Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[Erkki_erikeepperi]

Elareiden kanssa voi halutessaan olla täysi mulkku, muttei oo pakko

Elarit sinällään on täyttä vittuilua miessukupuolelle nykyajan feministisessä hyvinvointiyhteiskunnassa.

Jos yhteiskuntaan halutaan lapsia (> kyllä todellakin halutaan), niin miksi miehiä pitää "rangaista" siitä, että menevät tekemään lapsia? Miksei näitä elareita voisi yhteiskunta maksaa yksinkertaisesti lapsilisien osana?

Etenkin kun mies saattaa joutua tällaiseen tilanteeseen tahtomattaan ja vahingossa.

Ennen vanhaan tilanne on ollut eri, koska ei ole ollut yhteiskunnan tukiverkostoa eikä naisella yhtä hyvää asemaa yhteiskunnassa kuin nykyään. Silloin oli tietenkin loogista, että siittäjä maksaa viulut. Mutta nythän kaikki on muuttunut.

 

[hyvää_päivää]

Elarit sinällään on täyttä vittuilua miessukupuolelle nykyajan feministisessä hyvinvointiyhteiskunnassa.

Jos yhteiskuntaan halutaan lapsia (> kyllä todellakin halutaan), niin miksi miehiä pitää "rangaista" siitä, että menevät tekemään lapsia? Miksei näitä elareita voisi yhteiskunta maksaa yksinkertaisesti lapsilisien osana?

Etenkin kun mies saattaa joutua tällaiseen tilanteeseen tahtomattaan ja vahingossa.

Ennen vanhaan tilanne on ollut eri, koska ei ole ollut yhteiskunnan tukiverkostoa eikä naisella yhtä hyvää asemaa yhteiskunnassa kuin nykyään. Silloin oli tietenkin loogista, että siittäjä maksaa viulut. Mutta nythän kaikki on muuttunut.

Niin, missä ne vahvat itsenäiset naiset on kun ero tulee? Missä se kuuluisa tasa-arvo? Mies maksaa vaikka nainen pettäisi ja ottaisi lapset ja lähtisi.

Ai niin, rusinat pullasta jne.

 

[Francis Ford Mondeo]

Elarit sinällään on täyttä vittuilua miessukupuolelle nykyajan feministisessä hyvinvointiyhteiskunnassa.

Jos yhteiskuntaan halutaan lapsia (> kyllä todellakin halutaan), niin miksi miehiä pitää "rangaista" siitä, että menevät tekemään lapsia? Miksei näitä elareita voisi yhteiskunta maksaa yksinkertaisesti lapsilisien osana?

Etenkin kun mies saattaa joutua tällaiseen tilanteeseen tahtomattaan ja vahingossa.

Ennen vanhaan tilanne on ollut eri, koska ei ole ollut yhteiskunnan tukiverkostoa eikä naisella yhtä hyvää asemaa yhteiskunnassa kuin nykyään. Silloin oli tietenkin loogista, että siittäjä maksaa viulut. Mutta nythän kaikki on muuttunut.

Lähtökohtaisesti lapsen elatus nyt sattuu kuulumaan molemmille vanhemmille. Kannattaa varmaan huolehtia ehkäisystä, jos lapsia ei halua. Vähän epämiesmäinen tapa ajatella, että yhteiskunnan pitäisi maksaa aikuisen ihmisen lapsenteot. Johan nuo kelan elättien osalta kuitataankin yhteiskunnan rahoista.

Niin, missä ne vahvat itsenäiset naiset on kun ero tulee? Missä se kuuluisa tasa-arvo? Mies maksaa vaikka nainen pettäisi ja ottaisi lapset ja lähtisi.

Ai niin, rusinat pullasta jne.

Edelleen, molemmat vanhemmat ovat elatusvelvollisia. Vanhemmuus nyt ei satu olemaan sopimus, joka katkeaa sen vuoksi että jompi kumpi vanhemmista hölmöilisi.

On toki vanhempia, jotka käyttävät lapsia pelinappuloina eron jälkeisessä ajassa. Esimerkki pahimmasta päästä on se tapaus, kun mies joutui maksamaan jonkun muun tekemistä lapsista elatusmaksuja. Tämä tietty on suuri vääryys ja lakimuutos tuollaisten tilanteiden osalta on välttämätön.

 

[JaySon]

Jos yhteiskuntaan halutaan lapsia (> kyllä todellakin halutaan), niin miksi miehiä pitää "rangaista" siitä, että menevät tekemään lapsia? Miksei näitä elareita voisi yhteiskunta maksaa yksinkertaisesti lapsilisien osana?

Niin meinaat että käytännössä ehkäisy jätetään täysin naisen harteille? Öö, ei kuulosta järin fiksulta. Kovin moni nainen tuskin haluaa alkaa sikiämään yhtään suunnittelematta. Ja siis siksi naisten vastuulle tuo jäisi koska miehille ei olisi hommassa pennikään kiinni. Siinä kohden voi vaan arvella olisiko se "ei-Chadien" saanti vielä nykyistäkin huonompaa. Ja ei kiinnostaisi yhtään vähempää maksella jonkin Keijo-Pertin ja kumppaneiden hetken huumaa verojen muodossa yhtään nykyistä enempää.

 

[wanderer_]

Niin, missä ne vahvat itsenäiset naiset on kun ero tulee? Missä se kuuluisa tasa-arvo? Mies maksaa vaikka nainen pettäisi ja ottaisi lapset ja lähtisi.

Ai niin, rusinat pullasta jne.

Niin että miehelle ei kuulu omien lasten elatus ollenkaan? Nice.

 

[bahis]

Etenkin kun mies saattaa joutua tällaiseen tilanteeseen tahtomattaan ja vahingossa.

Aika harvassa varmasti on tilanteet missä mies joutuu harrastamaan seksiä tahtomattaan ja vahingossa. Jos siihen hommaan ryhtyy niin ihan tietoisesti sen riskin ottaa että joskus sen homman seurauksena lapsia maailmaan tulee...

 

[wanderer_]

Kuule, toivottavasti mun huumorintajuisuus todellakin heijastuu ympäröivään maailmaan. Ainakin siihen pyrin. Mutta ei se tarkoita, että viljelisin pervoa huumoria epäsoveliaissa tilanteissa, koska sitä riskiä nyt vaan ei kannata ottaa.

Ilmeisesti (omien sanojesi mukaan) viljelet seksuaalissävytteisiä juttuja Tinder-viestinnässä, ja samaan aikaan ihmettelet, kun parisuhdetta ei löydy.

