Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JaniKari]

Alankomaissa 70 GW projekteja, pääasiassa akkuvarastoja, odottaa pääsyä verkkoon. Hätäratkaisuna on keksitty keino nimeltä TDTR (time-dependent transmission right). Se tarkoittaa, että n. 85 % ajasta verkko on vapaasti liittyjän käytössä, mutta 15 % ajasta kantaverkkoyhtiö voi rajoittaa elektronien virtausta, ja rajoituksista tulee ilmoittaa vähintään päivä etukäteen. Näillä reunaehdoilla on löydetty mahdollisuus ottaa 9,1 GW uusia liittyjiä, joista 6 GW on akkuvarastoja. Kantaverkkoyhtiö TenneT toimii Alankomaissa ja osassa Saksaa. Se aikoo investoida kyseisissä maissa 200 miljardia vuoteen 2034 mennessä.

Hienoa että näitä TDTR tulee. Esimerkiksi tuulivoimaloita ja akkuja voisi kytkeä näin lisää ilman että kantaverkkoa pitäisi vahvistaa muutamien huippu tuulisten päivien takia. Ei tarvitsisi rakentaa kantaverkkoa ja tuulivoimaloita/akkuja samaantahtiin. Tästä on tullut ongelmia kun toista rankentaa nopea yksityinen raha ja toista hidas monopoli. Onko kenelläkään tietoa onko Suomeen tätä suuniteltu?

 

[vindicator rapeto]

Näin sunnuntain kunniaksi jotain vähän positiivistakin: Suomikin saattaa istua satojen miljardien arvoisten geologisten vetyvarastojen päällä.

Vielä jokin aika sitten ajateltiin ettei tätä ns. valkoista vetyä ole mahdollista muodostua maankuoressa, mutta viimeaikaiset havainnot kertovatkin aivan jotain muuta. Alla pitkä tiedeykkösen ohjelma aiheesta, kestoa 49 minuuttia, ja on kuunneltavissa ilman kirjautumista selaimessa.

Yllättävä löytö maan alta: nopeimmat poraavat jo uutta päästötöntä polttoainetta – geologista vetyä​

Vielä ei tietenkään tiedetä tarkemmin kuinka paljon Suomessa tätä on, mutta tiedetään että sitä on. Mikäli villeimmät arviot pitävät paikkansa, me ollaan miljonäärejä kaikki

 

[HTK12]

Siis eihän tuossa ole mitään järkeä.

Mihin hittoon sä tuossa tarvit sitä "varavoimalaa"? Jos ajatus on, että "varavoimalan" kulutukseen sisältyy ehto siitä, että Olki 3:n tippuessa verkosta, nuo lopettavat kulutuksensa, jotta Olki 3:n kuluttajat saavat tarvitsemansa sähkönsä, niin miksi ei vain laiteta tuota vaatimusta suoraan niille Olki 3:n kuluttajille?
Riippumatta siitä, että onko tuo "varavoimala" olemassa vai ei, Olki 3:n vikaantumisesta seuraa se, että sitä kulutusta pitää leikata 1600 MW. Ainoa tapa, miten tuo toinen voimala voi oikeasti toimia Olki 3:n varavoimana on se, että se on sammuksissa kunnes Olki 3 vikaantuu. Jolloin kulutusta ei tarvi leikata, koska linjoille ilmestyy 1600 MW kapasiteettia, joka ei normaalisti ole linjoilla.


*edit*
Vielä hullummaksi tilanteesta tekee sen, että Olki 3:n sähkön ostaa sen omistajat. Eli tuossa luodaan joku veronmaksajien/Fingridin tukema mekanismi sille, että Olki 3:n omistajat saavat sähkönsä riippumatta siitä, että onko se niiden voimala käynnissä vai ei. Eli ainoa mitä tuossa teet, on että siirrät kuluja ja riskiä TVO:lta veronmaksajille.

Edelleen, jos haluat siihen varautua (kuten täällä edellä käyttäjä pohti), on oltava sen verran tuotantoa tai sitten vaan hyväksytään se, että OL3 vikaantuessa meillä sähkön hinta pomppaa. Itse kannatan jälkimmäistä.

Kuten sanoin aiemmin kannatan energy only mallia, en tälläisiä tukihimmeleitä. Jotain tukihimmeliähän nyt ollaan rakentamassa tuon kapasiteetti huutokaupan kautta. Ainut miten tuossa kapasiteettimarkkinassa on minusta jotain järkeä on, jos sillä estetään muuten purettavan kapasiteetin purkaminen. Nämä vääristävät aina markkinaa ja vievät kannattavuutta markkinaehtoisilta ratkaisuilta. Mitä enemmän näitä tukihimmeleitä tehdään sen vähemmän meille tulee uutta markkinaehtoista tuotantoa. Maksajana toki veronmaksajat kuten aina näissä himmeleissä.

 

[Gespard]

Mikäli villeimmät arviot pitävät paikkansa, me ollaan miljonäärejä kaikki

Kaivoslaki on niin surkea että lähinnä ulkomaalaiset kaivosyhtiöt ja niiden rikkaat tuttavat täältä Suomesta rikastuvat.

 

[JCSH]

Edelleen, jos haluat siihen varautua (kuten täällä edellä käyttäjä pohti), on oltava sen verran tuotantoa tai sitten vaan hyväksytään se, että OL3 vikaantuessa meillä sähkön hinta pomppaa. Itse kannatan jälkimmäistä.

Niin on oltava sen verran tuotantoa reservissä sammuksissa. Ei ajossa. Jos se "varavoimala" on ajossa normaalisti samaan tapaan kuin se OL3, niin sitten OL3:n vikaantuessa tulee se 1600 MW tuotantovaje, joka taaskin nostaa niitä hintoja.
Ajatus ydinvoimasta tuollaisena varavoimana on lähtökohtaisesti rikkinäinen.

 

[HTK12]

Niin on oltava sen verran tuotantoa reservissä sammuksissa. Ei ajossa. Jos se "varavoimala" on ajossa normaalisti samaan tapaan kuin se OL3, niin sitten OL3:n vikaantuessa tulee se 1600 MW tuotantovaje, joka taaskin nostaa niitä hintoja.
Ajatus ydinvoimasta tuollaisena varavoimana on lähtökohtaisesti rikkinäinen.

Vaihtoehdot on joko olla sen verran kapasiteetti sammutettuna tai sitten tiputetaan sen verran kulutusta verkosta. Lähtökohtaisesti en näe järkeä alkaa rakentamaan uutta kapasiteettia varavoimaksi OL3:lle (siitähän tämä lähti liikkeelle). Tälläiset ratkaisut on niin kalliita, että nostavat väistämättä tolkuttomasti sähkönhintaa, oli toteutustapa sitten mikä tahansa (kaasuturbniit, biomassaa polttavat voimalat jne.). Fingrid on ratkaisut joilla estetään verkon kaatuminen kun tuollainen iso tuotantolaitos tippuu verkosta ja itse näen sen riittäväksi varautumiseksi.

 

[mattix]

Minusta tuntuu, että energy only -markkina ei tule pitkässä aikaikkunassa menestymään ellei säästä riippumattomien tuotantomuotojen rakentamiskustannuksien osalta tapahdu jotain järisyttävää. Yhtälö vanhentuvat ydinvoimalat, polttotuotannon loppuminen ja tasainen maa ilman hyviä mahdollisuuksia säilöä vettä ovat ovat huono kehityskulku seuraavalle 10-20 vuodelle.

