- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 743
200 merituulipuistoa, kussakin sata myllyä
?
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
?
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 192
Jos rannikkoa on 1000km niin 20t voimalaa olisi 10 voimalaa 500 metrin välein. Kovin sakeana olisi horisontti vipperöitä.200 merituulipuistoa, kussakin sata myllyä
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 743
Suomenlahdelle, ja Itämeren suuntaan Ahvenanmaa ympäri riviin, PVlle myydä mahdollisuutena.
Sitä olen miettinyt, jotta jos on 1100000m3 140 asteista vettä ja kyseisessä varastossa maan alla tapahtuu onnettomuus, niin miten etäällä kannaattaa kämppä siitä olla, jotta ei käy enemmän tai vähemmän huonosti.. Tulee kohtuullinen geyssir siitä.. 140 asteisen veden höyrynpäine on n 3,5 ilmakehää+, muistaakseni..
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 743
Vantaalla jotain sellaista touhutaan .vantaanenergia.fi/vantaan-energia-aloittaa-maailman-suurimman-lammon-kausivaraston-varannon-rakentamistyot-vantaalla/
Edit:
Tuota varmaan tarkoitti, kun kuutiot ja lämpötila meni yksiin.
Liitetään kuva mukaan
En tavannut onko siellä millaisia varosysteemeitä, mutta jos kysyjä pelkkää sitä että halkeamia ja sitten sieltä ei purkautuisikaan ihan kohdalta, vaan lähempää asutusta.
Joku se ei jäähdy, niin höyrystyykö siinä koko vuotavan säiliön vesi, joku voi ynnättä montako prosenttia normaalipaineessa säiliöön mahtuisi.
Viimeksi muokattu:
ainakin helenin mustikamaan lämpövarasto on jatkossa +45 - +100 astetta (Ilmastoteko jalkojemme alla - Mustikkamaan lämpöluolat)
ei +140
jaah tulikin just toisaalta linkkia ja toisesta kohteesta
Edit: mutta saattaa olla et oon väärässä mutta mitä omasta fysiikan opeista muistan, ni eikös toi si pitäis ola "paineastia"? eihän vesi muuten noin lämmintä voi olla
Teetkö listan myös niistä tahoista, jotka maksavat siitä vihreän vedyn hinnan?
Olen ymmärtänyt, että kaikki suuremmat vetyinvestoinnit ovat kaatuneet siihen, ettei vedyntuottajan ja ostajan välillä ole päästy yhteisymmärrykseen hinnasta. Tällä hetkellä "vihreä vety" maksaa noin 3x "harmaan vedyn" hinnan:
Niin kauan kun "vihreän vedyn" hinta ei kohtaa sen kanssa mitä asiakkaat ovat siitä valmiit maksamaan, on turha puhua mistään vetyputkista.
Miksi vetyinvestoinnit hyytyvät Suomessa? 5 syytä ongelmiin
Maailmalla puhutaan nyt vetytalvesta, kun vihreän vedyn investoinnit eivät etene odotetusti. Kysyimme asiantuntijoilta, missä kiikastaa. Esille nousi viisi konkreettista ongelmaa.
www.kauppalehti.fi
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 955
Vantaan varannossa on kyllä paine, jonka avulla päästään vedessä 140c asteeseen höyrystymättä. Mutta ei se silti ole paineastia, paine tulee vedensyvyydestä. Pohjavedelläkin on samaa luokkaa oleva paine tuossa syvyydessä.
Tuohan se on rakennetaan tuulen varaan pilvilinnoja ja rahasta ei haluta puhua.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 743
Markkinassa on epävarmuutta, niin se kysynnän että tuotantotekniikoissa.
Se markkina joka käyttää harmaatavetyä ei ole se mitä varten vetytuotantoa suunnitellaan. Vaan nimenomaan tuleva kysyntä joille puhdasvety on keino päästä fosiilipäästöistä, eli harmaavety ei ole lainkaan vaihtoehto, tai vain välietappi millä leikataan päästöjä (jos prosessi sellainen että se vähentää oikeasti päästöjä).
Kulutuksen investointipäätökset odottaa teknologia kehityksen lisäksi sitä optimihetkeä ja sitä seuraa sitten tuotanto investoinnit. Tässä viimevuosina tilannetta sekoittannut koronat, putin ja nyt trumppikin sekoilemassa.
