Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Mielestäni sijoitusvoittoja tulee myös käyttää
muuten ne ovat vain numeroja näytöllä.

Sijoittajan touhutonni kanttaa aina ottaa ulos vähintään.

Riippuu ihan elämäntilanteesta. Jos on tarpeeksi tuloja muualta, ja jos tavoitteena on kasvattaa salkkua myöhempää realisoimista varten, ei tietenkään kannata nostella mitään touhutonneja. Vaan pitää pääoma sisällä tuottamassa uutta pääomaa ja minimoida verot ja kulut.
 
Mikä on teidän mielestä halpa ja hyvin hajautettu salkku esimerkkeineen?

SPYI 100%. Tai IUSQ 100%. Tai muu vastaava koko maailmaan hajauttava rahasto.

Mitä mieltä tästä salkkuesimerkistä

Huonompi kuin oikeasti hajautettu yksittäinen rahasto, mutta parempi kuin suurimmalla osalla sijoittajista, joiden varat ovat kolmessa suomalaisessa osakkeessa koska P/E-luku, oSinkkotrosentti ja toimari niin sanoivat.
 
Pitäisin itseäni tyhmänä jos katselisin vain lukuja ja odottain
koska noutaja tulee.

Tämä on hyvä pointti. Tiedän monia, jotka ovat eläneet säästellen ja omaisuutta hautoen, mutta kuolivatkin yllättäen ennenkuin pääsivät tienesteistään nauttimaan. Oma elämänasenne on se, että hankin kaiken sen mitä haluan heti tässä ja nyt, mitään en jätä odottelemaan ns. parempia aikoja.
 
ETF on aina parempi vaihtoehto kuin rahasto, jossa osinkovirta hukkuu rahaston
hallintakuluihin ja hyödyttää vain rahaston omistajaa eikä sinua.
Kyllä, pienillä kuluilla jää laskennallisesti enemmän itselle. Mutta sijoitusprofiileja on yhtä monta kuin sijoittajia.

Mainitsit S&P500, tämän foorumin kenties suosituin siihen pohjautuva ETF SXR8 eli iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc) on tuottanut tänä vuonna 20,12 %, 12 kk 30,10 % ja 3 v 45,16 %. Esim. Usa-rahastoista Handelsbanken USA indeksi 20,03 %, 29,93 % ja 40,12 % sekä Nordnet USA indeksi 20,68 %, 30,37 % ja 48,57 %. Tuohon päälle ETF:n osto- ja myyntikulut, niin voi sanoa että kyllä rahastoilla on paikkansa, etenkin pienemmillä summilla sijoittaville.

Ja kyllä, rahastot saattavat vaihtaa helpommin seuraamansa indeksin jne. vakiojutut.
 
Niin surullisia juttuja on kuten taannoin oli lehdessä opettaja joka
joka palkasta oli koko elämänsä ostellut osakkeita , no noutaja tuli yksinäiselle
miehelle ja paljastui omaavansa yli Miljoonan osakesalkun.
 
Niin surullisia juttuja on kuten taannoin oli lehdessä opettaja joka
joka palkasta oli koko elämänsä ostellut osakkeita , no noutaja tuli yksinäiselle
miehelle ja paljastui omaavansa yli Miljoonan osakesalkun.
Jep. Samoin yks työkaveri joka on jäämässä eläkkeelle tehtyään maksimäärän työvuosia ja asuu mamuvoittoisessa kaupunginosassa eikä ole varaa muuttaa muualle asumaan. Onneks tulevan eläkeläisen ainoa ilo, eli sauna perjantaisin jouduttiin sekin perumaan koska talon muut ulkomaan elävät eivät osaa hygienian perussääntöjä.

Tahtoo vain sanoa että on hyvä olla jotain puskuria tulevaisuuden varalle että ei joudu kitumaan jälkimmäisessä skenaariossa eläkkeelle päästessään. Se että sulla on omaisuutta ja noutaja tulee niin se on voi voi, sä oot kuollu etkä sitä enää paljon harmittele. Ainoastaan siinä tilanteessa että sairastut tai halvaannut jne vois loppuelämä vituttaa että ei tullu rahoja käytettyä.