Ei ole tervettä, että sähkön hintavaihtelu on tätä luokkaa. Kun sitä akuilla tasataan, niin akkumarkkina kyllästyy, eikä akkuja sen jälkeen rakenneta lisää auttamaan pitkäkestoisessa häiriössä tai kylmän sään aikana.

Näiden syiden takia kannatan kapasiteettimekanismia vähentämään riskejä, mutta sen ei ole pakko olla tuotantoa, kulutuskin (=teollisuus) käy. Maksaahan se ei saisi yhtään, koska kukaan näe omaksi vastuukseen sähkön riittävyyttä tai maltillista (= alle 50c/kWh) hintaa.

Lyhytkestoiset vikatilanteet hoidetaan Fingridin varavoimalla, järjestelmäsuojalla, intraday- ja reservimarkkinoilla sekä väliaikaisilla johtokapasiteetin ylittämisillä.

 

[JCSH]

Vaihtoehdot on joko olla sen verran kapasiteetti sammutettuna tai sitten tiputetaan sen verran kulutusta verkosta.

Niin ja jos vaihtoehtona on tiputtaa OL3:n verran kulutusta verkosta, niin mihin ihmeeseen sä tarvit sitä toista ydinvoimalaa? Mitä tekemistä tuolla toisella voimalalla on tämän koko kuvion kanssa? Miksei vain OL3:n kuluttajat tiputa sen verta kulutusta verkosta?

Siis ihan rautalangasta väännettynä:
Nyt meillä on 1600 MW OL3:n tehoa ja sen kuluttaa tahot A, B ja C. Jos OL3 tippuu linjoilta, tahot A, B ja C joutuvat joko leikkaamaan kulutustaan tai hankkimaan sen sähkön muualta.
Eli seurauksena on 1600 MW tehovaje.

Tässä sun esittelemässä tilanteessa meillä olisi 1600 MW OL3 ja 1600 MW OL3b, joista A, B ja C kuluttavat 1600 MW OL3:a ja D, E ja F 1600 MW OL3b:n sähköä.
OL3 vikaantuu, jolloin sen sijaan, että tahot A, B ja C (jotka ovat myös OL3:n omistajat) joutuisivat leikkaamaan kulutusta, heille siirretäänkin sen Fingridin/veronmaksajien maksaman OL3b:n sähköt ja tahot D, E ja F joutuvat joko leikkaamaan kulutuksensa tai hankkimaan sähkönsä muualta.

Molemissa tapauksissa syntyy 1600 MW tehovaje, joka pitää kattaa joko kulutusta leikkaamalla tai ostamalla se sähkö jostain muualta. Tuo sun "varavoimala" ei auta tuota tehopulaa mitenkään, se vain ja ainoastaan siirtää OL3:n vikaantumisen riskiä pois sen omistajilta veronmaksajien puolelle.
Eli tuossa ei ole ideana millään tasolla mitään järjenhiventäkään.

 

[HTK12]

Minusta tuntuu, että energy only -markkina ei tule pitkässä aikaikkunassa menestymään ellei säästä riippumattomien tuotantomuotojen rakentamiskustannuksien osalta tapahdu jotain järisyttävää. Yhtälö vanhentuvat ydinvoimalat, polttotuotannon loppuminen ja tasainen maa ilman hyviä mahdollisuuksia säilöä vettä ovat ovat huono kehityskulku seuraavalle 10-20 vuodelle.

Ei ole tervettä, että sähkön hintavaihtelu on tätä luokkaa. Kun sitä akuilla tasataan, niin akkumarkkina kyllästyy, eikä akkuja sen jälkeen rakenneta lisää auttamaan pitkäkestoisessa häiriössä tai kylmän sään aikana.

Näiden syiden takia kannatan kapasiteettimekanismia vähentämään riskejä, mutta sen ei ole pakko olla tuotantoa, kulutuskin (=teollisuus) käy. Maksaahan se ei saisi yhtään, koska kukaan näe omaksi vastuukseen sähkön riittävyyttä tai maltillista (= alle 50c/kWh) hintaa.

Lyhytkestoiset vikatilanteet hoidetaan Fingridin varavoimalla, järjestelmäsuojalla, intraday- ja reservimarkkinoilla sekä väliaikaisilla johtokapasiteetin ylittämisillä.

No oletko sinä valmis maksamaan tästä kalliimman sähkön muodosssa? Itse näen ydinvoimaloiden vanhenemisen TVO:n & Fortumin ongelmana. Ne ovat heidän voimaloitaam, joten en näe miksi veronmaksijen pitäisi alkaa sponsoroimaan heille uusia voimaloita. Fortum myy suuren osan tuotannostaa etukäteen halvoilla kiinteillä soppareilla isoille asiakkaille. Jos meillä rakennetaan verorahoilla uutta ydinvoimaa, niin sen tuotanto taas myydään halvalla pitkillä soppareilla isoille kulutajille ja olemme taas jonkun ajan päästä samassa pisteessä. Ainut muutos on se, että veronmaksajat saivat taas vähän lisää maksettavaa. Ydinvoiman uusi tuleminen voi hyvinkin laskea uuden ydinvoiman kuluja merkittävästi vuosikymmen sisään. Nykyisellä hinnalla en näe järkeä alkaa verovaroin rakentamaan esim. ERP reaktoria kun katsoo mitä se maksaa Hinkley Point C:n tapauksessa, mikäli hinta saadaan järkevälle tasolle, niin sittenhän uudet reaktorit rakennetaan markkinavetoisesti.

Akut on se kustannustehokkain vaihtoehto tasata niitä hintavaihteluita. Pitkäaikaiseen häiriöön varautuminen maksaa aivan järjettömästi, koska se tarkoittaa kapasiteetin rakentamista sitä varten, että sitä ehkä joskus tarvitaan. Tämä tarve saattaa tulla kerran talvessa tai. Puhutaan kuitenkin käytännössä miljardeista ja maksajana on tottakai veronmaksajat.

Kukaan ei ole lähtemään kulutuksen joustoon ilman taloudellista korvausta. Teollisuudella on sopimukset jotka pitää täyttää, joten jos tuotannon joutuu pysäyttämään se maksaa ja tälle pitää olla maksaja.

Niin ja jos vaihtoehtona on tiputtaa OL3:n verran kulutusta verkosta, niin mihin ihmeeseen sä tarvit sitä toista ydinvoimalaa? Mitä tekemistä tuolla toisella voimalalla on tämän koko kuvion kanssa? Miksei vain OL3:n kuluttajat tiputa sen verta kulutusta verkosta?

Siis ihan rautalangasta väännettynä:
Nyt meillä on 1600 MW OL3:n tehoa ja sen kuluttaa tahot A, B ja C. Jos OL3 tippuu linjoilta, tahot A, B ja C joutuvat joko leikkaamaan kulutustaan tai hankkimaan sen sähkön muualta.
Eli seurauksena on 1600 MW tehovaje.

Tässä sun esittelemässä tilanteessa meillä olisi 1600 MW OL3 ja 1600 MW OL3b, joista A, B ja C kuluttavat 1600 MW OL3:a ja D, E ja F 1600 MW OL3b:n sähköä.
OL3 vikaantuu, jolloin sen sijaan, että tahot A, B ja C (jotka ovat myös OL3:n omistajat) joutuisivat leikkaamaan kulutusta, heille siirretäänkin sen Fingridin/veronmaksajien maksaman OL3b:n sähköt ja tahot D, E ja F joutuvat joko leikkaamaan kulutuksensa tai hankkimaan sähkönsä muualta.

