Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Varmaan oppisin asioita pitkistä podcasteista ja yritän kuunnella myöhemmin, mutta ei minun tarvitse kuunnella niitä ymmärtääkseni että se mikä toimi joskus, ei toimi enää. Ja ihan uskon sinua siinä.

Koska se ei tosiaan toimi enää, niin mikä syy mielestäsi on varastoida noin paljon käteistä määrän vielä kasvaessa (nyt jo suurin summa mitä millään firmalla on koskaan ollut), ja oletko sitä mieltä että se on kyseiselle firmalle järkevin valinta vs. esimerkiksi puolen sijoittaminen tasaisesti markkinalle tai joku muu valinta?

Berkshiren ostaminen ei ole huonoimmasta päästä vaihtoehtoja, pitäisi tarkemmin perehtyä siihen mitä se muuta omistaa kuin käteistä.
En minä halua spekuloida berkshiren puolesta. Siinä 10h+ pläjäyksessä on tuo käteisasiakin käsitelty tyyppien toimesta jotka laittoivat paljon enemmän kuin 10h aiheeseen. Acquired kultastandardi jos haluaa tiivistettyä tietoa kuuntelumuodossa.

Mulle tän ketjun anti on konkreettinen sijoittaminen eikä abstrakti asioiden vatkaaminen, varsinkin jos niitä asioita vatkataan musta tuntuu pohjalta ilman että haluaa asiaan oikeasti perehtyä.

Eilen 80 qqq lappua salkkuun lisää yksikköhinnalla 601.68$. Seuraavat ostokset ei tapahdu ennen kuin saa TLT:ta myytyä vähemmäksi.
 
Mikä AI ratkaisu toimisi kohtuuhintaisesti siihen että ylläpitäisi annettujen ohjeiden mukaisesti esim. sadan tonnin salkkua vähän ostaen ja myyden hyvissä kohdissa, ja kotiuttaisi tarvittaessa kaiken annettujen ehtojen täyttyessä?
Ei mikään mutta joku ML ratkaisu voisi toimia. Anna minulle miljardi sen koulutukseen (pitää tehdä oikeilla kaupoilla) niin teen sinulle sellaisen perävalotakuulla!
 
Kuulostan rikkinäiseltä saranalta mutta siinä aikaisemmin linkatussa oddlotsin jaksoissa olli rehnillä on tuohon ratkaisua useammasta kulmasta.

Ruotsissa wallenbergien suku ja valtio järjestäneet asiat oikein. Suomesta ajettiin wahlroos muuttamaan ruotsiin. Politiikalla voi tehdä asioita. Suosittelen edelleen oddlots jakson kuuntelemista.
Kyllähän Nalle tietää ja kertookin hyvin mielellään mikä Suomessa mättää. Olisihan tätikin setä jos tädillä olisi munat.
 
Kyllähän Nalle tietää ja kertookin hyvin mielellään mikä Suomessa mättää. Olisihan tätikin setä jos tädillä olisi munat.
Siirryttiin politiikan puolelle? Itse aihe unohtui että miten ruotsissa on saatu startuppeja rahoitettua paremmin ja pidemmälle kuin suomessa. Turha valitella ettei suomessa ole rahaa jos/kun raha ajetaan pois maasta.
 
Startuppeihin liittyen vielä, tarvitaan Ilkka Paanasia lisää Suomeen. Hän on maksanut lähivuodet keskimäärin 4 miljoonaa veroa ansiotuloista ja kymppimillin siihen päälle pääomatuloista. Sitten kun sitä rahaa ei aluksi ollut, ja nyt sitä on tarpeeksi, niin voi agressiivisen verosuunnittelun sijaan vaikka maksaa ne verot. Siihen päälle sitten muu aktiivinen toiminta tönimässä taloutta eteenpäin.

Jos otetaan verrokkina sijoittaja joka on vihdoin saanut esim puolen miljoonan salkun jossa on vajaa 100 000€ verovelkaa. Niin onhan 400 000 edelleen paljon rahaa mutta se on kuitenkin koko omaisuus, 100 000€ saattaa olla kahden vuoden palkka, ja täten sitä 100 000€ ei varmaan kovin mielellään luovuttaisi valtiolle.

Tai jos otetaan edellä mainitut Ouran perustajat. He ovat maksaneet kanssa keskivertotallaajaa enemmän veroja miljoonansa saadessaan, mutta koska lähtivät aikaisin, eivät ainakaan nyt operoi niin että kummoisia veroja kertyisi maksettavaksi. Hienoa että Oura operoi Suomessa, mutta vielä hienompaa olisi jos siellä olisi jokunen yli 50 milliä vuodessa tienaava perustaja pyörimässä mukana Suomen kansalaisina.
 
Viimeksi muokattu:
Startuppeihin liittyen vielä, tarvitaan Ilkka Paanasia lisää Suomeen. Hän on maksanut lähivuodet keskimäärin 4 miljoonaa veroa ansiotuloista ja kymppimillin siihen päälle pääomatuloista. Sitten kun sitä rahaa ei aluksi ollut, ja nyt sitä on tarpeeksi, niin voi agressiivisen verosuunnittelun sijaan vaikka maksaa ne verot. Siihen päälle sitten muu aktiivinen toiminta tönimässä taloutta eteenpäin.

Jos oetetaan verrokkina sijoittaja joka on vihdoin saanut esim puolen miljoonan salkun jossa on vajaa 100 000€ verovelkaa. Niin onhan 400 000 edelleen paljon rahaa mutta se on kuitenkin koko omaisuus, saattaa olla kahden vuoden palkka, ja sitä 100 000€ ei varmaan kovin mielellään luovuttaisi valtiolle.

Tai jos otetaan edellä mainitut Ouran perustajat. He ovat maksaneet kanssa keskivertotallaajaa enemmän veroja miljoonansa saadessaan, mutta koska lähtivät aikaisin, eivät ainakaan nyt operoi niin että kummoisia veroja kertyisi maksettavaksi. Hienoa että Oura operoi Suomessa, mutta vielä hienompaa olisi jos siellä olisi jokunen yli 50 milliä vuodessa tienaava perustaja pyörimässä mukana Suomen kansalaisina.
Jos Paananen jättäisi nuo verot maksamatta ja sijoittaisi ne suomalaisiin startuppeihin, niin olisiko se lopulta Suomen kansantaloudelle ja muille kansalaisille parempi asia? 15 miljoonalla vuodessa rahoittaa jo jotain...
 
Siirryttiin politiikan puolelle? Itse aihe unohtui että miten ruotsissa on saatu startuppeja rahoitettua paremmin ja pidemmälle kuin suomessa. Turha valitella ettei suomessa ole rahaa jos/kun raha ajetaan pois maasta.
No siinä mielessä kyllä, että lienee pääsyy politiikassa, miksi se Nallekin Ruotsiin lähti. Väärinkäsitysten välttämiseksi sanottakoon että kyllä Ruotsissa on talouselämän puolella asiat paremmin ja ovat aina olleet. Suomessa on ongelmansa ja se nurkan takana häämöttävä talouskasvu on siirtynyt seuraavan nurkan taakse, kun sinne nurkalle ehtii.

Startupeista 90% ei näe 5v ikää, joten pitää olla oma intressi niiden rahoittamiseen. Muuten voi ostaa vaikka ässäarpoja.
 
Jos Paananen jättäisi nuo verot maksamatta ja sijoittaisi ne suomalaisiin startuppeihin, niin olisiko se lopulta Suomen kansantaloudelle ja muille kansalaisille parempi asia? 15 miljoonalla vuodessa rahoittaa jo jotain...
Se että valtio ei tee niillä veroilla mitään järkevää on ihan yleinen perustelu aktiiviselle verosuunnittelulle, mutta keskimäärin sitä tekevät eivät koskaan ehdi säästää veroissa niin paljon että ehtisivät olla enemmän hyödyksi. Ehkä olen väärässä. Enkä sano että kaikki verorahat käytettäisiin fiksusti.
 
