Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Paapaa]

• Onko Nordean alueellisissa rahastoissa mitään mieltä maailmanlaajuisen rahaston (global enhanced) lisänä, vai kannattaisiko alueellisista rahastoista luopua kokonaan?
• Kun lähden myymään alleviivattuja aktiivirahastoja ajatuksena sijoittaa ne uudelleen kevyemmillä kuluilla oleviin rahastoihin, millaisella aikahajautuksella tuollaista reilun puolikkaan salkun arvoa kannattaisi lähteä myymään ja sijoittamaan uudestaan? Onko järkevää keventää kaikkia myytäväksi tarkoitettuja rahastoja kerralla, vai ensin napsia Nordean kalliimmilla kuluilla olevat rahastot pois ja vasta sitten käydä S-pankin rahaston kimppuun?
• Kaikista tuotoista pitää tietysti maksaa verot pääomaverotuksen mukaan. Yliviivattujen rahastojen osalta veron osuus on n. 500 euron luokkaa. Alleviivattujen rahastojen kohdalla täysmyynti tarkoittaa n. 5500 euron verokertymää. Tämä kaikki on tietysti pois sijoittamisesta, joka nyt kasvaa tuottoa korkoa korolle ilmiön avulla, vaikka en aktiivisesti sijoittaisikaan näihin rahastoihin. Kuinka hanakasti näistä passiivisessa sijoitustilassa olevista rahastoista kannattaa pyrkiä eroon?
• Kuukausittainen sijoitusmäärä on nyt 900 euroa. Miten näette hajautuksen näiltä osin?

Musta hyvä nyrkkisääntö on lähteä yhden ETF:n taktiikalla liikkeelle, eli yksi hyvä maailmarahasto pohjalle. Ja sitten sitä tuunaa yksittäisillä rahastoilla jos kokee halua painottaa toisin tai spekuloida esim. jollain toimialalla tai alueella. Jos keksit tavan hyödyntää olemassa olevia tappioita, niin erittäin hyvä. Se tekee myynnin helpommaksi. Jos kaikki rahastot voitolla, niin sitten on hankalampaa. 1000e sääntöä voi yrittää hyödyntää näin vuoden lopussa.

Mutta varsinkin noista 1-2% kuluilla olevista pyrkisin pääsemään kohtuu ripeästi eroon vaikka vähän verotappiota tulisikin. Sitä halvemmilla ei niin kiire. Laskemalla voi vähän haarukoida, paljonko kuluissa säästää per vuosi jos vaihdon tekee nyt ja maksaa verovelan. Se voi auttaa päättämään aikataulun.

 

[antti-x]

Useimmat muut on varmaan eri mieltä mutta nyt kun on ylikuumenemisen riskiä havaittavissa ja tuossa on iso osa rahasta korkorahastoissa, niin en ehkä kaikkea möisi kiireellä. Pahimmassa tapauksessa maksaisi isot verot, sijoittaisi kaiken heti maaimaindeksiin 70% jenkkipainolla ja sitten tulee ai korjaus koko markkinaan. Mikään osake ei yleensä ole turvassa jos joku kupla puhkeaa. Ne osakkeiden arvot kyllä palaavat mutta ottaa se aikansa. Eli siirtymä matalan kulun indeksirahastoihin pikkuhiljaa olisi oma valinta, ruksatut voi vaihtaa heti. Voi olla että tulee takkiin mutta se että menettää vähän voittoja on mielestäni parempi vs se että on "all in" huonoimmalla hetkellä. Se pitää muistaa että edelleen markkinoilla voi myös menettää aika paljon rahaa lyhyellä tähtäimellä.

Jos tulee notkahdus niin siellä pohjan tuntumassa on hyvä hetki vaihtaa nopeammin indeksirahastoiksi. Vähemmän verojakin kun voitot on pudonneet.

 

[finWeazel]

Useimmat muut on varmaan eri mieltä mutta nyt kun on ylikuumenemisen riskiä havaittavissa ja tuossa on iso osa rahasta korkorahastoissa, niin en ehkä kaikkea möisi kiireellä.

Ongelma on, että vaikka esim. AI-kuplassa on edetty uudelle levelille kun velkaraha/oudot järjestelyt astuneet mukaan niin ihan mahdoton tietää tuleeko romahdus nyt, vuoden päästä, 3v päästä jne. Jokerina pohjalla, että jos AI+robotiikka alkavat toimimaan paremmin ja paremmin niin kuplan puhkeaminen lykkääntyy entisestään.

Analyytikot juttelevat tsmc, nvidia, hyperskaalaajat, hyperskaalajien asiakkaat ja tiedetään että hyvin todennäköisesti rauta myy ainakin 2027 puolelle asti tavalla missä ihan kaikki menee kaupaksi(esim. aikaisemmin linkattu circuit podcasti) Tähän päälle amerikassa on vielä korkeat korot joita FED alkanut laskemaan niin koronlaskut elvyttävät amerikan taloutta. Heikompi dollari myös auttaa amerikan vientiyrityksiä. Kauppasodat/tariffitkin alkaa olemaan menneen talven lumia pian kaikkien muiden paitsi kiinan ja venäjän kanssa asiat taputeltu. Talous stabiloituu. TSMC kertoi myös kvartaaliraportissa jutelleensa asiakkaidensa asiakkaiden kanssa ymmärtääkseen, että onko AI oikea juttu ja kannattaisiko satsata lisätuotantoon. TSMC järkevästi varovainen kun heillehän se kymmenien miljardien musta pekka jää käteen jos rakentavat kapasiteettia ja kysyntä sakkaa,... Suositeltava tsekattava tsmc:n viime kvartaalimateriaali+sijoittajapuhelu.

Viime kädessä pitää tehdä niin että pystyy yönsä nukkumaan hyvin. Ei kannata tehdä liikkeitä mitkä vie yöunet. EI ole viisastenkiveä jota seuraamalla välttäisi riskit, vain erilaisia todennäköisyyksiä joita voi perustella fundamenteilla(minä yllä), historiadatalla(time in market beats timing market) jne.

Jos haluaa tehdä all in liikkeen niin tästä videosta saa härkäkeissin ja ehkä yöunet paremmaksi. Saa toki olla eri mieltäkin, en usko että täällä kukaan tietää. Tai jos tietää niin pitäisi olla infinite money glitch menossa,... Tom Lee tunnetusti ollut härkänä, kannattaa ignoorata hänen henkilönsä ja keskittyä miettimään videolla esitettyjä datapisteitä. This time it's different, vai ei?

Videolta yksi kulma mistä ei ole juteltu. Melko myllerryksessä firmat onnistuneet tekemään tulosta. Heikot olis sortuneet,...

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=OuGMNHXONy4

 

[antti-x]

Ongelma on, että vaikka esim. AI-kuplassa on edetty uudelle levelille kun velkaraha/oudot järjestelyt astuneet mukaan niin ihan mahdoton tietää tuleeko romahdus nyt, vuoden päästä, 3v päästä jne. Jokerina pohjalla, että jos AI+robotiikka alkavat toimimaan paremmin ja paremmin niin kuplan puhkeaminen lykkääntyy entisestään.