Molemissa tapauksissa syntyy 1600 MW tehovaje, joka pitää kattaa joko kulutusta leikkaamalla tai ostamalla se sähkö jostain muualta. Tuo sun "varavoimala" ei auta tuota tehopulaa mitenkään, se vain ja ainoastaan siirtää OL3:n vikaantumisen riskiä pois sen omistajilta veronmaksajien puolelle.
Eli tuossa ei ole ideana millään tasolla mitään järjenhiventäkään.

No mattix pohti, että pitäisi olla jotain tuotantoa sen fataalin vian varalle. Siitä tämä lähti liikkeelle. Tuon uuden reaktorin sähkö myytäisiin sellaisille jotka suostuvat siihen, että heidän kulutuksensa tiputetaan tilanteessa x. Ihan rautalangasta esim. datakeskuksia, joilla on omat generaattorit. Eli he ajavat generaattoreilla kunnes voimala saadaan takaisin käyttöön tai sitten sammuttavat datakeskuksen (olettaen ettei sitä sähköä ole mistään muualta ostettavissa). Ainahan nämä tukihimmelit siirtää sen riskin maksamisen veronmaksajien vastuulle, siksi minä näitä tukihimmeleitä vastustan. Ydinvoima nyt on lähinnä ainut tuotantotapa, joka tälläisen kapasiteein pystyy takaamaan pitkällä aikavälillä (esim. tuo Oskarshamn 3 7kk huolto.). En minä sanonutkaan tässä olevan missään vaiheessa mitään taloudellista järkeä, mietin vaan miten tuollaisen voisi toteuttaa.

 

[mattix]

No oletko sinä valmis maksamaan tästä kalliimman sähkön muodosssa?

Vajaan 25 000 kWh kulutuksella vastaan kyllä.

Sähköjärjestelmämme on liian epästabiili tulevaisuudessa. Sitä pitää hajauttaa, lisätä tuotantomuotoja sekä tehdä vikasietoisemmaksi mm. nykymaailman turvallisuusuhilta. Se maksaa ja siitä olen valmis maksamaan. Tosin maksaminen pitää tapahtua kaikkien osalta eikä niin, että esim. teollisuus kerää hillot ilman tarvetta osallistua talkoisiin. Naiivia ajattelua tämä toki on.

 

[HTK12]

Vajaan 25 000 kWh kulutuksella vastaan kyllä.

Sähköjärjestelmämme on liian epästabiili tulevaisuudessa. Sitä pitää hajauttaa, lisätä tuotantomuotoja sekä tehdä vikasietoisemmaksi mm. nykymaailman turvallisuusuhilta. Se maksaa ja siitä olen valmis maksamaan. Tosin maksaminen pitää tapahtua kaikkien osalta eikä niin, että esim. teollisuus kerää hillot ilman tarvetta osallistua talkoisiin. Naiivia ajattelua tämä toki on.

Itse en ole valmis maksamaan näin OKT:n sähköllä lämmittävänä. Kuten sanoit se on naivia ajattelua, että kaikki maksaisi. Sen maksaa veronmaksajat ja teollisuus ei osallistu. Tästä nyt hyvä esimerkki on tuo sähkövero. Isoimmat kuluttajat "maksavat" 0,079065 snt/kWh, mutta muut maksaa 2,827515 snt/kWh. Jotain samanlaista on luvassa tämänkin osalta, jos teollisuus edes osallistuu mitenkään. Edes datakeskuksien sähköveroalen poistoa ei taideta saada toteutettua kun ovat vähän lobanneet. Eihän teollisuus nyt voi joutua maksamaan, se on veronmaksajien homma. Toinen hyvä esimerkki on makeisvero & Fazer.

 

[MOS6510]

Päivitys:
1. Akkuvarasto, Kiina, 2025. Hinta 59 €/kWh.
2. Akkuvarasto, maailman keskiarvo, 2024. Hinta 150 €/kWh.
3. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
4. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
5. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Merus Power, Kuortti, 2025. Hinta 258 €/kWh.

Merus Power tiedotti 30 MW/66 MWh pattereista Kuorttiin, joiden kerrotaan valmistuvan ensi vuoden aikana ja hinta on alhaisin, jonka olen löytänyt Suomeen rakennettavalle akustolle. Kohta aletaan mennä alle sen hinnan, joka Pyhäsalmen pumppuvoimalle laskettiin, kun hankkeen suunnittelua käynnistettiin.

Akkujen hinnasta varastointikäyttöön pieni referenssi: Kuortin sähkövaraston yksikköhinnalla maksaisi OL3:n yhden päivän tuotannon varastointiin vaadittava kapasiteetti 10 miljardia. Tuolla maailman keskiarvon hinnalla on kustannus edelleen 5,8 miljardia.

Ydinvoimalan osalta perusinvestointi tehdään kerralla 60 vuodeksi. Akut kestävät noin 10 vuotta. Ja tietysti vertailu on siinä mielessä hömöä, että akut eivät tuota sähköä - vain varastoivat sitä.

 

[MOS6510]

Itse en ole valmis maksamaan näin OKT:n sähköllä lämmittävänä. Kuten sanoit se on naivia ajattelua, että kaikki maksaisi. Sen maksaa veronmaksajat ja teollisuus ei osallistu. Tästä nyt hyvä esimerkki on tuo sähkövero. Isoimmat kuluttajat "maksavat" 0,079065 snt/kWh, mutta muut maksaa 2,827515 snt/kWh. Jotain samanlaista on luvassa tämänkin osalta, jos teollisuus edes osallistuu mitenkään. Edes datakeskuksien sähköveroalen poistoa ei taideta saada toteutettua kun ovat vähän lobanneet. Eihän teollisuus nyt voi joutua maksamaan, se on veronmaksajien homma. Toinen hyvä esimerkki on makeisvero & Fazer.

Kun tarkoitetaan "teollisuudella" teollisuuden Mankala-tuotantoa tai teollisuuslaitoksen omatuotantoa, niin alempi verokanta on hyvinkin perusteltu. Miksi esimerkiksi sellutehtaan pitäisi maksaa itse itselleen tuottamastaan sähköstä ylipäätään mitään sähköveroa?

 

[chrisekh]

Akkujen hinnasta varastointikäyttöön pieni referenssi: Kuortin sähkövaraston yksikköhinnalla maksaisi OL3:n yhden päivän tuotannon varastointiin vaadittava kapasiteetti 10 miljardia.

Se on myös niin paljon akkukapasiteettia että sillä voidaan tasapainottaa päivän yön välinen kulutusero Suomesta. Päivän sisäiset hinnat pörssissä liikkuisivat 5 sentin sisällä.

10 miljardia tarkoittaisi 40€ per veronmaksaja kuukaudessa joka on liikaa. Mutta jos päästäisiin Kiina hintaan kiinni se olisi 10€ per nokka joka olisi minusta jo sellainen siedettävä.

 

[MOS6510]

Se on myös niin paljon akkukapasiteettia että sillä voidaan tasapainottaa päivän yön välinen kulutusero Suomesta. Päivän sisäiset hinnat pörssissä liikkuisivat 5 sentin sisällä.

10 miljardia tarkoittaisi 40€ per veronmaksaja kuukaudessa joka on liikaa. Mutta jos päästäisiin Kiina hintaan kiinni se olisi 10€ per nokka joka olisi minusta jo sellainen siedettävä.

