Milloin tuosta on päätetty? Tuon veroalen ongelmallisuudesta on alettu puhua vasta viime aikoina. Voin kuvitella, että tilanne on näyttänyt vielä muutama vuosi sitten aika erilaiselta.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
2015 keskustelu oli tämän suuntaista:
Helsinkiin syntyy Suomen suurin datakeskus
Soneran perustaman datakeskuksen on määrä valmistua vuonna 2017, ja rakennuttaminen maksaa arviolta 130–150 miljoonaa euroa.
www.is.fi
Noihin aikoihin kilpailtiin läihinnä ruotsin kanssa ja oltiin huolissaan ruotsin pienemmästä (sähkö) verosta.
Ja kyllähän Haminan Googlesta(2011) taidettiin vähän kaikki riemuita, tehoista ei puhuttu.
Energiatuotannon rakenne oli eri kuin nykyään.
Viimeksi muokattu:
On, on, mutta ei kulutusta sen takia pyritä ohjaamaan halvoille tunneille.
En ymmärrä.
2020 päätettiin ja tuli voimaan 2021 vuoden alusta.
No jos ajatellaan hallitus instannssina, niin kai juuri jäsenten vaihtaminen on aika tahokas keino saada se järkiinsä
Tehomaksulla pyritään välttämään verkkoihin tehtäviä kapasiteetti-investointeja.
Halvoille tunneille ohjauksella pyritään välttämään sähköntuotantolaitoksiin tehtäviä kapasiteetti-investointeja.
Näillä ohjataan eri asioita ja ovat jossain määrin ristiriidassa. Kummassakin on tarkoituksena se, että kulutuksen (toki arkeen mahdollisimman vähän vaikuttavalla) ohjauksella saadaan ns. löysät pois ottamalla tekninen ja taloudellinen tasapaino aikaan eikä tarvitse mennä pääomia vaativiin investointeihin ellei ole pakko.
Viimeksi muokattu:
Kulutus pyritään ennen kaikkea ohjaamaan pois kalliilta tunneilta, jolloin sähkön riittävyys voi olla koetuksella ja todennäköisesti myös verkon kapasiteetin kanssa ollaan helpommin ongelmissa. Ylituotantoa saadaan alassäädöllä helpommin hallittua kuin alituotantoa ylössäädöllä. Tässä on myös vissi hintaero.
Suomen sähkönkulutuksen ison kuvan määrää joka tapauksessa teollisuus. Kuluttajien osuus sähkönkulutuksesta on huomattavasti teollisuutta pienempi, mutta paikallisen jakeluverkon osalta kuluttajien käyttäytymisen vaikutus voi olla hyvinkin merkittävä ja siellä kuluttajien käyttäytymisen muutos sähköautojen aiheuttaman lisäkulutuksen sekä pörssisähköohjauksen yleistymisen vuoksi voi aiheuttaa suuriakin investointitarpeita.
Se verkon riittävyys on eri paikoissa eri tavoin ongelma.
Valtakunnanverkon tasolla verkon ongelmat ovat enemmänkin joko:
- Tuulivoiman ylituotannon aiheuttamaa; verkkoon ei mahdu enempää sähköä etenkin paikallisesti tuulituotantoalueilla
- Paikallisen kulutuksen aiheuttamaa; uutta kulutusta syntyy paikallisesti mm. sähkökattiloiden ja konesalien vuoksi tiettyihin paikkoihin (mm. pk-seutu). Tämä yhdistettynä siihen, että paikallinen tuotanto katoaa mm. CHP-voimaloiden alasajon vuoksi aiheuttaa sen ettei aikaisemmin hyvin riittänyt verkko enää riitäkään
Jakeluverkkojen osalta ongelmat ovat lähinnä:
- Jossain määrin tuulivoiman aiheuttamaa tietyillä alueilla, jossa voimaloita liitetään jakeluverkkoon
- Erityisesti asuntoalueiden jakeluverkkoalueilla, joissa edellä mainittu sähköautojen lisäkulutus sekä pörssisähköautomaation aiheuttamat piikkikuormat aiheuttavat lisäinvestointitarpeita
Viimeksi muokattu:
Lähinnä mielenkiintoista olisi tietää kumpaa tässä nyt halutaan:
A) Laitetaan auto heti lataukseen klo 17:00 ja ladataan sitä 3.6kW teholla 12h = 43kWh.
vai
B) Laitetaan auto latamaan 11kW teholla klo 01:00-05:00 ja ladataan sama reilu 44kWh?