Siis onhan 344 miljardia joka vielä kasvaa (kun "edes" kymppiä ei sitten käytetty) selkeästi romahdusrahasto, ei kertakaikkiaan voi mistään tulla yhtä tai kahta "tumppia" joihin tarvittaisiin tuollaisia summia. Buffett tuskin odottaa myyntitarjousta Anthropic:ista tai SpaceX:stä ja muut yksityisesti omistetut AI:n ulkopuolella ei ole kovin kalliita.

Mikä AI ratkaisu toimisi kohtuuhintaisesti siihen että ylläpitäisi annettujen ohjeiden mukaisesti esim. sadan tonnin salkkua vähän ostaen ja myyden hyvissä kohdissa, ja kotiuttaisi tarvittaessa kaiken annettujen ehtojen täyttyessä?

Jos sellaista ei ole niin jonkun pitäisi kyllä tehdä olettaen että AI oikeasti pystyy johonkin reaalimaailmassa hyödylliseen. :D

Tätä sivuten taisin tärmätä uutiseen että OpenAI palkkasi sata investointipankkiiria kouluttamaan tekoälyä tässä joku päivä

Pidätkö sinä omaa romahdusvarastoa? Ja koska tai miten aiot ottaa sen käyttöön?
 
Osuuspankilta tuli taas väliaikatieto kiinteistörahastojensa tilanteesta. Lunastus- ja merkintämahdollisuus toki pysyy edelleen keskeytettynä.

Näemme kiinteistömarkkinoilla asteittaisia elpymisen merkkejä. Kaupankäynti on vilkastunut ja sen määrä on jo ylittänyt koko edeltävän vuoden tason.
Hyvä jos näin
OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahasto myi merkittävän kokoisen asuntoportfolion heinäkuussa. Rahasto pyrkii edelleen myymään kiinteistöjä hyväksyttävään hintaan ja kasvattamaan rahaston käteisvaroja.
OP-Palvelukiinteistöt-erikoissijoitusrahasto myi kesäkuussa kuusi kohdetta.
Saa nähdä, kuinka kauan näiden kiinteistörahastosotkujen selviäminen kestää. Se on varmaa, että siinä vaiheessa kun rahastot taas avataan, ne eivät kauaa auki ole, kun tuulipukusijoittajat ryntäävät tekemään lunastuspyyntöjä sankoin joukoin. Itse näkisin että nuo rahastot pitäisi avata heti ehdollisena, jotta nähdään, moniko tuolta haluaa nostaa heti rahansa pois ja sen mukaan saisi rahastonhoitaja sitten tehdä suunnitelmaa, miten rahaston tilanteen saisi tervehdytettyä.

Tällaisissa rahastoissa pitäisi ehdottomasti olla sisäisen myynnin mahdollisuus, niin että jos yksi haluaa myydä osuutensa ja toinen merkitä lisää, kauppa-akti voisi tapahtua. Tuossa kun omia vuokratuottorahaston merkintöjä katsoo, niin 2015 merkintä on pakkasella 7,4 %, 2016 merkintä 9,8 %, 2019 merkintä 16 % ja 2021 merkintä 16 %. Onneksi tuossa rahastossa on kiinni vain ~9% sijoitusvarallisuudesta niin ei paniikkia, vaikka rahasto olisi vuosiakin kiinni.
 
Se on varmaa, että siinä vaiheessa kun rahastot taas avataan, ne eivät kauaa auki ole, kun tuulipukusijoittajat ryntäävät tekemään lunastuspyyntöjä sankoin joukoin.
En tunne tätä rahastoa mutta yleensä sijoittamisessa kannattaa toimia päinvastoin kuin massat tai yleinen mielipide eli tässä tapauksessa suosittelen merkitsemään rahastoa.
 
Saa nähdä, kuinka kauan näiden kiinteistörahastosotkujen selviäminen kestää. Se on varmaa, että siinä vaiheessa kun rahastot taas avataan, ne eivät kauaa auki ole, kun tuulipukusijoittajat ryntäävät tekemään lunastuspyyntöjä sankoin joukoin. Itse näkisin että nuo rahastot pitäisi avata heti ehdollisena, jotta nähdään, moniko tuolta haluaa nostaa heti rahansa pois ja sen mukaan saisi rahastonhoitaja sitten tehdä suunnitelmaa, miten rahaston tilanteen saisi tervehdytettyä.

Olen itse laskeskellut, että vuokrattavien kiinteistöiden hinnoista on otettava 50% pois, jotta se on alustavasti kannattavaa liiketoimintaa. Siis sellaista jossa ylläpidon voi ulkoistaa. 25% alella voi jo työllistää itsensä ilmaiseen vuokralaisen palvelemiseen jos haluaa.
 
Pidätkö sinä omaa romahdusvarastoa? Ja koska tai miten aiot ottaa sen käyttöön?
En varsinaisesti, omaan pieneen yritystoimintaan sitoutunutta varallisuutta jos ajattelee niin pitäisi kuitenkin olla miljoona tilillä jos suhteuttaa Berskshiren kolmannekseen eikä tunnu järkevältä, raha on suht hyvin vakuutetussa omaisuudessa kiinni. Ja toisaalta pienillä summilla pitäisi myös olla suht helppoa luoda mekanismit joilla ne irtoaa tarvittaessa markkinoilta hetkessä. 300 miljardin osakkeille ei millään löydy ostajia jos laskuun myy.

edit: Enkä ole mitenkään varma mistään romahduksesta noin muutenkaan, voi olla että tällä kertaa vaan lasku hiipuu ja jäädään enemmän samoille tasoille pyörimään. En tiedä lainarahan osuudesta markkinoilla, mutta edellisissä romahduksissa sitä on ollut paljon. Nyt markkinalla on tosi paljon lainarahaa vain siinä mielessä että se on lainassa eläkkeensaajilta mutta tavallaan eläkerahastojen omaa rahaa jolle haetaan tuottoa. Se että koko ajan kertyy ennätysmäärä eläkkeitä ja kuukausisäästäjien omaehtoisia eläkkeitä yms. pitää tavallaan markkinan nousussa riippumatta firmojen käytännön suorituskyvystä. Varsinkin osakkeisiin menee väkisin rahaa jos vaihtoehtoiset kohteet kuten kiinteistöt eivät ole kovin mielenkiintoisia ja korot eivät myöskään tuota. Mutta toisaalta fakta on se, että jenkkimarkkinan arvo on kolminkertaistunut tosi lyhyessä ajassa. Mikä on hieno juttu niille joilla on ollut omistuksia siellä sen jakson. Mutta jotta se voisi nousta edes puolet lisää, vaatii melkein saman valtavan määrän rahaa lisää kuin sinne on pistetty aiemmin jolla se kymmeneen vuoteen kolminkertaistui. Eli jos potti on jo valtava, sen kasvattaminen merkittävillä prosentuaalisilla määrillä, vaatii aina vain kasvavia rahamääriä. Ja jos potin kasvu lakkaa niin sitten pitäisi tietty saada tuottoa osinkoina. Ja jos firmojen tulos on vain 3% siitä koko potista niin osingot ei kovin korkeat voi olla.
 
Viimeksi muokattu:
Ja jos firmojen tulos on vain 3% siitä koko potista niin osingot ei kovin korkeat voi olla.
Firmojen tulos ei tarvi olla 3%.