Analyytikot juttelevat tsmc, nvidia, hyperskaalaajat, hyperskaalajien asiakkaat ja tiedetään että hyvin todennäköisesti rauta myy ainakin 2027 puolelle asti tavalla missä ihan kaikki menee kaupaksi(esim. aikaisemmin linkattu circuit podcasti) Tähän päälle amerikassa on vielä korkeat korot joita FED alkanut laskemaan niin koronlaskut elvyttävät amerikan taloutta. Heikompi dollari myös auttaa amerikan vientiyrityksiä. Kauppasodat/tariffitkin alkaa olemaan menneen talven lumia pian kaikkien muiden paitsi kiinan ja venäjän kanssa asiat taputeltu. Talous stabiloituu. TSMC kertoi myös kvartaaliraportissa jutelleensa asiakkaidensa asiakkaiden kanssa ymmärtääkseen, että onko AI oikea juttu ja kannattaisiko satsata lisätuotantoon. TSMC järkevästi varovainen kun heillehän se kymmenien miljardien musta pekka jää käteen jos rakentavat kapasiteettia ja kysyntä sakkaa,... Suositeltava tsekattava tsmc:n viime kvartaalimateriaali+sijoittajapuhelu.

Viime kädessä pitää tehdä niin että pystyy yönsä nukkumaan hyvin. Ei kannata tehdä liikkeitä mitkä vie yöunet. EI ole viisastenkiveä jota seuraamalla välttäisi riskit, vain erilaisia todennäköisyyksiä joita voi perustella fundamenteilla(minä yllä), historiadatalla(time in market beats timing market) jne.

Jos haluaa tehdä all in liikkeen niin tästä videosta saa härkäkeissin ja ehkä yöunet paremmaksi. Saa toki olla eri mieltäkin, en usko että täällä kukaan tietää. Tai jos tietää niin pitäisi olla infinite money glitch menossa,... Tom Lee tunnetusti ollut härkänä, kannattaa ignoorata hänen henkilönsä ja keskittyä miettimään videolla esitettyjä datapisteitä. This time it's different, vai ei?

Videolta yksi kulma mistä ei ole juteltu. Melko myllerryksessä firmat onnistuneet tekemään tulosta. Heikot olis sortuneet,...

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=OuGMNHXONy4

Sinäkin kuitenkin olet suositellut ajallista hajauttamista, eli eikö se "all in indeksiin" ole vähän sen vastaista varsinkin jos pohjalle pitää ensin kärsiä verot?

 

[jonniv]

Pisti hieman vihaksi tämä viesti. Siinä on taas pankki röyhkeästi koijannut tietämätöntä. Ja ilmeisesti tämä touhu on täysin laillista. Jotain suojaa pitäisi kyllä olla näille sijoittamisesta mitään tietämättömille. Pankeilla pitäisi olla ainakin velvollisuus selittää auki, mitä eroa on aktiivisella/passiivisella rahastoilla ja mainita kulut selkeästi, sekä niiden mahdollinen vaikutus tuottoon pidemmällä aikavälillä.

Nuo Nordean yhdistelmärahastot yhdessä OP:n vastaavien rahastojen kanssa ovat rahastoja, jotka yleisimmin löytyvät suomalaisten rahastosalkusta. Noilla on omistajina satojatuhansia suomalaisia.

Suosituimmat rahastot eri tarkastelussa

Perinteiset ja suositut yhdistelmärahastot: Pankkien omat yhdistelmärahastot ovat olleet pitkään suosittuja asiakkaiden keskuudessa.

• OP-Maltillinen
• OP-Varovainen
• Nordea Säästö 25
• Nordea Säästö 50
• Danske Invest Kompassi 25

 

[finWeazel]

Sinäkin kuitenkin olet suositellut ajallista hajauttamista, eli eikö se "all in indeksiin" ole vähän sen vastaista varsinkin jos pohjalle pitää ensin kärsiä verot?

Suosittelen pitkäjänteistä kuukausittaista indeksisijoittamista jos ei ole perehtynyt niin paljon että oikeasti osaa paremmin kuin indeksi. Jos osaa voittaa indeksin niin henkilö tuskin löytyy tästä ketjusta kyselemästä asioista kun miljoonat/miljardit painaa tilillä. Harva voittaa indeksiä. Ajallinen hajautus tulee kun säästää kuukausittain esim. palkasta.

Omat isommat myyntivoitot olen laittanut ajallisesti hajautettuna takaisin markkinalle. Nukun yöni paremmin tekien näin. Jälkikäteen katsoen olisi kannattanut laittaa kaikki kerralla eikä ripotellen.

On olemassa teoreettinen paras jos ei osaa ajoittaa markkinaa. Jos osaa ajoittaa markkinan niin hups, miksi kysellään täällä eikä vain taota miljoonia/miljardeja? "Time in market beats timing market", mutta nukutko yösi hyvin jos teet näin? Joku arvo on yöunillakin.

--

Ja näin väistimme kaiken oikeasti uuden datan mitä mun edellisessä postauksessa oli. Voidaan pyöritellä samoja asioita uudestaan ja uudestaan ilman että ymmärrys syvenee esim. härkämarkkinan ja kuplan luonteesta, missä fundamentit menevät.

 

[KiLLPaTRiCK]

Nuo Nordean yhdistelmärahastot yhdessä OP:n vastaavien rahastojen kanssa ovat rahastoja, jotka yleisimmin löytyvät suomalaisten rahastosalkusta. Noilla on omistajina satojatuhansia suomalaisia.

Mutta, kun sitä ei tajua joutuneensa puhelinmyyjän uhriksi. Pankista kutsuttiin keskustelemaan. Pankkineidin kanssa katsottiin sijoituksia. "eihän ne rahat vaan voi mennä?" Sitten Suomalainen ottaa liudan noita missä on kaikenlaisia sanoja vähäriskinen sun muita. Kyllä ne siellä pankissa tietää, sanoi omakin äitini. Näitä oli myös vaimolla ja vaimon äidillä. Löytyi myös kaikenlaisia lisäeläke riistoja.

Eikä missään vaiheessa kerrota, että omaa ja pankin etua se neiti ajaa ja olet käytännössä Glengarry Glen Ross tyyppisessä myyntitilaisuudessa, jossa kiinnostaa vain nimikirjoituksesi paperissa ja sinä olet punter / mark

 

[antti-x]

Suosittelen pitkäjänteistä kuukausittaista indeksisijoittamista jos ei ole perehtynyt niin paljon että oikeasti osaa paremmin kuin indeksi. Jos osaa voittaa indeksin niin henkilö tuskin löytyy tästä ketjusta kyselemästä asioista kun miljoonat/miljardit painaa tilillä. Harva voittaa indeksiä. Ajallinen hajautus tulee kun säästää kuukausittain esim. palkasta.

Omat isommat myyntivoitot olen laittanut ajallisesti hajautettuna takaisin markkinalle sen takia että nukun näin tehdessäni yöni paremmin. Jälkikäteen katsoen olisi kannattanut laittaa kaikki kerralla eikä ripotellen.

On olemassa teoreettinen paras "all in, time in market beats timing market", mutta nukutko yösi hyvin jos teet näin? Joku arvo on yöunillakin.

--

Ja näin väistimme kaiken oikeasti uuden datan mitä mun edellisessä postauksessa oli. Voidaan pyöritellä samoja asioita uudestaan ja uudestaan ilman että ymmärrys syvenee esim. härkämarkkinan ja kuplan luonteesta.

Katson nyt videota mutta kysyin vain tarkennusta. Ja jäi epäselväksi oletko eri mieltä. Minä sanoin että en möisi kaikkea kiireellä johon vastasit laajasti mutta et varsinaisesti sitä miten itse tuossa asemassa vaihtaisit omistuksia ja millä aikataululla? Kyse ei ole sitovasta neuvosta mutta kai sinulla mielipide on?