Tehomaksut yms. tulee sekoittamaan pakkaa koska nyt pitäisi ynnäillä mikä kombo tulee halvemmaksi. Pörssisähkö ja halpojen tuntien hyödyntäminen piuhat punasina ja tehomaksua maksaen vai ottaa vain kiinteä määräaikainen sopimus ja lirutella pitkin päivää pikkuteholla auto, lvv, yms. tehomaksua vältellen.
Viimeksi muokattu:
Ja tähän viellä pörssi 15min välein, ja jos tehomaksu katsotaan tunneittain...
"Esimerkiksi Helenin aikasiirtotuotteessa tehomaksu määräytyy joka kuukauden kolmanneksi suurimman mitatun tunnin keskitehon mukaan."
Sähkönsiirron tehomaksu voi osua jo 700 000 asiakkaaseen – katso listasta, vaikuttaako sinuun
Autojen sähkölataus yleistyy, ja samalla monen taloyhtiön ja omakotiasujan kannattaa miettiä tehomaksun mukaanottoa omaan siirtosopimukseen.
yle.fi
Kiukaan suhteen voisi helposti optimoida niin, että pistää sen menemään päälle puolelta. Eli eka 30 minsaa täyttä lämmitystä menisi yhdelle tunnille ja loput saunomiset seuraavalle tunnille.
Ja sähköauton latauksessa tosiaan joku 4-6 kW lataus yöllä ei vaikuta mitään jos saunomispäivien piikkitunti on muutenkin saman verran.
Edit: Katsoin näköjään väärin hinnat kun vertasin Lahti Energiaa ja Heleniä. Tehomaksun hintaero ei ollutkaan 16-kertainen, vaan vain n. 1,5 kertainen (jos huipputeho on ympäri vuoden sama. muuten pienempi ero)
Ja sähköauton latauksessa tosiaan joku 4-6 kW lataus yöllä ei vaikuta mitään jos saunomispäivien piikkitunti on muutenkin saman verran.
Edit: Katsoin näköjään väärin hinnat kun vertasin Lahti Energiaa ja Heleniä. Tehomaksun hintaero ei ollutkaan 16-kertainen, vaan vain n. 1,5 kertainen (jos huipputeho on ympäri vuoden sama. muuten pienempi ero)
Viimeksi muokattu:
Tämä sama tuli itselläkin mieleen, koska sauna on käytännössä ainoa, joka vie sen esim 5kW yli. Sitten hienosäätö, mihin aikaan kannattaa laittaa päälle. Alussa menee täydet 8kW ja jossakin vaiheessa termostaatti alkaa katkoa ja alentaa tunnin keskitehoa... Tuo puolelta päälle lienee ok idea.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 978
Ilman muuta järkistrategia yksilötasolla. Järjestelmätason ongelmasta kertoo puolestaan sellaisen hölmöläissäännöstön suunnittelu ja käyttöönotto, jonka seurauksena järkevät ihmiset miettivät tosissaan jotain näin absurdia.
Helenin tapauksessa yön tehosta lasketaan myös vain 80% eli 11kW lataus onkin tehomaksun kannalta 8,8kW."Esimerkiksi Helenin aikasiirtotuotteessa tehomaksu määräytyy joka kuukauden kolmanneksi suurimman mitatun tunnin keskitehon mukaan."
Riippuu siis myös miten tuo tehomaksu määritellään ja paljonko se tulee olemaan. Tuossa Helenin tapauksessa ei ihan hirveästi tarvitse ynnäillä löytääkseen halvimman vaihtoehdon. Ja jos verrataan vaikkapa 8kW sähkökiuasta + jotain pientä muuta kulutusta iltasella ennen saunaan menoa ja 11kW latausta yöllä niin ei teho ihan kauheasti nouse. Toki kiuas ei tuntia vie maksimitehoaan. Rajoittaa sitten vaikka latauksen 9kW ja lataa tunnin pidempään yöllä.Sähkönsiirron tehomaksu voi osua jo 700 000 asiakkaaseen – katso listasta, vaikuttaako sinuun
Autojen sähkölataus yleistyy, ja samalla monen taloyhtiön ja omakotiasujan kannattaa miettiä tehomaksun mukaanottoa omaan siirtosopimukseen.
