Tilanne on se, että meillä on muutaman vuoden päästä todellinen ongelma pitää verkko pystyssä talvipakkasilla. Jossain vaiheessa - viimeistään sitten kun tilanne oikeasti eskaloituu - jokin taho (en vielä tiedä mikä) alkaa rakentamaan kaasuturbiineja / moottorivoimaloita, kun ei muuta vaihtoehtoa ole.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 013
Ihmisten asiat eivat silla parane etta valtio sotkeutuu businekseen. Sahkon hinta voidaan kylla saada alas jos se ulosmitataan veroista mutta sitten vasta tulevaisuus nayttaa synkalta.
Jo nykyinen valtion sotkeutuminen sahkoveroihin on ajamassa ongelmiin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 542
Mielestäni on käsitteellisesti absurdi ajatus, että valtio sotkeutuu verotukseen. Sehän on mitä suurimmassa määrin juuri valtiollinen asia mitä verotetaan ja paljonko.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Keskihinnalla tarkoitin sitä yrityksen omaa keskihintaa. ja ei nyt ole näköpiirissä taakse jääneen kaltaista hinta raketoitinta, huominen voi tuoda yllättyksiä, mutta ei sellaisia ole näköpiirissä.
Lisätuonnon rakentaminen on seis kun ei ole kysyntää tulossa, jos tulee isompaa kysyntää niin ne synyttää sitten tuotantoa.
Negatiiviset piikit ei ole hyväksi, ja niiden poistuminen ei ole huono juttu, ja enemminkin tasaa myös toista päätä.
Sellaistako se on ?
Jos isoja tuotanto ja siirtolinja haasteita, niin ehkä, mutta normaalisti ? ei.
Tullaan pisteeseen että ydinvoima olisi kannattavaa ? Eli että sähköstä oltaisiin valmiita maksamaan paljon.
Nykyinen oletus on se ettei sellaista tilanentta ole tulossa, meillä tilanne se että lisätuotannolle ei ole nyt kysyntää, ne putkessa olevat isto sähkönkulutukset nojaa nimeenomaan halpaa sähköön, eli jos niitä aloitetaan, niin myös tuotantoa lisätään , siis nimenomaan edullista.
Eli meillä ydinvoima päätökset odottaa voimaloita joilla voi tuottaa halpaa sähköä. ja nykyisillä voimaloilla on vielä käyttöaikaa jäljellä.
Todellakin on näköpiirissä taakse jääneen kaltaista rakentointia. Ja syythän ovat tässä ketjussa jo aikaisemmin kerrotut:
- Datakeskusten valtavasti lisääntyvä joustamaton sähköntarve
- Teollisuuden "vihreät" investoinnit - erityisesti Pohjois-Ruotsin vihreän teräksen investoinnit viimeistään 2030-luvun alussa
- Kaupunkien CHP-tuotannon voimala kerrallaan jatkuva alasajo
Em. tekijät aiheuttavat sen, että aivan viimeistään vuonna 2030 ollaan täysin kusessa. Nyt lyhyellä aikavälillä Aurora-linja tasoittaa hintoja, mutta sen kapasiteetti on kulutettu parin vuoden sisällä.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Eskaloituu retoriikka vie nyt kyllä ajatukset aika kauaksi.
Jos katsotaan taaksepäin mistä meidän verkko selvisi, ja mitä sen jälkeen tehty, niin en nyt näe riskinkasvaneen vaan päinvastoin.
Jos nyt maaleilet että joku vihamielinen taho onnistuu iskullaan verkon kaataan, niin siihenkin ollaa varaudutta vahvemmin kuin koskaan.
Jos tuollaisia maaleilee, niin todennäköisempää että jossain vaiheessa rauha ja hyvä tahto.
Otetaan talteen.
En minä mitään sosialismia edelleenkään ole kannattamassa. Kun kuluttajat ja pienet yritykset maksaa sähköveroa, niin niillä veroeuroilla pitäisi myös saada jotain vastinetta. Jos ei niin poistetaan kokosähkövero, sillä sähkön käyttäjät jo maksaisi paljon kallistunutta sähkölaskuaan.
Kyllä sitä raketointia on luvassa tuulettomina päivinä kun polttamista ajetaan kokoajan alas. En nyt tarkoita mitään 2022 vuoden hintoja, mutta jos meillä se keskihinta vaikka tuplaantuu, niin aika kusessa ollaan taloudellisesti. Niin nykyisellään uusi tuotanto on vain uusiutuvaa eli kysynnän kasvaessa heilunta vaan lisääntyy.
Noin voi ajetella tuottajien kannalta, kuluttajien kannalta ne negativiiset hinnat eivät olleet huono asia. En kyllä näe miten niiden poistuminen tasaisi toista päätä.
No jos lasket tuulettoman viikon isoksi tuotanto haasteeksi niin sitten olen samaa mieltä muuten en. Itse näen tuulettomat viikot ihan normaaleina.
Tullaan pisteeseen että ydinvoima olisi kannattavaa ? Eli että sähköstä oltaisiin valmiita maksamaan paljon.
No datakeskuksia eli niitä isoja kuluttajia tulee kokoajan. Jossain vaiheessa tullaan tilanteeseen, että hinta tulee nousemaan sille tasolle, että ydinvoima kannattaa (jos tuotannon rakentamisen suunta ei muutu). Nykysuuntauksella vuosikymmen lopulla voidaan olla jo siinä tilanteessa. Tuulivoima ei voi korvata perusvoiman vajatta, ellei sitten akkujen hinnat laske riittävän alas.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Ei , en nyt vertausta ja lokiikka ymmärrä.
Kaukolämmön lämpösäköyhteistuotanto, niin sielä on jo poistunut isoja yksiköitä ja ei tapahdu yllättäen. Polttolaitoksia jää edelleen ja se että ajetaan vähemmän tarkoittaa että polttoenergiaa on enemmän kohtuuhintaan käytettävissä piikeissä. Eikä ne ole ainoita polttolaitoksia. Saavat nyt vähän liianisoa mittasuhdetta.
Sähkökuluttavat investoinnit syntyy jos edullista sähköä ja niiden rinnalla rakennetaan lisää tuotantoa. Hankkeita on jäissä, mutta kyllä niitä starttailee.
Se raketointi mitä oli, niin se tapahtui yllättäen muutamassa kuukaudessa, missä meiltä katso merkittävä tuonti linja, missä meillä raketoi polttoaine hinnat ja sitä kautta poltto tuotannon kustannukset. ja riski hinnoittelu raketoi. Ja sitä verrataan siihen että jossain tehdään suunniteltuja hankkeita eri selvityksineen.
Ja tuossa välissä omaa tuotantoa tullut rajusti lisää, lisäksi fosiiliset korvaantuneet puhtaammilla.
Jos mietit mitä yllättävää, äkkinäistä voi tapahtua kymmennessä vuodessa, niin Ukrainassa voi tulla rauha.
Parempi printata, siltä varalta että tapahtuu.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
En usko että hintapiikit mihinkään katoaa, jos hintapiikit kasvussa niin se synnyttää niitä leikkaavia tekijöitä. Ei nyt ole näköpiirissä sellaista että 50/50 viikko suhteessa 2 senttiä / 20 senttiä
Jos tässä nyt haikallaan halpaa sähköän tuotantoa, valitellaan että halpaa silloin kun ei tarvi ja kallista kun tarvii, niin eikö ole tärkeää että miinus hinnat katoaa, juu se on tuottajalle kannattavuuden kannalta tärkeää, eli se alentaa riskejä, alentaa investoin kynnystä.
No tässä menty talvia , ja ollut OL3 haasteita ja nyt meillä tulossa pohjoiseen lisää siirtokapasiteettia, muun lisäksi. En nyt ihan ymmärrä synkkyyteen.