Kyllähän tuolla tavoin saa tehtyä naisille selväksi, minkä perässä ollaan

 

[Erkki_erikeepperi]

Lähtökohtaisesti lapsen elatus nyt sattuu kuulumaan molemmille vanhemmille. Kannattaa varmaan huolehtia ehkäisystä, jos lapsia ei halua. Vähän epämiesmäinen tapa ajatella, että yhteiskunnan pitäisi maksaa aikuisen ihmisen lapsenteot. Johan nuo kelan elättien osalta kuitataankin yhteiskunnan rahoista.

Niin meinaat että käytännössä ehkäisy jätetään täysin naisen harteille? Öö, ei kuulosta järin fiksulta. Kovin moni nainen tuskin haluaa alkaa sikiämään yhtään suunnittelematta. Ja siis siksi naisten vastuulle tuo jäisi koska miehille ei olisi hommassa pennikään kiinni. Siinä kohden voi vaan arvella olisiko se "ei-Chadien" saanti vielä nykyistäkin huonompaa. Ja ei kiinnostaisi yhtään vähempää maksella jonkin Keijo-Pertin ja kumppaneiden hetken huumaa verojen muodossa yhtään nykyistä enempää.

Käytännössä ehkäisy viime kädessä ONKIN naisen vastuulla, hänhän se raskaaksi tulee ja kantaa sen seuraukset, eikä mies.

Kondomin käyttö (tai sterilisaatio tms.) on enemmänkin "vakuutus" miehen näkökulmasta ja toisaalta ehkäisee sukupuolitauteja.

Naisella puolestaan on vielä ylimääräinen vakuutus raskauden varalta eli aborttimahdollisuus.

Miksi elatuksen pitäisi kuulua molemmille vanhemmille? Onko se johonkin kiveen kirjoitettu? Jos vahinko käy ja nainen haluaa pitää lapsen, niin miksi pitää mies raahata väkisin mukaan tähän 18-vuotiseen showhun? "Koska mitäs tunaroi, v*tun pellepää, läl läl lää, mitäs läksit?" Joo tosi rakentavaa.

Naisella on täysi valta joko valmistaa se lapsi mahassaan tai ei, ja jos valmistaa, niin lapsen kasvatus onnistuu joka tapauksessa erinomaisesti hänen omien tulojensa ja yhteiskunnan avulla, ihan ilman että tarvitsee siittäjän lompakolla käydä seuraavat 18 vuotta.

Se olisi eri asia, jos tämä ei olisi feministinen hyvinvointiyhteiskunta, jolloin raskauden seuraukset voisi olla naiselle paljon karummat.

 

[wanderer_]

Miksi elatuksen pitäisi kuulua molemmille vanhemmille? Onko se johonkin kiveen kirjoitettu? Jos vahinko käy ja nainen haluaa pitää lapsen, niin miksi pitää mies raahata väkisin mukaan tähän 18-vuotiseen showhun? "Koska mitäs tunaroi, v*tun pellepää, läl läl lää, mitäs läksit?" Joo tosi rakentavaa.

Tuliko sinulle mieleen, että ehkäpä tuossa ajatellaan lapsen etua, eikä sitä mikä vanhemmille on oikein tai väärin.

 

[Taneli-]

Se olisi eri asia, jos tämä ei olisi feministinen hyvinvointiyhteiskunta, jolloin raskauden seuraukset voisi olla naiselle paljon karummat.

Jos nyt miettii ketjun aihetta eli pariutumisen haasteita nykypäivänä niin kyllä uskoisin että oli sitten mies tai nainen jos hänellä on lapsi tai useampia lapsia jotka asuvat hänen luonaan se kyllä oikeasti vaikuttaa aika paljonkin siihen pariutumisen todennäköisyyteen.

Totta, siinä voi teoriassa "hyötyä" niin miehenä kuin naisenakin (ja kyllä, tiedän miehiä useammankin jotka ovat sen huoltajuuden saaneet itselleen ja nainen maksaa sitä elatusmaksua) elatusmaksujen suhteen. Mutta oikeasti ne maksut ja se lapsilisä on paljon pienempi summa rahaa kuin siihen lapseen kuluu puhumattakaan kylmästi laskien ajasta mikä on kaikesta muusta poissa.
En siis sano että näin pitäisi ajatella mutta faktoja miettien ei se lapsi yksin sinne päivähoitoon mene tai muut tahot niitä maksuja hoida vaan sen yksinhuoltaja äidin tai isän ne täytyy maksaa.

Tietysti on pienempi määrä miehiä ja naisia jotka ilolla haluavat sen henkilön jolla jo valmiiksi on lapsi elämäänsä (esim. siksi että eivät itse pysty lasta saamaan ja tässä säästyy adoption vaiva) mutta uskallan väittää että varsinkin pariutumista ajatellen se lapsi tuo enempi haasteita kuin vähentää niitä.

Jos käytetään täälläkin mainittua "markkina-arvoa" väittäisin että se että on lapsi laskee sitä, eikä suinkaan kerro siitä että henkilö kykenee lapsia tekemään ja siten nostaisi arvoa.

 

[Francis Ford Mondeo]

Käytännössä ehkäisy viime kädessä ONKIN naisen vastuulla, hänhän se raskaaksi tulee ja kantaa sen seuraukset, eikä mies.

Kondomin käyttö (tai sterilisaatio tms.) on enemmänkin "vakuutus" miehen näkökulmasta ja toisaalta ehkäisee sukupuolitauteja.

Naisella puolestaan on vielä ylimääräinen vakuutus raskauden varalta eli aborttimahdollisuus.

Miksi elatuksen pitäisi kuulua molemmille vanhemmille? Onko se johonkin kiveen kirjoitettu? Jos vahinko käy ja nainen haluaa pitää lapsen, niin miksi pitää mies raahata väkisin mukaan tähän 18-vuotiseen showhun? "Koska mitäs tunaroi, v*tun pellepää, läl läl lää, mitäs läksit?" Joo tosi rakentavaa.

Naisella on täysi valta joko valmistaa se lapsi mahassaan tai ei, ja jos valmistaa, niin lapsen kasvatus onnistuu joka tapauksessa erinomaisesti hänen omien tulojensa ja yhteiskunnan avulla, ihan ilman että tarvitsee siittäjän lompakolla käydä seuraavat 18 vuotta.

Se olisi eri asia, jos tämä ei olisi feministinen hyvinvointiyhteiskunta, jolloin raskauden seuraukset voisi olla naiselle paljon karummat.

Ei voi kuin huokaista helpotuksesta ettei sinulla ole lapsia. Kunnon mieslapsen pillitystä, kun elämässä saattaa tulla vastaan tilanteita jossa pitäisi kantaa vastuu tekemisistään.

Elät kyllä niin vinksahtaneessa todellisuudessa, etten yhtään ihmettele miksi panemiset jää yhteen kertaan. Silloin harvoin kun flaksi käy. Mutta jatka vain syyn etsimistä "hankalasta markkinatilanteesta"

 

[Gilden]

Kerran naisella on oikeudellinen valta tappaa seksistä kehittynyt lapsi vastoin lapsen siittäneen miehen tahtoa, niin miehellä tulisi olla (vaikka jonkun harkinta-ajan sisällä) oikeudellinen valta edes päättää että maksaako sitten lapsesta jota hän ei halua. Toisi oikeudellista turvaa miehille kaikenlaisissa isyys/ehkäisykusetuksissa.

Kerran naisella on oikeus aborttiin, niin miehellä tulisi olla oikeudenmukaisuuden vuoksi oikeus taloudelliseen aborttiin tietysti. Kysehän on vain poliittisesta päätöksestä.

"It´s my money, my choice"

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[wanderer_]

tappaa lapsi

Just, joo.

 

[Gilden]

Just, joo.

Parempi termi on sikiö, mutta samasta asiasta puhutaan

laillinen oikeus tappaa miehen siittämä sikiö = laillinen oikeus tappaa miehen tuleva lapsi

 

[DaCapo]

Parhaiten selviää elatusmaksujen maksamisesta kieltäytymällä harrastamasta seksiä.

 

[baggio]

Kyllä se nyt kumminkin erittäin harvinaista on, että kaupan kassaa käydään fyysisesti ahdistelemaan.

Mukahauskat, seksuaaliset tokaukset on varmasti eri asia. Mutta harvoin niihin mitään väkivallan riskiä liittyy.

On ollut hyvin lähellä, etten itsekin ole vastannut kysymykseen "haluatko muovipussin" lauseella "kyllä mä aidosta pussystä tykkään enemmän"... =) En tiedä menisikö toi viattomasta huumorista vai tekisikö musta hirveän rikollisen, mutta siksipä näitä ei enää uskalla sanoa.

Ihan yllättävän kypsästi pohdittu sulta, sillä pilluvitsit kirkkaalta taivaalta nuorille naisille niiden työpaikalla, kun sä oot asiakkaana, tosiaan on seksuaalista ahdistelua.

edit: turha anglismi suomennettu

 

[No Future]

Hauska tosiaan että ”näitä ei enää uskalla sanoa”. Eli joskus on uskaltanut ja silloin oli asiat mallillaan?

 

[No Future]

Todella lapsellista miesitkua myös syyllistää naista raskaudesta tai sen keskeyttämisestä. Miehellä on selibaatin lisäksi kaksi todella helppoa ja vaivatonta keinoa olla saamatta ei toivottuja lapsia: kondomi ja vasektomia. Naisella ne keinot ovat aina paljon raskaampia fyysisesti, puhutaan sitten hormonaalisesta ehkäisystä tai kohdunpoistosta. Myös raskaus kohdistuu pelkästään siihen naiseen ja hänen ruumiiseensa, eikä meillä ukoilla ”valitettavasti” ole päätäntävaltaa sen suhteen.

Mitä elatusmaksuihin tulee, niin ne eivät ole sukupuolitettuja, ja muutenkin tarkoitettu lapsen parasta ajatellen. Suosittelen myös kaikille lapsenvalvojan mielivaltaa pelkääville lakimiehen konsultointia esim tapaamisoikeuksien suhteen. Itse elatusmaksuihinhan on jonkinlaiset laskentakaavat olemassa, jos vanhemmat eivät keskenään saa niitä sovittua. Tarvittaessa perataan molempien tulot ja hyväksyttävät elinkustannukset, sekä huomioidaan se lähi-etävanhemmuuden jakautuminen.

 

[huglo]

Tulikohan taas mokattua pahemman kerran...

Näin tuossa eräässä tilanteessa naisen johon olen ollut vähän ihastunut. Jonkun miehen seurassa se oli silloin kahdestaan. En tosin huomannut mitään "todistetta" varsinaisesti että olisivat olleet pariskunta, mutta pahoin pelkään...

Tapasin tämän naisen aiemmin tänä vuonna ja siitä lähtien se on pyörinyt mielessä enemmän tai vähemmän. Mutta en saanut aikaiseksi lähestyä sitä mitenkään parisuhdemielessä. Olisi ollut aikaa ja olisi ollut mahdollisuuksiakin, mutta ei. Kun ei osaa niin ei osaa.

Välillä oli aikoja että ei koko asia edes niin kiinnostanut, mutta nyt ahdistaa tämä oma kyvyttömyys kyllä vietävästi. Samaa viivyttelyä ja passiivisuutta millä olen pitkin vuosikymmentä hitaasti tuhonnut sosiaalista elämääni. Se on murskaava tunne kun huomaa toistaneensa samaa kaavaa jota on saanut katua katkerasti ennenkin. Enkä tarkoita tällä pelkästään naissuhteita, enimmäkseen kyse on muusta. Nyt se iski kuitenkin harvinaisen konkreettisesti.

Enhän minä tunne tätä naista edes kunnolla, mutta todella harva nainen on kyllä sellaista vaikutelmaa jättänyt kuin tämä.

Vieläkö täytyy yrittää saada jotenkin yhteys tähän naiseen tai vaikka johonkin hänen ystäväänsä. Saattoivathan he olla kavereita tai jopa sisaruksia, mutta minun tuurilla, tässä ei paljoa toivoa taida olla.


Tällaisia mietteitä tällä kertaa, saamattoman miehen muistelmia.

 

[Drinkkeri]

Todella lapsellista miesitkua myös syyllistää naista raskaudesta tai sen keskeyttämisestä. Miehellä on selibaatin lisäksi kaksi todella helppoa ja vaivatonta keinoa olla saamatta ei toivottuja lapsia: kondomi ja vasektomia. Naisella ne keinot ovat aina paljon raskaampia fyysisesti, puhutaan sitten hormonaalisesta ehkäisystä tai kohdunpoistosta. Myös raskaus kohdistuu pelkästään siihen naiseen ja hänen ruumiiseensa, eikä meillä ukoilla ”valitettavasti” ole päätäntävaltaa sen suhteen.

Mitä elatusmaksuihin tulee, niin ne eivät ole sukupuolitettuja, ja muutenkin tarkoitettu lapsen parasta ajatellen. Suosittelen myös kaikille lapsenvalvojan mielivaltaa pelkääville lakimiehen konsultointia esim tapaamisoikeuksien suhteen. Itse elatusmaksuihinhan on jonkinlaiset laskentakaavat olemassa, jos vanhemmat eivät keskenään saa niitä sovittua. Tarvittaessa perataan molempien tulot ja hyväksyttävät elinkustannukset, sekä huomioidaan se lähi-etävanhemmuuden jakautuminen.

Kohdunpoisto ei ole välttämätön, pelkkä munanjohtimien katkaisu on se perustoimenpide mutta verrattuna vasektomiaan toki melko paljon isompi operaatio.

Lisäksi sterilisaatiota ei tunnu laista huolimatta saavan kolmekymppinen lapseton, viimeisin kuultu perustelu lääkäriltä oli "entä jos sun mies haluaa lapsia?"

 

[kuoris]

Suosittelen myös kaikille lapsenvalvojan mielivaltaa pelkääville lakimiehen konsultointia esim tapaamisoikeuksien suhteen.

Mitä olen näitä riitatapauksia kuullut ja lukenut niin tässä asiassa mies on todella heikoilla jos lapsen äiti käy hankalaksi eikä noudata sovittuja sopimuksia. Eihän se tilanne tietenkään ole kenenkään etu, ei varsinkaan lapsen.

 

[JaySon]

Hei mites muuten te muut (valtaosa varmaan tällä foorumilla töissä käyviä ja muutenkin kiireisiä tyyppejä) jaksatte/ehditte nähdä sitä kumppanianne kun asutte eri osoitteissa? Etenkin välillä itsellä tuntuu arkiviikot olevan aika haastavia jos matka-aikaa kauniimman puoliskon luokse on se sanotaan tunti kaikkine säätämisineen. Puhumattakaan että yökylään jäädessään saa aamulla ponnistaa turhan ajoissa ylös jos ei sieltä käsin meinaa etätöitä tehdä.

Sana on vapaa!

 

[VanhaVihtahousu]

Itsellä ja puoliskolla on noin 500 meriä eroa kämpillä joten ihan hyvin kerkiää näkemään
Joku voisi miettiä että mitä järkeä mutta kummallakin lapsi/lapsia eikä aikomustakaan hommata samaan talouteen lisää lapsia joten näillä mennään.

 

[No Future]

Hei mites muuten te muut (valtaosa varmaan tällä foorumilla töissä käyviä ja muutenkin kiireisiä tyyppejä) jaksatte/ehditte nähdä sitä kumppanianne kun asutte eri osoitteissa? Etenkin välillä itsellä tuntuu arkiviikot olevan aika haastavia jos matka-aikaa kauniimman puoliskon luokse on se sanotaan tunti kaikkine säätämisineen. Puhumattakaan että yökylään jäädessään saa aamulla ponnistaa turhan ajoissa ylös jos ei sieltä käsin meinaa etätöitä tehdä.

Sana on vapaa!

Itse teen välillä todella pitkää päivää, ja muutenkin raskas fyysinen työ sekä iso oman tilan tarve oli kumppanille etenkin alkuaikana vähän ongelma. Vaikka asuttiinkin alle km päässä toisistamme, niin hänen oli vaikea ymmärtää että uniongelmaisena ja kukonlaulun aikaan duuniin lähtevänä en joka arki-iltana jaksanut treffailla etenkään pitkän kaavan mukaan.

Nyt sit asutaan kimpassa ja toi kiukuttelee kun nukahdan joskus arkiöinä sohvalle.

 

[bahis]

Hei mites muuten te muut (valtaosa varmaan tällä foorumilla töissä käyviä ja muutenkin kiireisiä tyyppejä) jaksatte/ehditte nähdä sitä kumppanianne kun asutte eri osoitteissa? Etenkin välillä itsellä tuntuu arkiviikot olevan aika haastavia jos matka-aikaa kauniimman puoliskon luokse on se sanotaan tunti kaikkine säätämisineen. Puhumattakaan että yökylään jäädessään saa aamulla ponnistaa turhan ajoissa ylös jos ei sieltä käsin meinaa etätöitä tehdä.

Sana on vapaa!

Etätyöt + videopuhelut.

 

[Jarmot]

Vieläkö täytyy yrittää saada jotenkin yhteys tähän naiseen tai vaikka johonkin hänen ystäväänsä.

Tuskin. Meri on täynnä kalaa. Lähinnä taidat nyt käyttää tuon naisen perään haikailua tekosyynä sille, että et muuten viitsi aktivoitua tutustumaan naisiin vaan voit jatkaa loputtomiin vässyköintiä siellä omalla mukavuusalueellasi.

Hukattujen mahdollisuuksien perään ei kannata murehtia. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

 

[Cereal killah]

Tapasin tämän naisen aiemmin tänä vuonna ja siitä lähtien se on pyörinyt mielessä enemmän tai vähemmän.
...

Enhän minä tunne tätä naista edes kunnolla, mutta todella harva nainen on kyllä sellaista vaikutelmaa jättänyt kuin tämä.

Siis oliko tässä missään kohtaan mitään viitteitä siitä että tämä nainen voisi olla sinusta kiinnostunut tai että näin voisi potentiaalisesti olla? Kun vaikka olisi 35-vuotias Brad Pitt niin silti ei asiat ihan niin toimi että joku nainen tekee lähtemättömän vaikutuksen ja että se olisi sillä perusteella jotenkin potentiaalinen suhde.
Varmaan parasta hakea niitä tilanteita jossa kaksi sinkkua tutustuu toisiinsa ilman liiaksi paisuneita lähtöasetelmia...

 

[Fact0ry]

Hei mites muuten te muut (valtaosa varmaan tällä foorumilla töissä käyviä ja muutenkin kiireisiä tyyppejä) jaksatte/ehditte nähdä sitä kumppanianne kun asutte eri osoitteissa? Etenkin välillä itsellä tuntuu arkiviikot olevan aika haastavia jos matka-aikaa kauniimman puoliskon luokse on se sanotaan tunti kaikkine säätämisineen. Puhumattakaan että yökylään jäädessään saa aamulla ponnistaa turhan ajoissa ylös jos ei sieltä käsin meinaa etätöitä tehdä.

Sana on vapaa!

Täällä matka-aika samaa luokkaa pakkailuineen. Aika äkkiä meni siihen, että käytännössä asutaan jommankumman luona vähän vuorotellen. Siinähän se yhteiselämäkin tulee nopeammin tutuksi kun alkaa yhteensovittamaan arkielämää. Tällä tavoin "riski"kin on matala, kun molemmilla on edelleen omat asunnot johon vetäytyä jos arkielämäkokeilu alkaa hiertämään.

 

[Jarmot]

Hei mites muuten te muut (valtaosa varmaan tällä foorumilla töissä käyviä ja muutenkin kiireisiä tyyppejä) jaksatte/ehditte nähdä sitä kumppanianne kun asutte eri osoitteissa? Etenkin välillä itsellä tuntuu arkiviikot olevan aika haastavia jos matka-aikaa kauniimman puoliskon luokse on se sanotaan tunti kaikkine säätämisineen. Puhumattakaan että yökylään jäädessään saa aamulla ponnistaa turhan ajoissa ylös jos ei sieltä käsin meinaa etätöitä tehdä.

Tunnin uhraus aamuin illoin sen eteen että saa viettää yön oman kullan kainalossa? Ei kai tällaista tarvitse edes kysellä? Ja jos vielä voi kumppanin kämpiltä tehdä työt etänä niin kyllä kai useimmat yöt itsestäänselvästi vietetään puoliskon kanssa. Toki jos kyse on tyttö- tai poikaystävästä niin asia on vähän eri, mutta nyt puhutaan jo kumppanista ja puoliskosta.

 

[JaySon]

Tunnin uhraus aamuin illoin sen eteen että saa viettää yön oman kullan kainalossa? Ei kai tällaista tarvitse edes kysellä? Ja jos vielä voi kumppanin kämpiltä tehdä työt etänä niin kyllä kai useimmat yöt itsestäänselvästi vietetään puoliskon kanssa. Toki jos kyse on tyttö- tai poikaystävästä niin asia on vähän eri, mutta nyt puhutaan jo kumppanista ja puoliskosta.

Kyllä se itslle tuntui isolta hommalta kun ensin vääntää esim. 10 tuntia duunia ja sit pitäis liikahtaa niin iltaseiskan - puol kasin aikaan perillä. Siinä ei paljoa aikaa iltoihin jää. Ja sit luonnolliseti tulee sitkuteltua hereillä liaan myöhään ja liian lyhyiden unien jälkeen takas himaan - ellei sit naputtele konetta kumppanin luona. Eli ei se ihan joka päiväistä herkkua tosiaan ainakaan itselle ole ollut.

 

[huglo]

Tuskin. Meri on täynnä kalaa. Lähinnä taidat nyt käyttää tuon naisen perään haikailua tekosyynä sille, että et muuten viitsi aktivoitua tutustumaan naisiin vaan voit jatkaa loputtomiin vässyköintiä siellä omalla mukavuusalueellasi.

Hukattujen mahdollisuuksien perään ei kannata murehtia. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Siis oliko tässä missään kohtaan mitään viitteitä siitä että tämä nainen voisi olla sinusta kiinnostunut tai että näin voisi potentiaalisesti olla? Kun vaikka olisi 35-vuotias Brad Pitt niin silti ei asiat ihan niin toimi että joku nainen tekee lähtemättömän vaikutuksen ja että se olisi sillä perusteella jotenkin potentiaalinen suhde.
Varmaan parasta hakea niitä tilanteita jossa kaksi sinkkua tutustuu toisiinsa ilman liiaksi paisuneita lähtöasetelmia...

Ei mitään erityisiä merkkejä siitä että hän olisi minusta kiinnostunut. Eikä siitäkään varsinaisesti että ei olisi, mutta se nyt ei kerro mitään.

En sen enempää haikailisi (toivottavasti) kuin että yrittäisin saada selville että onko hän parisuhteessa vai ei. Ei stalkkaamista kuitenkaan vaan kerralla se pitäisi saada selville, jotenkin järjellisesti. Vähemmän jossiteltavaa sitten. Enhän minä tiedä oliko kyseinen mies hänen poikaystävänsä vai ei. Sen verta pessimistinen olen että sanon 75% todennäköisyydeksi että on. Vaan entä jos ei olekaan?

Jos olisi aikaisemmin osannut lähestyä ja vaikka olisi saanut pakit, niin ei tarvitsisi ainakaan vihata itseään tämän saamattomuuden (heh) takia niin paljoa. Olisi helpompi hyväksyä kun olisi ainakin yrittänyt.

Kun ei osaa niin ei (o)saa

 

[Erkki_erikeepperi]

Ei mitään erityisiä merkkejä siitä että hän olisi minusta kiinnostunut. Eikä siitäkään varsinaisesti että ei olisi, mutta se nyt ei kerro mitään.

En sen enempää haikailisi (toivottavasti) kuin että yrittäisin saada selville että onko hän parisuhteessa vai ei. Ei stalkkaamista kuitenkaan vaan kerralla se pitäisi saada selville, jotenkin järjellisesti. Vähemmän jossiteltavaa sitten. Enhän minä tiedä oliko kyseinen mies hänen poikaystävänsä vai ei. Sen verta pessimistinen olen että sanon 75% todennäköisyydeksi että on. Vaan entä jos ei olekaan?

Jos olisi aikaisemmin osannut lähestyä ja vaikka olisi saanut pakit, niin ei tarvitsisi ainakaan vihata itseään tämän saamattomuuden (heh) takia niin paljoa. Olisi helpompi hyväksyä kun olisi ainakin yrittänyt.

Kun ei osaa niin ei (o)saa

Nykyaikana on erittäin todennäköistä, että naisella on ainakin "joku". Jossei poikaystävää, niin joku hoito kumminkin.

Ei mitään kilttiä pyhäkoulusinkkunaista ole enää olemassakaan.

 

[Mehtikkö]

En sen enempää haikailisi (toivottavasti) kuin että yrittäisin saada selville että onko hän parisuhteessa vai ei.

Puhumalla hänen kanssaan ja kuuntelemalla, mitä hän sanoo, asia selviää. Me mentiin, me tehtiin, me aiomme jne. fraasien käyttö on se vihje, mistä päättelet asianlaidan.

 

[huglo]

Juuh, on mulla varmaan jotain aspergerin piirteitä enkä ehkä osaa tulkita ihmisten eleitä kovin hyvin. Mutta ihan kuin siinä olisi jotain ollut kun olen tuon naisen kanssa joskus aikaisemmin jutellut. En pysty sitä oikein selittämään enkä ole todellakaan varma mistään. Ehkä tulkitsen jopa liikaa itseni eduksi. Ehkä tää nainen on vain muuten mukava.

Kovasti yritän löytää selityksiä miksi en tehnyt mitään aikaisemmin. Kai se on jotain kehtaamisongelmaa ja osaamattomuutta. En ole ennenkään osannut, enkä paljoa yrittänyt.

 

[bahis]

Juuh, on mulla varmaan jotain aspergerin piirteitä enkä ehkä osaa tulkita ihmisten eleitä kovin hyvin. Mutta ihan kuin siinä olisi jotain ollut kun olen tuon naisen kanssa joskus aikaisemmin jutellut. En pysty sitä oikein selittämään enkä ole todellakaan varma mistään. Ehkä tulkitsen jopa liikaa itseni eduksi. Ehkä tää nainen on vain muuten mukava.

Kovasti yritän löytää selityksiä miksi en tehnyt mitään aikaisemmin. Kai se on jotain kehtaamisongelmaa ja osaamattomuutta. En ole ennenkään osannut, enkä paljoa yrittänyt.

Ihan rohkeasti vaan kysyt että onko hän varattu.

 

[senefisti]

Hei mites muuten te muut (valtaosa varmaan tällä foorumilla töissä käyviä ja muutenkin kiireisiä tyyppejä) jaksatte/ehditte nähdä sitä kumppanianne kun asutte eri osoitteissa? Etenkin välillä itsellä tuntuu arkiviikot olevan aika haastavia jos matka-aikaa kauniimman puoliskon luokse on se sanotaan tunti kaikkine säätämisineen. Puhumattakaan että yökylään jäädessään saa aamulla ponnistaa turhan ajoissa ylös jos ei sieltä käsin meinaa etätöitä tehdä.

Sana on vapaa!

Mulla oli edellisessä suhteessa siten, että kun kerroin toiselle välillä etten jaksa liikkua jonain arkipäivänä (mulla kaksi lasta + vuorotyö) niin ymmärryksen sijaan mua syyllistettiin (hän oli sillä hetkellä työtön, yksin, ei lapsia). Johti siihen, että mielummin sitten liikuin, vaikken olisi jaksanut, koska koin sen paremmaksi vaihtoehdoksi kuin "paskan niskaan ottaminen" siitä syystä kun en jaksa liikkua. No se suhde jäi monista muistakin syistä.

Nykyisessä parisuhteessani on molemmilla ne lapset, vuorot niiden suhteen exien kanssa, omat kämpät ja työt. Ollaan tässä sen parisen vuotta liikuttu puolin ja toisin täysin sujuvasti, koska molemmat osapuolet ymmärtää ne päivät, jos ja kun toinen ei jaksa liikkua, eikä täten nähdä. Se on jännä, miten tämmöinen molemminpuolinen ymmärrys aiheuttaa myöskin sen, että niitä päiviä ettei jaksais on huomattavasti vähemmän, kuin mitä oli tuossa edellisessä suhteessani.

Yhteen muuttoa ajateltiin tuumata vasta aikaisintaan viiden vuoden päästä, kun molempien esikoiset rupeaa olemaan täysikäisiä ja kuopuksetkin yläkoulussa/peruskoulun suorittaneita. Tässä vaiheessa eloa, homma rokkaa helpoiten ja parhaiten kumminkin näin, kun on nämä omat kämpät ja lapsikuviot exien kanssa, että asustellaan kumminkin omissa osoitteissa.

 

[DaCapo]

Juuh, on mulla varmaan jotain aspergerin piirteitä enkä ehkä osaa tulkita ihmisten eleitä kovin hyvin. Mutta ihan kuin siinä olisi jotain ollut kun olen tuon naisen kanssa joskus aikaisemmin jutellut. En pysty sitä oikein selittämään enkä ole todellakaan varma mistään. Ehkä tulkitsen jopa liikaa itseni eduksi. Ehkä tää nainen on vain muuten mukava.

Kovasti yritän löytää selityksiä miksi en tehnyt mitään aikaisemmin. Kai se on jotain kehtaamisongelmaa ja osaamattomuutta. En ole ennenkään osannut, enkä paljoa yrittänyt.

Itselläni asperger (luultavasti) aiheuttaa sen, etten ymmärrä flirttailua tms. Toisaalta, jos kukaan ei ole koskaan flirttaillut, niin vaikea sitä on tunnistaakaan. Tiedä kummasta sitten on kyse; en ihmettele vaikka kyse olisi jälkimmäisestä.

 

[Joku_242]

Ihan rohkeasti vaan kysyt että onko hän varattu.

Tai jos kysyy että kiinnostaisiko käydä kaljalla/kahvilla tjsp? Jos on varattu, niin kai se kertoo.

Itselläni asperger (luultavasti) aiheuttaa sen, etten ymmärrä flirttailua tms. Toisaalta, jos kukaan ei ole koskaan flirttaillut, niin vaikea sitä on tunnistaakaan. Tiedä kummasta sitten on kyse; en ihmettele vaikka kyse olisi jälkimmäisestä.

Osa naisista on myös semmoisia ettei niistä ota selvää. Tai siis, jotenkin silleen passiivisia ja jotka reagoi ihan oudosti normaaleihin asioihin (siis ei edes esim. flirttailuun tai pokailuun).

 

[huglo]

Ihan rohkeasti vaan kysyt että onko hän varattu.

Kannattaako tosiaan näin suoraan mennä kysymään? Ehkä en tosiaan ymmärrä pariutumisesta mutta jotenkin hieman epäsuoremmin haluaisin asian selvittää. Joltain sen kaverilta voisin ehkä kysyä kun olisi sopiva tilanne.

Ihan jo siksikin että jos se sanookin että ei ole varattu, niin siihen pitäisi sitten osata reagoida.
Toisaalta, eipä pääsisi enää karkuun ja vitkuttelemaan lisää kun olisi pakko reagoida jotain.

Joskus olen miettinyt että olen parhaimmillani silloin kun on pakkotilanne edessä. En tiedä onko se näin.


Kirjoittelu kyllä lievittää ahdistusta mutta mietityttää että paljonko omia suunnitelmia ja yksityiskohtia kannattaa kertoa, en varsinaisesti haluaisi yhdistää oikeaa identiteettiä ja tätä nickiä toisiinsa. No tuskin tuo nainen tätä foorumia toisaalta lukee.

 

[DaCapo]

Tai jos kysyy että kiinnostaisiko käydä kaljalla/kahvilla tjsp? Jos on varattu, niin kai se kertoo.



Osa naisista on myös semmoisia ettei niistä ota selvää. Tai siis, jotenkin silleen passiivisia ja jotka reagoi ihan oudosti normaaleihin asioihin (siis ei edes esim. flirttailuun tai pokailuun).

Itse kun en ole lähestynyt koskaan naista eroottisessa tai romanttisessa mielessä. joten sinänsä se ja sama. Minua on lähestytty, mutta asiasta nyt haluaa vaan äkkiä eroon - kehuttu on kyllä, mutta flirtistä en tiedä, liekö edes tunnistan.

 

[senefisti]

Tulikohan taas mokattua pahemman kerran...

Näin tuossa eräässä tilanteessa naisen johon olen ollut vähän ihastunut. Jonkun miehen seurassa se oli silloin kahdestaan. En tosin huomannut mitään "todistetta" varsinaisesti että olisivat olleet pariskunta, mutta pahoin pelkään...

Tapasin tämän naisen aiemmin tänä vuonna ja siitä lähtien se on pyörinyt mielessä enemmän tai vähemmän. Mutta en saanut aikaiseksi lähestyä sitä mitenkään parisuhdemielessä. Olisi ollut aikaa ja olisi ollut mahdollisuuksiakin, mutta ei. Kun ei osaa niin ei osaa.

Välillä oli aikoja että ei koko asia edes niin kiinnostanut, mutta nyt ahdistaa tämä oma kyvyttömyys kyllä vietävästi. Samaa viivyttelyä ja passiivisuutta millä olen pitkin vuosikymmentä hitaasti tuhonnut sosiaalista elämääni. Se on murskaava tunne kun huomaa toistaneensa samaa kaavaa jota on saanut katua katkerasti ennenkin. Enkä tarkoita tällä pelkästään naissuhteita, enimmäkseen kyse on muusta. Nyt se iski kuitenkin harvinaisen konkreettisesti.

Enhän minä tunne tätä naista edes kunnolla, mutta todella harva nainen on kyllä sellaista vaikutelmaa jättänyt kuin tämä.

Vieläkö täytyy yrittää saada jotenkin yhteys tähän naiseen tai vaikka johonkin hänen ystäväänsä. Saattoivathan he olla kavereita tai jopa sisaruksia, mutta minun tuurilla, tässä ei paljoa toivoa taida olla.


Tällaisia mietteitä tällä kertaa, saamattoman miehen muistelmia.

Okei sinulle sanon nyt suoraan, että ei (ainoaan viestissäsi esittämään kysymykseen, mitä et kumminkaan päättänyt kysymysmerkkiin). Jollet ole puhunut tästä jo terapeutillesi, niin suosittelen että nyt lähestyt terveyskeskustasi asiasta ja kun kerrot nuo jo kirjoittamasi asiat ja tunteesi siellä, niin pääset varmasti ammattilaisen tuoman avun piiriin

Mutta viestini pointti sinulle on kumminkin, ihan siis täydellä ystävyydellä, sekä vilpittömyydellä, että ihastuksesi kohde ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä omaa samoja tunteita sinua kohtaan

 

[Erkki_erikeepperi]

Random nainen on äärimmäisen epätodennäköisesti kiinnostunut satunnaisen miehen seurasta, se on karu totuus. Lisäksi jos lähestyy yhtään väärällä tavalla (tai jos olet ulkoisesti liian ruma) niin sut leimataan creepyksi helposti.

Pitää siis tähtien asennot olla mielettömän hyvin kohdallaan että tuosta mitään tulee. Se on tietenkin eri asia, jos kyseessä on edes etäisesti tuttu henkilö ennestään tai pyörii samoissa porukoissa/kuvioissa.

 

[Taneli-]

Kannattaako tosiaan näin suoraan mennä kysymään? Ehkä en tosiaan ymmärrä pariutumisesta mutta jotenkin hieman epäsuoremmin haluaisin asian selvittää. Joltain sen kaverilta voisin ehkä kysyä kun olisi sopiva tilanne.

Noin ja yleisesti ottaen jos on jokun tavannut noin kerran tai kaksi elämässään niin ei. Mieti asiaa kääntäen vaikka se ei suoranaisesti korreloidu mutta varmaan sinusta tuntuisi oudolta jos kuka tahansa jota et oikeasti edes tunne tai näet ensimmäistä kertaa kysyisi oletko sinkku, tai saisit kaveriltasi kuulla että "toi outo tyyppi kyselee oletko sinkku" tyyppistä juttua.

Tutustu henkilöön paremmin, tapaa useammin. Puhu muitakin asioita ja se tulee esille ennemmin tai myöhemmin ihan luontevasti ja omalla painollaan. Kun olette jossain bilettämässä tai syömässä, vietätte aikaa, puhutte muitakin asioita niin helposti voi puhua asioista kuten mahdolliset entiset ja nykyiset seurustelukumppanit myös epäsuorasti. Kuten että pitäisi ostaa jotain uutta tarviketta kämpille mutta näin sinkkuna ei ole oikein sitä naisen silmää, osaatko sanoa mielipidettä kun itselle nämä näyttävät kaikki samannäköisiltä. Samalla voit tarjoutua vaikka vastapalvelukseksi kantamaan jotain raskasta ellei hänellä satu olemaan miestä tms.. mihin luultavasti vastaa.

OK, tuo on hieman tökerä jopa mutta saat ideasta kiinni.

Mutta monesti tulee vaikka kun puhutaan viikonlopun suunnitelmista ehkä mainintaa tai kysyttyä että onko suunnitelma OK vai tuleeko sanomista kotoa jolloin helposti tulee vastausta että se on toiselle OK tai ettei kotona ole kuin kissa tai ettei ole X vuoteen ollut ketään jolta kysyä.

Sen voi saada helposti ja yksinkertaisesti selville vaikka ehdottamalla että käydäänkö kahvilla / kirpparilla / drinkillä tms. töiden tai sen jutun jälkeen missä tapaattekin ja samalla voi lisätä lauseeseen että jos se on OK, ei ole kiirettä tai kotoa tule mitään sanomista? Mihin moni vastaa jo silloin, varsinkin jos on edes hieman kiinnostunut tai avoin ehdotuksille että on vapaa jos on siis vapaa.

 

[huglo]

@senefisti @Erkki_erikeepperi

On erittäin mahdollista ettei tämä nainen ole kiinnostunut. Mutta jos ei mitään yritä mihinkään suuntaan viedä niin ei sitä seuraakaan saa, siitäkin mä olen elävä esimerkki.

Ollaan jossain määrin tuttuja, ei hyvin tuttuja mutta ei myöskään täysin randomeita.


En oo ajatellut millekään terapeutin tapaiselle avautua. Ei riitä usko siihen että sellainen pystyisi mitään tässä mun tilanteessa muuttamaan. Ja vastaamon tapaus ei rohkaise myöskään.
Kaikkein vähiten mitään pillereitä ottaisin mutta ei niitä ehkä ekana tyrkytetäkään. Ehkä.

Noin ja yleisesti ottaen jos on jokun tavannut noin kerran tai kaksi elämässään niin ei. Mieti asiaa kääntäen vaikka se ei suoranaisesti korreloidu mutta varmaan sinusta tuntuisi oudolta jos kuka tahansa jota et oikeasti edes tunne tai näet ensimmäistä kertaa kysyisi oletko sinkku, tai saisit kaveriltasi kuulla että "toi outo tyyppi kyselee oletko sinkku" tyyppistä juttua.

Tutustu henkilöön paremmin, tapaa useammin. Puhu muitakin asioita ja se tulee esille ennemmin tai myöhemmin ihan luontevasti ja omalla painollaan. Kun olette jossain bilettämässä tai syömässä, vietätte aikaa, puhutte muitakin asioita niin helposti voi puhua asioista kuten mahdolliset entiset ja nykyiset seurustelukumppanit myös epäsuorasti. Kuten että pitäisi ostaa jotain uutta tarviketta kämpille mutta näin sinkkuna ei ole oikein sitä naisen silmää, osaatko sanoa mielipidettä kun itselle nämä näyttävät kaikki samannäköisiltä. Samalla voit tarjoutua vaikka vastapalvelukseksi kantamaan jotain raskasta ellei hänellä satu olemaan miestä tms.. mihin luultavasti vastaa.

OK, tuo on hieman tökerä jopa mutta saat ideasta kiinni.

