Tässä hieman kokemuksia 38:n asunnon rivitaloyhtiön latausinfra-projektista Kuopiossa, jossa asennustyöt ovat jo loppusuoralla. Toimin itse hallituksessa ja olen ollut valmistelemassa hanketta parilla hallituskaudella.
Rakennamme parhaillaan 3x160A etusulake-valmiudella* ja dynaamisella kuormanhallinnalla varustettua latausinfraa 43:lle autopaikalle, jossa autopaikkakohtainen enimmäisteho on 3x16A eli 11kW. Toteutus siten, että kullekin autopaikalle rakennetaan valmius latausaseman asennukseen, eli autopaikalle tuodaan kolmivaihekaapelointi rasiaan odottamaan asennusta. Toteutus ei vaadi uutta kiinteistöliittymää.
Dynaamisen kuormanhallinnan laitteiston toimittaa
Wattery, joka toimii myös laskutusoperaattorina. Watteryn kanssa on
yhteensopivia käytännössä kaikki OCPP 1.6 (+ Smart Charging) käyttävät latausasemat. Itselleni on tulossa Charge Amps Dawn. Lisäksi asemassa täytyy olla MID-mittaus sekä tapa yhdistää dynaamiseen kuormanhallintaan (LAN, WLAN, 4G).
Hankinnan kokonaishinta on välillä 40-45k€ joka jaetaan autopaikkaosakkaiden kesken. Kukin lataaja asennuttaa yhteensopivan latausaseman omalla kustannuksellaan.
Lähtötiedot
- Rivitalo
- Rakennettu 2016
- 38 asuntoa
- 28 katospaikkaa, 15 pihapaikkaa
- Jokaisella autopaikalla lämmitystolppa 2h kellolla
- Kaukolämpö
- Pääsulake 3x250A
Viime vuosien aikana on puolenkymmenelle osakkaalle myönnetty lupa asennuttaa hidaslataus-mahdollisuus omalla kustannuksellaan käyttäen nykyisiä lämmitystolppien kaapelointeja. Löytyy kolme Satmaticin boxia, yhdellä ihan Type2-latausasema yhdellä vaiheella ja pari asennusta, jossa tolpasta viety ulos schuko siten, että välissä MID-mittari.
Lataajat ovat puolivuosittain lukeneet mittarit ja ilmoittaneet lukemat isännöitsijälle, joka laskuttanut heitä taloyhtiön toteutuneen sähköhinnan mukaan (tällä hetkellä joku hybridisoppari jossa sekoitus pörssiä, kiinteää, tms). Siirtoineen tuo on pyörinyt jossain 12-13c tuntumassa.
Valmistelu hallituksessa
Pyysimme taloyhtiön alkup. sähkösuunnittelijalta arvion nykyisen kaapeloinnin, sähkökeskuksen, yms. riittävyydestä, jonka perusteella kävi selväksi (kuten epäiltykin), että max. 11kW lataukseen tarvitaan uudet kaapeloinnit ja muutoksia keskukseen. Tuossa arviossa ei kuitenkaan puhuttu mitään dynaamisesta kuormanhallinnasta tai kiinteistön nykyisistä pääsulakkeista ja niiden hyödyntämisestä vaan suositeltiin hankkimaan latauskentälle oma sähköliittymä.
Vaihtoehtoa, jossa olisimme toteuttaneet pelkästään yksivaihelatauksen (esim. 1x10A) ei oikeastaan edes harkittu vaan alusta asti oli selvää, että tähtäämme dynaamisella kuormanhallinnalla varustettuun, max. 11kW lataustehon tarjoavaan ratkaisuun.
Tässä vaiheessa meillä oli aika hyvä hinta-arvio, jonka perusteella kevään -24 yhtiökokoukseen valmisteltiin esitys, jossa hallitus valtuutettiin tekemään latausinfra-hankinta, mikäli se pysyy tietyssä budjetissa.
Hankintapäätös kevään -24 yhtiökokouksessa
Esitys oli hyvin valmisteltu ja hallitus oli valmistautunut erityyppisin kysymyksiin ja argumentteihin kattavasti. Asiasta käytiin ehkä tunnin keskustelu. Toki mukana oli hieman soraääniäkin, mutta hyvillä argumenteilla ne saatiin vaimenemaan. Hankinnasta tehtiin selkeä päätös ja koska autopaikat ovat osakkaiden omistuksessa, kustannukset jaettiin autopaikkojen suhteessa.