SPYI maksaa melkein 12% osinkoa ja kasvaa hieman. Osinkopuolella esim. keinoäly ja automaation parantuminen auttavat tehostamaan toimintaa mikä johtaa parempaan osingonmaksukykyyn vaikka yritys ei kasvaisi. SPYI ihan hyvin hajautettu niin ei ole yhden arpalapun varassa. Nvidia&co ei juurikaan maksa osinkoa niin osinkomielessä ei tarvi huolestua nvidian isosta painosta SPYI:ssa.

1761303630309.png

1761304049383.png


Ehkä tässä hämää se, että sijoittamisessa ei ole olemassa yhtä parasta ja varmasti voittavaa strategiaa. Pitää valita joku epävarma strategia mikä varsinkin lyhyellä aikavälillä on enemmän sijoittajien tunteiden kuin fundamenttien varassa. Pitkällä aikavälillä fundamentit jyräävät.

Jos meinaa isoja voittoja niin on otettava isoja riskejä. Esim. VC-puolen rahastoihin lähtee mukaan ja toivoo että valitun VC-rahaston startupeista löytyy seuraava openai. Näissäkin saattaa mennä 10v, 15v rahaston perustamisesta että uusi openai on pörssilistattu samalla kun 30 muuta rahastossa ollutta startuppia joko kuolee tai näivettyy pieneksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa tehnyt pientä aivojumppaa ja tekoälyavusteista analyysia aiheen ympärillä omaksi ilokseni. Kertokaa missä ajatus menee pieleen.

1. Tekoälyn ensimmäisen aallon LLM pohjaiset hallusinoivat avustajat saavuttavat huipun ja alkavat tuottaa pettymyksiä lisenssien (kuten yritysten copilot-buumi) ostajille vuoden 2026 loppupuolella.
2, Seuraavan sukupolven agenttipohjaiset tehokkaat työkalut eivät ehdi lennosta jatkamaan ensimmäisen sukupolven hypen haihtumista
3. Energian saatavuus ja hintakehitys alkaa rajoittaa datakeskusbuumin suunniteltua lähes ekspontentiaalista kasvua vuonna 2027. Kasvu hidastuu ja arvostukset osoittautuvat yliammutuiksi. Ydinvoimaloiden rakentaminen on vuosikymmenen aikajänteen projekti. Tuulimyllyjä ja aurinkopuistoja ei voi rakentaa koko maailmaa täyteen ja sähkön saatavuus on epätasaista.
4. Tekoäly-yhtiöt ja siruvalmistajat ovat alkaneet ostaa omistusosuuksia toinen toisistaan, joten tavallaan itse rahoittavat omaa myyntiään. Raha kiertää ekosysteemin sisällä, kuten "seiskan kohuliikemiesten" bisneksissä ja yhtiöryppäissä.

Näiden perusteella 30-50% korjausliike voisi alkaa vuonna 2027. 30-50% ei ole minun arvioni, koska en tiedä. Se on ulkopuolisia analyyseja.

Tämä ei ole ekspertin ennustus, sijoitusneuvo, eikä mikään muukaan vakavasti otettava, mutta ihan amatöörin omaksi iloksi tehty ajatusleikki ja harjoitus. Tosiaan kertokaa ammattilaiset ja asiantuntijat ihan rohkeasti, mikä on totaalisen päin peetä.
 
SPYI maksaa melkein 12% osinkoa ja kasvaa hieman. Osinkopuolella esim. keinoäly ja automaation parantuminen auttavat tehostamaan toimintaa mikä johtaa parempaan osingonmaksukykyyn vaikka yritys ei kasvaisi. SPYI ihan hyvin hajautettu niin ei ole yhden arpalapun varassa. Nvidia&co ei juurikaan maksa osinkoa niin osinkomielessä ei tarvi huolestua nvidian isosta painosta SPYI:ssa.
Vähän hämäävää kun tickerit eivät ole uniikkeja nimiä. JustETF:llä SPYI antaa tämän joka on tietysti ihan eri ETF: SPDR MSCI All Country World Investable Market UCITS ETF (Acc) | A1JJTD | IE00B3YLTY66

Lieköhän tuosta NEOS SPYI:stä eurooppalaista versiota?
 
Tuossa tehnyt pientä aivojumppaa ja tekoälyavusteista analyysia aiheen ympärillä omaksi ilokseni. Kertokaa missä ajatus menee pieleen.
Bull keissi, en ala tässä ketjussa puolustamaan/perustelemaan enempää
  • AI avustimet ovat parempia ja kehittyvät edelleen paremmin kuin oletat, keskustelua esim: Robotit ja tekoäly vie työpaikat Tekoäly ja Tekoäly ja AI-koodausavustimet, keskustelua AI-avustetusta koodaamisesta/skriptaamisesta/dokumentoinnista/...
    • Softaoptimoinnit, paremmat raudat, paremmat algoritmit
  • Isot voittoa tekevät tahot pelkäävät, että kilpailija saa pysyvän kilpailuedun paremman AI:n avulla. "pakko" investoida koska pelkotila että jää pysyvästi jälkeen
    • amazon, google, microsoft, meta,... Rahat eivät lopu isoista investoinneista huolimatta
  • Puolijohdepuoli voi tankkeroida vaikka softa/palvelupuoli lentää
    • Nvidia/AMD ei paras tapa pelata AI-peliä
  • Ne jotka sijoittaa velkarahalla == pysy kaukana, esim. oracle.
Hyvää pohdintaa AI kuplasta, velkarahasta, tsmc/nvidia/amd, konesalit puolijohdealan ammattianalyytikoiden vinkkelistä allaolevassa videossa
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=9RCSMXSomJc


Vähän hämäävää kun tickerit eivät ole uniikkeja nimiä. JustETF:llä SPYI antaa tämän joka on tietysti ihan eri ETF: SPDR MSCI All Country World Investable Market UCITS ETF (Acc) | A1JJTD | IE00B3YLTY66

Lieköhän tuosta NEOS SPYI:stä eurooppalaista versiota?
En tiedä onko eurooppalaista versiota. Tiedän että on eri euroopassa ja amerikassa. En sijoita euroopassa niin en juurikaan seuraa mitä instrumentteja siellä on tarjolla.
 
Nordnetin Suomi indeksi pärjännyt kyllä yllättävän hyvin viimeisen 12kk aikana. 20% kasvu.


Ei tuohon kuitenkaan ole isoja summia uskaltanut laittaa. Ei halua, että kaikki rahat kiinni Suomen tilanteessa.
Olihan tuo sentimentti Suomen pörssiä kohtaan aika ylipessimistinen viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa, että ei ihmekkään että nousua on tullut. Itse toki en saanut mitään ostettua vaikka täälläkin mainitsin asiasta tuolloin.
 
Olihan tuo sentimentti Suomen pörssiä kohtaan aika ylipessimistinen viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa, että ei ihmekkään että nousua on tullut. Itse toki en saanut mitään ostettua vaikka täälläkin mainitsin asiasta tuolloin.

Eurooppalaisten osakkeiden tunteminen ja seuraaminen on kyllä vaikeaa, kun 99% netin sisällöstä liittyy M7 yhtiöihin ja johonkin amerikan penniosakkeisiin. Helsingin pörssihän on suoriutunut hieman paremmin kuin DAX viimeisen 6kk aikana, mutta toisaalta kaikki muut aikajaksot ovat sanotaanko suolesta.

DAXin 50 ja 200 päivän keskiarvo leikkaa vuoden vaihteessa, ollan käytännössä samassa tilanteessa kuin 2022 lopussa eli rankkoja tappioita tiedossa. Ollaan kaikin puolin jonkinlaisen QE syklin päässä kuten silloin.
 