"Yöajan tehosta huomioidaan laskutuksessa 80 %"
Mikä tuote valita sähkönsiirtoon? | Helen
Niin sinänsähän säännöstä voisi olla että huomioidaan yksittäiset tunnin jaksot riippumatta siitä millä minuutilla ko. jakso on alkanut. Nyt vaan tekniikka aiheuttaa omat ratjoituksensa. Voin kuvitella että kun mittarointi muuttuu 15 minuutin jaksolle, niin tehomaksun hinnoitteluksi saattaa muuttua peräkkäiset 4 jaksoa.. .
Sinänsä varmaan missään tapauksessa valtaosa ihmisistä ei tätä mietikään, mutta jos itselläni olisi tapana saunoa joka viikko samaan aikaan ja verkkoyhtiöni alkaisi rangaista siitä vaikka kympillä kuussa niin jos pienellä ruutinien aikataulusäädöllä saisi lisäkustannuksen puolitettua niin en nyt näe ongelmaa. Tietysti minua viisaammat ihmiset elää elämäänsä eikä harrasta mikro-optimointia arkielämässään
Täähän tehomaksu himmeli ja määräytyminen kohta kait yhtenäistymässä."Esimerkiksi Helenin aikasiirtotuotteessa tehomaksu määräytyy joka kuukauden kolmanneksi suurimman mitatun tunnin keskitehon mukaan."
Riippuu siis myös miten tuo tehomaksu määritellään ja paljonko se tulee olemaan. Tuossa Helenin tapauksessa ei ihan hirveästi tarvitse ynnäillä löytääkseen halvimman vaihtoehdon. Ja jos verrataan vaikkapa 8kW sähkökiuasta + jotain pientä muuta kulutusta iltasella ennen saunaan menoa ja 11kW latausta yöllä niin ei teho ihan kauheasti nouse. Toki kiuas ei tuntia vie maksimitehoaan. Rajoittaa sitten vaikka latauksen 9kW ja lataa tunnin pidempään yöllä.Sähkönsiirron tehomaksu voi osua jo 700 000 asiakkaaseen – katso listasta, vaikuttaako sinuun
Autojen sähkölataus yleistyy, ja samalla monen taloyhtiön ja omakotiasujan kannattaa miettiä tehomaksun mukaanottoa omaan siirtosopimukseen.
Energia | Sähkön siirtolaskuun saattaa ilmestyä ensi vuonna uusi yllätyserä
Muutama sähköyhtiö perii jo nyt kuluttaja-asiakkailtakin niin sanottua tehomaksua. Ensi vuonna käytännön uskotaan yleistyvän, kun laki muuttuu. HS selvitti, mitä tehomaksu tarkoittaa, mitä sillä tavoitellaan ja kuka sitä joutuu maksamaan.
www.hs.fi
Teollisuus pääosin määrittelee, mutta ei tule väheksyä yksityistalouksien vaikutusta. Laumakäyttäytyminen toki näkyy paikallisesti voimakkaammin kuin valtakunnallisesti, jossa on mukana kaikki kulutus. Lämmityskuormamme takia esim. sähköautojen latausvaikutukset ovat ymmärtääkseni olleet pääosin maltillisia (toistaiseksi). Monissa maissa on turha haaveilla 11 kW latauksesta kotitalousliittymän osalta, meillä se pääosin onnistuu noin vain.
Sanoisin, että tuulen mahtuminen verkkoon on pienempi ongelma kuin tuotannon ja siirtoyhteyksien riittäminen huippukulutuksen aikaan valtakunnallisesti tai paikallisesti. Juurikin kaupunkialueet alkavat olemaan melkoisia pullonkauloja, kun kaupunkien keskellä tai lähistöllä olleet polttovoimalaitokset häviävät ja sähkökattilat tulevat tilalle. Tuotanto vaihtuu kulutukseen. Siirtoyhteydet huutavat hoosiannaa.
Jakeluverkkojen pullonkaulat voivat johtua vaikka mistä. Pelkästään paljon aurinkopaneeleita sisältävä alue voi aiheuttaa ongelmia. Aurinkopaneelimyyjä on saanut naapurikateutta hyväksikäyttämällä koko sakin asentamaan ylimitoitetut järjestelmät, niin voi keskellä kesäpäivää olla jakelumuuntaja tiukilla.
Halutaan varmasti kumpaakin, kun tahtojina ovat eri tahot.
Luulen, että tehokkaasti ohjausta hyödyntämään pystyvän kannattaa mennä täysin pörssin mukaan. Uskon tehomaksun vaikutuksen olevan aika pientä pörssisähkön hyötyihin nähden. Varmasti on niitäkin tahoja, joilla tilanne on toisin.
Hyvä nosto. Tehomaksun laskentaperiaate tullaan harmonisoimaan viranomaisen toimesta. Sitten se on sama kaikkialla.Täähän tehomaksu himmeli ja määräytyminen kohta kait yhtenäistymässä.
Energia | Sähkön siirtolaskuun saattaa ilmestyä ensi vuonna uusi yllätyserä
Muutama sähköyhtiö perii jo nyt kuluttaja-asiakkailtakin niin sanottua tehomaksua. Ensi vuonna käytännön uskotaan yleistyvän, kun laki muuttuu. HS selvitti, mitä tehomaksu tarkoittaa, mitä sillä tavoitellaan ja kuka sitä joutuu maksamaan.
Katsoit Lahti Energian luvut väärin. Hinta on 0,88€/kW/kk. Eli painamalla urku auki 3x25A liittymästä, tehomaksu olisi 15,2 €/kk. Sitten päälle perusmaksu ja normaalia siirtotuotetta edullisempi energiamaksu.
Mielestäni tällaiseen tilanteeseen ei pitäisi mennä. Sama juttu kuin sammutetaan pirtin ainoa ledilamppu pörssisähkön ollessa 30c/kWh.
Tehomaksun osuus kuukausittaisesta laskusta jäänee sähköä paljon käyttävillä pieneksi. Vähän sähköä, mutta kovalla teholla käyttävillä lasku muuttunee eniten. Silti vaihtoehtotuote ainakin viranomaisen mukaan jää ja pitää olla.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 978
Tällaisen säännön sisäistä logiikkaa en pysty ymmärtämään. Ainoa johdonmukainen syyhän tehomaksulle on, että halutaan muuttaa maksutaakkaa eri asiakkaiden välillä siten, että myös hiekkaa lattialle tuova maksaisi jatkossa rahaakin. Pitää muistaa että mistään markkinataloudesta ei ole kysymys, vaan sähkönsiirto on säännelty luonnonmonopoli ja verkonhaltijasta riippuen mitä tahansa osuustoiminnan ja ruhtinasverotuksen väliltä. Miten tällöin voidaan antaa asiakkaalle vaihtoehto väistää järjestelyä ja maksaa vähemmän?
Kysymykseni on etupäässä retorinen. Jos itse vastaisin lyhyesti, voisin heittää pari vaihtoehtoa.
- Muutama vähämerkityksinen asiakas pystyy säästämään pari euroa uudella kikkailutavalla.
- Vaihtoehto on näennäinen eli vaihtoehdon hinnoittelu on kaikissa realistisissa tapauksissa korkeampi.
Edelleen tulee muistaa, että kokonaisveloitus ei muutu tehomaksun myötä. Joku maksaa enemmän ja joku vähemmän, summa on sama. Tehomaksu ei voi nostaa kaikilla kaikkien vaihtoehtojen hintoja.
Todennäköisesti käy niin, että vähän sähköä vähillä tehoilla käyttävät maksavat entistä vähemmän. Toisaalta vähän sähköä, mutta kovilla tehoilla (iso sähkökiuas, sähköauto 3v latauksella) maksavat taas enemmän. Paljon sähköä käyttävillä lasku tuskin paljon muuttuu, koska energian rooli on iso vs. kiinteät maksut.
Vaihtoehtotuotteella voi väistää tehotuotteen, mutta pääseekö säästämään? Ei välttämättä, mutta eipähän tarvitse stressata tehojen kanssa.
Kaikki nämä ovat arvailuja, kunnes Energiavirasto säätää periaatteista.
Toivotaan että energivirasto löytää tavan jossa vähän kuormitetun verkon käyttöä ei rankaista. Alla on Oulun energian sähkön kulutusprofiili muutaman vuoden takaa:
Erittäin vähän ei sähkönsiirtoyhtiöt jakavat näitä käyttöprofiileja. Mutta tuostakin kuvaajastakin näkee että meillä on 6kk 40% verkonkapasiteetistä käyttämättä. On kaikkien etu että tämä kapasiteetti saataisiin hyötykäyttöön eikä ihmisiä peloteltaisi sen käytöstä.
"Tilastojen mukaan lämmitys onkin suurin syypää kotitalouksien sähkönkulutuksessa. Kulutuspiikit ajoittuvat aina kylmiin talvikuukausiin ja kireiden pakkasten aikaan."