Juu, mutta tuo on vasta yhden päivän tuotanto. Heikkoa tuulta voi kestää lämmityskautena viikon puolitoista putkeen. Päivän varasto ei vielä tässä kontekstissa paljoa lämmitä. Auttaa toki päivä/yö-vaihtelun tasaamiseen.

Mutta näiden akkujen käyttäminen päivän sisäisen hinnan tasaamiseen on ongelmallista akkujen itsensä kustannusten vuoksi: Jos investointi maksaa esim. tuon 150 eur/kWh ja ratkaisu kestää 5000 sykliä saadaan 90% round-trip-hyötysuhteella tulee yhden varastoidun kWh:n hinnaksi noin 3,3 snt/kWh. Tuosta puuttuu kaikki perusinvestoinnin ulkopuoliset kulut kuten verkon liittymien kustannukset, rahoituskulut, verot, tonttivuokrat, hallintokulut, akustojen huoltokulut jne. Eli päivän sisäisen hintaeron täytyy itseasiassa ylittää 5 senttiä, jotta akut edes osallistua tarjouksilla markkinaan. Ilman hintaeroa ei ole akkuja day-ahead-markkinassa.

 

[Ogeli]

Vantaalle lämpövarasto:

YIT:lle jättiurakka: Vantaalle maailman suurin lämmön kausivarasto

Lämpövaraston kapasiteetti riittäisi keskikokoisen kaupungin tarpeisiin.

www.is.fi

Vantaan kaupungin energiayhtiö Vantaan Energia alkaa rakennuttaa Kehä III:n alle maailman suurinta lämmön kausivarastoa.

Louhintaurakan tekijäksi on valittu rakennuskonserni YIT, jolle sen arvo on noin 100 miljoonaa euroa, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Louhintatyöt alkavat joulukuussa ja urakka kestää arviolta kolme vuotta.

Lämpövarasto tulee syvälle Kehä III:n alle Vantaan Kuusikonmäessä. Varannon kapasiteetti on 90 gigawattituntia kaukolämpöä, mikä vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin vuotuista lämmitystarvetta.

Joku vois kaivaa esille YIT:n tiedotteen oisko tarkempaa tietoa lämmitystavasta ja ajasta.

 

[HTK12]

Kun tarkoitetaan "teollisuudella" teollisuuden Mankala-tuotantoa tai teollisuuslaitoksen omatuotantoa, niin alempi verokanta on hyvinkin perusteltu. Miksi esimerkiksi sellutehtaan pitäisi maksaa itse itselleen tuottamastaan sähköstä ylipäätään mitään sähköveroa?

Ne ketkä tuottavat itse tai välillisesti (Mankalatuotantona) sähkönsä, voidaan jättää tuon ulkopuolelle. He ovat jo kortensa kekoon kantaneet sijoittamalla tuotantoon. Maksavatko esim. sellutehtaat omaan käyttöön menevästä itse tuotetusta sähköstään mitään veroa?

Juu, mutta tuo on vasta yhden päivän tuotanto. Heikkoa tuulta voi kestää lämmityskautena viikon puolitoista putkeen. Päivän varasto ei vielä tässä kontekstissa paljoa lämmitä. Auttaa toki päivä/yö-vaihtelun tasaamiseen.

Mutta näiden akkujen käyttäminen päivän sisäisen hinnan tasaamiseen on ongelmallista akkujen itsensä kustannusten vuoksi: Jos investointi maksaa esim. tuon 150 eur/kWh ja ratkaisu kestää 5000 sykliä saadaan 90% round-trip-hyötysuhteella tulee yhden varastoidun kWh:n hinnaksi noin 3,3 snt/kWh. Tuosta puuttuu kaikki perusinvestoinnin ulkopuoliset kulut kuten verkon liittymien kustannukset, rahoituskulut, verot, tonttivuokrat, hallintokulut, akustojen huoltokulut jne. Eli päivän sisäisen hintaeron täytyy itseasiassa ylittää 5 senttiä, jotta akut edes osallistua tarjouksilla markkinaan. Ilman hintaeroa ei ole akkuja day-ahead-markkinassa.

No jos me päästäisiin akkuvarastoissa tuohon Kiinan hintatasoon, niin OL3 vuorokauden tuotannon varastointi olisi reilut 2 miljardia. Kulutus ei kuitenkaan ole tasainen vuorokauden ympäri, joten tuollainen auttaisi jo todella paljon. Uusien natrium akkujen kestoksi on puhuttu 10 000 sykliä. Näillä luvuilla ollaan 0.59snt/kWh. Jos näitä rakennetaan esim. tuulipuiston yhteyteen liittymät, tontit ym. on jo olemassa. Eli voitaisiin olla jossain sentin tienoilla, vaikka nousisi 2snt/kWh, niin siltikin olisi halpa. Sitä halpaa ydinvoimaa ei vielä ole kukaan viime vuosina pystynyt Euroopassa rakentamaan. Ei taida edes joka talvi olla yhtä tuollaista puolentoista viikon tuuletonta jaksoa.

Vantaalle lämpövarasto:

YIT:lle jättiurakka: Vantaalle maailman suurin lämmön kausivarasto

Lämpövaraston kapasiteetti riittäisi keskikokoisen kaupungin tarpeisiin.

www.is.fi

Joku vois kaivaa esille YIT:n tiedotteen oisko tarkempaa tietoa lämmitystavasta ja ajasta.

Kyseessä on Varanto nimellä kutsuttava lämpövarasto, tässäkin keskustelussa on ollut tästä paljon juttua. Ainakin aluksi on tulossa kaksi 60MW sähkökattilaa.

 

[pulatunnus]

No tuskin tämäkään on ihan halpaa pitää reservissä sen pahan päivän varalle. Mistä saadaan se biokaasu ja missä se varastoidaan? Jos sen pitäisi nyt vaikka kuukausia pystyä ajamaan niin 1,6GW sähkötehoon vaaditaan melkoinen määrä biokaasua. Tässähän nyt puhuttiin OL3 fataaliin vikaan varautumisesta.

Jos ei kustannuksia mietitä niin kaasua voi varastoida, ja jos nojataan maakaasuu infraan, niin sillä väliä onko se fosiilista, bio, vai sähkökaasua.

Niin on oltava sen verran tuotantoa reservissä sammuksissa. Ei ajossa. Jos se "varavoimala" on ajossa normaalisti samaan tapaan kuin se OL3, niin sitten OL3:n vikaantuessa tulee se 1600 MW tuotantovaje, joka taaskin nostaa niitä hintoja.
Ajatus ydinvoimasta tuollaisena varavoimana on lähtökohtaisesti rikkinäinen.

Vähän vastaan aiemmpiin, niin miksi OL3 kokoinen varavoima pitäisi olla, jos OL3 tippuu verkosta pidemmäksi aikaan, niin on ilman muuta ongelma, mutta ei se nyt tarkoita että sitä varten pitäisi olla samantehoinen voimala rypäs odottamassa sitä tilannetta. varsinkin ydivoimalana.

Me ollaan selvitty OL3 tippumisista, ja ketjuun postattu ties kuinkamonta kertaa että meillä on tuotanto kapasiteettia jolla suht merkittävällä prosentilla täytetään OL3 aukko. Kipu kohti on kulutus huiput jos ne osuu samaan ajanhetkeen kuin muualla pullonkauloja, eikä tuuli/aurinko voima tuotanto ole isoa.