Valintoja ja tasapainoa.
 
Enkä minä tuhlaa voittoja pienen nurkan vain nipsasen voitoista itselleni.

10..20% sen vuoden voitoista ja loput on korkoa korolle.
 
Mikä nyt oli se suurin ETF:n ostamisen hyväksi oleva ero ETF:n ja ideksin ostamisen välillä?
ETF:ien suurin etu on, että voit ostaa ja myydä silloin kun itse haluat (pörssin aukioloaikana tietysti). Rahastojen kanssa ostot ja myynnit voi tapahtua useankin päivän viiveellä, jolloin arvo voi muuttua välissä.

Lisäksi rahastoissa on huomattavaa, että rahaston sisällössä osa on käteistä. Tämä lähinnä vaikuttaa silloin, kun rahastosta otetaan paljon rahaa ulos. Jos tuo käteinen rahastosta loppuu niin rahasto joutuu myymään omistuksiaan tai tästä voi aiheutua se, että nostoja rahastosta ei voi hetkeen tehdä.
ETF:ssä sen sijaan osuuksia myydään omistajalta toiselle, joten suuret myynnit eivät aiheuta muutoksia ETF:n omistuksissa. ETF:ssä se käteinen on ikäänkuin ulkopuolella, ETF:n liikeellelaskijalla ja yksittäisillä omistajilla. Jossain tilanteessa voi tietysti ETF:n hinta poiketa paljon NAV:sta (omistuksien arvo per osuus), mutta ETF:llä ei tule sellaista tilannetta että kauppaa ei voisi ollenkaan käydä.
 
Tällainen vähän hassumpi kysymys, mutta minkä takia muuten pörssit on vielä nykyaikanakin auki ainoastaan tiettyihin aikoihin? Esim. Helsingin pörssi arkisin 10-18:30. Onko tuo lähinnä joku jäänne, vai vieläkö nykyään kauppaa käydään jonkin verran fyysisesti paikan päällä noissa pörsseissä kuten joissain elokuvissa?
Regulointi.
 

Toi nyt ei vastaa kyllä kysymykseen. Varmaan kysymys oli se, että miksi on haluttu reguloida aukioloajat noin lyhyiksi. Ja tässä vähän pidempi vastaus heti seuraavassa viestissä:

 
Riippuu ihan elämäntilanteesta. Jos on tarpeeksi tuloja muualta, ja jos tavoitteena on kasvattaa salkkua myöhempää realisoimista varten, ei tietenkään kannata nostella mitään touhutonneja. Vaan pitää pääoma sisällä tuottamassa uutta pääomaa ja minimoida verot ja kulut.
Eikö idea noissa voitollisen rahaston/osakkeen myynissä yleensä olek myydä sillä alle tonnilla (999€, jos ei muuta myyntiä vuodessa ole) ja ostaa seuraavana päivänä takaisin-> saa muutettua salkun arvoa parempaan suuntaan myyntiveroja ajatellen, kun se realisoinnin aika joskus tulee
 
Eikö idea noissa voitollisen rahaston/osakkeen myynissä yleensä olek myydä sillä alle tonnilla (999€, jos ei muuta myyntiä vuodessa ole) ja ostaa seuraavana päivänä takaisin-> saa muutettua salkun arvoa parempaan suuntaan myyntiveroja ajatellen, kun se realisoinnin aika joskus tulee
ainakin Seligsonilla ei tarvitse kuin vaihtaa rahastoa toiseen. Ostaa haluamaansa rahastoa ja valitsee vaihtoon haluamansa erät siten, että niiden arvo on alle 1000€. Varmaankin valikoimalla eniten nousseet ostoerät, jolloin näiden voitto tulee verovapaasti uutena sijoituksena.
 
Eikö idea noissa voitollisen rahaston/osakkeen myynissä yleensä olek myydä sillä alle tonnilla (999€, jos ei muuta myyntiä vuodessa ole)

No joo, jos tuosta tosiaan oli kyse. Mä jotenkin ajattelin jotain kuukausittaista touhutonnia joka menee kulutukseen. "Touhu" ei oikein kuulostanut miltään vero-optimoinnilta. Ja tossa on järkeä sijoitusmielessä vain jos se sijoitetaan takaisin osakkeisiin.
 