"100 tonnia on kaikki säästöt pitkältä ajalta, nyt lähinnä useissa yhdistelmärahastoissa joissa turhan kovat vuosikulut, verovelkaa sisällä." Miten itse toimisit kun markkina on tämä mikä se nyt on?

 

[finWeazel]

Katson nyt videota mutta kysyin vain tarkennusta. Ja jäi epäselväksi oletko eri mieltä. Minä sanoin että en möisi kaikkea kiireellä johon vastasit laajasti mutta et varsinaisesti sitä miten itse tuossa asemassa vaihtaisit omistuksia ja millä aikataululla? Kyse ei ole sitovasta neuvosta mutta kai sinulla mielipide on?

"100 tonnia on kaikki säästöt pitkältä ajalta, nyt lähinnä useissa yhdistelmärahastoissa joissa turhan kovat vuosikulut, verovelkaa sisällä." Miten itse toimisit kun markkina on tämä mikä se nyt on?

TLDR versio. Et voi tietää millon kupla puhkeaa, ei sitä täällä kukaan tiedä, en minä, et sinä tai edes jeppez. Tai jos väittää tietävänsä niin parempi toimia sen mukaan ja tehdä miljoonat/miljardit.

Toinen esille kasan pointteja mitkä puhuvat sen puolesta että kupla ei ehkä ole ihan hetkessä puhkeamassa. Jos aikoo sijoittaa niin parempi oikeasti perehtyä ja miettiä asioita monelta puolelta. Käytän tunteja joka päivä perehtymiseen enkä laske mukaan tähän ketjuun kirjoittamista/lukemista. Yritän saada sekä härkä että karhupuolelta materiaalit ja pohdin niiden pohjalta mitä on tapahtumassa.

Moraali tarinasta, "sijoita niin että et menetä yöuniasi"

 

[antti-x]

TLDR versio. Et voi tietää millon kupla puhkeaa, ei sitä täällä kukaan tiedä, en minä, et sinä tai edes jeppez. Tai jos väittää tietävänsä niin parempi toimia sen mukaan ja tehdä miljoonat/miljardit.

Toinen esille kasan pointteja mitkä puhuvat sen puolesta että kupla ei ehkä ole ihan hetkessä puhkeamassa. Jos aikoo sijoittaa niin parempi oikeasti perehtyä ja miettiä asioita monelta puolelta. Käytän tunteja joka päivä perehtymiseen enkä laske siihen tähän ketjuun kirjoittamista/lukemista. Yritän saada sekä härkä että karhupuolelta materiaalit ja pohdin niiden pohjalta mitä on tapahtumassa.

Moraali tarinasta, "sijoita niin että et menetä yöuniasi"

No onko sinulla merkittäviä summia (yli tuon 100 000) korkosijoituksissa joille et ole päättänyt mitään tiettyä päivää myydä?

 

[finWeazel]

No onko sinulla merkittäviä summia (yli tuon 100 000) korkosijoituksissa joille et ole päättänyt mitään tiettyä päivää myydä?

Miksi tässä pitää vängätä mun sijoituksista jättäen paljon merkityksellisemmät pointit esim. härkämarkkinan luonteesta huomiotta? Tutkii fundamentteja niin voi tehdä omat päätökset muutenkin kuin mielikuvien tai random nettityypin neuvojen mukaan.

Salkkujen sisällöt vaihtelee paljon sen mukaan mikä on tavoite, salkun koko ja mihin uskoo(ei tiedä, toivottavasti fundamentit ja mahdollisimman objektiivinen+analyyttinen tapa ajatella asioita).

 

[brainsurgery]

Sinäkin kuitenkin olet suositellut ajallista hajauttamista, eli eikö se "all in indeksiin" ole vähän sen vastaista varsinkin jos pohjalle pitää ensin kärsiä verot?

Ne rahat on jo kerran ajallisesti hajautettu.

 

[antti-x]

Ne rahat on jo kerran ajallisesti hajautettu.

Jos tilillä on 90 000 euroa niin siellä on 90 000 euroa, eikö? Se ei vaikuta mistä ne ovat tulleet. Ehkä ne on tulleet rahastojen myynnistä miinus verot. Mutta kyseessä kuitenkin yksi summa rahaa yhdessä hetkessä. Se mitä niillä tehdään seuraavaksi on joko ajallista hajauttamista tai ei ole. Jos ne pistää kerralla indeksirahaston kautta osakkeisiin, ei ole ajallista hajauttamista.

Mutta voi se silti hyvinkin olla paras vaihtoehto, sen tietää vasta myöhemmin varmaksi.

 

[finWeazel]

Jos tilillä on 90 000 euroa niin siellä on 90 000 euroa, eikö? Se ei vaikuta mistä ne ovat tulleet. Ehkä ne on tulleet rahastojen myynnistä miinus verot. Mutta kyseessä kuitenkin yksi summa rahaa yhdessä hetkessä. Se mitä niillä tehdään seuraavaksi on joko ajallista hajauttamista tai ei ole. Jos ne pistää kerralla indeksirahaston kautta osakkeisiin, ei ole ajallista hajauttamista.

Sulla menee kaksi ihan eri asiaa sekaisin. Se mistä puhutaan ajallisena hajauttamisena indeksisijoittamisen kanssa on, että säästät joka kuukausi kymmenien vuosien ajan esim. palkasta.

Könttäsumma taivaasta tilille tai huonon sijoituksen poistaminen ovat erikoistilanteita. Historiallisesti kannattaa mennä All In(time in market beats timing market), mutta pystytkö nukkuun yösi hyvin jos teet näin? Sunk cost fallacyä soveltaisin huonojen sijoitusten kanssa. Kerralla huonot pois eikä toivota, että ne joskus sieltä nousis tms. Nokian kanssa moni sunk cost fallacyä toteutti, sama juttu jos ostanut jotain omalta kannalta huonoja tuotteita jotka lihottavat vain pankinomistajan tiliä.

Tärkein pointti. Jos ei jaksa perehtyä fundamentteihin niin ollaan ihan nopanheittotilanteessa versus että edes yrittäisi hieman perehtyä enemmän kuin "oho, iso numero, nyt on vaarallista" tai "netissä pojat huuteli niin teen kuten huutelivat"

 

[BlueDevil]

Minullakin on noita Nordean Enhanced rahastoja( kehittyvät, global, global small cap) pankin suosituksesta, joihin menee pieni summa kuukausittain. Pääpaino itsellä on SPYI:ssä, kannattaisikohan nuo Enhanced rahastot vain siivota alkuunsa pois kun vielä ei tuottoja (eikä tappioita) ole sisässä?

 

[Joku_242]

Useimmat muut on varmaan eri mieltä mutta nyt kun on ylikuumenemisen riskiä havaittavissa ja tuossa on iso osa rahasta korkorahastoissa, niin en ehkä kaikkea möisi kiireellä. Pahimmassa tapauksessa maksaisi isot verot, sijoittaisi kaiken heti maaimaindeksiin 70% jenkkipainolla ja sitten tulee ai korjaus koko markkinaan. Mikään osake ei yleensä ole turvassa jos joku kupla puhkeaa. Ne osakkeiden arvot kyllä palaavat mutta ottaa se aikansa. Eli siirtymä matalan kulun indeksirahastoihin pikkuhiljaa olisi oma valinta, ruksatut voi vaihtaa heti. Voi olla että tulee takkiin mutta se että menettää vähän voittoja on mielestäni parempi vs se että on "all in" huonoimmalla hetkellä. Se pitää muistaa että edelleen markkinoilla voi myös menettää aika paljon rahaa lyhyellä tähtäimellä.