Viidelle autopaikalle 43:sta tehdään pelkkä "valmiuden valmius" eli ko. paikkojen lähelle tuodaan yksi paksumpi kaapeli ja tehdään putkitukset paikoille valmiiksi, mutta ei tuoda rasioita latauspaikoille. Tähän päädyttiin siksi, että nämä ovat ns. kakkosautojen paikkoja. Mikäli tälläinen autopaikka halutaan liittää infraan myöhemmin, maksaa osakas siitä saman verran kuin muiden autopaikkojen osuus alunperin oli.
Kokonaiskustannukset päätettiin siis jakaa 38:n autopaikan kesken.
Kilpailutus - ja toteutuksen perustavanlaatuinen muutos
Valmistelimme tarjouspyynnön yhdessä isännöitsijän kanssa. Toimituksen sisältö ns. avaimet käteen periaatteella siten, että sen tuli sisältää kaikki kaivuutyöt (ml. uusi kiinteistöliittymä), kaapeloinnit, dynaaminen kuormanhallinta, keskusmuutokset, WLAN-tukiasemat, kytkennät, mittaukset jne.
Tarjouspyynnöt lähetettiin elokuussa 2024 puolelle kymmenelle sähköurakoitsijalle, joista kaksi oli kiinnostunut tarjoamaan.
Toinen kiinnostuneista yrityksistä ilmoitti välittömästi, että uutta kiinteistöliittymää ei mitä todennäköisemmin tarvita ja pyysi lupaamme saada sähkönsiirtoyhtiöltä kiinteistömme kulutustiedot.
Niiden perusteella selvisi, että nykyisten 3x250A pääsulakkeidemme ja keskuskoon puitteissa meillä on paljon käyttämätöntä kapasiteettiä, jonka perusteella pystymme irrottamaan 3x160A kahvalähdön latauskentän sähkökeskukselle nykyisestä sähköpääkeskuksesta.
Myös toinen tarjouskilpailuun osallistuvista yrityksistä komppasi tätä näkemystä, joten muutimme specsejä ns. lennosta siten, että uutta kiinteistöliittymää ei tilata.
Saimme tingattua hintaa vielä mukavasti alkuperäisistä ja lopulta kaksi kilpailevaa tarjousta oli ihan ykköstonnin sisällä toisistaan alkuvuodesta 2025.
Rahoitus ja hankinta
Tämmöisen investoinnin rahoitus voidaan hoitaa monella tapaa:
a) kassan kestäessä taloyhtiö maksaa viulut ja perii osuudet autopaikkaosakkailta rahoitusvastikkeena
b) laskutetaan osuudet ennakkoon maksuvalmiuden varmistamiseksi
c) haetaan rahoitusta, peritään osuudet rahoitusvastikkeena
Kevään -24 yhtiökokouksessa hallitus valtuutettiin tekemään hankinta, mutta emme tajunneet tuossa vaiheessa esittää päätöstä rahoituksesta.
Meille vuoden alussa tarve vaihtaa pankkia - edellisen lopettaessa pankkipalvelunsa suomessa - joten ajattelimme tässä samassa pyytää "siltarahoitusta" vähän kuin ehtona asiakkuudellemme. Saimme hyvät tarjoukset pankkipalveluista ja lainasta OP:lta.
Siispä veimme vielä kevään 2025 yhtiökokoukseen esityksen lainasta, jonka nosto sallii sen, että kukin autopaikkaosakas sai päättää maksaako osuutensa kerralla vai rahoitusvastikkeen muodossa. Esitys meni heittäen läpi, nostimme lainan ja teimme sopimuksen paikallisen sähköurakoitsijan kanssa.
Infotilaisuus osakkaille pidettiin heinäkuun alussa ja työt aloitettiin myöhemmin samassa kuussa.
Tilanne elokuun lopussa 2025
Kaivuutyöt, putkitukset ja kaapelihyllyjen asennukset tehtiin nopeasti. Kaikki kaapelointikin on nyt saatu valmiiksi. Asennustyöt ovat varsin nopeita, mutta latauskentän sähköpääkeskuksen ja nykyisen sähköpääkeskuksen muutoskomponenttien toimitusaika on 2-3kk. Sopimus tehtiin heinäkuun alussa, käyttöönotto syyskuussa.