Joku sivu takaperin laiska OP:n tuulipukusijoittaja kyseli neuvoa oman salkkunsa järkeistämiseen. Itsellä vähän sama tilanne, mutta Nordean osalta. Hieman myös liipataan viime sivut käynyttä lapselle sijoittamista ja "kultalusikkailua".

Kaikki sijoitukseni olen aikanaan saanut vanhempieni kautta lahjoituksena ja perintönä. Heille, edellisen sukupolven "tuulareille", ne on joskus joku kiltti SYP:in/Meritan/Nordean setä tai täti suositellut ja rautaisella ammattitaidollaan valinnut. Suurin osa tuotteista on salkussa nukkunut useamman kymmenen vuotta. Tuota aluksi mainittua OP:n sijoittajaa mukaillen myös omat rahasto sijoitukseni näyttävät olevan kiinteiltä kuluilta selkeästi ylihinnoitellut. Salkku näyttää sisällön osalta tältä

Suorat osakkeet:
Fortum
Kesko A/B
Nokia
Nordea
Stora Enso
Telia
UPM
Wärtsilä

Näistä myydessä Nokiasta tulisi reilusti tappiota, koska tullut salkkuun hullujen vuosien ensimmäisten laskujen jälkeen ja arvo sulanut rajusti. Muuten voitollisia lappuja.

Rahastot:
Nordea Maailma Osinko A +150% (kulut 1,54%)
Nordea Pohjoismaat Kasvu +400% (kulut 1,45%)
Nordea Vakaa Tuotto A +80% (kulut 1,94%)

Vakuutuskuoressa:
Nordea Global Enhanced kasvu (kulut 0,45%)
Graniittisalkku 75 (kulut 1,25%)

1000€ vuodessa ulos verottomasti ja uudelleen sijoittaminen johonkin 0,X% kuluiseen indeksiin tietenkin se kustannustehokkain tie varmasti rahastojen osalta, mutta tuolla tavalla aikaa tulisi kulumaan muutama kymmenen vuotta, ennen kuin kaikki pyöräytetty läpi. Osakesalkku sattumalta mukailee melko hyvin Nordnetin Suomi indeksi suurimpia sijoituksia, joten niihin ei todennäköisesti järkevää ensimmäisenä ole lähteä koskemaan. Vakuutuskuoren sisällä kaupankäynti verottomasti mahdollista, joten esim. siellä tuon Graniittisalkun keventäminen olisi varmasti järkevää ja sen osuutta jo siirrettykin enemmän tuohon Enhancedeen.
 
Rahastot:
Nordea Maailma Osinko A +150% (kulut 1,54%)
Nordea Pohjoismaat Kasvu +400% (kulut 1,45%)
Nordea Vakaa Tuotto A +80% (kulut 1,94%)

Sanoisin että nämä kannattaa pistää vaihtoon veroseuraamuksista välittämättä. Pohjoismaat kasvu on tuottanut niin paljon että sen kanssa kannattaa käyttää hankintameno-olettamaa. Jos ne ovat olleet omistuksessa yli 10 vuotta, se tarkoittaa käytännössä sitä, että verotettava arvo on 60% koko myyntisummasta (sisältäen hankintahinnan!) eli 30% pääomaverolla 18%.

Mutta mihin niitä sitten kannattaisi laittaa? Se onkin parempi kysymys, varmaankin erilaiset indeksi-ETF:t ovat hyvä vaihtoehto. Esim. S&P 500 -indeksi ja sen tasapainotettu versio (joka firman osuus 0,2%) ovat perinteisiä vaihtoehtoja, mutta toisaalta kyseinen indeksi on nyt melkoisen korkealla.

Mitä mieltä muut muuten ovat tästä ETF:stä, kysyn ihan omasta näkökulmastakin eikä pelkästään vastauksena? Euroopan osakemarkkinat eivät ole tällä hetkellä yhtä kuumia kuin jenkkilän, mutta pitkän aikavälin kasvunäkymistä on vaikeampi sanoa. :hmm:

 
Joku sivu takaperin laiska OP:n tuulipukusijoittaja kyseli neuvoa oman salkkunsa järkeistämiseen. Itsellä vähän sama tilanne, mutta Nordean osalta. Hieman myös liipataan viime sivut käynyttä lapselle sijoittamista ja "kultalusikkailua".

