Ensimmäinen sähköauto-roadtip Ruotsissa ja Norjassa tuli ajeltua. Ruotsissa on melko huonosti latureita tai ne on huonoissa paikoissa. Ruokapaikkojen lähellä oli usein vaan hitaita latureita. Esim. Enköpingin keskustassa oli mäkkärillä 2x Recharge 50kW. Noh olihan niitä latureita tuossakin kylässä, mutta ei palveluiden äärellä. Ei huvittanut pysähtyä pelkästään lataamaan eikä haluttu kävellä kilometriä ruokapaikkaan, vaan tuli ladattua aina muun tauon yhteydessä.
Noh Norjassa latureita oli ihan hyvin, mutta toki kalliita (35-50snt/kWh). Leirintäalueilla oli kans latureita (yhdellä Ruotsissa ei ollut) eikä ollut ruuhkaa. Charge365 taas ryösti aivan tolkuttomasti eräällä leirintäalueella (5kW laturi, 50snt/kWh + minuuttimaksua jokunen sentti päälle). Ei huvittanut siinä ladata kuin ihan pakolliset.
Suurin ärsytyksen aihe näissä oli kuitenkin maksaminen. Tuli ladattua tällä reissulla seuraavilla latausoperaattoreilla:
- Aimo
- ST1/Shell
- Easypark
- Mer
- CircleK
- Charge365
- ABC
- Neste
- Recharge
- Ionity
Ainoa johon kävi pankkikortti suoraan, oli ST1. Siellä laturi ei keskustellut maksupäätteen kanssa. Laturi käski aloittamaan kytkemällä kaapeli, onnistuneen kytkennän jälkeen tunnisti auton ja käski maksamaan. Maksupääte edelleen käski kytkemään kaapelin ensin, ennen kuin maksaminen onnistuu. Noh kokeilin kaikki 6 letkua ja epäonnistuin, kunnes sattumalta yhteys maksupäätteeseen onnistui (tai joku huomasi valvomossa mun 6 epäonnista yritystä muutaman minuutin sisään ja teki jotain). Noh sitten lataus onnistui taas hyvin. Tämä oli ainoa "rikkinäinen" laturi matkalla.
Muilla operaattoreilla piti käyttää jotain tagia tai appsia lataamiseen ja kyllä tuli latailtua erilaisia sovelluksia. Olisipa joku yksittäinen kortti joka kävisi kaikkiin ja laskuttaisi suoraan esim. pankkitililtä..
Noh kyllähän tätä olisi saanut yksinkertaistettua/halpuutettua lataamalla aina Ionityllä tms. mutta sitten olisi pitänyt tönöttää jossain parkkipaikalla vain lataamassa useammin tai olisi pitänyt vaihtaa reittiä laturien takia. Nyt tuli etsittyä joku hyvä taukopaikka reitin varrelta, jossa on mikä tahansa nopea laturi, välilttämättä siitä mikä operaattori. Ionitytkin tuntuivat olevan aina väärässä paikassa.
Noh pikkuvikoja lopulta, reissu meni ihan hienosti eikä tullut rangeahdistusta. Ehkä max tunti yhteensä meni viikon aikana "ylimääräistä" aikaa laturilla seisomiseen, verrattuna polttomoottoriautoon. Pääasiassa auto oli ihmisiä ennen valmis. Latausappsien ihmettelyyn ja taukopaikkojen etsintään meni kyllä aikaa, mutta siinä se onnistui vänkärin paikalla. Ladattiin aina kun pysähdyttiin, välittämättä siitä mikä on akun varausprosentti. MEBit ottavat pienillä prosenteilla paremmin virtaa, mutta ei tullut välitettyä asiasta. Välillä aloitettiin 15% lataustasosta ja saatiin maksimi 135kW, välillä aloteltiin 50% tasosta ja tuli vaan 60kW tai laturi oli 50kW, jolloin saatiin sitä mitä laturista lähti. Välillä lopetettiin lataus 80% ja välillä 100%, miten nyt sattui menemään. Tällä minimoitiin auton odottelu ja onnistui hyvin.
Ruotsin ja Norjan teillä tuntui auton kulutus pienevän, johtui varmaan pienemmistä rajoituksista ja paremmasta asfaltista. Noh ei tullut diesel-autoa ikävä.