Eurooppalaisten osakkeiden tunteminen ja seuraaminen on kyllä vaikeaa, kun 99% netin sisällöstä liittyy M7 yhtiöihin ja johonkin amerikan penniosakkeisiin. Helsingin pörssihän on suoriutunut hieman paremmin kuin DAX viimeisen 6kk aikana, mutta toisaalta kaikki muut aikajaksot ovat sanotaanko suolesta.

DAXin 50 ja 200 päivän keskiarvo leikkaa vuoden vaihteessa, ollan käytännössä samassa tilanteessa kuin 2022 lopussa eli rankkoja tappioita tiedossa. Ollaan kaikin puolin jonkinlaisen QE syklin päässä kuten silloin.
Euroopassa on tulossa kovat tukipaketit ja rahoituspaketit teollisuuden nostoon ja etenkin puolustusteollisuuteen ja sitä tukeviin aloihin. Jotain lie vaikuttavat ainakin teollisuuspuolella.
 
Firmojen tulos ei tarvi olla 3%.

SPYI maksaa melkein 12% osinkoa ja kasvaa hieman. Osinkopuolella esim. keinoäly ja automaation parantuminen auttavat tehostamaan toimintaa mikä johtaa parempaan osingonmaksukykyyn vaikka yritys ei kasvaisi. SPYI ihan hyvin hajautettu niin ei ole yhden arpalapun varassa. Nvidia&co ei juurikaan maksa osinkoa niin osinkomielessä ei tarvi huolestua nvidian isosta painosta SPYI:ssa.

1761303630309.png

1761304049383.png


Ehkä tässä hämää se, että sijoittamisessa ei ole olemassa yhtä parasta ja varmasti voittavaa strategiaa. Pitää valita joku epävarma strategia mikä varsinkin lyhyellä aikavälillä on enemmän sijoittajien tunteiden kuin fundamenttien varassa. Pitkällä aikavälillä fundamentit jyräävät.

Jos meinaa isoja voittoja niin on otettava isoja riskejä. Esim. VC-puolen rahastoihin lähtee mukaan ja toivoo että valitun VC-rahaston startupeista löytyy seuraava openai. Näissäkin saattaa mennä 10v, 15v rahaston perustamisesta että uusi openai on pörssilistattu samalla kun 30 muuta rahastossa ollutta startuppia joko kuolee tai näivettyy pieneksi.
SPYI:n osingot suurelta osin tosin perustuvat rahaston omistuksiin liittyvien warranttien myymiseen eivätkä sen sisältämien omistusten maksamiin osinkoihin. Maksaa siis ulos hyvin osinkoja, mutta sen sisältämät yhtiöt eivät lähellekään tuota määrää :)

Ihan vain siltä varalta, että jos joku ajattelee SPYI:n (tai jonkin vastaavan) oikeasti sisältävän tosi kovan osinkoprosentin yhtiöitä.
 
SPYI:n osingot suurelta osin tosin perustuvat rahaston omistuksiin liittyvien warranttien myymiseen eivätkä sen sisältämien omistusten maksamiin osinkoihin. Maksaa siis ulos hyvin osinkoja, mutta sen sisältämät yhtiöt eivät lähellekään tuota määrää :)

Ihan vain siltä varalta, että jos joku ajattelee SPYI:n (tai jonkin vastaavan) oikeasti sisältävän tosi kovan osinkoprosentin yhtiöitä.
Juu, samankaltaista hommaa kuin jepq, jepi, jepg "pyramidit". Mulla on aika pieni siivu salkun kokoon nähden SPYI, JEPI, JEPQ ja isompi siivu SCHD, VYMI ja iso siivu TLT(iso4). TLT:sta purkanen ison osan pois kunhan korkotasot saavuttavat uuden normaalin. Jos meinaa pienemmän riskin osinkoja niin imho SCHD(jos sitä saa euroopasta) ihan ok. jotain 3.5-4% väliin osinko ja jonkinlaista kasvua myös. Tasapainottelee osinkojen ja kasvun välillä. Jos ei tykkää SCHD niin VYMI tai moni muu vaihtoehto mahdollinen.

Riski ja mahdollinen isompi tuotto aikalailla seuraavat toisiansa. Tai jos jollain hyvin vähäriskinen varmuudella isotuottoinen juttu niin kuulostaa yksisarviselta tai liian hyvältä ollakseen totta.,
 
Tämä dollarimääräinen piirakkakaavio tuli vastaan ja on mielestäni aika hyvä kuvaamaan eri alueiden merkitystä maailmantaloudessa. Kyseessä siis tuorein bruttokansantuotetieto. Itsellä ei ehkä ole muuta kautta hahmottunut miten samoissa Eurooppa, keski/itä-Aasia ja Pohjois-Amerikka menevät sillä skaalalla. Ja miten vähän muilla on siihen verrattuna painoarva. Jos ajatellaan että Venäjä ei kuulu euroopan siivuun eikä Meksiko Pohjois-Amerikkaan, niin silloin Aasia on suhteessa suurempi.


World-Economy-in-2026_Site.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tämä dollarimääräinen piirakkakaavio tuli vastaan ja on mielestäni aika hyvä kuvaamaan eri alueiden merkitystä maailmantaloudessa. Kyseessä siis tuorein bruttokansantuotetieto. Itsellä ei ehkä ole muuta kautta hahmottunut miten samoissa Eurooppa, keski/itä-Aasia ja Pohjois-Amerikka menevät sillä skaalalla. Ja miten vähän muilla on siihen verrattuna painoarva. Jos ajatellaan että Venäjä ei kuulu euroopan siivuun eikä Meksiko Pohjois-Amerikan, niin silloin Aasia on suhteessa suurempi.


World-Economy-in-2026_Site.jpg

Mielenkiintoinen graafi.

Kannattaa tosin huomata että BKT:n globaali jakautuminen ja pörssin maakohtaiset valuaatiot eivät ole linjassa keskenään.

Bruttokansantuotteeseen kuuluu paljon enemmän elementtejä, kun listattuihin pörssiyhtiöihin. Jakauma vaihtelee myös suuresti maakohtaisesti.

Sen lisäksi globaaleiden pörssiyritysten liiketoiminta kotimaan ulkopuolella vaikuttaa suuresti ja yrityksen varsinaisen liiketoiminnan lisäksi verosuunnittelu, joka ohjaa rahavirtoja suotuisan verotuksen maihin tai niiden kautta (esim Irlanti, Luxemburg ja Sveitsi Euroopassa)

Eli tämän takia sijoituksien painotukseen BKT on vähän huono mittari. Tai hyvähän se silloin on kun tietää miten se vaikuttaa mutta suoraan sitä ei voi käyttää.
 
Mielenkiintoinen graafi.

Kannattaa tosin huomata että BKT:n globaali jakautuminen ja pörssin maakohtaiset valuaatiot eivät ole linjassa keskenään.

Bruttokansantuotteeseen kuuluu paljon enemmän elementtejä, kun listattuihin pörssiyhtiöihin.

Sen lisäksi globaaleiden pörssiyritysten liiketoiminta kotimaan ulkopuolella vaikuttaa suuresti ja yrityksen varsinaisen liiketoiminnan lisäksi verosuunnittelu, joka ohjaa rahavirtoja suotuisan verotuksen maihin tai niiden kautta (esim Irlanti, Luxemburg ja Sveitsi Euroopassa)

Eli tämän takia sijoituksien painotukseen BKT on vähän huono mittari. Tai hyvähän se silloin on kun tietää miten se vaikuttaa mutta suoraan sitä ei voi käyttää.

Joo, sattumalta maailman osakemarkkinan arvo on aika lähellä tuota (127 biljoonaa arpoo google-haku edit: 144 biljoonaa oli tuoreempi arvio), mutta tosiaan USA:n pörssit siellä listattujen monikansallisten yhtiöiden kautta vastaavat valtaosaa siitä piirakasta. GDP piirakka kuvaa kuitenkin markkinoiden kokoa aika hyvin. Esim Lähi-Idässä on rahaa mutta markkina on kuitenkin verrattain pieni ja maksukykyisiä ihmisiä taitaa olla pieni osuus väestöstä.