Kaikki sijoitukseni olen aikanaan saanut vanhempieni kautta lahjoituksena ja perintönä. Heille, edellisen sukupolven "tuulareille", ne on joskus joku kiltti SYP:in/Meritan/Nordean setä tai täti suositellut ja rautaisella ammattitaidollaan valinnut. Suurin osa tuotteista on salkussa nukkunut useamman kymmenen vuotta. Tuota aluksi mainittua OP:n sijoittajaa mukaillen myös omat rahasto sijoitukseni näyttävät olevan kiinteiltä kuluilta selkeästi ylihinnoitellut. Salkku näyttää sisällön osalta tältä

Suorat osakkeet:
Fortum
Kesko A/B
Nokia
Nordea
Stora Enso
Telia
UPM
Wärtsilä

Näistä myydessä Nokiasta tulisi reilusti tappiota, koska tullut salkkuun hullujen vuosien ensimmäisten laskujen jälkeen ja arvo sulanut rajusti. Muuten voitollisia lappuja.

Rahastot:
Nordea Maailma Osinko A +150% (kulut 1,54%)
Nordea Pohjoismaat Kasvu +400% (kulut 1,45%)
Nordea Vakaa Tuotto A +80% (kulut 1,94%)

Vakuutuskuoressa:
Nordea Global Enhanced kasvu (kulut 0,45%)
Graniittisalkku 75 (kulut 1,25%)

1000€ vuodessa ulos verottomasti ja uudelleen sijoittaminen johonkin 0,X% kuluiseen indeksiin tietenkin se kustannustehokkain tie varmasti rahastojen osalta, mutta tuolla tavalla aikaa tulisi kulumaan muutama kymmenen vuotta, ennen kuin kaikki pyöräytetty läpi. Osakesalkku sattumalta mukailee melko hyvin Nordnetin Suomi indeksi suurimpia sijoituksia, joten niihin ei todennäköisesti järkevää ensimmäisenä ole lähteä koskemaan. Vakuutuskuoren sisällä kaupankäynti verottomasti mahdollista, joten esim. siellä tuon Graniittisalkun keventäminen olisi varmasti järkevää ja sen osuutta jo siirrettykin enemmän tuohon Enhancedeen.
Myyt Nokiat ja hyödynnät niitä reiluja tappioita myymällä (ainakin) tappioita vastaavan verran voitollisia rahastoja? Saaduilla rahoilla ostaisin itse sitten kustannustehokkaampia etf:iä/rahastoja. Toki jos luotat Nokiaan nii saahan niitäkin sitten ostettua takas.
 
Olikos niin että se tappio katsotaan kurssista? Eli joskus vuonna X ostettu osake maksanut itsensä takaisin osinkoina mutta osakkeen arvo laskenut niin sitten voi hyödyntää myyntitappiota?
 
Olikos niin että se tappio katsotaan kurssista? Eli joskus vuonna X ostettu osake maksanut itsensä takaisin osinkoina mutta osakkeen arvo laskenut niin sitten voi hyödyntää myyntitappiota?

Joo, juuri näin. Tosin mainituissa rahastoissa on sen verran kovat kulut, että kannattaa vaihtaa muuhun oli luovutustappioita tai ei.
 
Vähän erikoista että jos elää säästäen/sijoittaen niin eka maksetaan tuloverot ja sitten vielä säästetystä sijoitusten mahdollisista voitoista 30+%.
 
Vähän erikoista että jos elää säästäen/sijoittaen niin eka maksetaan tuloverot ja sitten vielä säästetystä sijoitusten mahdollisista voitoista 30+%.

Näinhän se on aina ollut. Pääomavero maksetaan sijoitusten realisoituneista tuotoista ja jostain pitää se pääoma repiä jotta tuloakin voi tulla..
 
Vähän erikoista että jos elää säästäen/sijoittaen niin eka maksetaan tuloverot ja sitten vielä säästetystä sijoitusten mahdollisista voitoista 30+%.