Sähkösopimus ja laskutus
Sähkö tulee siis kiinteistöön nykyistä kiinteistöliittymää pitkin. Pääsulakkeen jälkeen latauskentälle erotetaan oma etusulake, jolle tulee oma sähkösopimus. Näillä näkymin otamme siihen pörssisähkösopimuksen.
Kukin lataaja rekisteröityy Watteryn palveluun ja antaa sinne maksutietonsa. Wattery laskuttaa (veloittaa maksukortilta) kutakin lataajaa käyttämästään sähköstä kuukausittain ja veloittaa palvelumaksunsa, joka on joko 5€/kk
tai 3snt/kWh. Taloyhtiö sopii maksuperusteet (energian hinta, mahdolliset muut maksut) Watteryn kanssa. Wattery tilittää maksut taloyhtiölle. Meidän tapauksessamme taloyhtiö ei ota mitään välistä vaan kukin maksaa kiinteän (€/kWh) siirtohinnan sekä sähköenergian pörssihinnan mukaan. Tarvittaessa sähkösopimuksen voi toki muuttaa.
Vinkkejä ja huomioita
Taloyhtiöitä on monenlaisia. On pieniä ja isoja, valmiudet (sulakkeet ja muu infra, maksuvalmius, jne) vaihtelevat ja osassa päätöksenteko toimii muita paremmin. Nämä vinkit on suunnattu meidän taloyhtiömme kaltaisille suurehkoille rivaritaloyhtiöille, joihin on tarkoitus rakentaa autopaikkakohtaisen kolmivaihelatauksen mahdollista infra.
- Unohtakaa 22 kW: 11 kW riittää kotilataukseen täysin. 22 kW tuo vain turhia kustannuksia infraan, käytännön hyötyä ei juuri ole.
- Dynaaminen kuormanhallinta: sulakkeet ja liittymä riittävät useammalle lataajalle ilman ylimitoitusta ja tehomaksujen kasvua.
- OCPP-tuki: valitkaa aina avoimeen OCPP-standardiin perustuva järjestelmä, niin ette lukittaudu yhden valmistajan suljettuun ratkaisuun.
- Laskutusoperaattori: kannattaa käyttää ulkopuolista operaattoria (esim. Wattery), joka laskuttaa suoraan käyttäjiä
- Laajennettavuus: mitoittakaa keskus, kaapeloinnit, suojalaitteet, putkitukset ja kaapelihyllyt niin, että kapasiteettia on helppo lisätä myöhemmin, kun lataajia tulee lisää.
Omat fiilikset sähköautoilijana ja osakkaana
Meillä on ollut pian pari vuotta Tesla Model Y ja lataaminen on tapahtunut Satmaticin boxin kautta, teslan omalla 1x13A laturilla. Se on riittänyt meidän käyttöömme vallan mainiosti. On toki ollut monia tilanteita, kun tehokkaammasta latauksesta olisi ollut hyötyä. Nämä tilanteet ovat lähinnä niitä, kun suht tyhjällä akulla tullaan reissusta kotiin ja vielä samana iltana - tai seuraavana aamuna - olisi ollut täydemmälle akulla käyttöä.
Omalla kohdallani kokonaiskustannukset (infra, latausasema ja Type 2 kaapeli) asettuu n. 2000 euron tienoille. Maksan sen mielelläni. Ja olisin maksanut sen infran osuudenkin (reilu tonni) mielelläni vaikka en ajaisi sähköautolla. Ja samaa mieltä oli suurin osa muista - polttomoottoriautolla ajavista - naapureista.
Se että nostaako tämä investointi kiinteistön arvoa on minulle henkilökohtaisesti merkityksetön asia. Ei se sitä ainakaan laske. Hallituksen jäsenenä luonnollisesti arvioin tämän olevan asianmukainen ja järkevä investointi. On kuitenkin päivän selvää, että tästä on helpompi myydä kämppä kuin vastaava kämppä sellaisesta rivarikohteesta, jossa latausmahdollisuutta ei ole.
Kaikista tärkein tämmöisen projektin läpiviennissä on kuitenkin aktiivinen ja asioihin perehtynyt taloyhtiön hallitus, jonka tukena on eri ammattilaisia: isännöitsijä, tekninen isännöitsijä, sähkösuunnittelijat, jne.
Joten ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia vastoinkäymisiä!