Uusiutuvan tuotannon rakentamisen osalta pieni hengähdys ei varmaan pahaksi, kantaverkkoyhtiö kerkiää rakentaan ja vahvistaan siirto infraa.
Tuossa samassa uutisessa sanotaan:
"Uusiutuvan vedyn kilohinta on lasketellut 24 dollarista viiteen dollariin samassa ajassa.
”Hinta on saatava kuitenkin alle yhden dollarin, koska se on hiilen hinta Kiinassa. Tähän tarvitaan lisää elektrolyysereitä, uusiutuva sähkö on jo riittävän halpaa”, kuvaili italialainen liikemies Marco Alverá Aalto-yliopiston vetyseminaarissa lokakuussa."
Nykyiset elektrolyyserit vaativat noin 50 kWh yhden vetykilon tuottamiseen. Jos kaikki muu olisi ilmaista, saisi sähkö maksaa 2 snt/kWh, jotta tuohon 1 eur/kg-hintaan päästäisiin. Tuulivoiman tuotantokustannukset eivät ole pääsemässä tuohon tasoon näkyvässä olevalla aikavälillä. Ja tuo on vain energiakustannukset; myös elektrolyyserit ja niiden käyttö- ja ylläpitokulut pitää kattaa.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 955
Vihreä vety vaatii käytännössä länsimailta aggressiiviset hiilitullit harmaalle vedylle sekä harmaan vedyn jatkojalosteille. Tällä hetkellä muutamalla "IlmastonMuutosEiOleTotta" paviaanilla on liikaa valtaa jotta länsimaista yhteisymmärrystä tuolle löytyisi.
Siksipä vihreän vedyn hankkeet viivästynee ainakin sen neljä vuotta.
Siksipä vihreän vedyn hankkeet viivästynee ainakin sen neljä vuotta.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 743
Jos se täällä olisi terästeollisuudessa halvempaa kuin hiili päästöoikeuksineen, niin investointi päätökset varmaan helppoja. Mutta alkuun lasketaan sen varaan että päästöttömälle teräkselle on kysyntään. Eli ei kilpailla tämänpäivän kiinan hiilenhinnan kanssa.
Mutta ymmrtääkseni näissä vasta tehdään ensimmäisiä tuotanto laitoksia, Suomen osalta se on Ruotsiin, sen jälkeen ehkä Suomeen. Itse tehdaan investoin päätös vaatii myös se sitoutuneen asiakaskunnan, tehdas investointia sitten seuraa ne vety investoinnit, jota seuraa sitten ne energiatuotanto investoinnit.
Ja ymmärtääkseni se itse vetyprosessikaan ole vielä ihan loppuun viilattua ja voittavaa nähtyä ja sillä on iso merkitys sen vedyn kustannuksiin, tai kuten tekstissäsi kirjoitit, niin paljon siinä tultu alas.
Sinänsä kai terästeollisuudella on usko siihen että ennustetuilla kustannustasoilla teräkselle on kysyntää. Hiilinieluista ei uskota kilpailijaa, ja ei oikein ole uskottavia muita tekniikoita puhtaan teräksen tekemiseen.
Lisäksi puhdasta vetyä tarvitaan myös synteettisiin polttoaineisiin, niidenkään osalta hiilinieluista ei uskota kilpailijaa, biopolttoaineet tyydyttää vain rajallisen tarpeen, eli niiden osalta kyse lähinnä siitä kuinka paljon tarvitaan puhtaita polttoaineita.
Nyt muistaa se että pitkälti kilpaillaan muiden puhtaiden vaihtoehtojen kanssa, ei fosiilisten.
Investointeja lykytään niinpitkään kun voidaan, ei kannata ajoittaa etupeltoon kuin sen verran mitä tegnologia kehitys vaatii. investointeja kannalta jopa pieni jäljessä olo pienempi riski, samalla tegnologia kehittyy, samalla käsitys kysynnästä paranee jne. Mutta siinä vaiheessa kun investointi päätöksia tehdään, alkaa kilpajuoksu, joka usein johtaa siihen että pulan jälkeen tulee ylitarjontaa.