Euroopan osakemarkkina taitaa olla kokonaisuutena pienimmästä päästä suhteessa markkinan kokoon. Aasiassakin pörssit on yhteensä selkeästi isommat.

Toisaalta pitää myös huomioida että pörssiyhtiö muodostavat muutenkin vain osan taloudesta. Jenkkiyhtiöt kattavat selvästi yli puolet maailman pörssiyhtiöiden arvosta. Mutta niiden liikevaihto (yhteensä 3650 yhtiötä) on parhaan löytämäni tiedon mukaan 22,5 biljoonaa eli alle 20% tuosta bruttokansatuotteen kokonaisuudesta.
 
Viimeksi muokattu:
Mä oon vähän kahden vaiheilla että pitäisikö koittaa säästää rahastoihin vai laittaa nordnet ETF kuukausisäästö päälle.

Nordnetissä nuo ETF hankintakulut ovat harmittavan korkeat ilman kuukausisäästöä (15€).
Tuolla 15€ kuluilla minimisijoitus pitäisi olla jo siinä 1500€ tienoilla.
Jos tuon EFT kuukausisäästön laittaa päällä vaikka 100€ summalla, niin voiko sen nostaa vaikka silloin tällöin 1000 euroon vai voiko se poiketa tuosta 100€ summasta maksimissaan vain sen 10%?

Toinen vaihtoehto olis ihan vaan rahastot, vaikka mm,

Handelsbanken USA, EU, storebrand Japan, emerging markets, nordnet Tanska tai Norja.

ETF puolelta vaihtoehdoiksi vaikka EUNL, IS3N, EUNK, EUNN..

Mietteitä puolesta tai vastaan?
ETF ostot nordnet taitaa tehdä tiettynä aika kuukaudesta. Haen indeksiä vastaavaa tuottoa.
 
Jos tuon EFT kuukausisäästön laittaa päällä vaikka 100€ summalla, niin voiko sen nostaa vaikka silloin tällöin 1000 euroon vai voiko se poiketa tuosta 100€ summasta maksimissaan vain sen 10%?
Voit muuttaa kuukausisäästön summaa koska haluat. Se on pelkkä kattosumma sille, paljonko Nordnet enintään käyttää automaattisesti ETF:ien ostoon.

Jos samalla AOT-tilillä ei ole muuhun tarkoitukseen olevaa käteistä, voit myös laittaa kuukausisäästön rajaksi suoraan tuon tonnin ja sitten siirtää pankkitililtä haluamasi summan (esim. normaalisti 100 € ja sitten voit laittaa sillon tällöin 1000 € muuttamatta kuukausisäästön asetuksia). Nordnet käyttää automaattisesti ETF:ien ostoon sen määrän mitä on käytettävissä, jos se on suurempi kuin 1 ETF:n hinta.
 
Mä oon vähän kahden vaiheilla että pitäisikö koittaa säästää rahastoihin vai laittaa nordnet ETF kuukausisäästö päälle.

Nordnetissä nuo ETF hankintakulut ovat harmittavan korkeat ilman kuukausisäästöä (15€).
Tuolla 15€ kuluilla minimisijoitus pitäisi olla jo siinä 1500€ tienoilla.
Jos tuon EFT kuukausisäästön laittaa päällä vaikka 100€ summalla, niin voiko sen nostaa vaikka silloin tällöin 1000 euroon vai voiko se poiketa tuosta 100€ summasta maksimissaan vain sen 10%?

Toinen vaihtoehto olis ihan vaan rahastot, vaikka mm,

Handelsbanken USA, EU, storebrand Japan, emerging markets, nordnet Tanska tai Norja.

ETF puolelta vaihtoehdoiksi vaikka EUNL, IS3N, EUNK, EUNN..

Mietteitä puolesta tai vastaan?
ETF ostot nordnet taitaa tehdä tiettynä aika kuukaudesta. Haen indeksiä vastaavaa tuottoa.

Ääni sille, että laita Nordnet ETF-kuukausisäästö päälle.

Rajan voit laittaa, vaikka 10 000€ . (itselläni taitaa olla 4600€ ja kerran on mennyt summa lähelle tuota)
Sitten laitat sen summan kuussa, minkä haluat ETF:iin menevän. Olkoon se 100€ tai 2000€. Nordnet sitten ostaa sillä, mikä on tilin saldo.
Tuo 10% on ihan eri juttu. Lähinnä sitä, että jos haluat ostaa esim 1000€ ETF:n, niin varaudu siihen, että tilillä pitää olla 1100€, jotta kauppa toteutuu.

Maailmaan sijoittavista ETF:stä oli juuri puhetta tässä ketjussa, joten vaihtoehdoiksi myös:
Amundi MSCI World UCITS ETF Acc
Xtrackers MSCI World UCITS ETF 1C

Itse olen sijoittanut tuohon jälkinmäiseen SPYI:hin, mutta ensi vuonna todennäköisesti valkkaan jomman kumman noista kahdesta ekasta, joissa on vielä pienempi hallinointipalkkio.

Ostot tapahtuu 5. päivä tai seuraava arkipäivä. Rahat pitää olla tilillä edellisenä (pankki?) päivänä.

Kaikki mietteet on tämän puolesta. Aloita ihmeessä.
 
Viimeksi muokattu:
Ääni sille, että laita Nordnet ETF-kuukausisäästö päälle.

Rajan voit laittaa, vaikka 10 000€ . (itselläni taitaa olla 4600€ ja kerran mennyt summa lähelle tuota)
Sitten laitat sen summan kuussa, minkä haluat ETF:iin menevän. Olkoon se 100€ tai 2000€. Nordnet sitten ostaa sillä, mikä on tilin saldo.
Tuo 10% on ihan eri juttu. Lähinnä sitä, että jos haluat ostaa esim 1000€ ETF:n, niin varaudu siihen, että tilillä pitää olla 1100€, jotta kauppa toteutuu.

Maailmaan sijoittavista ETF:stä oli juuri puhetta tässä ketjussa, joten vaihtoehdoiksi myös:
Amundi MSCI World UCITS ETF Acc
Xtrackers MSCI World UCITS ETF 1C

Itse olen sijoittanut tuohon jälkinmäiseen SPYI:hin, mutta ensi vuonna todennäköisesti valkkaan jomman kumman noista kahdesta ekasta, joissa on vielä pienempi hallinointipalkkio.

Ostot tapahtuu 5. päivä tai seuraava arkipäivä. Rahat pitää olla tilillä edellisenä (pankki?) päivänä.

Kaikki mietteet on tämän puolesta. Aloita ihmeessä.

Toki jos tavallinen säästösumma on 100€/kk ja ostettavan ETF:n hankintahinta olisi alle tuon niin tarkoittaisi, että ostot tapahtuisivat joka kuukausi, jolloin 2.5€ kulut myös tulisivat kuukausittain tuolle 100€ tai alle sijoitukselle.
Tällöin kulujen osuus olisi väh. 2.5% tai enemmän riippuen ostettavan ETF:n arvosta.
Ei toki vielä älytön kulu, mutta pienempään olisi hyvä pyrkiä. Jos ostettava ETF:n arvo taas olisi noin 200€ niin kulujen osuus vähenisi kun ostotapahtuma toteutuisi vain joka toinen kuukausi ja 2.5€ kulu olisi pienempi suhteessa sijoitettavaan osuuteen.
 