Jos tulee notkahdus niin siellä pohjan tuntumassa on hyvä hetki vaihtaa nopeammin indeksirahastoiksi. Vähemmän verojakin kun voitot on pudonneet.

Toisaalta pienempikuluisiin rahastoihin vaihtaessa tällä ei periaatteessa ole niin väliä, kun alkuperäiset rahastotkin rommaisi samalla.

 

[varakreivi de Valmont]

Jos tilillä on 90 000 euroa niin siellä on 90 000 euroa, eikö? Se ei vaikuta mistä ne ovat tulleet. Ehkä ne on tulleet rahastojen myynnistä miinus verot. Mutta kyseessä kuitenkin yksi summa rahaa yhdessä hetkessä. Se mitä niillä tehdään seuraavaksi on joko ajallista hajauttamista tai ei ole. Jos ne pistää kerralla indeksirahaston kautta osakkeisiin, ei ole ajallista hajauttamista.

Mutta voi se silti hyvinkin olla paras vaihtoehto, sen tietää vasta myöhemmin varmaksi.

Tuo ei ole ajallista hajauttamista vaan itsensä ottamista ulos markkinalta. Viivyttely paluussa markkinoille tarkoittaa tuoton menetystä ja on yritys ajoittaa markkinaa (ts. olettamaasi korjausliikettä).

Minullakin on noita Nordean Enhanced rahastoja( kehittyvät, global, global small cap) pankin suosituksesta, joihin menee pieni summa kuukausittain. Pääpaino itsellä on SPYI:ssä, kannattaisikohan nuo Enhanced rahastot vain siivota alkuunsa pois kun vielä ei tuottoja (eikä tappioita) ole sisässä?

Riippunee sijoitushorisontista, veroista ja pääoman määrästä. Voi olla, että esim. 20 vuodessa erotus on vielä melko maltillinen mutta 30 vuotta korkoa korolle tuottaa jo aika isoja eroja.

 

[antti-x]

Sulla menee kaksi ihan eri asiaa sekaisin. Se mistä puhutaan ajallisena hajauttamisena indeksisijoittamisen kanssa on, että säästät joka kuukausi kymmenien vuosien ajan esim. palkasta.

Ei mene. Jos on pino rahaa niin sen voi ajallisesti hajauttaa tai sitten ei. Jos ei ole pinoa rahaa vaan voi joka tapauksessa säästää vain tietyn määrän kuussa niin se on kuukausisäästämistä. Sijoittaja.fi tutki - kannattaako ajallinen hajauttaminen?

Perehdyn tässä koko ajan asioihin. Video oli ihan hyvä, tosin en vältämättä vieläkään usko että kryptot ja varsinkin ethereum ovat about hienointa mihin voi sijoittaa kuten siinä sanottiin.

 

[antti-x]

Toisaalta pienempikuluisiin rahastoihin vaihtaessa tällä ei periaatteessa ole niin väliä, kun alkuperäiset rahastotkin rommaisi samalla.

Mutta A: Jos alkuperäiset rahastot rommaa niin verovelka pienenee ja B: Alkuperäisissä rahastoissa on aika paljon valtioiden velkapapereita jotka tuskin rommaavat vastaavasti.

Toki uusien sijoitusten laskiessakin tulee vähennettävää tappiota mutta veroihin menetettyä sijoitusvarallisuutta ja sen tuottoja se ei palauta.

 

[Joku_242]

Mutta A: Jos alkuperäiset rahastot rommaa niin verovelka pienenee ja B: Alkuperäisissä rahastoissa on aika paljon valtioiden velkapapereita jotka tuskin rommaavat vastaavasti.

Toki uusien sijoitusten lakiessakin tulee vähennettävää tappiota mutta veroihin menetettyä sijoitusvarallisuutta ja sen tuottoja se ei palauta.

Eli veroveivi olisi ainoa syy odotella rommausta, kulujen kuitenkin juostessa varmasti? Samoin osan rahoista voi laittaa ETF:iin jotka sijoittaa valtionvelkoihin sen sijaan että pistäisi 100% painolla kaiken osakkeisiin sijoittavaan maailma-ETF:ään.

 

[antti-x]

Eli veroveivi olisi ainoa syy odotella rommausta, kulujen kuitenkin juostessa varmasti? Samoin osan rahoista voi laittaa ETF:iin jotka sijoittaa valtionvelkoihin sen sijaan että pistäisi 100% painolla kaiken osakkeisiin sijoittavaan maailma-ETF:ään.

Siis ajallisessa hajautuksessa 2 vuodessa, luopuen ekana kalleimmista, niitä kuluja ehtii kertyä ehkä prosentti ylimääräistä vs kulut joita tulee kuitenkin.

 

[Joku_242]

Siis ajallisessa hajautuksessa 2 vuodessa, luopuen ekana kalleimmista, niitä kuluja ehtii kertyä ehkä prosentti ylimääräistä vs kulut joita tulee kuitenkin.

Noilla kuluilla mitä oli listattu tulee ehkä se prosentti per vuosi, eli lähemmäs 2%. Myisin silti mieluummin kuin yrittäisin ajoittaa markkinaa veroveivin toivossa.

EDIT: Jos pääomatulot taas menisi yli 30000ke, niin sitten varmaan kannattaa hajauttaa ajallisesti sen verran että myy osan nyt ja loput ensi vuoden alkupuolella että välttyy korkeammalta pääomaverokannalta.

 

[MarccoW]

No joo, näinhän se toki on, kuten sanoit. Kerrannaisvaikutus korkoeroilla on valtava. Siinä mielessä kalliista rahastoista irrottautuminen on ensiarvoisen tärkeää.

En minä verojen maksua kaihda tai vierasta, vaikka ehkä viestin loppuosasta sellaista saattoikin viestistäni tulkita. Yritin pohtia ennemmin ajanjaksoa, jolla tuollainen omaisuudensiirto kannattaisi tehdä, jotta ajallinen hajauttaminen tulisi riittävästi huomioitua rahojen uudelleensijoittamisen kanssa.

Sinähän olet hajauttanut ajallisesti jo silloin kun ostit alkuperäiset rahastot. Mielestäni sitä ei tarvitse eikä kannata enää tehdä uudelleen jos/kun vaihdat vain rahastoja toisiin?

 

[antti-x]

Perplexity vastaa kyllä ihan hyvin, itselle ei tullut erikseen vastaan muualta, että dollarin arvon oletettu lasku entisestään ohjaa rahaa osaltaan moneen suuntaan. Tuossa kysymys ja vastaus:

Spoileri: Mistä tulee kaikki se raha joka mahdollistaa sekä kullan, kryptojen että osakkeiden kallistumisen samanaikaisesti? Voiko osakkeiden arvo edelleen nousta selvästi bruttokansantuotetta nopeammin ilman korjausliikkeitä välissä?

Kun sekä osakkeet, kulta että kryptovaluutat nousevat samaan aikaan, syynä on yleensä rahoitusjärjestelmän likviditeetin ylenpalttisuus – eli markkinoille virtaava raha etsii sijoituskohteita riippumatta varallisuuslajista. Tämä ei tarkoita, että keskuspankit "painavat" suoraan rahaa, vaan että pankkijärjestelmä ja sijoittajat laajentavat rahoitusta, velkaa ja riskinottoa niin paljon, että lähes kaikki omaisuusluokat kallistuvat.markets+3

Mistä raha tulee?

Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä suurin osa rahasta ei synny keskuspankin toimesta vaan liikepankkien luotonannosta. Kun yritykset tai sijoittajat ottavat lisää velkaa ja pankit myöntävät lainoja, ne luovat talouteen uutta rahaa (“loans create deposits”). Tämä lisää likviditeettiä, joka virtaa rahoitusmarkkinoille.realinvestmentadvice+1
Korkeat yritysvoitot, yritysten osakkeiden osto-ohjelmat ja keskuspankkien sykliset elvytysodotukset vahvistavat tätä kehää edelleen. Sijoittajat siirtävät varojaan riskipitoisempiin kohteisiin — osakkeisiin tuotonhakuun, kultaan valuuttasuojaksi ja kryptovaluuttoihin epäluottamuksen tai spekulaation vuoksi.barrons+1

Toisin sanoen kaikki kolme voivat nousta samanaikaisesti, kun:

• Reaalikorot laskevat tai pysyvät negatiivisina
• Keskuspankit ylläpitävät suurta rahoitusvarantoa markkinoilla
• Dollari heikkenee tai rahan ostovoimaan epäillään kohdistuvan "rahapoliittinen laimennus" (debasement trade)cnbc

Voivatko osakkeet kasvaa pysyvästi nopeammin kuin BKT?

Osakemarkkinat voivat ajoittain ja jopa pitkiä kausia kasvaa taloutta nopeammin, koska ne heijastavat yritysten tulevia voittoja, globalisaatiota ja teknologisia skaalaetuja. Monikansalliset yritykset voivat kasvattaa tuloksiaan paljon kotimaisen BKT:n ulkopuolella.kenfisher
Lisäksi osakkeiden kokonaistuotto sisältää osingot ja arvostustasojen nousun (P/E-laajentuminen), mikä voi nostaa markkina-arvoa ilman vastaavaa reaalitalouden kasvua.bogleheads+1

Kuitenkin pitkällä aikavälillä yritysten voittojen osuus kansantuotteesta ei voi kasvaa rajatta — jos arvostukset (P/E) nousevat nopeammin kuin tuloskasvu, markkinoiden on ennemmin tai myöhemmin sopeuduttava eli koettava korjausliike. Yksi selkeä merkki ylikuumentumisesta on, kun omaisuusluokkien (osakkeet, kulta, kryptot) korrelaatiot nousevat samansuuntaisiksi: riski ei enää hajautu vaan kertyy yhteen.analystprep+1

Yhteenveto

• Raha, joka nostaa sekä osakkeet, kullan että kryptot, syntyy globaalin rahoitusjärjestelmän luottolaajentumisen ja sijoittajaluottamuksen kautta, ei pelkästään keskuspankkien “painokoneista”.
• Niin kauan kuin korkotaso ja velkaelvytys pitävät likviditeetin korkeana, kaikki omaisuusluokat voivat nousta yhtä aikaa.
• Pitkällä aikavälillä osakearvot eivät voi kasvaa jatkuvasti BKT:tä nopeammin ilman ajoittaisia korjausliikkeitä, koska yritysvoitot ja arvostukset eivät voi kasvaa irrallaan reaalitalouden tulonmuodostuksesta.gisreportsonline+3

1. The Liquidity Paradox: Why Gold and Stocks Are Surging Together in the Global Market
2. Why are stocks, gold, and Bitcoin rising together? | David Frost posted on the topic | LinkedIn
3. https://seekingalpha.com/news/45056...ogether-like-its-1999-and-1979-simultaneously
4. Asset price inflation and broken market forces – GIS Reports
5. Money Supply Growth: A Thesis With A Fatal Flaw
6. Money Supply Definition: Types and How It Affects the Economy
7. https://www.barrons.com/articles/go...rising-together-how-long-it-can-last-d4d9da81
8. https://www.cnbc.com/2025/10/10/debasement-trade-gold-bitcoin-stock-market-risks.html
9. Ken Fisher – Author | The GDP–Stock Mismatch Crash
10. Why does the stock market grow faster than the economy? - Bogleheads.org
11. Reddit - The heart of the internet
12. Relationship between Long-run Rate of Stock Market Appreciation and Sustainable Growth Rate - CFA, FRM, and Actuarial Exams Study Notes
13. Why gold and stocks are partying together
14. https://www.cmegroup.com/openmarket...in-Decouple-Whats-Driving-the-Divergence.html
15. The Complex Relationship Between Inflation and Asset Prices - Cambridge Associates
16. https://finance.yahoo.com/news/stocks-gold-crypto-why-crypto-105959667.html
17. https://www.fidelity.com/viewpoints/market-and-economic-insights/investing-for-the-next-20-years
18. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0264999325002342
19. https://www.goldmansachs.com/insigh...y-rise-less-than-expected-as-gdp-growth-slows
20. https://weekendinvesting.com/how-increasing-money-supply-is-affecting-growth-and-assets/

 

[itarumaa]

Olen miettinyt Amazon.com yritystä. Omistan sitä, mutta euroissa. Eikös dollari ole laskenut alaspäin tänä vuonna, joten taidan hävitä nyt osakkeen hinnassa, koska se on eurolistattu?

 

[Paapaa]

Olen miettinyt Amazon.com yritystä. Omistan sitä, mutta euroissa. Eikös dollari ole laskenut alaspäin tänä vuonna, joten taidan hävitä nyt osakkeen hinnassa, koska se on eurolistattu?

Et häviä mitään. Ihan sama sijoitatko euroissa vai dollareissa vai kruunuissa Amazoniin. Sen arvo euroissa on ihan sama kaikissa tapauksissa. Eli voit hyvin sijoittaa Amazoniin euroissa ilman mitään ongelmaa tai poikkeavaa valuuttariskiä.

 

[antti-x]

Olen miettinyt Amazon.com yritystä. Omistan sitä, mutta euroissa. Eikös dollari ole laskenut alaspäin tänä vuonna, joten taidan hävitä nyt osakkeen hinnassa, koska se on eurolistattu?

Dollarin laskiessa suhteessa euroon jenkkiosakkeiden kuten Amazon arvo euroina laskee. Kurssinousu voi toki kuitata sen ja enemmänkin tietysti. Nyt markkinat olettavat korkojen laskevan USA:ssa mikä saattaa laskea dollarin arvoa edelleen suhteessa euroon, mutta saattaa olla laskemattakin. Ja varmaan osakekurssit taas vähän nousee korkojen laskiessa.

Voitot ja tappiot realisoituu vasta myydessä eli omistuksen aikana kurssimuutos ei vaikuta sinänsä. Jenkkiosakkeita kannattaa siten myydä kun euro on heikko ja dollari vahva jos mahdollista.

 

[B12]

Ongelma on, että vaikka esim. AI-kuplassa on edetty uudelle levelille kun velkaraha/oudot järjestelyt astuneet mukaan niin ihan mahdoton tietää tuleeko romahdus nyt, vuoden päästä, 3v päästä jne. Jokerina pohjalla, että jos AI+robotiikka alkavat toimimaan paremmin ja paremmin niin kuplan puhkeaminen lykkääntyy entisestään.