Pula taasen nostaa hintoja, ja se tarkoittaa että mahdollinen vety tuottajan kannattaa maksaa sähköstä enemmän, tai sen ei kannata sitä ostamaansa sähkö tarjota markkinoille halvalla. Jos tuottaja olisi etupellossa, niin se johtaisi siihen että sen kannattaa tuupata sitä ostamaansa sähkö millä positiivisella hinnalla tahansa markinoille.
Viimeksi muokattu:
Fortum myynyt puolet tuotannostaan hintaan 4,1 senttiä / kWh
yle.fi
”Sähkön hinnan täytyy nousta” – katso, miten Fortumin toimitusjohtaja vastaa neljään polttavaan kysymykseen
Fortumin voitto putosi viime vuonna rajusti halvan sähkön takia.
yle.fi
Ei ihme, että heitä kiinnostaisi valtion tukeman ydinvoiman rakentaminen.Fortum myynyt puolet tuotannostaan hintaan 4,1 senttiä / kWh
”Sähkön hinnan täytyy nousta” – katso, miten Fortumin toimitusjohtaja vastaa neljään polttavaan kysymykseen
Fortumin voitto putosi viime vuonna rajusti halvan sähkön takia.
"Fortumilla itsellään on viiden gigawatin aurinko- ja tuulivoimahankkeet luvitusvaiheessa. Se on paljon, sillä Suomen tuulivoiman nykyinen maksimiteho on 8,4 gigawattia."Fortum myynyt puolet tuotannostaan hintaan 4,1 senttiä / kWh
”Sähkön hinnan täytyy nousta” – katso, miten Fortumin toimitusjohtaja vastaa neljään polttavaan kysymykseen
Fortumin voitto putosi viime vuonna rajusti halvan sähkön takia.
Siellä on Fortumillakin putkessa aurinko ja tuulivoimaa. Liekkö omia vai jotain yhteisrojekteja.
Tuon tuulivoiman capture-hinta tulee olemaan vuositasolla keskimäärin selvästi alle 3 snt/kWh. 5 GW tuulivoiman lisärakentaminen tässä tilanteessa ei ole missään määrin kannattavaa toimintaa.
Jos tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Suomessa olisi esimerkiksi 13,4 GW, niin sähkön Spot-hinta olisi nolla tai sen alle käytännössä aina, kun tuulivoiman tuotantokerroin ylittää 60%. Kesällä tuohon nollahintaan riittää huomattattavasti pienemmätkin tuotantokertoimet.
Nykyisellä tuulivoimakapasiteetilla on nollahintaisia (tai sen alle) tunteja vuodessa luokkaa 1000h. 5 GW:n lisärakentamisella tuo nousee merkittävästi - voisin joku päivä mallintaa vaikutusta muutamalla skenaariolla.
Viimeksi muokattu:
Näissä kannattaa muistaa sitten ottaa huomioon kulutuksen kasvu (sähkökattilat, datakeskukset, sähköautot jne.) Tuollainen 5GW lisäkapasiteetti ei vuodessa eikä kahdessa ilmesty, joten veikkaan kulutustakin olevan siinä vaiheessa jo huomattavasti enemmän. Samoin CHP kapasiteettia on luultavasti silloin vähemmän, eli tuotantoa vähemmän ja kulutusta enemmän. Tuulisina päivinä vienti Ruotsiin myös lisääntynee, kun Ruotsiin tulee sitä suunniteltua teollisuutta SE1:lle lisää.
Sinällään olisi kyllä ihan mielenkiintoista tuosta nähdä mallinnusta.
Se vielä, että nuo vihreät kulutukset ovat aika moni = lähes kaikki 24/7-tyyppisiä, vaikka moni haaveilee tuulen mukaan säätyvästä vihreästä kulutuksesta. Sähköä imetään voimakkaasti silloinkin kuin ei tuule. Tämä tarkoittaa sitä, että tuulen tyyntyessä hintapiikit ovat rajumpia kuin koskaan ennen.
Tuulella sähkö saattaa olla halvempaa, mutta tyynellä saattaa olla (erittäin) rajusti nykyistä kalliimpaa. Varastoja varmaan tulee, mutta varastojen lataamiseen tuulisella säällä tarvitaan taasen rajusti lisää kapasiteettia mahdollistamaan vihreä kulutus ja samaan aikaan varastojen lataaminen täyteen. Yksinkertaisesti ajateltuna tarvitaan tuplasti tuotantokapasiteettia kulutukseen nähden, jos tyyni aiotaan käyttää varastoista.
Mitäs merkittävämpiä heittelyitä tälle vuodelle on pörssisähköön odotettavissa? Toki säätä lukuunottamatta, eli sellaiset helpommin ennakoitavissa olevat asiat.
Maaliskuussa OL3:n huolto todennäköisesti nostaa hintoja, ellei tuule kunnolla? Myöhemmin kevään ja kesän aikana sitten muut huollot, vaikkakin viime vuonna toukokuu-syyskuu taisivat keskimäärin olla hyvin edulliset huolloista riippumatta. Estlink 2 saadaan toimintaan joskus kesällä, ja se voi potentiaalisesti nostaa hintoja?
Maaliskuussa OL3:n huolto todennäköisesti nostaa hintoja, ellei tuule kunnolla? Myöhemmin kevään ja kesän aikana sitten muut huollot, vaikkakin viime vuonna toukokuu-syyskuu taisivat keskimäärin olla hyvin edulliset huolloista riippumatta. Estlink 2 saadaan toimintaan joskus kesällä, ja se voi potentiaalisesti nostaa hintoja?
Tuulivoiman osalta se tuotantokerroin on siellä ~0,3 tienoilla meillä vuositasolla. Tuollainen 5GW lisää tuulivoimaa ei nyt vielä oikein riitä, jos vaikka kaukolämpö aiotaan sähköistää. Viime vuonna tuulivoima tuotti ~20TWh. Kaukolämpöä viime vuonna tuotettiin ~35TWh. Kylmimpinä kuukausina kaukolämpö tarvitaan 4-6TWh. Itse vähän veikkaisin, että tuulivoimaa kapasiteettia pitäisi olla joku 15GW jo pelkästään kaukolämmölle, koska kesän tuulivoimaa on hankala kustannustehokkaasti varastoida käytettäväksi talvella jne. Tuolle kapasiteetille lienee sitten vaikea löytää kuluttajaa lämmityskauden ulkopuolella. Tästä seuraa sitten taas ongelma kannattavuuden kanssa. Kaukolämmön osalta itse en näe suuria ongelmia varastoida lämpöä niin, että sitä riittää pakkasellakin (toki investoinnit on aika isot alussa).
Itse sähkönvarastointi lienee vielä ainakin tovin ongelma. Akkuihin voi varastoida, mutta hinta on toistaiseksi ainakin aika korkea, joten kannattavuus isossa mittakaavassa lienee vielä arvoitus. Tarkoitan nyt siis isoja kymmenien tai satojen GWh varastoja. Vertailukohtana vaikka se Vantaan 90GWh lämpövarasto kaukolämmölle. Ainut mikä voi hillitä tuota sähkön heilunnan kasvamista on energian varastointi, mutta toisaalta sen bineksen idea on heilunnassa.
Tuossa artikkelissa sanotaanFortum myynyt puolet tuotannostaan hintaan 4,1 senttiä / kWh
”Sähkön hinnan täytyy nousta” – katso, miten Fortumin toimitusjohtaja vastaa neljään polttavaan kysymykseen
Fortumin voitto putosi viime vuonna rajusti halvan sähkön takia.
Sanotaan siis että saa vähintään 4,1 snt/kWh, joka ei mielestäni viittaisi siihen, että oltaisiin myyty sillä kiinteällä hinnalla.
No, toki tasan 4,1 on myöskin vähintään 4,1, mutta jos tällaisesta termikikkailusta on kyse, niin melkoisen härski yritys johtaa harhaan.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 743
Jos ovat laskeneet capture-hinnan tuollaiseksi, niin sitten laskevat että se kannattaa. ja että sille on sopimus ostaja.
Mitä vihreää kulutusta tarkoitat, tulee mieleen nämä vety hankkeet, liikenteen sähköistyminen, lämpövarastot mitkä seuraa enemmän tai vähemmän merkittävästi sähkönhintaa.
Mitä vihreitä sähköhankkeita jotka ovat tasaisesti kuluttavia. Vety voisi olla, mutta se vaatii sen halvan tasahintaisen sähkön, ja silloinkin todennäköisesti reagoisi markkinahintoihin, eli jos markkinahinnat pomsahtaa niin myydään se markkinoille.
Jaahans, estlink2 lienee teipattu aika vikkelään?
Vedyn tuottamien vihreäksi polttoaineeksi ja vihreän teollisuuden tarpeisiin (esim teräs ja alumiini) sekä Vihreällä ja halvalla sähköllä mainostavat datakeskukset ovat sähköteholtaan valtavia ja 24/7 prosesseja.
Energian (sähkö ja lämpö) tilapäinen lyhytaikainen varastointi ja hintaheilunnalla bisneksen tekeminen ei tietenkään kuulu näihin.
Tämähän se on näissä vihreän teollisuuden hankkeissa ongelma, että tuotantoa ajettaisiin kuitenkin 24/7. Samoin datakeskukset käyttää sähköä riippumatta kelistä. Datakeskukset ehkä ainut jotka kuluttavat enemmän sähköä kesällä, koska jäähdytys vie valtavasti sähköä. Talvella voisivat lämpöä myydä kaukolämmön tuotantoon, mutta kesällä ei sille lämmölle ole ottajia. Ellei datakeskus sijaitse meren rannalla tms. niin lämpöä ei voi kesällä pienellä sähkön kulutuksella dumpata mihinkään.
Lähinnä tuo kaukolämpö lämpövarastojen kanssa soveltuu hyvin tuulivoiman kaveriksi.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 743
Vihreän Vedyn tuotantossa ymmärtääkseni pyritään nimenomaan hintaa seuraavaan kulutukseen, se aika oleellista sen kannattavuuden kannalta. Mutta ymmärtääkseni on myös haasteensa. Hankkeet menee nimenomaan energianhinta edellä ja tuulivoima tuntuu ajavan ohi puhtaan, kalliimman perusvoiman.
Datakeskuksissa ilmeisesti kannattaa ajaa 24/7 keskihinta edellä, mutta on tiettävästi myös sellaisia missä sähkönhinta ohjaa kulutusta. Jos sähköstä saa markkinolla paremman hinnan, niin myydään tai jos joudutaan ostaan, niin rajoitetaan kulutusta hinnan mukaan. Eli datakesksuksia joissa kuormaa siirellään niiden välillä, tai ihan vain ei aika kriittistä laskenta kapasiteettia käytetään hinnan mukaan.
Noinhan se ei mene, vaan sekä vetylaitos ja datakeskus tekee Fortumin tai jonkun muun kanssa sen 4snt pitkän kiinteän sopimuksen. Ei serveri ala eikä saa alkaa lagaamaan, kun sähkön spottihinta piikittää.
Vetylaitoksissa ajetaan 24/7 täysillä, koska säädettävä prosessi on paljon huonompi hyötysuhteeltaan verrattuna kiinteään. Säädettäviäkin prosesseja on olemassa ja kokeillaan, mutta ne eivät ole hinnaltaan kilpailukykyisiä. Vihreä vety on muutenkin ylikallista ja tehottomalla prosessilla tehty entistä kalliimpaa ja sitä ei ostaisi kukaan. Pitkät kiinteät sopimukset tehdään myös sen takia, että tehdas ei ole jo ensi vuonna kannattamaton, kun sähkön hinta heittääkin häränpyllyä jostakin lukemattomista syistä. Teollisen sähkön suurkäytön edellytys on vakaa saatavuus ja vakaa ennustettava hinta. Ei sitä tuurilla voi tehdä.
Spekuloidaan tuulivoimarakentamisen hyytyvän, mutta osalla toimijoista on vahvasti kaasu pohjassa. Neoen suunnittelee Pyhäjärven, Pihtiputaan ja Keiteleen alueelle valtavaa tuulivoima-aluetta. Verrataanpa sitä Lestijärven rakennusvaiheessa olevaan hankkeeseen, joka on Suomen suurin:
Lestijärvi: 69 voimalaa, 455,4 MW, tuotanto 1,3 TWh/a
Neoen: 111 voimalaa, 1110 MW*, tuotanto 3,4 TWh/a
* tarkkaa tehoa ei löydy, laskettu ilmoitetun 10 MW myllykoon perusteella
Lestijärvi: 69 voimalaa, 455,4 MW, tuotanto 1,3 TWh/a
Neoen: 111 voimalaa, 1110 MW*, tuotanto 3,4 TWh/a
* tarkkaa tehoa ei löydy, laskettu ilmoitetun 10 MW myllykoon perusteella
"Vähintään" on YLEn toimittajan liian simppeli ymmärrys/selitys futuurista.
Käytännössä tuo on 4,1 senttiä+ kulutusvaikutus, tai siis tässä tapauksessa sitä voisi kutsua tuotantovaikutukseksi.
Eli jos Fortumin tuotanto on vakio 24/7 vuoden läpi tuo 4,1 toteutuisi. Jos Fortumin tuotanto joustaa niin että tuottaa enemmän silloin kun sähkön pörssihinta on kallis, saavutettu hinta on korkeampi kuin 4,1.
Eli säästä riippumaton tuotanto saa enemmän.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 743
En tiedä, ja siis ihan vain eri artikkelien varassa, vety tuotannon säädettävyyttä pidetty haasteellisena kannattavuudelle, mitä vanhempi artikkelli niin sitä enemmän. Mutta samaan aikaan sen selättämistä pidetty oleellisena vihreän vedyn tuotannon kannalta. Prosessin kustannustehokkuus harpponut kovasti, jäänyt mielikuva että nimenomaan nämä hankkeet perustuu siihen sähkön hintaseurantaan, jopa niin usottavasti että siirrytty siihen varastointiin, eli pidentään joustoaikoja.
Tuota tukisi myös se että tuotanto suunnitelmat menee rinnan tuulipuistohankkeiden kanssa , eli ostavat sähkön tuulipuistoilta. Jos tarvisivat tasaista puhdasta perusvoimaa, niin tuulisähkö ei oikein kuullosta siltä mitä tarvitsevat.
Datakeskukset, noin yleisesti, ilmeisesti eivät ole piikkihinta kriittisiä, kannattaa ajaa, kunhan keskihinta edullista. Mutta datakeskukset voivat olla sähkönhinnan mukaan toimivia, ja ei ole mikään viaras konsepti, on paljon kuormaa joka ei ole aika kriittistä, on paljon kuormaa joka ei ole viive kriittistä, ensimmäistä voi ajaa silloin kun ei tarvi kulutus joustoa, jälkimmäissä taasen ajetaan siellä missä edullisinta. Mutta se siis sellaista laskentaa missä energianhinta näyttelee niin merkittävää osaa että sen takia kannattaa säätää.
Siis riippumatta siitä onko se ostettu kiinteällä hinnalla vai ei. Kiinteä kulutus ja hinta tarkoittaa halvan sähkönaikaan lähinnä sitä että se pitää kuluttaa, jos ei muuta niin vaikka louhia, kalliin sähkön aikaan sitten sen arvo on datakeskukselle kuitenkin lähellä sitä markkinahintaa, jonka se saisi jos ei kuluta.
Vetytehtaalle joka ostanut tuulipuiston sähkön, niin sillä sama juttu, ja jos ei tuule riittävästi, niin joka sopeuttaa kulutus, tai hankkia markkinoilta lisää.
Käytännön fakta on se, että elektrolyyserit ovat edelleen valtavia investointeja. Jos vertaat tilannetta, jossa teet 1000 MW:n teholla vetyä 90% vuodesta ja tilannetta, jossa teet 1000 MW:n teholla vetyä 45% vuodesta, maksaa investointi jälkimmäisessä efektiivisesti 2x verrattuna ensimmäiseen.
Datakeskuksen asiakas - ei datakeskusoperaattori - päättää mitä kuormia ajaa datakeskuksen kapasiteetissa ja milloin. Jos asiakas on esimerkiksi kouluttamassa AI:ta tuhansilla kiihdyttimillä yhtäaikaa, niin koulutusta ajetaan täysillä niin kauan kun se kestää. Sitä ei todellakaan säädellä sähkön hinnan mukaan.
Outokumpu oy harkitsee pienydinvoimalaa Tornioon:
www.hs.fi
Ydinvoima | Outokumpu tavoittelee pienydinvoimalaa Tornion tehtaan kylkeen
Outokumpu etsii nyt ulkopuolisia kumppaneita, jotka olisivat kiinnostuneet sijoittamaan hankkeeseen ja kehittämään sitä itsenäisesti eteenpäin.
www.hs.fi
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 25 743
Totta, on datakeskushankkeita joissa käyttö on suunniteltu hankkeen suunnittelu vaiheessa, vaikka loppukäyttäjä olisi eri kuin rakennuttaja, ylläpitäjä. jos se kalustetaan toimintaan missä rauta happanee nopeasti, missä sähkönhina piikki hinnoilla ei väliä, ei siis kannata ajaa sähkönhinnan mukaan, vs ne missä sähkönhinna merkitys on suurempi, ei kannata ajaa piikki hinnoilla.
Ensimmäisestä on esimmerkkejä että kannattaa ajaa vaikka kevyelläpolttoöljyllä, ja sitten on laskentaa missä kannattaa lopettaa piikkihinnoilla, jotain louhintaa jo paljon aiemmin.
2x enemmän pääomakuluja ei kerro juuta tai jaata, jos 45% on se kannattavin tapa niin se sitten on.
Pääomakulujen lisäksi monesti puhuttu siitä elektolyyserin "kulmisesta" eli se olisi se isoin kustannustekiä vety tuotannossa, ja siinä se ongelma että ei seuraa tuotantoa. Eli se vie sitä sähkönhintaa ylemmäs missä kannattaa himmata. Optimistiset toimijat uskovat tätä selättävän. (niin kustannukseltaa kuin sillä miten tuotannon muutokset säästää)
Rauta happanee (kehitys ajaa ohi) niin äkkiä & on niin kallista, että tuskin on montaa datakeskusta, jota ajetaan pörssinhinnan mukaan. Ehkä voivat lähteä johonkin Fingrid kuormantiputuksiin (esim OL3 järjestelmäsuoja) mukaan, jos siitä maksetaan riittävästi. Datakekuksissa kun on yleensä UPS ja/tai varavoimaa. Keskihinta kiinnostaa, jos se on pörssillä ennusteissa kiinteään halvempi niin sitten pörssillä. Muuten tekevät kiinteän sopparin vaikka Fortumin kanssa 4snt/kWh.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 955
Datakeskuksen asiakkaana voin kertoa että, että niitä datakeskuksen kustannuksia katsotaan hyvin tarkalla luupilla. Jos AI-koulutuksen saa puoleen hintaan huomenna kun tänään ei tuule, asiakas valitsee kyllä sen halvemman vaihtoehdon. AWS:llä on jo joitankin dynaamisella hinnoitellulla olevia palveluita, mutta toistaiseksi hinta riippuu kai pelkästään k.o. datakeskuksen käyttöasteesta. En pitäisi ollenkaan poissuljettuna että datakeskukset tarjoaa enemmän dynaamista hinnoitelua, myös sähkön hinnasta riippuen. Johonkin netflixin pöyrittämiseen hinnan mukaan jousto ei sovi palvelinsalissa. Mutta esim juurikin AI-koulutus on sellainen joka ei ole niin päivän (ja sijainnin) suhteen nuukaa missä ja milloin se tapahtuu.
Ei ole tullut vastaan yhtään datakeskuspalvelua, jossa AI-koulutusta (noin esimerkiksi) tarjottaisiin dynaamisella hinnoittelulla sähkön hintaan pohjautuen. AI-kiihdyttimet ovat niin kalliita ja vanhenevat niin nopeasti ettei niiden ajamisessa vajaakuormalla ole varsinaisesti järkeä. Ja muutenkin: "dynaamisella" hinnoittelulla hinnoitellaan vain sitä kapasiteettia mitä ei saatu myytyä pitkäaikaisilla soppareilla ulos.
Eiköhän kaikki datakeskukset tee sähkösopimuksensa kiinteällä hinnalla.
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 3 132
Jumankauta juu nääs mitkä piikit huomenna, keskihintakin päiväajalle rapea +15 c/kWh. Taisi tulla kylmempää kyytiä pörssiläisille loppukuukaudeksi muutenkin.
Tuuli tyyntyy niin näinhän siinä käy: Pörssisähkön hintaennuste
Ei ole näköpiirissä samankaltaisia piikkejä lähipäivinä. Alkuhelmikuu ollut sen verran huokea, että tuskinpa tästä helmikuusta kallis keskimäärin tulee.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 227
Kvartaalisoppari mitä kirosin tammikuun halvoilla hinnoilla alkaa taas tuntumaan paremmalta
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 955
Kalliit hinnat jatkunee tiistaihin saakka, mutta taitaa silti helminkuunkin pörssihinta jäädä aika pieneksi. Itsekkin talveksi hinnan kiinnittäneenä maksan aika reippaita "vakuutusmaksuja" nyt.Kvartaalisoppari mitä kirosin tammikuun halvoilla hinnoilla alkaa taas tuntumaan paremmalta
Nämäkin kalliit hinnat näyttää johtuvan ns. Suomen ulkopuolista syistä - Sähköä tuotetaan suomessa nyt lähes kulutuksen verran.
Nythän on ollut poikkeuksellisen lämmintä ainakin etelässä, ja silti 28vrk keskiarvolla pörssisähkö on 7,3 senttiä, ja ensi viikon alun pari normaalia talvipäivää nostaa sen varmaan korkeammalle. Huomennakin sellaista 10 asteen pakkasta eli aika perus talvikeliä lupailee koko maahan, ja 15 sentin paikkeilla hinnat koko päivän vaikka on sunnuntai.
Jos puhuttaisiin kunnon talvesta eli ainakin 20 astetta pakkasta Turussa ja Helsingissä pari viikkoa putkeen, ja siitä tietty kylmempään päin kun pohjoiseen mennään, niin näillä kertoimilla olisi varmaan aika mielenkiintoiset pörssihinnat.
Jos puhuttaisiin kunnon talvesta eli ainakin 20 astetta pakkasta Turussa ja Helsingissä pari viikkoa putkeen, ja siitä tietty kylmempään päin kun pohjoiseen mennään, niin näillä kertoimilla olisi varmaan aika mielenkiintoiset pörssihinnat.
Tällainen talvi on kerran 10-20 vuoteen eikä taida edes riittää.
2012 alkaen olen tarkemmin Turun suunnalla asiaa seurannut ja on ainakin pari kertaa osunut kohdalle siitä eteenpäin. Toki voi olla katoavaa kansanperinnettä ilmaston muuttuessa. Kyllä -25 astetta ainakin jonkin aikaa putkeen oli ihan normaalia jokin aika sitten.
edit: Mutta tosiaan jos poikkeuksellisen lauha talvi on kuitenkin keskimäärin 7 sentissä niin ei kiinteän valinta (jos ei ole laajoja mahdollisuuksia sopeuttaa omaa kulutusta hinnan mukaan) hirveää tappiota tee pörssisähköön verrattuna ja vähentää ainakin itsellä merkittävästi stressiä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 3 403
Hieno himmeli kyllä taas tämä, että kun on näinkin umpipoikkeuksellinen tilanne, että talvella on edes hieman kylmä, niin sähkön hinnat lähtee jokaikinen kerta vetämään totaalista volttia.Ei auta kuin toivoa pikaista ilmastonmutosta ja lämpimiä talvia tai kusessa ollaan.
Enpä muista koska olisin sunnuntaille nähnyt samanlaista hintakäppyrää kuin huomenna. Mikähän tuonkin aiheuttaa, että on käytännössä halki koko vuorokauden n. 15 c/kWh?
Enpä muista koska olisin sunnuntaille nähnyt samanlaista hintakäppyrää kuin huomenna. Mikähän tuonkin aiheuttaa, että on käytännössä halki koko vuorokauden n. 15 c/kWh?
Viimeksi muokattu:
Aurora line, lisää tuuli ja aurinkovoimaa, ydinvoimalat kuntoon ja kaavailut tehonnostot tulille. Ei ongelmaa.
Uutiset
-
OnePlussan toimitusjohtaja Pete Lau etsintäkuulutettu laittomista rekrytoinneista
14.1.2026 23:16
-
Apple turvautuu Googlen Geminiin tulevaisuuden tekoälyteknologioissaan
14.1.2026 22:22
-
Uusi artikkeli: Testissä Valco VMK25.2 -vastamelukuulokkeet
14.1.2026 16:46
-
Video: Testissä Nuphy Air75 V2 & Halo75 V2
14.1.2026 11:18
-
HYTE esitteli CES-messuilla näyttävää uutta prototyyppikoteloa
13.1.2026 21:02
Uusimmat viestit
-
-
-
-
-
Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikka & muut maan tapahtumat- Viimeisin: JohnnyCage