Toki jos tavallinen säästösumma on 100€/kk ja ostettavan ETF:n hankintahinta olisi alle tuon niin tarkoittaisi, että ostot tapahtuisivat joka kuukausi, jolloin 2.5€ kulut myös tulisivat kuukausittain tuolle 100€ tai alle sijoitukselle.
Tällöin kulujen osuus olisi väh. 2.5% tai enemmän riippuen ostettavan ETF:n arvosta.
Ei toki vielä älytön kulu, mutta pienempään olisi hyvä pyrkiä. Jos ostettava ETF:n arvo taas olisi noin 200€ niin kulujen osuus vähenisi kun ostotapahtuma toteutuisi vain joka toinen kuukausi ja 2.5€ kulu olisi pienempi suhteessa sijoitettavaan osuuteen.

Voihan sen rahan jättää laittamatta, jos tuolla haluaa kikkailla ja laittaa vaikka 500€ muutaman kuukauden välein?

Tai muutella sitä maksimi sijoitus summaa sen mukaan, että jos joskus onkin vaikka 1500€ kerran menossa ja ensi kuussa pudottaa taas pienemmäksi. Mikään ei estä kikkailemasta, joskin se sotii joidenkin sijoitusfilosofiaa vastaa, joka on tyyppiä" laita automaatio päälle, unohda ja kuole"
 
Löytyisiköhän täältä tukea ja apua rahastojen kanssa?

Olen avannut ensimmäiset rahastoni opiskeluaikana arviolta viitisentoista vuotta sitten. Tuolloin avatut rahastot olivat Nordean yhdistelmärahastoja. Ajan saatossa rohkeus ja innostus sijoittamiseen on kasvanut ehkä jopa ymmärrystä enemmän, joten nyt havahduin tilanteeseen, että minulla on kahdessa pankissa, Nordea ja S-pankki, yhteensä 15 erilaista rahastoa. Määrässä itsessään ei välttämättä varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta rahastoissa on valtavasti päällekäisyyksiä, mikä tekee väistämättä osasta rahastoja täysin hölmöjä. Tämän lisäksi olen vastsillään oppinut tarkemmin katsomaan rahastojen kuluja. Arvatenkin isoimmat sijoitussummat ovat juurikin niissä aktiivirahastoissa, joissa on suurimmat juoksevat kulut. Nämä rahastot ovat myös salkkujeni vanhimpia hankintoja. Päällekäisyyksien vuoksi maksan tietysti myös päällekäisiä kuluja.

Täysin tarkkoja sijoitussummia yksittäisiin rahastoihin en käy kertomaan, mutta yhteensä rahastoissa on n. 100 k€. Nyt salkuissa olevat rahastot ovat:

RahastoAktiivinen sijoittaminen rahastoonKuukausittainen sijoitussummaHallinnolliset jatkuvaluonteiset kulut (%/v)
Nordea Emerging Markets Enhanced BPKyllä50 €0,74
Nordea European Enhanced BPKyllä65 €0,66
Nordea Global Enhanced kasvuKyllä125 €0,68
Nordea Japanese Sustainable Enhanced BPKyllä25 €0,64
Nordea Kestävät Osakkeet Maailma AKyllä100 €1,01
Nordea Korko Varovainen A KasvuKyllä25 €0,47
Nordea Maailmanlaajuiset Kestävät Tähdet BP Ei2,01
Nordea North America Enhanced KasvuKyllä110 €0,68
Nordea Pohjoismaiset Kestävät Tähdet BPEi1,95
Nordea Säästö 30 Kasvu Ei1,38
Nordea Säästö 50 Kasvu Ei1,60
Nordea Vastuulliset Korot Maailma Ei0,93
S-Pankki Varainhoito 50 A Ei1,10
S-Pankki Varainhoito 70 AKyllä150 €1,20
S-Pankki Varainhoito 100 AKyllä250 €1,30
Yliviivatut rahastot olen päättänyt myydä mahdollisimman pian. Näistä tulee myyntiä suuruusluokkaa 8000 euron verran, josta tuottoa on noin 1500 euroa. Valinta perustuu korkeisiin juokseviin kuluihin, niiden suhteellisen pieneen rahalliseen arvoon ja passiiviseen sijoittamistilaan.
Alleviivatut rahastot tulisi mielestäni jotenkin sijoittaa uudelleen matalampien kulujen rahastoihin, mutta tätä ei voi mielestäni tehdä kerralla, sillä niissä on reilu puolet koko paketin tämänhetkisestä arvosta.

Tällaisella pohjustuksella kysynkin:
  • Onko Nordean alueellisissa rahastoissa mitään mieltä maailmanlaajuisen rahaston (global enhanced) lisänä, vai kannattaisiko alueellisista rahastoista luopua kokonaan?
  • Kun lähden myymään alleviivattuja aktiivirahastoja ajatuksena sijoittaa ne uudelleen kevyemmillä kuluilla oleviin rahastoihin, millaisella aikahajautuksella tuollaista reilun puolikkaan salkun arvoa kannattaisi lähteä myymään ja sijoittamaan uudestaan? Onko järkevää keventää kaikkia myytäväksi tarkoitettuja rahastoja kerralla, vai ensin napsia Nordean kalliimmilla kuluilla olevat rahastot pois ja vasta sitten käydä S-pankin rahaston kimppuun?
  • Kaikista tuotoista pitää tietysti maksaa verot pääomaverotuksen mukaan. Yliviivattujen rahastojen osalta veron osuus on n. 500 euron luokkaa. Alleviivattujen rahastojen kohdalla täysmyynti tarkoittaa n. 5500 euron verokertymää. Tämä kaikki on tietysti pois sijoittamisesta, joka nyt kasvaa tuottoa korkoa korolle ilmiön avulla, vaikka en aktiivisesti sijoittaisikaan näihin rahastoihin. Kuinka hanakasti näistä passiivisessa sijoitustilassa olevista rahastoista kannattaa pyrkiä eroon?
  • Kuukausittainen sijoitusmäärä on nyt 900 euroa. Miten näette hajautuksen näiltä osin?
Edit. Hajosipa taulukko hienosti.
Edit 2. Nyt pitäisi taulukon olla taas kunnossa
 
SPYI:n osingot suurelta osin tosin perustuvat rahaston omistuksiin liittyvien warranttien myymiseen eivätkä sen sisältämien omistusten maksamiin osinkoihin. Maksaa siis ulos hyvin osinkoja, mutta sen sisältämät yhtiöt eivät lähellekään tuota määrää :)

Ihan vain siltä varalta, että jos joku ajattelee SPYI:n (tai jonkin vastaavan) oikeasti sisältävän tosi kovan osinkoprosentin yhtiöitä.

Noihan on jonkinlaisia huijauksia siinä tapauksessa.
 
Löytyisiköhän täältä tukea ja apua rahastojen kanssa?

On siinä pankin myyjä ollut mielissään, kun on tuommoisen setin saanut myytyä. Global enhanced on noista ainoa, missä on oikein mitään tolkkua. Mutta onko sekään sitten yhtään sen parempi tuona versiona kuin Maailma passiivinen?

Vaikka verojen maksaminen nyt pahalta tuntuisikin, niin pyöräytäpä korkoa korolle -laskuriin 0,30% ja 1,30% kulut 20 vuodelle ja sitten maksat verot ihan mielellään. Vielä kun pienen osuuden panet johonkin korkeamman riskin rahastoon/etffään, niin 20 vuoden tulo-odotus on ihan erilainen kuin joku rahastojen rahasto "Varainhoito", joka hoitaa varat monessa kerroksessa kuluihin.
 
On siinä pankin myyjä ollut mielissään, kun on tuommoisen setin saanut myytyä. Global enhanced on noista ainoa, missä on oikein mitään tolkkua. Mutta onko sekään sitten yhtään sen parempi tuona versiona kuin Maailma passiivinen?