Jos taasen sitä tuuli/aurinko voimaa rakkentaan lisää uusia isoja kuluttajia varten, niin se nostaa sitä tarjontaa.

Kun tarkoitetaan "teollisuudella" teollisuuden Mankala-tuotantoa tai teollisuuslaitoksen omatuotantoa, niin alempi verokanta on hyvinkin perusteltu. Miksi esimerkiksi sellutehtaan pitäisi maksaa itse itselleen tuottamastaan sähköstä ylipäätään mitään sähköveroa?

Riippuu veron motiivista, jos halutaan verottaa kuluttajia, nii ei sillä väliä mistä teollisuus sähkönsä hankkii, jos halutaa verottaa teollisuutta, niin ei väliä mistä teollisuus sähkönsa hankkii. Jos halutaan periä huoltovarmuus maksuja , niin ei sillä väliä mistä teollisuus sähkönsä hankkii, jos ovat valtakunnan verkossa kiinni.

Eli se ei nyt ole juttu miten sähkönkuluttajan tarvitsema sähköntuotanto on rahoitettu. tasapuolisesti pitää kohdella eri rahoitsumalleja. Jos verotuksella halutaan ohjata kulutusta, niin sitten kohdentaa se vero tavoitteen mukaan.

Kotitalouksien pientuotanto ei veroteta kun se vähän hankalaa, mutta kyllä senkin verottamiseen ihan perusteet.

 

[HTK12]

Jos ei kustannuksia mietitä niin kaasua voi varastoida, ja jos nojataan maakaasuu infraan, niin sillä väliä onko se fosiilista, bio, vai sähkökaasua.

No jos ei kustannuksia mietitä, niin laitetaan suoraan vaan pari OL3 kokoista uutta ydinvoimalaa ja ajetaan niitä tarpeen mukaan. Kustannuksia nyt on vaan pakko miettiä, niin ratkaisut on oltava sen mukaisia. Fingrid puhui fossiilivapaasta eli maakaasu ei silloin käy. Mitä on sähkökaasu?

 

[pulatunnus]

Fingrid puhui fossiilivapaasta eli maakaasu ei silloin käy. Mitä on sähkökaasu?

Jos tilaaja ei kelpuuta fosiilista niin maakaasu ei käy, mutta se ei kai este käyttää maakaasu infraa, eli sitä verkostoa, mutta ei fosiilista kaasua. Eli jos tosiasillisesti verkostoon sitä vastaava fosiilivapaa kaasu olemassa.

Sähkökaasulla tarkoitin vihreästävedysta valmistettua. Juu, en kuvittele että kovin kilpailukykyinen.

Biokaasujen, polttoaineiden osalta on sitten oma juttunsa mitkä tilaaja kelpuuttaa.

 

[HTK12]

Jos tilaaja ei kelpuuta fosiilista niin maakaasu ei käy, mutta se ei kai este käyttää maakaasu infraa, eli sitä verkostoa, mutta ei fosiilista kaasua. Eli jos tosiasillisesti verkostoon sitä vastaava fosiilivapaa kaasu olemassa.

Sähkökaasulla tarkoitin vihreästävedysta valmistettua. Juu, en kuvittele että kovin kilpailukykyinen.

No edelleen missä se biokaasu varastoidaan? Meillä ei käsittääkseni ole mitään isoja käyttämättömiä kaasuvarastoja. Uusien varastojen rakentaminen maksaa + ne turbiinit maksaa.

Vihreälle vedylle ei ole tuotantoa, varastointia ja hyötysuhde on melko huono -> kustannukset on aivan tolkuttomat.

En vaan näe realistiseksi, että tälläiseen aletaan taas miljardeja työntämään kun taloustilanne on mikä on. Veroilla on toki mahdollista ne varat kerätä, mutta verojen kiristykset taas kurjistaa taloutta.

 

[MOS6510]

Ne ketkä tuottavat itse tai välillisesti (Mankalatuotantona) sähkönsä, voidaan jättää tuon ulkopuolelle. He ovat jo kortensa kekoon kantaneet sijoittamalla tuotantoon. Maksavatko esim. sellutehtaat omaan käyttöön menevästä itse tuotetusta sähköstään mitään veroa?

Kyllä maksavat. Näitä maksuja sitten kyllä palautellaan erilaisten "tukien" kautta, mutta koko idea on päätön.

 

[pulatunnus]

No edelleen missä se biokaasu varastoidaan? Meillä ei käsittääkseni ole mitään isoja käyttämättömiä kaasuvarastoja. Uusien varastojen rakentaminen maksaa + ne turbiinit maksaa.

Suomessa käsittääkseni on kaasuvarastoja, se sitten oma lukunsa onko niistä korvamerkattu kuinkapaljon muuhun ja voiko niitä Fingridin tilaukseen käyttää.

Ja paljonko sitä pitää olla tilaukseen varastoituna, paljonko nojata tuotantoon, ja ei kai kaiken tarvi olla yhden kortin varalla, vaan ok että on voimaloita ja voivat olla eri energia lähteillä.

epolttoaineet on kalliita, niiden varmuusvarasto kustannusta laskee se että voidaan hyödyntää olemassaolevaa varastointi infraa, varsinkin jos se menee osana yleistä varmuusvarastointia.

 

[HTK12]

Kyllä maksavat. Näitä maksuja sitten kyllä palautellaan erilaisten "tukien" kautta, mutta koko idea on päätön.

Eli käytännössä eivät maksa näiden tukien johdosta. Politiikka on usein ihan päätöntä, nytkin viimeisimmässä versiossa datakeskuksien veroalan poistossa puhuttiin, että sekin olisi kompensoitu jotenkin. Ihan hölmöläisten hommaa tuollainen rahan siirtäminen taskusta toiseen.

Suomessa käsittääkseni on kaasuvarastoja, se sitten oma lukunsa onko niistä korvamerkattu kuinkapaljon muuhun ja voiko niitä Fingridin tilaukseen käyttää.

Ja paljonko sitä pitää olla tilaukseen varastoituna, paljonko nojata tuotantoon, ja ei kai kaiken tarvi olla yhden kortin varalla, vaan ok että on voimaloita ja voivat olla eri energia lähteillä.

epolttoaineet on kalliita, niiden varmuusvarasto kustannusta laskee se että voidaan hyödyntää olemassaolevaa varastointi infraa, varsinkin jos se menee osana yleistä varmuusvarastointia.

Jos nyt puhutaan jostain OL3 sähkötehon tuottamisesta kaasuturbiineilla, niin sitä kaasua kuluu todella paljon. Ellen nyt väärin muista, niin parhaimmilla kaasuturbiineilla hyötysuhde sähköntuotannossa on 35%. Eli ollaan jossain yli 5GW lämpötehossa. Olisi pakko nojata vahvasti varastointiin, ei tuollaista biokaasun tuotantokapasiteettia kannata rakentaa olemaan käyttämättömänä 95% ajasta. Tottakai voidaan tehdä monenlaisilla voimaloilla, mutta kun näiden hinnat on mitä on, niin hintalappu on heti miljardeissa tehtiin niin tai näin. Ainut järkevä olisi saada estettyä nykyisin olemassa olevan kapasiteetin purkaminen.. Näin olisi voimalat, energian logistiikka ym. valmiina. Tarvitsisi vain maksaa ne ns. juoksevat kulut siitä, että voimala on valmiudessa käynnistyä (toki mahdolliset muutoskustannukset biopolttoaineelle). Näin vain ei ole toimittu kun polttokapasiteetti on purettu pois.