Ja sitten kun joku perii sen niin menee verot ja kun sillä rahalla ostaa melkeinpä mitä vain niin taas menee verot.
 
Perinnöstä maksetaan, ja siitä rahasta joka peritään on myös maksettu. Voihan se tietysti tuntua että kun joku muu maksoi niin se on melkein kuin ei olisi maksettu alkuunkaan. :D
 
Se on epärelevanttia onko perillinen itse maksellut veroja aiemmin mistään vai ei ( todennäköisesti on, suomessa kun ollaan :rofl: ).
Perinnöstä joutuu kuitenkin maksamaan.
Ihan luonnollista, tuloahan se on samalla tavalla kuin pääoman tuotto tai palkka.
 
Myyt Nokiat ja hyödynnät niitä reiluja tappioita myymällä (ainakin) tappioita vastaavan verran voitollisia rahastoja? Saaduilla rahoilla ostaisin itse sitten kustannustehokkaampia etf:iä/rahastoja. Toki jos luotat Nokiaan nii saahan niitäkin sitten ostettua takas.
Tilalle ajatellut kaikkein tylsintä iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc) ja ehkä myös Xtrackers Euro STOXX 50 UCITS ETF jos Eurooppaa ottaisi myös mukaan.
 
Tilalle ajatellut kaikkein tylsintä iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc) ja ehkä myös Xtrackers Euro STOXX 50 UCITS ETF jos Eurooppaa ottaisi myös mukaan.

Sanoisin että vaikka varmasti järkeviä sijoituskohteita, ei kannata mennä liian munakoristrategialla eli ei kuitenkaan kaikkea edes S&P 500 -ETF:ään vaan hajauttaa vähän lisää. Ja kannattaa muistaa ajallinen hajautus, eli ei laita koko klönttiä kerralla vaan tekee sen mieluiten muutamassa erässä. :)
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se on ihan fyysinen: SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF USD Unhedged (Acc) | A1JJTD | IE00B3YLTY66

Kulut 0,17%, 3500+ yritystä, mukana kehittyvät ja kehittyneet, isot ja pienet firmat. Tämän hetken yksi parhaimmista jos ajatellaan laajaa hajauttamista ja matalia kuluja. Ja siis mukana Nordnetin kk-säästössä. Pieni miinus on yli 200e yksikköhinta.
Heitin tämän S&P 500 kaveriksi parantamaan hajautusta, eipä sitä muuta taida tarvita. Onhan tuo 0,17% selvästi parempi kuin 0,31% storebrandissa.
 
Sanoisin että vaikka varmasti järkeviä sijoituskohteita, ei kannata mennä liian munakoristrategialla eli ei kuitenkaan kaikkea edes S&P 500 -ETF:ään vaan hajauttaa vähän lisää. Ja kannattaa muistaa ajallinen hajautus, eli ei laita koko klönttiä kerralla vaan tekee sen mieluiten muutamassa erässä. :)
Mikä on ajallisen hajauttamisen funktio sijoituskohdetta vaihtaessa kysyjän tapauksessa?
 
Mikä on ajallisen hajauttamisen funktio sijoituskohdetta vaihtaessa kysyjän tapauksessa?

Jos nykyisten rahastojen kohteet on Pohjoismaissa tai maailmanlaajuisia ja uudet jenkki-indeksejä, niin voi kannattaa olla hieman varovainen S&P 500 arvostustason ollessa todella korkealla?
 
sp500 on joka vuosi uhottu romahtavkasi 80 vuotta
ihmiset vaurastuvat, ihmiset lisääntyvästi sijoivat , kurssit nousevat.
Lisättynä siihen että indeksin megafirmat osaa tehdä rahaa hyvin eli
varastuvat nekin.
 
sp500 on joka vuosi uhottu romahtavkasi 80 vuotta
ihmiset vaurastuvat, ihmiset lisääntyvästi sijoivat , kurssit nousevat.
Lisättynä siihen että indeksin megafirmat osaa tehdä rahaa hyvin eli
varastuvat nekin.

Ei kai tässä ole mistään totaaliromahduksesta puhuttu? Mutta jos käy huono säkä ja ostaa huipulta, niin voi kestää useampia vuosia ennen kuin pääsee taas voitolle.
 
