verran se ottaa aikaa. Meillä pyykit pestään piharakennuksessa niin ihan kivasti säästää ramppaukselta.

On myös tuommoinen ilmankuivain kompuralla mitä tulee joskus käytettyä jos pyykkiä on paljon ja ilma kosteahkoa

 

[j1m2]

Meidän rintamamiestalon kellarissa ei pyykit kyllä kunnolla kuivu. Ainoastaan talvella, kun lattialämmitys pauhaa kuumalla, pyykit kuivuu jotenkin. Ilma siellä ei tarpeeksi kierrä, vaikka joku reikä onkin. Puusauna, kaukolämpölaitteet siellä on ja pyykinpesukone. Olen vakavasti ruvennut miettimään kuivaavaa pyykinpesukonetta, kellään kokemuksia niistä? Keväällä ja kesällä pyykit toki pihalle kuivumaan.

Jos ei muuten ole tarvetta uusia pyykkikonetta niin yksi vaihtoehto on ilmankuivain mikä kerää kosteuden ja muuttaa sen vedeksi,noita saa alkaen satasella.Esim. Kodin ilmankuivaimet

 

[Riihis]

Meillä on kellarin kylppärissä Julan halppis ilmankuivain. 12l vrk 185w ja se toimii oikeesti. Joko säiliöön tai letkulla viemäriin. Ei se ihmeitä tee, mutta tommonen 5h ja puhallus modattu kohti pyykkitelinettä. Ostan kohtapuoliin sen pykälää tehokkaamman, samaan tarkoitukseen. Ja sähkölämmitteisessä hyöty +- 0, koska puhaltaa lämpimän kuivan ilman takaisin sisälle.

 

[dot1q]

Salaojat tehty uudestaan pari vuotta sitten
Lisätty 100mm Fuktisol-levyt entisen 75mm EPS:n päälle

Oliko tää fruktisol siis ulkopuolella kellarin betoni seinään nähden?

Itsellä CW300 vedetty ulkopuolella noin 10cm vaille koko betonivalun yläreunaan asti (ulkoverhoilun tuuletus piti huomioida, siks vähän ”vajaa”).
Sitten vaan kellarin betoniseinä sisäpuolella.

Lattiat vielä ”soramonttuhiekan” päälle valettua kakkua, 15cm paksulti. Mutta ei mitään erisystä.

Betoni kuivuu kerran lämpöä kohden, niin se johtaa näppärästi kosteutta sisälle. Nykyisellään. Siksi kaikki kellarin huoneet on painovoimaisen ja kosteustunnistimen kanssa tehostetun ilmanvaihdon piirissä. 125mm läpivirtaus ilmanvaihtoputket, joissa tosin äänieristykseksi vähän mutkaa ja venttiiliä näissä kans. Mitattu virtaukset toteutuvaksi..

Mun pitäis piikata kaikki lattia pois, vaihtaa maatäyttö sepeliin, laittaa eristys ja valaa uusiksi. Sitten tipahtais kosteus kellarissa normaalille tasolle.

In the mean time.. Pidän huolen että ilma vaihtuu ja isoimmat tilat kuivatan tarpeen mukaan Julan Anslut ilman kuivaimella. Hyvin riittää perus kuivatukseen ja jos haluaa esimerkiksi pyykkiä kuivattaa syksyllä/keväällä sisällä, kuivattaa tuollainen perus ”satasen” anslut ihan sujuvasti pyykkiä. Pidän kuivainta pienen ”kahvipöydän” päällä, jotta voin valuttaa vedet ämpäriin ja kipata vedet sitten viemäriin. Enimmillään 1 ämpärin saa täyteen 18 tunnissa. Normaalisti 8 litrainen riittää vuorokaudeksi, hieman reiluksi.

Vetinen rinnetontti, jossa salaojapumppu puskee jonkun 50-200 litraa vuorokauteen pois tavanomaisessa olosuhteessa. Sateiden jälkeen 200+ ja reilusti..


Edit: mikään ammattilainen en ole. Ihan perus puuhapete.

 

[DaKyy]

Oliko tää fruktisol siis ulkopuolella kellarin betoni seinään nähden?

Kyllä, ulkopuolella.

Betoni kuivuu kerran lämpöä kohden, niin se johtaa näppärästi kosteutta sisälle. Nykyisellään. Siksi kaikki kellarin huoneet on painovoimaisen ja kosteustunnistimen kanssa tehostetun ilmanvaihdon piirissä. 125mm läpivirtaus ilmanvaihtoputket, joissa tosin äänieristykseksi vähän mutkaa ja venttiiliä näissä kans. Mitattu virtaukset toteutuvaksi..

Ohjaako tuo kosteustunnistin jotain kanavapuhallinta?

 

[dot1q]

Puhaltelee kyllä suoraan hormiin, kylppärin kanavaan. Siinä ei ole muita ilmanvaihtokanavia yhdistettynä. Olisi ollut kellarin portaikon kanava, mutta lisäsin keskikerroksen kph tilojen kautta ilman kierron loppupään kellarin ”poistoksi”, joten toimii ihan sujuvasti. Kellarin portaikon pää on tukittu ihan teipillä.
Joku tämmönen, mutta en pidä valoisuuden tunnistusta päällä, vain kosteutta tunnistaa. PAX Passad 31 Kylpyhuonepuhallin valkoinen, 4 W