Vaikka verojen maksaminen nyt pahalta tuntuisikin, niin pyöräytäpä korkoa korolle -laskuriin 0,30% ja 1,30% kulut 20 vuodelle ja sitten maksat verot ihan mielellään. Vielä kun pienen osuuden panet johonkin korkeamman riskin rahastoon/etffään, niin 20 vuoden tulo-odotus on ihan erilainen kuin joku rahastojen rahasto "Varainhoito", joka hoitaa varat monessa kerroksessa kuluihin.
No joo, näinhän se toki on, kuten sanoit. Kerrannaisvaikutus korkoeroilla on valtava. Siinä mielessä kalliista rahastoista irrottautuminen on ensiarvoisen tärkeää.

En minä verojen maksua kaihda tai vierasta, vaikka ehkä viestin loppuosasta sellaista saattoikin viestistäni tulkita. Yritin pohtia ennemmin ajanjaksoa, jolla tuollainen omaisuudensiirto kannattaisi tehdä, jotta ajallinen hajauttaminen tulisi riittävästi huomioitua rahojen uudelleensijoittamisen kanssa.
 
Ääni sille, että laita Nordnet ETF-kuukausisäästö päälle.

Rajan voit laittaa, vaikka 10 000€ . (itselläni taitaa olla 4600€ ja kerran on mennyt summa lähelle tuota)
Sitten laitat sen summan kuussa, minkä haluat ETF:iin menevän. Olkoon se 100€ tai 2000€. Nordnet sitten ostaa sillä, mikä on tilin saldo.
Tuo 10% on ihan eri juttu. Lähinnä sitä, että jos haluat ostaa esim 1000€ ETF:n, niin varaudu siihen, että tilillä pitää olla 1100€, jotta kauppa toteutuu.

Maailmaan sijoittavista ETF:stä oli juuri puhetta tässä ketjussa, joten vaihtoehdoiksi myös:
Amundi MSCI W iShares MSCI Japan ETF USD Distorld UCITS ETF Acc
Xtrackers MSCI W iShares MSCI Japan ETF USD Distorld UCITS ETF 1C

Itse olen sijoittanut tuohon jälkinmäiseen SPYI:hin, mutta ensi vuonna todennäköisesti valkkaan jomman kumman noista kahdesta ekasta, joissa on vielä pienempi hallinointipalkkio.

Ostot tapahtuu 5. päivä tai seuraava arkipäivä. Rahat pitää olla tilillä edellisenä (pankki?) päivänä.

Kaikki mietteet on tämän puolesta. Aloita ihmeessä.

Kiitos!
Ymmärsinkö oikein että voin laittaa rajaksi vaikka 1000€, mutta siirtää sitten ennen 5. päivää tilille vaikka sitten sen 100€ tai 1500€?
Siirron saa ilmeisesti menemään automaattisesti tai sitten ihan manuaalisesti? Jos rahaa ei tuolloin 5. päivä ole niin nordnet jättää vaan ostot tekemättä?

Kieltämättä nuo mainitsemasi XDWD ja MWRE ovat matalilla kuluilla. SPYI on myös aika edullinen.

Yksi vaihtoehto voisi olla esim;

Rahastoista
- Handelsbanken Usa Indeksi
- Handelsbanken Eurooppa Indeksi
- Storebrand Japan A

Mausteeksi vaikka jos haluaa ottaa näkemystä ja riskiä.
- nordnet ruotsi, tanska tai norja indeksi

ETF
Kehittyvät maat esim
- iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Acc) IS3N

Toki yksi maailma ETF voisi riittää, mutta sitten painoja on hankala muuttaa eri alueiden välillä. Tuolla kombolla saisi lisättyä painoja esimerkiksi eurooppaan tai ihan mihin itse uskoo. Noissa mainituissa rahastoissa kulut on 0 - 0,21%. Kehittyvissä maissa ETF on todella kustannustehokas esim IS3N 0,18% vs Storebrand Emerging Markets A 0,42%.
Mietteitä edellä mainituista?
Onhan tuossa hieman riskiä kun osakkeet on lähes 100% painolla.
 
No joo, näinhän se toki on, kuten sanoit. Kerrannaisvaikutus korkoeroilla on valtava. Siinä mielessä kalliista rahastoista irrottautuminen on ensiarvoisen tärkeää.

En minä verojen maksua kaihda tai vierasta, vaikka ehkä viestin loppuosasta sellaista saattoikin viestistäni tulkita. Yritin pohtia ennemmin ajanjaksoa, jolla tuollainen omaisuudensiirto kannattaisi tehdä, jotta ajallinen hajauttaminen tulisi riittävästi huomioitua rahojen uudelleensijoittamisen kanssa.
Itse siirtäisin kerralla kaiken. Tilastollisesti tuotto on suurin kun sijoittaa kaiken kerralla (kun siis puhutaan indeksisijoittamisesta). Tottakai siinä voi käydä huonokin tuuri. Mutta voi käydä hyväkin.

Paljonko on koko potin myyntiarvo suhteessa siihen mitä esim. seuraavan 12 tai 24 kk aikana tulet muutenkin sijoittamaan uutta rahaa? Jos lähitulevaisuuden uusien investointien osuus on yhtäänkään merkittävä niin silloin saat sekä kertasijoituksen että hajautuksen edut samalla, sijoittamalla siis vanhan potin kerralla ja sitten sijoittamalla joka kuukausi lisää.
 
Oli juttua, että mistä eurooppaspesifistä uutista. Bloombergillä ihan ok. bloomberg daybreak europe striimi vaikka tämä(kin) turhan jenkkipainotteinen. Yrittävät kuitenkin poimia eurooppauutiset mukaan myös, esim. linkatussa jaksossa euroopan puolustusteollisuudesta ja miten se haastateltavan mukaan on kuplassa. Tuota tulee kuunneltua kävelylenkin lomassa + päälle oddlots.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=AG9FaSAYobk&list=PLe4PRejZgr0PqNNpsYrggTdZUf8hA6-t5&index=2
 
Kiitos!
Ymmärsinkö oikein että voin laittaa rajaksi vaikka 1000€, mutta siirtää sitten ennen 5. päivää tilille vaikka sitten sen 100€ tai 1500€?
Siirron saa ilmeisesti menemään automaattisesti tai sitten ihan manuaalisesti? Jos rahaa ei tuolloin 5. päivä ole niin nordnet jättää vaan ostot tekemättä?
Kyllä juuri näin. Automaattinen siirto omasta pankista onnistuu ihan tilisiirtona, kun katsoo Nordnetistä oikeat tili- ja viitetiedot.
 
Löytyisiköhän täältä tukea ja apua rahastojen kanssa?

Olen avannut ensimmäiset rahastoni opiskeluaikana arviolta viitisentoista vuotta sitten. Tuolloin avatut rahastot olivat Nordean yhdistelmärahastoja. Ajan saatossa rohkeus ja innostus sijoittamiseen on kasvanut ehkä jopa ymmärrystä enemmän, joten nyt havahduin tilanteeseen, että minulla on kahdessa pankissa, Nordea ja S-pankki, yhteensä 15 erilaista rahastoa. Määrässä itsessään ei välttämättä varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta rahastoissa on valtavasti päällekäisyyksiä, mikä tekee väistämättä osasta rahastoja täysin hölmöjä. Tämän lisäksi olen vastsillään oppinut tarkemmin katsomaan rahastojen kuluja. Arvatenkin isoimmat sijoitussummat ovat juurikin niissä aktiivirahastoissa, joissa on suurimmat juoksevat kulut. Nämä rahastot ovat myös salkkujeni vanhimpia hankintoja. Päällekäisyyksien vuoksi maksan tietysti myös päällekäisiä kuluja.