Asiaa on toki koluttu ennenkin ja jotakin käänteentekevää tapahtuu mahdollisesti välillä 2027-2030. Siinä välissä 24/7/365 sähkön saatavuus alkaa tulla pullonkaulaksi, jos ai buumi muuten jatkuu suunnitellusti ja kuten ennustettu. Jatkuvatoimista sääriippumatonta sähköntuotantoa ei ole mahdollista lisätä riittävän nopeasti ja riittävän paljon. Aikaa on kuitenkin vain 2-5v. Suunnitellut tuhansien megawattien AI-megakampukset tarvitsevat kukin yhden tai pari omaa ydinreaktoria pyörittämään. Tämä on vähän sellainen ulkoisista tekijöistä johtuva fysikaalinen pullonkaula, ei itse tekoälybisneksestä johtuva, vaikka sielläkin lainaraha ja ristiin omistusveivaukset alkaneet tulla käyttöön.

Tätä pohdintaa ei tule ottaa vakavasti, sillä se on täysin amatööripohjainen.

 

[B12]

Synkistelyt sikseen, huomenna nousu jatkuu taas.

Uusi käänne Trumpin uhittelussa Kiinalle

Trump: Se tulee olemaan hieno juttu Kiinalle ja hieno juttu meille.

www.is.fi

 

[antti-x]

Joo kyllä minäkin uskon että markkinat jatkavat nousuaan vähintään lähikuukaudet. Tulee pari koronlaskua kun tullit on aiheuttaneet inflaatiota, niin vielä lisää voi lainarahaa puskea markkinalle.

Kiinaan liittyen tuli mielenkiintoinen haastattelu vastaan, kirjailijan pointtina se että kiinaa johtavat kyyniset insinöörit. Kaikkinensa ihan uskottava analyysi.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ZNK3vNg13XA


Itselle tuosta tulee mieleen että Kiinalla tällä hetkellä tosiaan on järjetön etulyöntiasema mitä tulee nopeaan teolliseen tuotantoon, ja siellä ei olla tyhmiä. Jos näyttää että AI-kisa kääntyy liikaa USA:n suunnalle, niin tulee aika vihdoin poimia Taiwan pois kuljeksimasta. En sano että Kiina olisi varsinaisesti USA:aa suurempi sotilasmahti, mutta Taiwan on Kiinan eikä USA:n kyljessä. Ja jos molemmilta tuhoutuu sitten merellä kalustoa, Kiina korvaa omansa moninkertaista vauhtia.

 

[finWeazel]

Itselle tuosta tulee mieleen että Kiinalla tällä hetkellä tosiaan on järjetön etulyöntiasema mitä tulee nopeaan teolliseen tuotantoon, ja siellä ei olla tyhmiä. Jos näyttää että AI-kisa kääntyy liikaa USA:n suunnalle, niin tulee aika vihdoin poimia Taiwan pois kuljeksimasta. En sano että Kiina olisi varsinaisesti USA:aa suurempi sotilasmahti, mutta Taiwan on Kiinan eikä USA:n kyljessä. Ja jos molemmilta tuhoutuu sitten merellä kalustoa, Kiina korvaa omansa moninkertaista vauhtia.

Miksipä luulet, että USA on ihan pakolla lähtenyt siirtämään teollisuutta takaisin amerikkaan vaikka tuntuu pahalta lyhytaikaisesti? Sekä usa että eurooppa asettaneet melko kovat tullit kiinalaisille autoille. Haetaan vaihtoehtoja harvinaisille maametalleille esim. australiasta. jne. On kiinaan herätty ainakin usa:ssa, euroopasta en ole niin varma.

 

[B12]

Meidän emokonserni edelleen investoi ja siirtää tuotantoa kiinaan hurjaa vauhtia (ja samaa tekee pääkilpailijakin), eikä geopolitiikka tunnu haittaavan, vaikka riskin luulisi olevan tiedostettu. Työvoiman saatavuus ja muut seikat painavat enemmän, eikä kiina ole enää varsinainen halpatuotantomaa näin prosessiteollisuuden laitteiden näkökulmasta. Laatu on pakko olla samalla viivalla länsivalmistuksen kanssa, sillä laitteet menevät miljarditehtaisiin, joiden seisakki maksaa ties mitä per tunti. Tehdasta ei ajeta alas tai ylös nappia painamalla, jos kiinaromu laukeaa.

 

[antti-x]

Meidän emokonserni edelleen investoi ja siirtää tuotantoa kiinaan hurjaa vauhtia (ja samaa tekee pääkilpailijakin), eikä geopolitiikka tunnu haittaavan, vaikka riskin luulisi olevan tiedostettu. Työvoiman saatavuus ja muut seikat painavat enemmän, eikä kiina ole enää varsinainen halpatuotantomaa näin prosessiteollisuuden laitteiden näkökulmasta. Laatu on pakko olla samalla viivalla länsivalmistuksen kanssa, sillä laitteet menevät miljarditehtaisiin, joiden seisakki maksaa ties mitä per tunti. Tehdasta ei ajeta alas tai ylös nappia painamalla, jos kiinaromu laukeaa.

Lännessä raha ratkaisee. Tuossa videolla oli siitäkin näkemys joka ei itselle ole tullut mieleen: Kiinassa julkishallinto pakottaa yritykset kilpailemaan verisesti ja rajoittaa samalla katteita, eli Kiinassa hallinto ja kuluttajat (mitä tulee tuotteiden hintoihin ja toimivaan infraan, ei poliittiseen vapauteen) ovat siinä mielessä vahvoilla ja yritykset taas eivät, ja siksi kiinalaisten firmojen tuloslaskelmat näyttävät paljon heikommilta kuin jenkeillä vaikka tehokasta tuotantoa on järjettömästi. Täällä muualla taas suuryritykset ovat vahvoilla ja hallinto + kuluttajat enemmän niiden alamaisia.

 

[Kantoaalto]

Itse ajattelin vaihtaa kohtapuoliin ihan sen takia että myynnit joudun tekemään FIFO-tyyliin. Eli jos pitää nyt myydä ETF:ää niin lähtevät vanhimmista ja eniten nousseista ostoista -> isot verot. Jos aloitan uuden ETF:n kerryttämisen niin halvempi myydä tarpeen tullen.

Näin ainakin sen nyt järkeilin. VWCE on mihin kaikki on menneet viime vuodet, en vielä kerennyt katsoa vaihtoehtoja.

Katsoin nyt näitä vaihtoehtoja, taidan pistää jatkossa tickeriin VGVF. Indeksi on FTSE Developed World, mikä on aika lailla sama kuin MSCI World eli kehittyneisiin maihin sijoittava. VGVF on uudelleensijoittava, fyysisesti replikoiva, ja TER on Vanguardin tapaan oikein kohtuullinen 0,12%.

 

[Mystiqa]

Jos sijoittaa kehittyneisiin ja kehittyviin markkinoihin erillisten indeksirahastojen kautta, niin molemmat kannattaa olla joko MSCI tai FTSE. Indeksitarjoajien väliset erot on osakkeiden määrässä, maapainoissa ja joissain yksittäisten maiden luokituksessa. Esim Etelä-Korea ja Puola on MSCI emerging market indeksissä kun taas FTSE:ssä ne ovat developed indeksissä.

Toinen vaihtoehto toki on käyttää MSCI ACWI tai FTSE all country indeksejä, jolloin mukana on automaattisesti sekä kehittyneet että kehittyvät.