Nyt tehtävä selaa sp500 vaikka 50 vuoden ajalta ja pohdi onko koskaan kestänyt päästä omilleen vuosia :hmm:
 
Kyllä se on ihan fyysinen: SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF USD Unhedged (Acc) | A1JJTD | IE00B3YLTY66

Kulut 0,17%, 3500+ yritystä, mukana kehittyvät ja kehittyneet, isot ja pienet firmat. Tämän hetken yksi parhaimmista jos ajatellaan laajaa hajauttamista ja matalia kuluja. Ja siis mukana Nordnetin kk-säästössä. Pieni miinus on yli 200e yksikköhinta.

Nordnetistä avaintietoasiakirjaa luin ja siellä näin: "Koska kaikkien indeksiin sisältyvien arvopaperien ostaminen tehokkaasti voi olla hankalaa, rahasto pyrkii seuraamaan indeksin kehitystä optimointistrategialla rakennetulla edustavalla salkulla, jonka odotetaan heijastavan indeksin kehitystä. Tämän seurauksena rahasto pitää tyypillisesti salkussaan vain osaa indeksiin kuuluvista arvopapereista. Rahasto voi rajoitetuissa tapauksissa hankkia indeksiin kuulumattomia arvopapereita. Rahasto voi käyttää salkunhallinnan tehostamiseen johdannaisia (eli rahoitussopimuksia, joiden hinta perustuu yhteen tai useampaan kohdeetuuteen)."

Tulkistin tuon niin, että olisi ollut synteettinen, mutta vastaava löytyi myös EUNL:stä. Itse olen pitäytynyt EUNL:ssä, koska suurempi vaihto ja itsellä kehittyviä markkinoita muuten vähän reilummin salkussa.
 
Tulkistin tuon niin, että olisi ollut synteettinen, mutta vastaava löytyi myös EUNL:stä. Itse olen pitäytynyt EUNL:ssä, koska suurempi vaihto ja itsellä kehittyviä markkinoita muuten vähän reilummin salkussa.

Joo, ovat varmaan kaikki hyvin samantyyppisiä toteutukseltaan. Eihän tuolla mitään isoa eroa ole EUNL:ään, jota itsellänikin on salkussa. Mutta koska SPYI on kuitenkin monessa suhteessa pikkuisen parempi, niin jatkossa ostot menevät siihen ja pärjää yhdellä tuotteella. Tuotossa tuskin on mitään käytännön eroa pitkässä juoksussa eli viilaustahan tämä on.
 
Nyt tehtävä selaa sp500 vaikka 50 vuoden ajalta ja pohdi onko koskaan kestänyt päästä omilleen vuosia :hmm:

Katsoitko itse? Mitä nyt melkein vuosikymmen pisimmillään kestänyt ihan tällä vuosituhannella. Tai, jos halusi päästä omilleen inflaatiokorjattuna, niin pitkälle päälle vuosikymmen.

Jos osti dot.com -kiiman huipulta, niin taaloina ehti juuri ja juuri omilleen hetki ennen 2008 huippuja ja niitä seurannutta seuraavaa isompaa pudotusta. Josta toivuttiin myös yli puoli vuosikymmentä...

Toki, jos katsoit vain viimeistä yhtätoista vuotta...
 
Fundamentit kertovat paljon. Ainakin jälkikäteen oli selkeää ettei dot.com kuplassa yritysten arvo kohdannut tuloksentekokyvyn kanssa. Ne joilla oli oikeaa bisnestä pohjalla kuten amazon säilyivät hengissä ja lopputulos pitkällä aikavälillä erittäin hyvä. Omassa ajatusmaailmassa usein yksinkertaistan rajusti eli mietin sp007:en tuloksentekokykyä(kvartaaliraportit) ja tulevaisuutta(uutiset). Mietin myös yhtä yksinkertaistetusti miten sp493 tulee käyttäytymään(korot?).