 

[pulatunnus]

Jos nyt puhutaan jostain OL3 sähkötehon tuottamisesta kaasuturbiineilla, niin sitä kaasua kuluu todella paljon.

Juu, ehkä nyt olisi hyvä ketjuun kerratta se Fingridin tarjouspyyntö. (nopeasti on löyätänyt)

 

[HTK12]

Juu, ehkä nyt olisi hyvä ketjuun kerratta se Fingridin tarjouspyyntö. (nopeasti on löyätänyt)

Ainakaan en itse siitä puhunut. Työ- ja elinkeinoministeriö käsittääkseni vasta valmistelee sitä fossiilitonta tukimekanismia. Ihan mielenkiintoista nähdä mikä on lopputulema siitä.

 

[vemkki]

Eli käytännössä eivät maksa näiden tukien johdosta. Politiikka on usein ihan päätöntä, nytkin viimeisimmässä versiossa datakeskuksien veroalan poistossa puhuttiin, että sekin olisi kompensoitu jotenkin. Ihan hölmöläisten hommaa tuollainen rahan siirtäminen taskusta toiseen.

Itse oletan, että tuo tukimekanismi vaikuttaa siten, että voidaan valita, mitä tuetaan. Ei välttämättä tarvitse myöntää sähkötukea kryptovaluuttalouhijoille. Omaa spekulaatiota tosin.

 

[MOS6510]

Jos nyt puhutaan jostain OL3 sähkötehon tuottamisesta kaasuturbiineilla, niin sitä kaasua kuluu todella paljon. Ellen nyt väärin muista, niin parhaimmilla kaasuturbiineilla hyötysuhde sähköntuotannossa on 35%. Eli ollaan jossain yli 5GW lämpötehossa. Olisi pakko nojata vahvasti varastointiin, ei tuollaista biokaasun tuotantokapasiteettia kannata rakentaa olemaan käyttämättömänä 95% ajasta. Tottakai voidaan tehdä monenlaisilla voimaloilla, mutta kun näiden hinnat on mitä on, niin hintalappu on heti miljardeissa tehtiin niin tai näin. Ainut järkevä olisi saada estettyä nykyisin olemassa olevan kapasiteetin purkaminen.. Näin olisi voimalat, energian logistiikka ym. valmiina. Tarvitsisi vain maksaa ne ns. juoksevat kulut siitä, että voimala on valmiudessa käynnistyä (toki mahdolliset muutoskustannukset biopolttoaineelle). Näin vain ei ole toimittu kun polttokapasiteetti on purettu pois.

Meidän on lähivuosina joka tapauksessa tuotettava vähintään OL3:n sähköteho kaasuturbiineilla / moottoreilla silloin, kun sähkön tarve on suurta. Tämä johtuen mm. kaukolämmön yhteistuotannon alasajosta sekä konesalien vaatiman sähkönkulutuksen merkittävästä noususta.

 

[Juzzi]

Meidän on lähivuosina joka tapauksessa tuotettava vähintään OL3:n sähköteho kaasuturbiineilla / moottoreilla silloin, kun sähkön tarve on suurta. Tämä johtuen mm. kaukolämmön yhteistuotannon alasajosta sekä konesalien vaatiman sähkönkulutuksen merkittävästä noususta.

Kenen meidän?

 

[JaniKari]

Kenen meidän?

Kaikkien jotka ovat tottuneet kuluttamaan sähköä 24/7. Ehkä tulevaisuudessa voisi ottaa liittymän 95% toiminta varmuudella vähän halvemmalla. Näin kaikkien ei tarvisi osallistua tuulettomien pakkaspäivien sähkön saatavuuden turvaamiseen liittyviin kuluihin.

 

[MOS6510]

Kenen meidän?

Se kuuluisa joku muu (tm) Suomessa. Sähkön riittävyydestä tulee nimittäin todellinen ongelma joidenkin vuosien sisällä ja tuolloin asian edes jollakin tavoin nopeahko korjaaminen onnistuu vain kaasuturbiineilla / moottoreilla.

 

[rock]

Jos nyt katsotaan tätä nykyistä tuotantopalettia ja sähkön kulutusta niin tiukassa tuotanto/kulutustilanteessa menee tapahtumat suunnilleen tässä järjestyksessä

* kulutus nousee todella kylmällä ilmalla ja/tai tuotantokapasiteetille tapahtuu jotain yllättävää
* spot-sähkön hinta reagoi tähän
* tietyllä hintatasolla kulutusjoustot tulevat mukaan
* jos/kun tämäkään ei riitä, Fingridin varavoimalaitokset lähtevät käyntiin
* jossain tämän kapasiteetin ylärajoilla alkavat kiertävät sähkökatkokset, näistä on jo selkeitä suunnitelmia järjestyksestä - kohdistuvat pääasiassa teollisuuteen joka ei ole vielä tähän mennessä ole mukana kulutusjoustojen kautta

Käytännössä tässä ketjussa on viime aikoina kritisoitu sitä kohtaa missä spot-sähkön hinta nousee herkemmin kun CHP tuotannon määrä on laskenut ja huutavat tähän kohtaan avuksi sen kuuluisan Joku Muu(tm) maksamaa kaasupohjaista sähköntuotantoa että se hinta olisi 40snt/kWh sen 1€/kWh sijaan. Minun mielestä asiasta kannattaisi kohkata sitten kun ollaan tilanteissa missä Fingridin varavoimat pauhaavat ja ollaan oikeasti lähellä niitä sähkökatkoja.

 

[HTK12]

Meidän on lähivuosina joka tapauksessa tuotettava vähintään OL3:n sähköteho kaasuturbiineilla / moottoreilla silloin, kun sähkön tarve on suurta. Tämä johtuen mm. kaukolämmön yhteistuotannon alasajosta sekä konesalien vaatiman sähkönkulutuksen merkittävästä noususta.

No laitetaan nyt ainakin ne konesalit osallistumaan kuluihin poistamalla niiltä se sähköveroale. Jos tähän otetaan datakeskukset ja kaikki jotka ei itse valmista kuluttamaansa sähköään, niin helposti puhutaan miljardeista vuositasolla. Itse en näe järkeväksi, että kuluttajat täällä maksaa aina kaiken verojen kautta.

 

[pulatunnus]

Se kuuluisa joku muu (tm) Suomessa. Sähkön riittävyydestä tulee nimittäin todellinen ongelma joidenkin vuosien sisällä ja tuolloin asian edes jollakin tavoin nopeahko korjaaminen onnistuu vain kaasuturbiineilla / moottoreilla.

Eikä tule.

Spoileri: spekulointia

Edelläolevalla on tarkoita etteikö voisi tapahtua jotain sellasta ei suunniteltua, yllättävää mistä seuraa ongelmia, mutta kuten varmaan jo kymmenniä kertoja toistettu niin olemme yhdestä erittäin yllättävästä selivynnyt ja sen jälkeen varautumista yllätyksiinkin parantanut huimasti, ja suunnittelussa vaatimukse lisääntyneet.

 

[HTK12]

Itse oletan, että tuo tukimekanismi vaikuttaa siten, että voidaan valita, mitä tuetaan. Ei välttämättä tarvitse myöntää sähkötukea kryptovaluuttalouhijoille. Omaa spekulaatiota tosin.

Käsittääkseni tässä on tarkoitus tukea sitä säästäriippumatonta tuotantoa tai kulutusjoustoa, ei kulutusta. Tämä on myös ihan puhdasta spekulointia itseltä.

 

[mattix]

* jossain tämän kapasiteetin ylärajoilla alkavat kiertävät sähkökatkokset, näistä on jo selkeitä suunnitelmia järjestyksestä - kohdistuvat pääasiassa teollisuuteen joka ei ole vielä tähän mennessä ole mukana kulutusjoustojen kautta

Eivät kohdistu pääosin teollisuuteen, vaan kotitalouksiin. Tämä siksi, koska teollisuus on pääosin lähellä yhteiskunnan tärkeitä toimintoja, jolloin sellaisilta seuduilta ei sähköjä katkota.

Minun mielestä asiasta kannattaisi kohkata sitten kun ollaan tilanteissa missä Fingridin varavoimat pauhaavat ja ollaan oikeasti lähellä niitä sähkökatkoja.

Minusta silloin on myöhäistä. Varavoimakoneet ovat olleet useasti käynnissä, mutta toki vikatilanteiden takia. Trendi on minusta sellainen, että jotain pitää tehdä.

 

[HTK12]

Osaako muuten joku selittää miksi Baltiassa hinnat on niin korkeat kun ne on tänään? Virossa keskihinta on 185,05 €/MWh ja piikki 556,58 MWh, Latvia & liettua 214,66€/MWh ja 690,00€/MWh. Suomesta & Ruotsista kuitenkin viedään Baltiaan piuhat punaisina ja eihän nyt ole mikään kylmä keli tms., joka selittäisi kallista hintaa. Saksassakin on paljon halvempaa kuin Baltiassa. Baltiassa on keskihinnat noin tuplat vrt. Suomi kun katsotaan muutomaa viime vuotta. Toki idän tuonti lakkasi Baltiassa kuten meillä, mutta silti melkoisen korkeat on vaikka Virossa käsittääkseni on edelleen sitä palavan kiven kapasiteettia enemmän kuin kulutus.

 

[pulatunnus]

Eivät kohdistu pääosin teollisuuteen, vaan kotitalouksiin. Tämä siksi, koska teollisuus on pääosin lähellä yhteiskunnan tärkeitä toimintoja, jolloin sellaisilta seuduilta ei sähköjä katkota.

Putinin sekoilun jälkeen kun varauduttiin jopa kiertäviin sähkökatkoihin, niin niistä prioriteeteistä uutisoitiin. Siellä oli tietyt kriittiset kohteet, terveyden huolto jne. sitten kunta keskukset, joukkoliikenne, jotka ei ensimmäsenä sähköittä. Joka tapauksessa uutisoitiin että teollista kuormaa oli pudotettavissa ennen haja-astusalueen kotitalouksia. On teollisuutta jossa prosesseja jotka ei kestä pitkiä sähkökatkoksia, mutta voivat silti tiputtaa kuormaa nopeastikkin. Ja prosesseja jotka taasen kestää pitkä huileja.

Ei teollisuudelta kanntta, eikä tarvi sähköjä katkoa, vaan riittää se että tiputtavat kuormaa halutusti. Sähkön katkaisemista ei ole kuin haittaa.

Minusta silloin on myöhäistä. Varavoimakoneet ovat olleet useasti käynnissä, mutta toki vikatilanteiden takia. Trendi on minusta sellainen, että jotain pitää tehdä.

Sähkölaitokset, kunnat jne ovat panostaneet sitten putinin operaation jälkeen varavoimaan, siis sitä kyvykkyyttä on paljon enemmän kuin silloin kun varauduttiin kiertäviin sähkökatkoksiin.

Haja-astus alueella vasta hyvin vähän aikaa totuteltu katkottomaan sähkönsaantiin.

Mutta miten on, sähkönjakelukin noiden jälkee kehittynyt, ei hajua mitkä ovat suunnitelmat, mutta olisko mahdotonta jos kuluttajaliittiymissä kulutusta rajoittavat voisivat olla sähköissä ja vai isompia kuormia tiputetaan.

Eli jos liittymän kuorma pysyy alle tavoite rajan, niin sitä ei ns kiertävässäkään kriisi tilanteessa tarvisi katkaista?

 

[rock]

Minusta silloin on myöhäistä. Varavoimakoneet ovat olleet useasti käynnissä, mutta toki vikatilanteiden takia. Trendi on minusta sellainen, että jotain pitää tehdä.

Ja tehdäänkin. Isoin ongelma on TEMmin ja hallituksen kuhnailu kapasiteettimekanismin kanssa koska kun siitä ilmoitettiin, kaikki jäädyttivät suunnitelmansa odottamaan että saisiko oman projektinsa juuri sen piiriin. Ja aikaa kuluu. Mutta tiedän kyllä että projekteja on runsaasti työn alla.

 

[JCSH]

Osaako muuten joku selittää miksi Baltiassa hinnat on niin korkeat kun ne on tänään? Virossa keskihinta on 185,05 €/MWh ja piikki 556,58 MWh, Latvia & liettua 214,66€/MWh ja 690,00€/MWh. Suomesta & Ruotsista kuitenkin viedään Baltiaan piuhat punaisina ja eihän nyt ole mikään kylmä keli tms., joka selittäisi kallista hintaa. Saksassakin on paljon halvempaa kuin Baltiassa. Baltiassa on keskihinnat noin tuplat vrt. Suomi kun katsotaan muutomaa viime vuotta. Toki idän tuonti lakkasi Baltiassa kuten meillä, mutta silti melkoisen korkeat on vaikka Virossa käsittääkseni on edelleen sitä palavan kiven kapasiteettia enemmän kuin kulutus.

Näyttäisi olevan aika paljon UMM:ia tuon alueen siirtoyhteyksissä. Niin Balttian maiden välillä kuin myös Puolasta Liettuaan.

 

[HTK12]

Näyttäisi olevan aika paljon UMM:ia tuon alueen siirtoyhteyksissä. Niin Balttian maiden välillä kuin myös Puolasta Liettuaan.

Meiltä viedään kuitenkin kokoajan Viroon se 1GW joka on käytännössä heidän kokomaan piikkikulutus näillä keleillä (suurimman osan vuorokaudesta kulutus on tuon alle). SE4-LT siirtyoyhteyksissäkään ei tainnut olla UMM asiasta, joten aika hyvin siirtoyhteydet käytössä. Puolan yhteyksissä on jotain 100MW ja alle rajoituksia. On vaan melkoiset hinnat, niin vähän ihmetyttää tuollaiset hinnat näillä keleillä.

 

[Juzzi]

Meiltä viedään kuitenkin kokoajan Viroon se 1GW joka on käytännössä heidän kokomaan piikkikulutus näillä keleillä (suurimman osan vuorokaudesta kulutus on tuon alle). SE4-LT siirtyoyhteyksissäkään ei tainnut olla UMM asiasta, joten aika hyvin siirtoyhteydet käytössä. Puolan yhteyksissä on jotain 100MW ja alle rajoituksia. On vaan melkoiset hinnat, niin vähän ihmetyttää tuollaiset hinnat näillä keleillä.

Taas kysyn, keneltä meiltä?

 

[mattix]

Putinin sekoilun jälkeen kun varauduttiin jopa kiertäviin sähkökatkoihin, niin niistä prioriteeteistä uutisoitiin. Siellä oli tietyt kriittiset kohteet, terveyden huolto jne. sitten kunta keskukset, joukkoliikenne, jotka ei ensimmäsenä sähköittä. Joka tapauksessa uutisoitiin että teollista kuormaa oli pudotettavissa ennen haja-astusalueen kotitalouksia. On teollisuutta jossa prosesseja jotka ei kestä pitkiä sähkökatkoksia, mutta voivat silti tiputtaa kuormaa nopeastikkin. Ja prosesseja jotka taasen kestää pitkä huileja.

Ei teollisuudelta kanntta, eikä tarvi sähköjä katkoa, vaan riittää se että tiputtavat kuormaa halutusti. Sähkön katkaisemista ei ole kuin haittaa.

Rajoitusperiaatteista löytyy ihan lainsäädäntöä, taisi olla valtioneuvoston asetus vuodelta 2022.

Teollisuus ei hevillä sähkön käyttöä vähennä muusta kuin hintaintressistä. Teollisia kuormia kyllä pudotetaan alitaajuustilanteessa, mutta mitään sovittuja kuormien pudotuksia sähköpulatilanteessa ei ole. Jos vapaaehtoisesti tekevät niin hyvä.

Sähkön katkaisun sijaan käytön rajoittaminen on parempi vaohtoehto ilman muuta.

Sähkölaitokset, kunnat jne ovat panostaneet sitten putinin operaation jälkeen varavoimaan, siis sitä kyvykkyyttä on paljon enemmän kuin silloin kun varauduttiin kiertäviin sähkökatkoksiin.

Haja-astus alueella vasta hyvin vähän aikaa totuteltu katkottomaan sähkönsaantiin.

Mutta miten on, sähkönjakelukin noiden jälkee kehittynyt, ei hajua mitkä ovat suunnitelmat, mutta olisko mahdotonta jos kuluttajaliittiymissä kulutusta rajoittavat voisivat olla sähköissä ja vai isompia kuormia tiputetaan.

Eli jos liittymän kuorma pysyy alle tavoite rajan, niin sitä ei ns kiertävässäkään kriisi tilanteessa tarvisi katkaista?

Jos ei ole äkillisestä vikatilanteesta kyse, niin en usko hevillä sähköpulakatkoihin mentävän. Hinta ohjaa ja lisäksi olemme tottelevaista kansaa, kun viranomaiset ja sähköyhtiöt huutavat säästämisen perään.

Ja tehdäänkin. Isoin ongelma on TEMmin ja hallituksen kuhnailu kapasiteettimekanismin kanssa koska kun siitä ilmoitettiin, kaikki jäädyttivät suunnitelmansa odottamaan että saisiko oman projektinsa juuri sen piiriin. Ja aikaa kuluu. Mutta tiedän kyllä että projekteja on runsaasti työn alla.

Samaa mieltä. Lainsäädäntöepäselvyydet halvaannuttaa tehokkaasti investoinnit.

 

[HTK12]

Taas kysyn, keneltä meiltä?

Suomesta.

 

[Juzzi]

Suomesta.

Suomi ei omista mitään tuotantoa (paitsi välillisesti fortum yms,) saatika osallistu sähköenergian pörssikauppaan.

 

[HTK12]

Suomi ei omista mitään tuotantoa (paitsi välillisesti fortum yms,) saatika osallistu sähköenergian pörssikauppaan.

Onko tälläisessä pilkun nussimisessa mitään järkeä? Eiköhän nyt kaikki ymmärtäneet mitä tuossa haettiin. Yksikään kuluttaja, joka ei itse tuota sähköään ei osaa sanoa 100% varmuudella kenen tuottamaan sähköä Suomessa käyttää eikä taida Fingrid myöskään osata sanoa kenen tuottamaa se Viroon menevä sähkö on. Eikä tällä tiedolla ole mitään käytännön merkitystä. Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa Suomen sähköverkosta viedään 1GW Viroon, niin ei olisi tarvinnut alkaa tuosta pätemään.

 

[renee]

Fortumin osavuosikatsauksen perusteella sähkön hinta olisi vähän laskusuunnassa. Tämän vuoden tuotantoa on suojattu hintaan 42 e/MWh, ensi vuoden 41 e/MWh ja vuoden 2027 hintaan 39 e/MWh.

Tosta kun laskee, että alvillisena toi on n. 5c/kWh ja ottaa huomioon sen, että kuluttajakaupalle pitää lisätä kohtalaisen iso preemio, niin sanoisin, että periaatteessa 6,x c/kWh voisi olla ihan realistinen tarjoushintataso pitkille kiinteille soppareille tässä lähikuukausien aikana. Ehkä nyt talven edellä ei parhaita tarjouksia tule, kun "talven pelko" antaa myyjille hinnoitteluvoimaa.

 

[vialho]

Uutinen Fingridin taajuusohjatun käyttö- ja häiriöreservin hankinta vuosimarkkinoilta 2026:

Taajuusohjatun käyttö- ja häiriöreservin hankinta vuosimarkkinoilta 2026

www.fingrid.fi

Ehkäpä olennaisin osuus:

Vuoden 2026 vuosimarkkinahinnat ovat:

• taajuusohjatulle käyttöreserviä ei hankita vuosimarkkinalta
• taajuusohjatun häiriöreservin ylössäätötuotteelle (FCR-D ylös) 3,50 €/MW,h
• taajuusohjatun häiriöreservin alassäätötuotteelle (FCR-D alas) 6,00 €/MW,h.

vertailun vuoksi:

Vuoden 2025 vuosimarkkinahinnat ovat:

taajuusohjatulle käyttöreserville (FCR-N) 25,30 €/MW,h
taajuusohjatun häiriöreservin ylössäätötuotteelle (FCR-D ylös) 4,00 €/MW,h
taajuusohjatun häiriöreservin alassäätötuotteelle (FCR-D alas) 8,66 €/MW,h.

 

[ossobucco]

Fortumin osavuosikatsauksen perusteella sähkön hinta olisi vähän laskusuunnassa. Tämän vuoden tuotantoa on suojattu hintaan 42 e/MWh, ensi vuoden 41 e/MWh ja vuoden 2027 hintaan 39 e/MWh.

Tosta kun laskee, että alvillisena toi on n. 5c/kWh ja ottaa huomioon sen, että kuluttajakaupalle pitää lisätä kohtalaisen iso preemio, niin sanoisin, että periaatteessa 6,x c/kWh voisi olla ihan realistinen tarjoushintataso pitkille kiinteille soppareille tässä lähikuukausien aikana. Ehkä nyt talven edellä ei parhaita tarjouksia tule, kun "talven pelko" antaa myyjille hinnoitteluvoimaa.

Suunta on oikein, mutta futuurien hinnoissa on hieman korjattavaa, sillä et ole lisännyt niihin Helsingin aluehintaa. Oikeat hinnat ilman alvia ovat n. 47 €/MWh vuodelle 2026 ja 42 €/MWh vuodelle 2027.

 

[JaniKari]

Suomi ei omista mitään tuotantoa (paitsi välillisesti fortum yms,) saatika osallistu sähköenergian pörssikauppaan.

Suomesta kyllä viittaa paikkaan eikä valtioon, mutta tahallaan tietysti ymmärät väärin. Tietysti toinen ratkaisu on että ulkoisetetaan sähköntuotanto ja rakennetaan sähköjohtoja naapurimaihin. Saadaan lisää työttömiä ja muut saa murehtia sähkön riittävyyttä.