 

[hyperstaattinen]

Kiitoksia kaikille rahastokirjoani asiallisesti kommentoineille ja vinkkejä antaneille. Pankkeja mitenkään puolustelematta, niin on tässä itsellänikin peiliin katsomisen paikka. Oma ymmärrys ei ole rahastoja minulle myytäessä ollut sillä tasolla, että sellaisia sopimuksia olisi ollut syytä tehdä. Virheistä oppii ja ymmärrys lisääntyy ajan myötä.

Ensimmäiset korjausliikkeet tein eilen illalla myymällä listani yliviivatut rahastot. Isommat erät tulen hajauttamaan ajallisesti vuoden parin sisään, tällä saan mielenrauhaa ja ainakin näennäistä tunnetta ajallisesta hajauttamisesta.

Tutustun seuraavaksi syvemmin ETF-rahastoihin. Hieman pohjatiedon laajentamiseksi kysyn, että onko ETF-rahastoissa jotain muuta oleellista hyvää, kuin yleisesti edullisemmat kulut, verrattuna tavalliseen rahastoon. Jos siis erimerkiksi verrattaisiin tavanomaista maailman indeksiä seuraavaa passiivista kasvurahastoa ja vastaavaa ETF-rahastoa, niin mitä etua ETF-rahastosta saa? Molemmilla ollee kuitenkin melko samankaltainen hajautuspohja.

 

[finWeazel]

Kiitoksia kaikille rahastokirjoani asiallisesti kommentoineille ja vinkkejä antaneille. Pankkeja mitenkään puolustelematta, niin on tässä itsellänikin peiliin katsomisen paikka. Oma ymmärrys ei ole rahastoja minulle myytäessä ollut sillä tasolla, että sellaisia sopimuksia olisi ollut syytä tehdä. Virheistä oppii ja ymmärrys lisääntyy ajan myötä.

Eipä tuosta kannata murehtia. Aika harva mun tutuista on päässyt ilman rämpimistä. Nimimerkillä talvivaara miina, nokia miina, outokumpu miina... Jossain vaiheessa tajuaa, että jos meinaa poimia muuta kuin pienet sivukulut omaavaa maailmaindeksiä niin parempi perehtyä syvällisesti ja päivittää ymmärrys vähintään kvartaaliraporteittain.

 

[Tuomi0]

Tässä on Finweazelille vielä SPYI ja vastaavien covered calls rahastojen perimmäinen juoni, eli apinan koijaaminen. Vaikea kokonaisuus kuten tuo videosarja sitä kahlaa läpi, mutta SPY on siis parempi sijoitus kuin SPYI käytännössä 100% tapauksista.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=K3sYY3T7V8k


Jos joku haluaa osinkoja paljon (tai siis tuloja osakkeen omistamisesta), niin en ole vielä löytänyt hyviä ETF rahastoja siihen. Yksittäiset yritykset maksavat kuitenkin noin 10% osinkoja, pitäisin melko hyvänä defensiivisenä sijoituksen muotona.

 

[finWeazel]

Tässä on Finweazelille vielä SPYI ja vastaavien covered calls rahastojen perimmäinen juoni, eli apinan koijaaminen.

neos SPYI on ihan hyvä, noita on muita joissa luvataan herra ties mitä(20%, 30%,...) mutta syövät pääoman nopeahkosti pois ja pelkkää turskaa. Mun SPYI:t ostettu montusta

JEPQ ja JEPI myös ihan ok. Eivät ole niitä pahimpia koijauksia mihin sun videolla viittaillaan

Toki näissä on omat riskinsä ja ne on tiedostettava. Eivät myöskään kasva juuri ollenkaan kun pääpaino on osingossa, inflaatio voi olla ongelma jos ei sijoita osaa osingoista takaisin samoihin instrumentteihin. Jos lähtee luisumaan niin myyn veks enkä jää odottelemaan ihmeitä. Tähän mennessä saavuttaneet sen tavoitteen mikä noita ostaessa oli.

 

[Clarenz]

Minullakin on noita Nordean Enhanced rahastoja( kehittyvät, global, global small cap) pankin suosituksesta, joihin menee pieni summa kuukausittain. Pääpaino itsellä on SPYI:ssä, kannattaisikohan nuo Enhanced rahastot vain siivota alkuunsa pois kun vielä ei tuottoja (eikä tappioita) ole sisässä?

Noissa Nordean Enhanced-indeksirahastoissa ei taida ihan hirveän kovat kulut olla, jotain 0,6-0,7% luokkaa. Sinänsä ei siis ole iso asia vaikka ne jättäisikin roikkumaan. Toisaalta jos niissä ei ole voittoa, niin eikös noiden myynti Nordeassa ole ilmaista?

Toki tuo SPYI on super helppo tapa hajauttaa koko maailmaan ja vielä tosi matalin kuluin. Ja tuo mainitsemani SPYI ei ole sama kuin yllä keskustelua käyty ”osinko”etf.

 

[antti-x]

Jatkoin AI kyselyitä ja sen mukaan dollarin oletetaan heikkenevän edelleen suhteessa euroon, arviolta 2-5% seuraavan puolen vuoden aikana.

Tutustun seuraavaksi syvemmin ETF-rahastoihin. Hieman pohjatiedon laajentamiseksi kysyn, että onko ETF-rahastoissa jotain muuta oleellista hyvää, kuin yleisesti edullisemmat kulut, verrattuna tavalliseen rahastoon. Jos siis erimerkiksi verrattaisiin tavanomaista maailman indeksiä seuraavaa passiivista kasvurahastoa ja vastaavaa ETF-rahastoa, niin mitä etua ETF-rahastosta saa? Molemmilla ollee kuitenkin melko samankaltainen hajautuspohja.

ETF on ainakin nopeampi eli sitä voi myydä ja ostaa samaan tahtiin kuin osakkeita pörssipäivän aikana, rahastot toteutuu kerran päivässä.

 

[finWeazel]

Jatkoin AI kyselyitä ja sen mukaan dollarin oletetaan heikkenevän edelleen suhteessa euroon, arviolta 2-5% seuraavan puolen vuoden aikana.

Mun käsitys on, että amerikassa vientiteollisuusvetoisesti halutaan jopa aktiivisesti heikentää dollaria. Tekee kotimarkkinalle ulkomaisista tuotteista kalliimpia. Vastaavasti jos amerikasta viedään jotain esim. eurooppaan niin amerikkalainen tuote kilpailukykyisempi dollarin heikentymisen vuoksi. Samasta aiheestahan kiinaa on pitkään syytetty että pitävät omaa valuuttaansa keinotekoisesti halpana mikä suosii kiinan vientiteollisuutta länkkäreiden kustannuksella.

Jos sijoittaa 20v, 30v, 40v aikajänteellä niin se mitä dollari-euro kurssi on nyt tai edes ensi vuonna ei ole mitään merkitystä. Saa olla ihan ninja, että voi vakavalla naamalla kertoa mikä on valuuttakurssi 20v päästä.

Enemmän kuin valuuttakurssin vaikutusta instrumentteja myydessä miettisin mikä on valuuttakurssin vaikutus globaaleihin yrityksiin ja heidän myyntiin, työvoimakustannuksiin, komponenttien hintoihin jne. Valuuttakurssit voivat vaikuttaa yrityksiin hyvin nopeastikin. Esimerkiksi nvidia hiljattain tiputti pelikorttien hintaa euroopassa johtuen euron vahvistumisesta.