AI tuskin on kupla mutta ei tiedetä mikä AI markkinan kooksi asettuu. Sama koko kuin nyt, tuplaa koon, kymmenkertaistaa koon? Pelkkä rahankäyttö AI konesaleihin ei kerro totuutta kun samalla ilmeisesti on perinteisiin cpu-konesaleihin satsaamista vähennetty. On myös kirjanpidollisia syitä miksi kuluttaa ennakkoon kun monen ison firman kassassa on rahaa mille pitäisi löytää käyttöä. Toisaalta sp493 ei ole kovin menestynyt. Miten lie tulossa olevat koronlaskut vaikuttavat sp493:een?

Teenlehtiä voi lukea tsmc:n tuloksesta. Tulos kova. TSMC:N ceo ennustaa, että voi kestää 2026 puolelle ennen kuin tuotanto vastaa kysyntää(CoWoS pakkaus)
Wei confirmed in the Thursday earnings call that the CoWoS packaging capacity, which links processors to high-bandwidth memory (HBM), was still the bottleneck.

"From last year to this year, we have more than doubled" the CoWoS capacity, claimed Wei, adding that next year the company could double it again.

Jos osaisi ennustaa huiput ja pohjat niin olisipa helppoa tehdä rahaa. Toisaalta helppo olla myös tekemättä rahaa huonoilla ajoituksilla(kannattaako edes yrittää ajoituksia?) ja toisaalta sillä ettei edes ala sijoittamaan.

Kiina/venäjä/... tietty sellaisia jokereita että asiat voivat muuttua hetkessä.
 
Viimeksi muokattu:
Sit sama vaikka Japanin osalta.
Tai omxhpi ts. suomi voi miettiä. Fundamentit vie ja kaikki maat/indeksit ei ole saman fundamentin varassa. Onko jokin muuttunut minkä vuoksi sp500 ei tulisi kasvamaan ts. amazon, microsoft, google, apple,... globaalit jätit lakkaisivat kasvamasta/optimoimasta voittoa? Vaikka noita megayrityksiä pilkottaisiin niin ne pilkotut osat lienee jatkais sp500:ssa + kasvua? Jos mun pitäs heittää nopalla tulevaisuudesta niin isot vie ja pienet vikisee. Sekin huomionarvoista, että jos joku nvidia tuhoutus niin se poistetaan sp500:sta ja sinne tulee tilalle joku muu.

Jos yrittäisin löytää jotain mahdollisesti aliarvostettua niin intia. Maailman väkirikain maa,nuori väestö versus kiina/länsimaat. Intiassa paljon "köyhiä" jotka voivat keskiluokkaistua ja siten ajaa kulutusta ja kasvua intiassa.

Jos negatiivinen kulma niin kiina menee taiwaniin ja maailmantalous hurlumhei. Tässä kohtaa joku intel ja samsung vois olla kova veto kun niillä olisi käytännössä high end piirituotannossa duo-poli taiwanin(tsmc) mennessä offline. Olis hieman kallis uusi iphone/näyttökortti jos tsmc:lta ei saa piiriä ja kaikki kisaa kuka saa samsung&intel kapasiteetit käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
Jos puhutaan yksittäisten maiden pitkistä karhumarkkinoista, niin 70 ja 80-luvun stagflaatio Yhdysvalloissa on ehkä jopa 2000-luvun IT-kuplaa ja finanssikriisiä rumempaa katsottavaa. Testfol.io S&P 1966-1982

Jos sijoitti S&P 500 indeksiin 10k USD 1966 kuplan huipulla ja uudelleensijoitti osingot indeksiin, niin 16 vuotta myöhemmin 1982 sijoitus oli vain 8442 USD arvoinen inflaatiokorjattuna. Reaalivuosituotto 16 vuoden sijoitukselle olisi ollut negatiivinen -1.05%. Tuohon väliin osui toki muutamia lyhyitä hetkiä, jolloin sijoituksen reaalituotto olisi ollut plussan puolella, kunnes taas markkinat tuli alaspäin.