Täysin tarkkoja sijoitussummia yksittäisiin rahastoihin en käy kertomaan, mutta yhteensä rahastoissa on n. 100 k€. Nyt salkuissa olevat rahastot ovat:

RahastoAktiivinen sijoittaminen rahastoonKuukausittainen sijoitussummaHallinnolliset jatkuvaluonteiset kulut (%/v)
Nordea Emerging Markets Enhanced BPKyllä50 €0,74
Nordea European Enhanced BPKyllä65 €0,66
Nordea Global Enhanced kasvuKyllä125 €0,68
Nordea Japanese Sustainable Enhanced BPKyllä25 €0,64
Nordea Kestävät Osakkeet Maailma AKyllä100 €1,01
Nordea Korko Varovainen A KasvuKyllä25 €0,47
Nordea Maailmanlaajuiset Kestävät Tähdet BP Ei2,01
Nordea North America Enhanced KasvuKyllä110 €0,68
Nordea Pohjoismaiset Kestävät Tähdet BPEi1,95
Nordea Säästö 30 Kasvu Ei1,38
Nordea Säästö 50 Kasvu Ei1,60
Nordea Vastuulliset Korot Maailma Ei0,93
S-Pankki Varainhoito 50 A Ei1,10
S-Pankki Varainhoito 70 AKyllä150 €1,20
S-Pankki Varainhoito 100 AKyllä250 €1,30
Yliviivatut rahastot olen päättänyt myydä mahdollisimman pian. Näistä tulee myyntiä suuruusluokkaa 8000 euron verran, josta tuottoa on noin 1500 euroa. Valinta perustuu korkeisiin juokseviin kuluihin, niiden suhteellisen pieneen rahalliseen arvoon ja passiiviseen sijoittamistilaan.
Alleviivatut rahastot tulisi mielestäni jotenkin sijoittaa uudelleen matalampien kulujen rahastoihin, mutta tätä ei voi mielestäni tehdä kerralla, sillä niissä on reilu puolet koko paketin tämänhetkisestä arvosta.

Tällaisella pohjustuksella kysynkin:
  • Onko Nordean alueellisissa rahastoissa mitään mieltä maailmanlaajuisen rahaston (global enhanced) lisänä, vai kannattaisiko alueellisista rahastoista luopua kokonaan?
  • Kun lähden myymään alleviivattuja aktiivirahastoja ajatuksena sijoittaa ne uudelleen kevyemmillä kuluilla oleviin rahastoihin, millaisella aikahajautuksella tuollaista reilun puolikkaan salkun arvoa kannattaisi lähteä myymään ja sijoittamaan uudestaan? Onko järkevää keventää kaikkia myytäväksi tarkoitettuja rahastoja kerralla, vai ensin napsia Nordean kalliimmilla kuluilla olevat rahastot pois ja vasta sitten käydä S-pankin rahaston kimppuun?
  • Kaikista tuotoista pitää tietysti maksaa verot pääomaverotuksen mukaan. Yliviivattujen rahastojen osalta veron osuus on n. 500 euron luokkaa. Alleviivattujen rahastojen kohdalla täysmyynti tarkoittaa n. 5500 euron verokertymää. Tämä kaikki on tietysti pois sijoittamisesta, joka nyt kasvaa tuottoa korkoa korolle ilmiön avulla, vaikka en aktiivisesti sijoittaisikaan näihin rahastoihin. Kuinka hanakasti näistä passiivisessa sijoitustilassa olevista rahastoista kannattaa pyrkiä eroon?
  • Kuukausittainen sijoitusmäärä on nyt 900 euroa. Miten näette hajautuksen näiltä osin?
Edit. Hajosipa taulukko hienosti.
Edit 2. Nyt pitäisi taulukon olla taas kunnossa

On kyllä karmaiseva taulukko. Kyllä on kassaneiti hieronut karvaisia käsiään yhteen, kun on saanut sinut asiakkaaksi.
Nyt kun se on sanottu, niin täytyy ottaa huomioon, että olet kuitenkin aloittanut sijoittamisen kauan sitten ja sen ansiosta sinulla on iso salkku. Onnittele itseäsi kaukonäköisyydestäsi.

Ensimmäiseksi pistät kaikki tulevat kuukausittaiset sijoitukset noihin poikki ja avaat Nordnetin ja sieltä päälle kuukausisäästö ETF:iin tuolla 900€

Varmaan kannattaa rysäyttää kaikki Nordeat ja S-pankit kerralla pois, kun tuskin haluat tuosta mitään 100 vuoden rupeamaa 999€ kerralla per vuosi.
Nielet tänä vuonna verot ja kaikki sisälle matalakuluisiin ETF-rahastoihin. Tästä ketjusta löydät monta hyvää kohdetta.
 
Eikö etf voisi laittaa heti vaikka joku 5k-10k niin säästyisi joka kk kuluilta.
Voi, mutta silloin ei saada ajallista hajautusta. Tein alkuvuonna kertaostoksen johonkin s&p500 etf:ään ja se on edelleen tappiollinen. Se olisi nyt voitolla, mikäli olisin hajauttanut saman summan kuukausi-ostoksiin.
 
Kiitos!
Ymmärsinkö oikein että voin laittaa rajaksi vaikka 1000€, mutta siirtää sitten ennen 5. päivää tilille vaikka sitten sen 100€ tai 1500€?
Siirron saa ilmeisesti menemään automaattisesti tai sitten ihan manuaalisesti? Jos rahaa ei tuolloin 5. päivä ole niin nordnet jättää vaan ostot tekemättä?

Kieltämättä nuo mainitsemasi XDWD ja MWRE ovat matalilla kuluilla. SPYI on myös aika edullinen.

Yksi vaihtoehto voisi olla esim;

Rahastoista
- Handelsbanken Usa Indeksi
- Handelsbanken Eurooppa Indeksi
- Storebrand Japan A

Mausteeksi vaikka jos haluaa ottaa näkemystä ja riskiä.
- nordnet ruotsi, tanska tai norja indeksi

ETF
Kehittyvät maat esim
- iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Acc) IS3N

Toki yksi maailma ETF voisi riittää, mutta sitten painoja on hankala muuttaa eri alueiden välillä. Tuolla kombolla saisi lisättyä painoja esimerkiksi eurooppaan tai ihan mihin itse uskoo. Noissa mainituissa rahastoissa kulut on 0 - 0,21%. Kehittyvissä maissa ETF on todella kustannustehokas esim IS3N 0,18% vs Storebrand Emerging Markets A 0,42%.
Mietteitä edellä mainituista?
Onhan tuossa hieman riskiä kun osakkeet on lähes 100% painolla.
Painojen ottaminen tarkoittaa, että lyöt vetoa markkinoita vastaan. Onnistuminen on parhaimmillaankin satunnaista eli tikanheiton luokkaa, mutta johtuen ihmisen psykologisista heikkouksista usein usein paljon huonompi.

Aktiivisempia strategioita voi käyttää esim. omaksi viihteeksi, mutta todennäköisyydet eivät pitkällä aikajänteellä ole ylituoton puolella.
 
Löytyisiköhän täältä tukea ja apua rahastojen kanssa?

Pisti hieman vihaksi tämä viesti. Siinä on taas pankki röyhkeästi koijannut tietämätöntä. Ja ilmeisesti tämä touhu on täysin laillista. Jotain suojaa pitäisi kyllä olla näille sijoittamisesta mitään tietämättömille. Pankeilla pitäisi olla ainakin velvollisuus selittää auki, mitä eroa on aktiivisella/passiivisella rahastoilla ja mainita kulut selkeästi, sekä niiden mahdollinen vaikutus tuottoon pidemmällä aikavälillä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
296 037
Viestejä
5 060 218
Jäsenet
81 019
Uusin jäsen
apustaja

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom