Eduskunnassa perussuomalaiset jatkavat parhaillaan debattia EU:n elpymispaketista. Politiikan ja vähän juridiikankin penkkiurheilija ei ota tällä kertaa poliittista kantaa käytävään debattiin, vaan penkaisee, mitä eduskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto voi tehdä sekä perustuslain, että eduskunnan työjärjestyksen mukaan.
Perustuslain 34 §:n (Eduskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto) mukaan;
”Eduskunta valitsee keskuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä.
Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit toimitetaan umpilipuin. Vaalissa valituksi tulee kansanedustaja, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ei ole saanut kahdessa ensimmäisessä äänestyksessä tarvittavaa enemmistöä annetuista äänistä, valituksi tulee kolmannessa äänestyksessä eniten ääniä saanut edustaja.
Puhemies ja varapuhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat muodostavat puhemiesneuvoston. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita eduskuntatyön järjestämiseksi ja päättää, sen mukaan kuin tässä perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä erikseen säädetään, asioiden käsittelyssä valtiopäivillä noudatettavista menettelytavoista. Puhemiesneuvosto voi tehdä aloitteen eduskunnan virkamiehiä koskevan lain ja eduskunnan työjärjestyksen säätämisestä tai muuttamisesta sekä ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koskeviksi säännöksiksi.”
Eduskunnan työjärjestyksen 5 §:n (Puhemies ja puhemiehistö) mukaan;
”Puhemies johtaa eduskunnan toimintaa yhdessä puhemiesneuvoston kanssa siten kuin perustuslaissa ja tässä työjärjestyksessä säädetään. Puhemies ja varapuhemiehet muodostavat puhemiehistön.
Jos puhemies ja varapuhemiehet ovat estyneet hoitamasta puhemiehen tehtävää, puhetta johtaa täysistunnossa puhemiesneuvoston iältään vanhin saapuvilla oleva jäsen. Tällöin istunnossa käsitellään ilmoitusasioita ja ilmoitetaan seuraavan täysistunnon ajasta, mutta ei tehdä päätöksiä muissa asioissa, ellei erityisen pakottavista syistä muuta johdu.”
Politiikan ja vähän juridiikankin penkkiurheilija lueskeli uudemman kerran HS:n uutisen, jonka otsikossa todetaan; ”Puhemies Vehviläinen vahvistaa, että perussuomalaisten varapuhemies Juho Eerola hyllytettiin elpymisvälinekeskustelun ajaksi.” (HS 13.5).
Kun tarkastellaan edellä mainittuja PeL:n 34 § ja EK:n työjärjestyksen 5 §:ää, herää kysymys, millä mandaatilla Vehviläinen hyllytti Eerolan?
Hätäisemmälle lukijalle totean, että blogi ei ole puolustuspuheenvuoro perussuomalaisille vaan sille, miten parlamentissamme toimitaan. Kun PeL 34 § ja EK:n työjärjestyksen 5 §:t eivät mahdollista – puolueesta ja olosuhteista riippumatta – varapuhemiesten eväämistä keskeisessä toimessaan, herää perustavaa laatua oleva kysymys; Päättääkö jatkossa – puolueesta riippumatta – ”ykköspuhemies” siitä, miten keskustellaan, puhumattakaan siitä, että varapuhemiehiltä viedään heille kuuluva mandaatti.
PeL 34 § ja EK:n 5 §:n työjärjestys ei luonnollisesti anna minkäänlaista mandaattia ”ykköspuhemiehelle” rajata varapuhemiesten läsnäoloa isossa salissa.
Polemisoida voimme toki sillä, miten Eerola olisi toiminut tai olisi ollut toimimatta, mutta tästäkään huolimatta Vehviläisellä ei ole ollut juridista mandaattia sivuuttaa varapuhemiestä – Eerolaa – hänelle kuuluvassa tehtävässä.
Kannattaa nimittäin ottaa huomioon, että mikäli ”ykköspuhemies” määrittelee yksin siitä, mitä salissa saa puhua, olemme matkalla Pohjois-Koreaan.
Puhemiesneuvosto on yksi maamme arvostetuimmista instituutioista heti Tasavallan presidentti-instituution jälkeen. Ns. ”ykköspuhemiehellä” – tässä tapauksessa Vehviläisellä – ei ole juridista mandaattia tehdä päätöstä siitä, kuka varapuhemiehistä osallistuu mihinkin istuntoon, saati evätä hänen työtään.
Jos lähdemme jatkossa siitä, että ns. ”ykköspuhemies” – vailla mandaattia – lähtee taklaamaan varapuhemiehet – oli väri mikä tahansa – isosta salista ulos, olemme vakavalla Pohjois-Korean tiellä.
Hätäisemmälle lukijalle totean blogin lopuksi, että blogi ei ole perussuomalaisten ”puolustuspuheenvuoro”, vaan huoli siitä, mitä Arkadianmäellä ylipäätään tapahtuu. Nyt todettu esimerkki on huolestuttava merkki siitä, että politiikkaa tehdään tunteella ja vähemmän lainsäädännön asettamissa reunaehdoissa.
Puhemies Vehviläisellä ei ole edellä mainittuihin (PeL, EK:n työjärjestys) seikkoihin viitaten toimivaltaa syrjäyttää varapuhemiestä hänelle kuuluvassa valtiosääntötoimessaan.
******
Otettakoon esimerkki näin kuntavaalien alla. Valtuuston puheenjohtaja toteaa, että valtuuston ensimmäisellä tai toisella varapuheenjohtajalla ei ole käsiteltävään aiheeseen liittyen oikeutta toimia valtuuston puheenjohtajan tehtävässä.