 

[Kantoaalto]

Tutustun seuraavaksi syvemmin ETF-rahastoihin. Hieman pohjatiedon laajentamiseksi kysyn, että onko ETF-rahastoissa jotain muuta oleellista hyvää, kuin yleisesti edullisemmat kulut, verrattuna tavalliseen rahastoon. Jos siis erimerkiksi verrattaisiin tavanomaista maailman indeksiä seuraavaa passiivista kasvurahastoa ja vastaavaa ETF-rahastoa, niin mitä etua ETF-rahastosta saa? Molemmilla ollee kuitenkin melko samankaltainen hajautuspohja.

ETF:t ovat pörssinoteerattuja, kuten nimikin sanoo (exchange-traded fund). Se tarkoittaa, että ne pidetään arvo-osuustilillä, ja niitä voi siirtää osakkeiden tapaan pankista toiseen. Tämä voi olla merkittävä etu, jos haluaa vaihtaa kaiken asiointinsa pankista toiseen -- pankkien omat rahastot eivät liiku mihinkään, joten ne pitää myydä jos haluat tilin kiinni.

 

[antti-x]

Enemmän kuin valuuttakurssin vaikutusta instrumentteja myydessä miettisin mikä on valuuttakurssin vaikutus globaaleihin yrityksiin ja heidän myyntiin, työvoimakustannuksiin, komponenttien hintoihin jne. Valuuttakurssit voivat vaikuttaa yrityksiin hyvin nopeastikin. Esimerkiksi nvidia hiljattain tiputti pelikorttien hintaa euroopassa johtuen euron vahvistumisesta.

Olen sitä miettinytkin ihan oman yritystoiminnan takiakin. Juanin kurssia en ole aiemmin juuri seurannut mutta se näyttää pudonneen suhteessa euroon ja pysyneen dollarin kanssa aika samoissa eli USA:n hallinnon tavoitteet eivät ole toistaiseksi toteutuneet siinä suhteessa. Euro-alueen kilpailukyvylle tekee joka tapauksessa hallaa.
Suomen ja USA:n valtionvelkojen suhteen Perplexity odottaa vahvaa kasvua jatkossakin. 2055 USA:lla 75 biljoonaa ja Suomella 350-400 miljardia. Toki Suomen keinot reagoida asiaan tarvittaessa (eli pakon edessä) ovat paljon heikommat.

 

[antti-x]

Tekoäly osasi antaa myös uskottavan vastauksen kysymyksen jota olen arponut, eli paljonko uutta eläkerahaa sijoitetaan osakemarkkinoille vuodessa. Vastaus siis 0,8-1,2 biljoonaa USD. Tästä selvästi yli puolet USA:sta.

Indikaattori | Arvo (2025)
---------------------------------------+---------------------------------------------------
Maailman eläkevarat yhteensä | 58–63 biljoonaa USD
Näistä osakkeissa | 20–25 biljoonaa USD
Eläkevarojen vuosittainen kasvu | n. 3–4 % vuodessa keskimäärin
Arvio osakesijoituksista vuositasolla | n. 0,8–1,2 biljoonaa USD uutta pääomaa joka vuosi

 

[Kantoaalto]

Tekoäly osasi

Minusta voisi vähän vähentää näitä tekoälyn juttujen uudelleenkertomisia. Eivät ne ole millään tavalla relevantteja ilman kunnollisia lähteitä ja niiden tarkastusta. Kannattaa olettaa että ovat ihan puutaheinää.

Lähtökohtaisesti mitään tekoälyn sanomia ei pitäisi lisäillä ihmisten väliseen keskusteluun, ei edes vain kaljojen äärellä, ellei siihen ole jotain painavaa syytä.

 

[antti-x]

Minusta voisi vähän vähentää näitä tekoälyn juttujen uudelleenkertomisia. Eivät ne ole millään tavalla relevantteja ilman kunnollisia lähteitä ja niiden tarkastusta. Kannattaa olettaa että ovat ihan puutaheinää.

Lähtökohtaisesti mitään tekoälyn sanomia ei pitäisi lisäillä ihmisten väliseen keskusteluun, ei edes vain kaljojen äärellä, ellei siihen ole jotain painavaa syytä.

Antoi se tuohon lähteetkin jotka tarkastin, (esim https://www.thinkingaheadinstitute.org/research-papers/global-pension-assets-study-2025/ , https://www.ici.org/statistical-report/ret_25_q2 ) en ota annettuna mutta annoin kunnian sinne minne kuuluu.

Ja toisaalta jos AI:n tarjoama data ei ole mistään kotoisin, niin mihin oman salkkusi osakkeiden arvon nousut ovat lähiaikoina perustuneet? Ei siis osakevalintasi perusteet vaan niiden arvon nousun perusteet kiinnostaa.

 

[finWeazel]

Antoi se tuohon lähteetkin jotka tarkastin, (esim https://www.thinkingaheadinstitute.org/research-papers/global-pension-assets-study-2025/ , https://www.ici.org/statistical-report/ret_25_q2 ) en ota annettuna mutta annoin kunnian sinne minne kuuluu.

Ja toisaalta jos AI:n tarjoama data ei ole mistään kotoisin, niin mihin oman salkkusi osakkeiden arvon nousut ovat lähiaikoina perustuneet? Ei siis osakevalintasi perusteet vaan niiden arvon nousun perusteet kiinnostaa.

Näissä jutuissa vaan se, että ne ei oikein liity sijoittamiseen. Tuntuu että randomina heittelet jotain mikä sopisi paremmin tajunnanvirta tai maailmantalousketjuun. Varsinkin kun et käytä näitä juttuja mitä kirjoittelet minkäänlaisten sijoituspäätösten tukena.

 

[itarumaa]

ETF-rahastoja löytyy myös tiettyyn teemaan sijoittavina, joka ainakin itseäni kiinnostaa suuresti. Vaikka jos ydinvoimaan haluaa sijoittaa. En tiedä rahastoja, jotka tekisivät samoin.

 

[antti-x]

Näissä jutuissa vaan se, että ne ei oikein liity mihinkään vaan tuntuu että randomina heittelet jotain mikä sopisi paremmin jonnekin tajunnanvirta tai maailmantalousketjuun. Varsinkin kun et käytä näitä juttuja mitä kirjoittelet minkäänlaisten sijoituspäätösten tukena.

Yritän löytää mielestäni aika olennaisia juttuja markkinan kokonaisuuden, ns fundamenttien osalta. Poislukien kyllä 2055 valtion velat, se pitää myöntää. Viimeksi tuli tarkastettua että digimainonnan kokonaismarkkinan ennuste 2025 on 678,7 miljardia, kasvu 7,9%. Pilvipalveluiden kokonaismarkkina 2024 noin 595 miljardia, ja kasvua 19,2%. Kokonaismarkkinan ennuste 2025 723,421 miljardia ja kasvu 21.5%. Pilvipalvelut sisältää siis about kaikki AI palvelut ellen ole väärin ymmärtänyt. Nuo luvut ja varsinkin se miten ne kehittyvät jatkossa ovat aika keskeisiä kun mietitään magnificent 7 yhtiöiden markkinan kokoa ja kehittymistä. Googlen, Metan ja Micorosoftin liikevaihdot ovat pääosin noissa luvuissa sisällä, Amazoniltakin kannattavin osuus.

Eli varsinkin pilvipalveluiden kokonaismarkkinan todellinen kasvu on mielenkiintoista seurattavaa ja kertoo aika paljon siitä miten AI muuttuu rahaksi.

Gartnerin artikkeli pilven kokonaismarkkinasta on valitettavan vanha, pitää yrittää löytää tuoreempi.