Erittäin vähän ei sähkönsiirtoyhtiöt jakavat näitä käyttöprofiileja. Mutta tuostakin kuvaajastakin näkee että meillä on 6kk 40% verkonkapasiteetistä käyttämättä. On kaikkien etu että tämä kapasiteetti saataisiin hyötykäyttöön eikä ihmisiä peloteltaisi sen käytöstä.
"Tilastojen mukaan lämmitys onkin suurin syypää kotitalouksien sähkönkulutuksessa. Kulutuspiikit ajoittuvat aina kylmiin talvikuukausiin ja kireiden pakkasten aikaan."
Sähkön säästämisellä vaikutukset sähköverkon kuormaan
Toimenpiteet sähkön säästämiseksi on otettu vakavasti Oulun Energia Sähköverkon toimialueella. Tänä syksynä sähköverkon kuormitus on laskenut merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna
www.oulunenergia.fi
Keskimäärin on verkon kapasiteetista suuri osa käyttämättä talven kovimpien pakkasten ulkopuolella. Kuitenkin yksittäisillä tunneilla voi asuinalueiden verkon kuormitus olla hyvinkin suurta myös kovimpien pakkasten ulkopuolella; ei tarvita kuin merkittävä joukko autoja latautumaan samaan aikaan, LVV ajatettu halvoille tunneille ja lämmitys pörssisähköohjattuna samoille tunneille. Lämmitystarvetta on esimerkiksi nollakelillä selvästi vähemmän kuin -20 asteen pakkasella, mutta jos halutaan optimoida halpojen tuntien käyttöä, voi lämmityskuorma olla silti suuri yksittäisillä tunneilla.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 955
Yksi tapa ratkaista olisi ettei tehomaksua lasketa kuormanohjausreleen kautta menevästä sähköstä. Sitten sovitaan että verkkoyhtiö voi kytkeä releen pois päältä paikallisen verkon kapasiteetin tulessa täyteen. Toki silloin sähkö mittarin pitäisi kyetä laskemaan kahta kulutusta yhtaikaa...
Se että kaikkia kuluttajat alkavat tasamaan kulutusta yksittäisten hotspottien takia ei ole järkevää. Se on sama kuin sorsaa metsästettäisiin halukolla summittain ammpumalla taivaalle. Tilastot näyttää että sorsia saadaan mutta kun lasketaan aiheutuneet kulut huomataan että hommassa ei ole järkeä. Monopoli firmalla nyt on vain etuoikeus että se voi katsoa vain omia kuluja ja muiden kulut se voi jättää huomioimatta.
Koska sähkönsiirto on kaikille sama tulee rajoitteet kaikille eikä vai ongelma alueille. Siksi tehokkain tapa olisi vapaaehtoinen kuorman tasaus. Sähköautojen latauksen porrastaminen on mahdollista kunhan verkon hallitsija tuottaisi dataa josta näkisi milloin rajoitusta tarvitaan ja missä. Jos vielä teksisi vielä rahallisen porkkana olisi ongelma hyvin pitkälle ratkaistu.
Tarvitsisimme verkon dataa tunti tasolla miten kuormat vaihtelee siirtoverkon muuntopiireissä, vaikka jakauman muodossa. Siitä näkisi onko todella järkeä rajoittaa tehoa kesät-talvet ja yöt-päivät tasaisesti kuten nyt on ehdotuksissa ollut.
Akku-uutisia:
- Puolassa varsin iso projekti (2 kpl 200 MW/800 MWh), toimittajana BYD. Projekti valmis Q1/2026.
- Saudi-Arabiassa vielä isompi projekti (12500 MWh), toimittajana BYD.
- Puolassa varsin iso projekti (2 kpl 200 MW/800 MWh), toimittajana BYD. Projekti valmis Q1/2026.
- Saudi-Arabiassa vielä isompi projekti (12500 MWh), toimittajana BYD.
Nivalaan tulossa Suomen toistaiseksi suurin sähkövarasto, 70 MW/140 MWh.
Ingrid Capacity building largest BESS in Finland
Ingrid Capacity will build a 70MW/140MWh project in Finland, which it claimed will be the largest in the country.
www.energy-storage.news
Viimeksi muokattu:
Nämä "sähkövarastot" toimivat päivän sisäisessä markkinassa. Day-ahead-markkinaan näillä ei ole mitään vaikutusta.Nivalaan tulossa Suomen toistaiseksi suurin sähkövarasto, 70 MW/140 MWh.
Ingrid Capacity building largest BESS in Finland
Ingrid Capacity will build a 70MW/140MWh project in Finland, which it claimed will be the largest in the country.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 082
Eiköstä tuosta ole ollut täällä jo keskustelua, että toimivat molemmissa? Tosin toistaiseksi parhaat tuotot on tullut intradayssä, joten ovat keskittyneet siihen, mutta se markkina alkaa olemaan jo aika saturoitunut. Joten kerta homma on hyvin pitkälle automatisoitunutta, nykyään ottavat osaa myös day-aheadiin.
Ja siis keskustelulla tarkoitan, että @rock on sanonut noin
Se mitä tuossa kerrot on hyvin teoreettista, sillä tällaisen muuntopiirikohtaisen kuormitusdatan tuominen tarjolle muodossa, jota yksikään laite käytännössä pystyisi edes teoreettisesti hyödyntämään on jokseenkin mahdotonta. Tästä pitäisi olla jokin alan laajempi standardi, jollaista ei ole näköpiirissä. Lisäksi data pitäisi tuoda tarjolle osana jonkin keskitetyn tahon - esim. Fingrid - palvelua, josta käyttäjä saisi jotain muuta hyötyä - kuten pörssisähköohjauksen.
Ainoa jollakin tavalla toimiva tapa voisi olla mittarissa oleva kuormanohjausrele, mutta tässäkin: Mikä on käyttäjän intensiivi alkaa käyttämään tuon releohjauksen tietoa etenkin, kun se tekisi potentiaalisesti päinvastaisia ohjauksia kuin pörssisähköohjauksen pohjalta pitäisi tehdä?
Meiltä puuttuu ensinnäkin sellainen tarjousmalli, jolla akkuvaraston tarjoaja voisi varmistaa sekä osto- että myyntisyklin yhdellä transaktiolla. Ilman sitä on day-ahead-markkinaan osallistuminen akuilla jokseenkin vaikeaa. On hankala tehdä myyntitarjousta akkuvaraston sisällöstä, jos ei ole varmuutta, että ostotarjous meni läpi.Eiköstä tuosta ole ollut täällä jo keskustelua, että toimivat molemmissa? Tosin toistaiseksi parhaat tuotot on tullut intradayssä, joten ovat keskittyneet siihen, mutta se markkina alkaa olemaan jo aika saturoitunut. Joten kerta homma on hyvin pitkälle automatisoitunutta, nykyään ottavat osaa myös day-aheadiin.
Ja siis keskustelulla tarkoitan, että @rock on sanonut noin
Toiseksi; riittäviä päivänsisäisiä hintaeroja day-ahead-markkinaan on loppujen lopuksi harvoina päivinä.
Väitinkö viestissäni jotain muuta? Minusta oli vain mukava tarjota vertailukohta, kun nyt oli juuri uutisoitu tosiaan Suomen suurimmasta sähkövarastosta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 874
Akkuja voi täyttää muutenkin kuin spotmarkkinalta, mutta tämä edellyttää omaa tuotantoa. Akkuja voi täyttää myös intraday markkinalta, usein näin kannattaakin tehdä. Selkeästi teidän ajatusmallit akkujen käyttöön ovat liian kapeat, mutta ymmärrän kyllä syyt siihen. Pääasialliset tuotot akuille tulee reserveistä ja intradaystä, painottuen intradayhin. Dayahead markkinalle tehdään kyllä myyntitarjoukset joka päivälle, mutta se tarjoustaso on usein niin korkea että varsinainen purkaminen tapahtuu intradayllä, jos sitä tapahtuu lainkaan.
Ja kyllä, hintaerot pitää olla riittävät että hommassa on mitään järkeä.
Raha. Datahubin joustopuoli tulossa eli eiköhän Suomeen synny joustomarkkinat kuormanohjausreleiden takaisille kuormille.
Jep, mutta mahdollisella Datahubin joustopalvelulla ei ole mitään tekemistä paikallisen jakeluverkon kuormitustilanteen kanssa.
On. Sitä kautta verkkoyhtiö voi ostaa joustoa niiltä omilta kuormanohjauksessaan olevilta asiakkailtaan.
Katsaus peräpeiliin, eli vuoden 2024 sähköntuotannon keskeiset huomiot EU:ssa:
- Aurinkovoiman tuotanto kasvoi vuodessa 22 % ja sen osuus (11 %) ohitti hiilen osuuden (10 %)
- Kaasun osuus on pudonnut viisi vuotta putkeen, pudotus viime vuonna 5,6 %
- Hiilivoima putosi 15,7 %. Fossiiliset historiallisen alhaisella osuudella, mutta osuus putosi vähemmän kuin 2023.
- Tuulivoima kasvoi vain 1,5 %, vähemmän kuin ydinvoima (4,7 %) tai vesivoima (9,8 %). Raportin mukaan tuulivoiman kapasiteetti kyllä kasvoi, mutta sääolosuhteet olivat vähemmän suotuisat.
- EU oli sähkönsuhteen nettoviejä vuonna 2024, vienti kasvoi UK:hon ja Ukrainaan
- Viimeisenä 2 vuotena kulutus väheni jyrkästikin, mutta 2024 kulutus nousi 1 %
- EU vältti 59 miljardin fossiilisen tuonnit investoimalla tuuleen ja aurinkoon, suurin vaikutus Espanjassa ja Suomi sijalla 9
- Hiilivoima sähköntuotannossa tekee kuolemaa. Tänä vuonna käytöstä aikovat luopua Irlanti, Slovakia ja Espanja. Puola ja Saksa vastaavat lähes 3/4:sta EU:n hiilivoiman käytöstä ja näillä mailla hiilestä luopuminen hidasta.
- Aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta EU:ssa suurin... *rumpujen pärinää* Unkarissa (25 %), Kreikassa (22 %) ja Espanjassa (21 %)
- Tuulivoiman kasvun arvioidaan olleen hitaampaa kuin 2022 tai 2023, mutta vuoden 2025 arvioidaan olevan taas ennätysvuosi
- Aurinkovoiman tuotanto kasvoi vuodessa 22 % ja sen osuus (11 %) ohitti hiilen osuuden (10 %)
- Kaasun osuus on pudonnut viisi vuotta putkeen, pudotus viime vuonna 5,6 %
- Hiilivoima putosi 15,7 %. Fossiiliset historiallisen alhaisella osuudella, mutta osuus putosi vähemmän kuin 2023.
- Tuulivoima kasvoi vain 1,5 %, vähemmän kuin ydinvoima (4,7 %) tai vesivoima (9,8 %). Raportin mukaan tuulivoiman kapasiteetti kyllä kasvoi, mutta sääolosuhteet olivat vähemmän suotuisat.
- EU oli sähkönsuhteen nettoviejä vuonna 2024, vienti kasvoi UK:hon ja Ukrainaan
- Viimeisenä 2 vuotena kulutus väheni jyrkästikin, mutta 2024 kulutus nousi 1 %
- EU vältti 59 miljardin fossiilisen tuonnit investoimalla tuuleen ja aurinkoon, suurin vaikutus Espanjassa ja Suomi sijalla 9
- Hiilivoima sähköntuotannossa tekee kuolemaa. Tänä vuonna käytöstä aikovat luopua Irlanti, Slovakia ja Espanja. Puola ja Saksa vastaavat lähes 3/4:sta EU:n hiilivoiman käytöstä ja näillä mailla hiilestä luopuminen hidasta.
- Aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta EU:ssa suurin... *rumpujen pärinää* Unkarissa (25 %), Kreikassa (22 %) ja Espanjassa (21 %)
- Tuulivoiman kasvun arvioidaan olleen hitaampaa kuin 2022 tai 2023, mutta vuoden 2025 arvioidaan olevan taas ennätysvuosi
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 3 132
Mahtaa olla makoisat hinnat maanantaina mikäli sunnuntain nousujohteiset hinnat minkäänlainen indikaattori, 31,37 c/kWh klo 18 sunnuntai-iltana..
Ok ok, ei tuule mutta viikonloppu kuitenkin. Ensi viikolla vielä lisäksi kylmenee, nähdäänköhän 40-60 c/kWh piikkejä tai kovempiakin.
Ok ok, ei tuule mutta viikonloppu kuitenkin. Ensi viikolla vielä lisäksi kylmenee, nähdäänköhän 40-60 c/kWh piikkejä tai kovempiakin.- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 978
Pidän sitä ilmeisistä syistä jopa todennäköisenä, mutta se ei pahemmin harmita. Talvesta on muodostumassa varsin edullinen joka tapauksessa, sekä tähänastisten hintojen että vähäisen energiantarpeen johdosta.
Maaliskuussa lämmitystarve ei enää pienestä pakkasesta keuli samoin kuin keskitalvella, etenkään lämpimän jakson päälle. Täten hirveää äkkikysyntää ei niin helposti ilmene.
Jo näin maaliskuussa Keski-Euroopassa tietyillä mailla 50 %, Kreikassa jopa 80 % keskipäivän tuntien kulutuksesta katetaan auringolla ja keskipäivän hinnat valahtaa pakkaselle. Miinushinnat eivät kuitenkaan ulotu Tanskasta ja Puolasta pohjoisemmaksi. Suomessa iltapäivän/illan hinnat raketoi enemmän kuin etelämpänä. Muualla hinnat illalla n. 10-15 sentin tuntumassa.
Sääennusteen perusteella näyttää siltä, että keskiviikkona alkaa todellinen parku pörssisähkön hinnasta, kun tuulivoima on ennusteen mukaan nollassa, kun taas kylmenevän sään takia lämmitykseen menee enemmän sähköä kuin nyt. Itkuvirttä ei tosin ilmeisesti tarvitse kestää pitkään, koska tuulisuus lisääntyy ensi viikonloppua kohden.
Viimeksi muokattu:
Jotkut taas ennustivat parkumisen alkavan jo huomenna, mutta näköjään sille tuli lykkäystä kun huomisen hinnat jäivät ennustuksista.
Aurinko kuitenkin lämmittää jo sen paistaessa, sekin kompensoi pientä viilentymistä ja täten parkumisen määrää.
Aurinkovoima myös alkaa tuottaa edellyttäen toki, että aurinko paistaa. Tuulellahan Suomi nykyisin käy.
Mikä ihmeen parku? Eihän kukaan täysjärkinen valita siitä, että pörssisähköllä on välillä korkea hinta, vai valittaako?
No, idiootit nyt voi jättää omaan arvoonsa.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 192
Se on kuin kuukautiset kun tahan threadiin tullaan kerran kuukaudessa kertomaan kuinka huomenna on kallista ja mita se oikein kertoo suomen sahkon tuotannon tilasta.
Itse en itke sitä, että pörssisähkössä on välillä korkea hinta. Sen sijaan itken sitä, että luotettavaa tuotantoa ajetaan jatkuvasti alas ja samalla huonosti väistävää pohjakuormaa (konesalit, vetyteollisuus jne) rakennetaan koko ajan lisää. Muutaman vuoden kuluttua meillä on vakava huoltovarmuusongelma tammikuun paukkupakkasilla.
Nykyinen energiapolitiikka on ajamassa hyvää vauhtia seinään. Kapasiteetin riittävyys (säällä kuin säällä) ei ole Suomessa kenenkään vastuulla ja se ei tunnu kiinnostavan ketään.
Hallitusohjelmassa on mainittu tarve tehdä selvitys kapasiteettimekanismista sekä sen käyttöönotosta. Olen toki sitä mieltä, että jo muutama vuosi sitten olisi pitänyt olla liikkeellä. Tällä hetkellä selvitykset liittyvät ymmärtääkseni joustoihin. Näkisin, että tuotantoa tulisi myös perata. Kantaverkkoyhtiö näkee sähkön riittävyyden riskin kohoavan reilusti vuodesta 2027 lähtien ellei toimenpiteitä tapahdu.
Tuossa ihan lukemisen arvoinen teksti: Energiateollisuus ry:n kantapaperi keskusteluun kapasiteettimekanismeista - Energiateollisuus
Lisäksi piti vielä mainita, että tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa on kaupunkien CHP-voimaloiden (viimeisimpänä Salmisaari) alasajo erittäin lyhytnäköistä. Päinvastoin; näiden voimaloiden purkaminen pitäisi tässä tilanteessa kieltää.
Huoltovarmuuden kannalta mikään ei ole parempaa kuin hiilivoimala ja vieressä hiiltä vuodeksi. Salmisaaren osalta tuo hiili on vielä kaiken lisäksi maan alla.
Uutiset
-
OnePlussan toimitusjohtaja Pete Lau etsintäkuulutettu laittomista rekrytoinneista
14.1.2026 23:16
-
Apple turvautuu Googlen Geminiin tulevaisuuden tekoälyteknologioissaan
14.1.2026 22:22
-
Uusi artikkeli: Testissä Valco VMK25.2 -vastamelukuulokkeet
14.1.2026 16:46
-
Video: Testissä Nuphy Air75 V2 & Halo75 V2
14.1.2026 11:18
-
HYTE esitteli CES-messuilla näyttävää uutta prototyyppikoteloa
13.1.2026 21:02
Uusimmat viestit
-
-
-
-
-
Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikka & muut maan tapahtumat- Viimeisin: JohnnyCage