1983 eteenpäin USA:n pörssit lähti taas raketoimaan. Alkuperäinen 1966 10k sijoitus olisi 1992 mennessä jo lähes kolminkertaistunut. Testfol.io S&P 1966-1992

Kuitenkin on täysin mahdollista, että yksittäisen maan pörssi voi mörniä jopa vuosikymmeniä, myös sen kultaisen S&P 500:n. Tänä päivänä monet kysyy miksi ei laittaisi 100% sijoituksia Yhdysvaltoihin, kun se on tuottanut viime vuosikymmeninä niin paljon paremmin kuin muiden maiden pörssit. Maailmanlaajuisella hajautuksella on kuitenkin omat hyötynsä ja markkinat odottaa jo tällä hetkellä Yhdysvaltojen yrityksiltä huomattavaa ylisuoriutumista muuhun maailmaan verrattuna.
 
Kuitenkin on täysin mahdollista, että yksittäisen maan pörssi voi mörniä jopa vuosikymmeniä, myös sen kultaisen S&P 500:n. Tänä päivänä monet kysyy miksi ei laittaisi 100% sijoituksia Yhdysvaltoihin, kun se on tuottanut viime vuosikymmeninä niin paljon paremmin kuin muiden maiden pörssit. Maailmanlaajuisella hajautuksella on kuitenkin omat hyötynsä ja markkinat odottaa jo tällä hetkellä Yhdysvaltojen yrityksiltä huomattavaa ylisuoriutumista muuhun maailmaan verrattuna.
Mag7 + monet muut sp500:saa mukana oleva yritykset ovat niin globaaleja, että vaikea nähdä sp500:sta vain jenkkisijoituksena. Meta, google, microsoft, tesla, nvidia, netflix jne.

En toki laittaisi kaikkia munia sp500 koriin vaikka sillä imho. saa globaalia hajautusta. Voi miettiä osinkopapereita, toimialoja, pienempiä firmoja jotka ei vielä ole globaaleja jättejä, raaka-aineet, velkakirjat jne.
 
Viimeksi muokattu:
Harmillista, kun Nordnetin kaupankäyntilainasta sijoitusvakuutustilin sisältöä vastaan ei ole kuulunut mitään. Laittelin tästä viestiä Nordnetin viestikeskuksen kautta ja kun siihen ei oltu noin parissa viikossa vastattu, niin tänään soitin perään. Ainakaan puheluun vastannut aspa ei osannut sanoa aikataulusta mitään muuta, kuin että prosessissa on. Tilanne vielä vuodenvaihteen tienoilla oli se, että voisi tulla jo maaliskuussa.

Ne jotka ovat lainaa hakeneet AOT:tä tai OST:tä vastaan, niin osaatteko kertoa joutuuko summasta riippumatta aina tekemään jonkin sortin tuloselvityksen, eli ilmoittamaan Nordnetille tulot ja menot? Ja niistä varmaan pitää jotkut tositteet tarjota? Pitääkö tilitapahtumista/-otteista liittää kappaleet? Vai onko niin, että jos hakee riittävän vähän lainaa, esim. 10k € ja vakuuksina löytyy AOT:ltä/OST:ltä 100k € sijoituksia, niin selviääkö ilman tulo-&menoselvitystä?

Haluan vähän selvittää tilannetta etukäteen sitä varten, sitten kun SV:tä vastaan alkaa saamaan lainaa.
 
Jos puhutaan yksittäisten maiden pitkistä karhumarkkinoista, niin 70 ja 80-luvun stagflaatio Yhdysvalloissa on ehkä jopa 2000-luvun IT-kuplaa ja finanssikriisiä rumempaa katsottavaa. Testfol.io S&P 1966-1982
70-luvun alkupuolelle, jolloin linkin kuvaaja syöksyy, osuu öljykriisi, varmasti globaalisti indeksit laskeneet. Vietnamin sodallakin lienee ollut jotain vaikutusta Yhdysvaltojen talouteen. Lisäksi onko Euroopasta tullut kilpailua kun jälleenrakennuksesta oli selvitetty ja tuotanto pyörinyt tavallisesti jo jonkin aikaa.

Toki vastaavia kriisejä voi tulla jatkossakin, mutta aika paljon maailmantalous muuttunut noista ajoista. Siksi en tässä ilman selvittelyä osaa verrata Vietnamin sodan talousvaikutuksia esim. Afganistanin sotaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 942
Viestejä
5 057 495
Jäsenet
81 008
Uusin jäsen
karvaranne

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom