Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Kerran jo mainittiin että ko. indeksistä puuttuu osingot jotka on osapuilleen 2%/vuosi.
Eli olet nyt kaivanut N kpl ajanjaksoja ja paskimmillaan ne on vastannut verokorjattuna lainankuluja eli aina ja joka tarkasteluvälillä olet saanut vähintään osingot ”ilmaiseksi” kaupanpäälle.
Hetkinen... "sijoitusrahastoja ei yleensä osteta arvo-osuustilille" Mitähän nyt en ymmärrä? Itsellä ollut rahastoja AOT tilillä iät ja ajat. Minusta tuo on kyllä hieman väärin yleistetty.Kuten linkkaamasi verottajan ohje (kohta 1, kolmas kappale) kertoo, sijoitusrahastoja ei yleensä osteta arvo-osuustilille, jolloin ei myöskään tuo arvo-osuustilin rajoitus päde, eli kuuluvat ohjeen kohtaan 23.2.
Hetkinen... "sijoitusrahastoja ei yleensä osteta arvo-osuustilille" Mitähän nyt en ymmärrä? Itsellä ollut rahastoja AOT tilillä iät ja ajat. Minusta tuo on kyllä hieman väärin yleistetty.
Yleisesti ottaen vain vaihdettaviin arvopapereihin perustuvat rahastot (eli ETF-muotoiset rahastot) säilytetään arvo-osuustilillä
Ei noita ns. perinteisiä rahastoja säilytetä oikeasti Euroclearin arvo-osuustilillä, vaan niiden omistukset ovat vain merkintöjä välittäjän omassa järjestelmässä, vaikka välittäjän käyttöliittymä ne samassa näkymässä arvo-osuuksien kanssa näyttäisi.
Yleisesti ottaen vain vaihdettaviin arvopapereihin perustuvat rahastot (eli ETF-muotoiset rahastot) säilytetään arvo-osuustilillä. Ns. perinteiset rahastot eivät ole tällaisia. Et pysty näitä osuuksia myymään tai siirtämään kellekään, vaan ainoa mahdollisuus niiden lunastamiseen on se, että liikkeeseenlaskija lunastaa osuutesi. Tämä on vahva merkki siitä, etteivät kyseessä ole arvo-osuustilillä olevat arvo-osuudet.
Tässä nyt voi olla tietenkin tulkintaeroja, mitä sillä arvo-osuustilillä kukin tarkoittaa... Itse tarkoitan sillä tiukkaa määritelmää eli arvo-osuusjärjestelmän mukaista arvo-osuustiliä, jota Euroclear Finland ylläpitää. Oletan, että verottaja tulkitsee asian myös näin.
Ja näistäkin vain Helsingin pörssissä listatut ETF:t. Ulkomaiset ETF:t sitten jossain alisäilyttäjän tilillä, joka ei teknisesti ole (Suomen) AOT.
Itse sijoitan tuohon komboon mutta olen miettinyt kyllä jos luopuisi noista aasian markkinoista, ei menesty niin hyvin kuin tuo eunl. Taisi olla vielä yksi ETF missä on samassa nuo kehittyneet ja kehittyvät markkinat niin siihen sijoittamalla ei tarvitsisi kahta etf:ää jos välttämättä haluaa aasian painotusta. En muista sen nimeä, joku kertokoot.Vähemmän seuraillut nyt keskustelua ja Nordnetin tarjontaa, joten kysytäänpä: onko EUNL+IS3N vielä se yleinen suositus? Vai onko Nordnetissä jotain uutta mullistavaa (ETF:issä nimenomaan)?
Taisi olla vielä yksi ETF missä on samassa nuo kehittyneet ja kehittyvät markkinat niin siihen sijoittamalla ei tarvitsisi kahta etf:ää jos välttämättä haluaa aasian painotusta. En muista sen nimeä, joku kertokoot.
Täällä keskiviikkona nousi esille tämä: Finserve Global Security Fund I SEK R – Vertaa ja osta rahastoja
Laitoin tähän pienen ostotoimeksiannon keskiviikkona 13.12 klo 21 aikoihin. Vielä perjantaina 15.12 klo 19 näkyy "käsitellään" tilassa.
Onko yli parin päivän viive Nordnetin rahastoissa ihan normaalia?
Korkorahastojen arvohan nousee juuri silloin kun korko laskee, koska kalliilla korolla otettu laina on arvokkaampi kuin uusi matalammalla korolla otettu. Mielenkiintoista että Nordnetin mukaan TLT:n riskitaso on 5/7, kun esimerkiksi riskisiä high yield-yrityslainoja sisältävän Ålandsbankenin rahaston riskitaso on vain 2/7. TLT:n juokseva tuotto lienee parin prosentin luokkaa, kun taas eurooppalaisissa high yield-lainoissa se on noin 8%. Itse olen sijoittanut juuri lainarahalla (2,8% efektiivinen korko) korkoihin monessa eri muodossa yhteensä vajaat 300 000 euroa. Oletan saavani noista noin 9% vuosituoton ensi vuodelle, viimeisen 3 kk:n tuoton ollessa noin 4%. Hyvää hajautusta salkkuun, vaikka listattujen osakkeiden historiallinen vuosituottoni onkin lähes kaksinkertainen korkosijoituksiin verrattuna.Korko etf:lla voi tehdä voittoa vaikka korkotasot laskisivat. TLT/ISO4:sta, jos on kauhonut syksyn korkohuipuista niin oletettavasti hyvä ostos laskeviin korkoihin. Kuukausituotto(korkoon perustuva osinko) toki laskee, mutta etf:n arvo nousee.
En usko, että nollakorkoihin palataan, mutta on tlt:ssa nousuvaraa vielä ja tulee jotain tuottoa kuukausittain arvonnousun päälle. TLT:t mitä kauhoin syksyllä salkkuun nyt 9.4% arvokkaammat kuin ostohetkellä. Olisi tuohon velkarahallakin voinut lähteä, JOS uskoi vakaasti korkohuipun olleen lähellä. Käytössä olevien sijoituspankkien sijoituslainat tosin sellaisilla koroilla etten niihin viitsi lähteä kun kaikki uudet sijoitukset enemmän riskin vähentämistä eikä niinkään maksimaalisen voiton tavoittelua.
Täällä voi vain unelmoida 3% korolla olevista sijoituslainoista. Laitoin reilun 200k$ tlt:hen syksyllä. Oli otollinen aika, kun alkoi tuntumaan, että korkohuippu on käsillä.Korkorahastojen arvohan nousee juuri silloin kun korko laskee, koska kalliilla korolla otettu laina on arvokkaampi kuin uusi matalammalla korolla otettu. Mielenkiintoista että Nordnetin mukaan TLT:n riskitaso on 5/7, kun esimerkiksi riskisiä high yield-yrityslainoja sisältävän Ålandsbankenin rahaston riskitaso on vain 2/7. TLT:n juokseva tuotto lienee parin prosentin luokkaa, kun taas eurooppalaisissa high yield-lainoissa se on noin 8%. Itse olen sijoittanut juuri lainarahalla (2,8% efektiivinen korko) korkoihin monessa eri muodossa yhteensä vajaat 300 000 euroa. Oletan saavani noista noin 9% vuosituoton ensi vuodelle, viimeisen 3 kk:n tuoton ollessa noin 4%. Hyvää hajautusta salkkuun, vaikka listattujen osakkeiden historiallinen vuosituottoni onkin lähes kaksinkertainen korkosijoituksiin verrattuna.
Täällä voi vain unelmoida 3% korolla olevista sijoituslainoista. Laitoin reilun 200k$ tlt:hen syksyllä. Oli otollinen aika, kun alkoi tuntumaan, että korkohuippu on käsillä.
![]()
En asu suomessa niin ei nordnetin korko päde minuun. Korot minulle on jotain allaolevan taulukon tyylistä sijoituslainaan. Asuntolainaa sais nippanappa alle 8% korolla. Toki kun salkku on riittävän iso voi neuvotella koroista, mutta en ole jaksanut kun tuntuu riskiä olevan salkussa ilman lainavipuakin(liian paljon tekkiosakkeita ja etenkin nvidiaa salkussa).Ihan tavallinen pulliainen saa nordnetiltä 3,49% korolla sijoituslainaa salkkua vastaan kunhan hajautus on kunnossa.
Älä ota dollarilainaa. CHF rate luokkaa 3.1% tjsp. Ekalle satkulle.En asu suomessa niin ei nordnetin korko päde minuun. Korot minulle on jotain allaolevan taulukon tyylistä sijoituslainaan. Asuntolainaa sais nippanappa alle 8% korolla. Toki kun salkku on riittävän iso voi neuvotella koroista, mutta en ole jaksanut kun tuntuu riskiä olevan salkussa ilman lainavipuakin(liian paljon tekkiosakkeita ja etenkin nvidiaa salkussa).
Mulle realistisin lainakohde on asunto, että ei tarvisi koko asunnon hinnan edestä myydä osakkeita ja menettää korkoa korolle efektiä. Tyyliin miljoonan kämppä sisältäen rempat sun muut ja puolet hinnasta kattaa lainalla niin että asunto yksin riittää takuuksi lainalle.
![]()
Amerikassa asuvana kuulostaa aika oudolta ottaa lainoja muuna kuin dollaripohjaisena. En tosin ole hakemassa sijoituslainaa. Salkku tuottaa ilman vipujakin enemmän kuin mitä tarvii FIREn viettämiseen. Ennemminkin vähennän riskejä kuin yritän vivuttaa maksimituotto silmissä lisää.Älä ota dollarilainaa. CHF rate luokkaa 3.1% tjsp. Ekalle satkulle.
Just meinasinkin ihmetellä, että eikö IB:kin ole jenkkilässä vaihtoehto, mutta sieltähän se tuliAmerikassa asuvana kuulostaa aika oudolta ottaa lainoja muuna kuin dollaripohjaisena. En tosin ole hakemassa sijoituslainaa. Salkku tuottaa ilman vipujakin enemmän kuin mitä tarvii FIREn viettämiseen. Ennemminkin vähennän riskejä kuin yritän vivuttaa maksimituotto silmissä lisää.
Googlettelun jälkeen näyttäis, että joku 6% on mahdollinen mulle tällä hetkellä. Mutta en ole lainavipuja etsimässä. Jos se vipu on pakko hakea niin odottelee fed:in koronlaskut ja vivuttaa asunnon kautta.
![]()
Kenelläkään mitään kommenttia tähän?Varmistus foorumilta: jos tuolta nyt myyntinä tulisi vaikka 50e (ja realisioitua tappiota sitten joku -1000e luokkaa) - näiden hankintahinta on yli tonnin eli tappiot ovat vähennyskelpoisia, niin jos nyt myyn jotain 900:llä (voittoa vaikkapa 600e eli 200% arvonnousu) eli kaikki luovutukset yhteensä alle 1000e niin tuo -1000 tappio siirtyy sellaisenaan seuraavalle 5 vuodelle ja tuo 600e voitto on veroton. Eikä niin että tuosta jää -400e tappiota seuraaville vuosille?
Kenelläkään mitään kommenttia tähän?
Jes, kiitos ja juu on vastaava sillä erotuksella että mulla on noiden pelkkien tappioiden hankintameno jo tuon yli tonnin. Itse en tajunnut tuota että tappion vähennyskelpoisuuten vaikuttaa myös muun luovutuksen (voittoa tuottavan) hankintamenon suuruus. Eli tappiot saakin vähän helpommin talteen.![]()
Arvopaperien luovutusten verotus
www.vero.fi
Esimerkki 4:n loppuosa taitaa olla aika 1:1 sun keissin kanssa?
Onks joku ottanut selvää miten tuon Nordnetin uuden sijoitusvakuutustilin 0,35% (100 tonniin asti) vuotoinen hallinnointipalkkio veloitetaan? Yhtenä könttänä jossain vaiheessa vuotta, vai tipoittain useammassa erässä ja ilmoitetaanko siitä etukäteen, vai pitääkö tilin sisällä olla sitä varten koko ajan tuon verran käteistä?
Tarkemmin ei ole tullut vielä selvitettyä mutta Nordnet kertoo sivuillaan seuraavasti: ”Hallinnointipalkkio lasketaan päiväsaldolle ja peritään kuukausittain.”Onks joku ottanut selvää miten tuon Nordnetin uuden sijoitusvakuutustilin 0,35% (100 tonniin asti) vuotoinen hallinnointipalkkio veloitetaan? Yhtenä könttänä jossain vaiheessa vuotta, vai tipoittain useammassa erässä ja ilmoitetaanko siitä etukäteen, vai pitääkö tilin sisällä olla sitä varten koko ajan tuon verran käteistä?
Korkorahastojen arvohan nousee juuri silloin kun korko laskee, koska kalliilla korolla otettu laina on arvokkaampi kuin uusi matalammalla korolla otettu. Mielenkiintoista että Nordnetin mukaan TLT:n riskitaso on 5/7, kun esimerkiksi riskisiä high yield-yrityslainoja sisältävän Ålandsbankenin rahaston riskitaso on vain 2/7. TLT:n juokseva tuotto lienee parin prosentin luokkaa, kun taas eurooppalaisissa high yield-lainoissa se on noin 8%. Itse olen sijoittanut juuri lainarahalla (2,8% efektiivinen korko) korkoihin monessa eri muodossa yhteensä vajaat 300 000 euroa. Oletan saavani noista noin 9% vuosituoton ensi vuodelle, viimeisen 3 kk:n tuoton ollessa noin 4%. Hyvää hajautusta salkkuun, vaikka listattujen osakkeiden historiallinen vuosituottoni onkin lähes kaksinkertainen korkosijoituksiin verrattuna.
Et ole ymmärtänyt väärin. Tosin lahjoitusten kanssa ainakin jossain pankeissa "hankintahinnat" saa muka modattua lahjoitusten osalta paikalleen mutta sitten myydessä esim. Nordea ei niitä ilmoita verottajalle. Kuitenkin tuo verosäästösi näin toimimalla on ehkä enemmän teoreettinen koska sitten kun rahastoja on tarpeen laittaa lihoiksi parin vuosikymmenen päästä niin erittäin suurella todennäköisyydellä verot maksetaan hankintameno-olettamalla jolloin hankintahinnoilla ei ole mitään väliäPerheeseen syntyi toinen lapsi ja olisi aika päättää hänen ensimmäisten noin 18 vuoden "sijoitus suunnitelmastaan". Esikoiselle aikanaan hankittiin nordnettiin tili josta ostot kuukausittain vähäkuluiseen indeksirahastoon. Tämä tili siirtyy lopullisesti hänen nimiinsä täysi-ikäisenä.
Olisiko joku järkevämpi ja/tai verotehokkaampi tapa sijoittaa lapselle? Olen miettinyt vaihtoehtoa, että perustaisi jomman kumman vanhemman nimiin aa-tilin jonne sitten sijoittaa samalla tavalla kuukausittain rahastoon kuin esikoiselle. Näitä rahasto-osuuksia voisi ymmärtääkseni myöhemmin lahjoittaa hänelle verovapaasti tietty määrä kolmen vuoden välein ja jopa niin, että osuuksien ostohinnat luovutus hetkellä "nollautuvat" ja näin myydessä säästetään taas veroissa?
Olenko ymmärtänyt jotain väärin? Anteeksi jo etukäteen veroja rakastaville kanssa sijoittajille![]()
Jos joku tietää superviisastenkiven mikä toimii aina niin hän lienee exponentiaalisen rikas ja ei kirjoittele täälläPerheeseen syntyi toinen lapsi ja olisi aika päättää hänen ensimmäisten noin 18 vuoden "sijoitus suunnitelmastaan". Esikoiselle aikanaan hankittiin nordnettiin tili josta ostot kuukausittain vähäkuluiseen indeksirahastoon. Tämä tili siirtyy lopullisesti hänen nimiinsä täysi-ikäisenä.
Olisiko joku järkevämpi ja/tai verotehokkaampi tapa sijoittaa lapselle? Olen miettinyt vaihtoehtoa, että perustaisi jomman kumman vanhemman nimiin aa-tilin jonne sitten sijoittaa samalla tavalla kuukausittain rahastoon kuin esikoiselle. Näitä rahasto-osuuksia voisi ymmärtääkseni myöhemmin lahjoittaa hänelle verovapaasti tietty määrä kolmen vuoden välein ja jopa niin, että osuuksien ostohinnat luovutus hetkellä "nollautuvat" ja näin myydessä säästetään taas veroissa?
Olenko ymmärtänyt jotain väärin? Anteeksi jo etukäteen veroja rakastaville kanssa sijoittajille![]()
18v päästä verotus ja tukijutut voivat olla ihan eri tolalla kuin tänään. Ennemmin optimoi sijoitusten tuottoja kuin verotusta/tukia jotka ovat voineet muuttua ihan erilaiseksi.En varsinaisesti kysynyt sijoitus vinkkejä, mutta kiitos kuitenkin
Jos rahasto-osuuksia aletaan luovuttamaan verovapaasti (3999eur/3-vuotta) esim lapsen täyttäessä 18v, niin nollautuuko tällöin luovutettujen rahastojen alkuperäiset hankintahinnat luovutushetken kurssiin vai miten tuo verotus aikanaan myydessä menee?
Verotuksen lisäksi tässä on vaakakupissa tietysti myös tulevat mahdolliset asumistuet ja niiden poistot jos lapselle on saatu ensin kerättyä pieni pesämuna.
Perheeseen syntyi toinen lapsi ja olisi aika päättää hänen ensimmäisten noin 18 vuoden "sijoitus suunnitelmastaan". Esikoiselle aikanaan hankittiin nordnettiin tili josta ostot kuukausittain vähäkuluiseen indeksirahastoon. Tämä tili siirtyy lopullisesti hänen nimiinsä täysi-ikäisenä.
Olisiko joku järkevämpi ja/tai verotehokkaampi tapa sijoittaa lapselle? Olen miettinyt vaihtoehtoa, että perustaisi jomman kumman vanhemman nimiin aa-tilin jonne sitten sijoittaa samalla tavalla kuukausittain rahastoon kuin esikoiselle. Näitä rahasto-osuuksia voisi ymmärtääkseni myöhemmin lahjoittaa hänelle verovapaasti tietty määrä kolmen vuoden välein ja jopa niin, että osuuksien ostohinnat luovutus hetkellä "nollautuvat" ja näin myydessä säästetään taas veroissa?
Olenko ymmärtänyt jotain väärin? Anteeksi jo etukäteen veroja rakastaville kanssa sijoittajille![]()
Tarkennuksena vielä: Lahjaverovapaa nykyään alle 5000€/3v. Mutta tämäkin ehtii muuttua 18 vuodessa.
Hankintameno tai hankintameno-olettama "nollautuu" luovutushetken kurssiin, kunhan saaja pitää lahjaksi saatuja vähintään vuoden itsellään ennen myyntiä. Koskee myös rahasto-osuuksia.
Tätä ei kysytty mutta näin 3 teinin isänä näkisin että ainoastaan silloin jos se ei ole mistään pois, eli rahaa on kaikkeen riittävästi ja vapaa-aikaa kanssa, ja täytyy vaan löytää sille täysin ylimääräiselle rahalle joku paikka mennä kasvamaan niin kannattaa aloittaa joku sijoitusohjelma lapsille. 18 vuotias jolla on 20 tai 30 tonnia osakkeissa vs 18 vuotias jolla ei ole, eivät ole juurikaan eri viivalla verrattuna siihen miten eri viivalla voivat olla riippuen siitä miten se 18 vuotta on eletty, kasvettu ja opittu. Kannattaa mieluummin itse olla 18 vuoden päästä taloudellisesti siinä tilanteessa että pystyy tarvittaessa auttamaan 18-vuotiasta.
Yksi vaihtoehto on sijoitusyhtiö minkä kautta sijoittaa. Lapset mukaan yhtiöön jollain tapaa, perheyritys. Vero-optimointiin tulee mahdollisuuksia lisää sijoitusyhtiön kautta. Jos on tarkoitus ihan superminimoida verot niin voi miettiä pidemmälle miten sijoitusyhtiön kotimaan saa säädettyä ja sieltä etiäpäin. Monesti kyllä tässä kohtaa tulee ristiriita ettei haluaisi maksaa veroja, mutta haluaa maksaa veroja suomeen. Jotain valintoja on tehtävä.
Yhteisen sijoitusyhtiön huono puoli tosin on se, että osinkojahan maksetaan kaikille osakkaille omistusten suhteessa. Eli jos sitten itse tarvitsisikin nostaa jotain ulos sieltä osinkoina, niin joutuu samalla muullekin perheelle maksamaan osinkoja, eli periaatteessa turhaan lyömään lihoiksi sijoituksia mitä ei muutoin tarvitsisi realisoida. Toki jos omat ansiotulot on matalat ja saa palkkana nostettua, niin eri juttu, mutta menee ehkä melko marginaalikeissiksi tuollainen tilanne.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.