Mutta monesti tulee vaikka kun puhutaan viikonlopun suunnitelmista ehkä mainintaa tai kysyttyä että onko suunnitelma OK vai tuleeko sanomista kotoa jolloin helposti tulee vastausta että se on toiselle OK tai ettei kotona ole kuin kissa tai ettei ole X vuoteen ollut ketään jolta kysyä.

Sen voi saada helposti ja yksinkertaisesti selville vaikka ehdottamalla että käydäänkö kahvilla / kirpparilla / drinkillä tms. töiden tai sen jutun jälkeen missä tapaattekin ja samalla voi lisätä lauseeseen että jos se on OK, ei ole kiirettä tai kotoa tule mitään sanomista? Mihin moni vastaa jo silloin, varsinkin jos on edes hieman kiinnostunut tai avoin ehdotuksille että on vapaa jos on siis vapaa.

Juuh, juuri tällaiset supliikit on mulle hankalia. Mutta muuten kyllä ajattelin aika samalla tavalla kuin mitä sinä kirjoitit.

Nimenomaan sitä haluaa välttää että antaisi oudon vaikutelman itsestään. Olen kyllä saattanut sellaisen antaa monta kertaa, kuka tietää, mutta varmasti olen myös välttynyt siltä kun en ole yksinkertaisesti tehnyt mitään. Enkä miksikään stalkkeriksi halua leimautua.

 

[JaySon]

Hei kuulkaas! Pikku kysely kun täällä on ihmetelty että missä niitä mahdollisia kumppaneita voi tavata. Eli: mitkä on oudoimmat/eriskummallisimmat paikat missä olette tavanneet jonkin kumppaniehdokkaan ja homma on edennyt vähintään sille asteelle että on vaihdettu muutakin kuin vain ajatuksia?

Vastaukset avaisivat ehkä vähän sitä ettei aina tarvi roikkua netissä / baarissa löytääkseen seuraa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Hei kuulkaas! Pikku kysely kun täällä on ihmetelty että missä niitä mahdollisia kumppaneita voi tavata. Eli: mitkä on oudoimmat/eriskummallisimmat paikat missä olette tavanneet jonkin kumppaniehdokkaan ja homma on edennyt vähintään sille asteelle että on vaihdettu muutakin kuin vain ajatuksia?

Vastaukset avaisivat ehkä vähän sitä ettei aina tarvi roikkua netissä / baarissa löytääkseen seuraa.

Ensin oli baarit, sitten oli baarit ja netti ja nykyään vain netti.

Eipä niitä muijia juuri muualta ole tullut poikailtua, paitsi isoista yleisötapahtumista muutaman kerran vuonna kivi ja keppi. Nykyäänhän nekin on sellaisia sausage festejä kaikki, ettei sieltä kukaan mitään pokaa.

Teksti-tv:n senssipalstalta joskus 1990-luvulla yhden kerran...

 

[Taneli-]

Hei kuulkaas! Pikku kysely kun täällä on ihmetelty että missä niitä mahdollisia kumppaneita voi tavata. Eli: mitkä on oudoimmat/eriskummallisimmat paikat missä olette tavanneet jonkin kumppaniehdokkaan ja homma on edennyt vähintään sille asteelle että on vaihdettu muutakin kuin vain ajatuksia?

Vastaukset avaisivat ehkä vähän sitä ettei aina tarvi roikkua netissä / baarissa löytääkseen seuraa.

Varmaan ehkä oudoin tai sellainen että mitään en odottanut oli ihan bussipysäkki. Eli odotin kavereideni kanssa bussia keskustaan hieman maistissa illasta ja siinä edessä oli pari naista sekä yksi mies jotka lauleskelivat eri biisejä, aloin heittelemään lauluista ehdotuksia, bussissa sama meno jatkui. Päädyin kiertämään muutaman baarin ja lopulta seurustelemaan toisen niistä neitokaisista kanssa useamman vuoden (noin 5 vuotta) ja sen miehen kanssa olin pitkäänkin kaveria (joka taasen seurusteli ja meni naimisiin sekä hankki lapsen sen toisen neitokaisen kanssa joka oli mukana).

Tietysti mitään ei olisi varmaan tapahtunut jos olisin pysynyt omassa (kaveri) porukassani enkä puhunut heille mitään, kuten monella on tapana. Eli vaatii se hieman panostusta mutta en nyt sanoisi että ihan järkyttävää heittäytymistä että tilaisuuden tullen ehdotteli jotain random biisejä mitä toiset saattoivat laulaa ja itsekin osallistua.

 

[senefisti]

Hei kuulkaas! Pikku kysely kun täällä on ihmetelty että missä niitä mahdollisia kumppaneita voi tavata. Eli: mitkä on oudoimmat/eriskummallisimmat paikat missä olette tavanneet jonkin kumppaniehdokkaan ja homma on edennyt vähintään sille asteelle että on vaihdettu muutakin kuin vain ajatuksia?

Vastaukset avaisivat ehkä vähän sitä ettei aina tarvi roikkua netissä / baarissa löytääkseen seuraa.

No esim. tänään keskellä metsää, kun olin sienestämässä, niin kaksi naista ja molemmat lastensa kanssa aloittivat keskustelun mun kanssa ensin, että löytyykö mitään?

Näin siis kun olin itse sienessä siinä.

Edit. Emmä tiedä sitten, kun olen ulkoilemassakin itsekseni ja pidän esim. lenkkeilijöiden koirista ja hymyilyilen ja kysyn että saako rapsuttaa, niin tulee juteltua ihmisten kanssa.

Mutta joo, tänään olin sienestämässä keskellä stadin luonnonsuojelualuetta, niin tosiaan tavatessani kaksi naista lastensa kera, niin he aloittivat jutuskelun

 

[senefisti]

Tokihan syyt, että olen komea mies, johtuu siitä että kuntoilen säännöllisesti ja nautin kohtuudella päihteitä.

Jollen olisi näin, niin tuskimpa mulle rupateltaisiin tuolla metsissä?

 

[baggio]

Ollaan jossain määrin tuttuja, ei hyvin tuttuja mutta ei myöskään täysin randomeita.

Juuh, juuri tällaiset supliikit on mulle hankalia. Mutta muuten kyllä ajattelin aika samalla tavalla kuin mitä sinä kirjoitit.

Eiköhän se riitä, että kun seuraavaksi näette, juttelet niitä näitä niin kuin muutenkin juttelisitte, katsot ystävällisesti silmiin mieluiten hymyillen jos se on sulle luonnollista, ja kysyt että sua kiinnostaa olisiko hän vapaa lähemään treffeille.

Jos siihen pystyy kasuaalisti, niin kuin kaupan kassa kysyisi "laitetaanko pieneen pussiin?", niin että vaikuttaa itsevarmalta, kun on valmis myös hyväksymään kieltävän vastauksen ilman suurta pettymystä, niin toimii aika paljon paremmin kuin etukäteen mietiskellyt supliikit joistain pesukoneen kanteluista.