Joo tuulituotantoa lisääntyy, mutta eikö se huipujen lisäksi lisää tyynen tuotantoa, ja perus juttu se että vesialtaat, ja polttotavara riittää paremmin. Ja riittää sitäsähkö sinne missä sitä polttamista vähnnetty.
Siis meinaat että 2029 tehdään ydinvoiman rakentamis päätös. no ei siinä mitäänm tuotanto muotona kannata ydinvoimaa. Toivottavasti siihen mennessä ydinvoiman hinta laskenut. että sen takia päätöstä.
Siitä miksi päätöstä tuolloin tehtäisiin, niin tärkeimpänä näkisin vanhojen voimaloiden elinkaari odotukset ja uuden kilpailijana enemminin niiden jatkaminen. Nyt ydinvoiman osalta meillä tilanne näyttää siltä että odottaminen kannattaa.
En usko että neljässä vuodessa sähköntuotantoon ilmeisetyy uusia kilpailuykyisiä tuotanto suuntia, nykyiset voi tehostua ja tulla entistä kilpailukykyisemmäksi.
Viidessä vuodessa voi se Ukrainan tilnne muuttua isosti, jos rauha tulee niin tilanne muuttuu rajusti.
Tämä sillä varauksella, että SSAB:n tehdas valmistuu suunnitellusti loppuvuodesta 2029. Datakeskusten rakentaminen voi tosin aiheuttaa ongelman eskaloitumisen jo 2027-2028.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Ok, eli olet siinä uskossa että Raahan tehtaan ensimmäinen vaihe ajaa meidä kuseen.
Tuota on työstetty jo vuosia ja ei sitä pidetä ongelmana, sähkön kulutuksen kasvaminen on ihan tietoa prosessi muutoksessa ja sen turvaaminen ihan perus asioita hankkeessa.
2029 on se päätöksen aikatalu, tai siis aikaisintaan, prosessi luvuitus eteenee, mutta ymmärtääkseni varsinainen lopullinen investointi päätös elää vähän Ruotsin kokemusten mukaan, ja kysynnän mukaan, sinänsä valmistus ajoitus voi olla hyvä, mutta veikkaan pientä hienosäätöä parhaassakkin tapauksessa.
Mutta jos investointipäätäksiä tulee, niin rinnalla tehdään myös sähköntuotanto päätöksiä.
Mites paljon siellä alkuun sähkönkulutu lisääntyy, pitkässä juoksussa jos kaikki menee hyvin niin melkein kolmin kertaiseksi, ja nyt alkuu puolet lisää.
Onko tuosta vetytuotannosta lisää, onko tulossa joskus lupailtua hinnan mukaan säätyvää tuotantoa, vai ei?
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 013
Eika Venajalta ei ala uudestaan virtaamaan sahkoa
Eika Akkujan maara ei yhtakkia moninkertaistu
Eika kaasuturbiineja rakenneta
ja taysin kusessa olemiseksi lasketaan 12 sentin kwh kiinteat sahkosopparit.
En minä ole puhunut Raahen tehtaasta mitään. Sen uuden valokaariuunin kulutus tulee sitten vielä päälle. Tarkoitan SSAB:n Luulajan tehdasta. Sen rakentaminen on aloitettu tänä vuonna ja jos valmistuu aikataulun mukaan, niin valmistuu loppuvuodesta 2029.
Sweden’s SSAB breaks ground for Luleå green steel mill - EUROMETAL
Swedish specialty steel producer SSAB has announced that it has officially begun construction of its new green steel mill in Luleå, marking a historic milestone in Sweden’s transition to fossil-free steel production. With an investment of €4.5 billion, the project is expected to be operational...
eurometal.net
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 542
Moni yhteiskunnallinen ongelma ja hätätila seuraa asioista, joita ei vuosiin tai vuosikymmeniin pidetä ongelmana. Tämä siitä huolimatta että joku kyllä alunperinkin varoittaa. Kun lopulta ollaan kusessa, ollaan ikään kuin varoitusta ei olisi koskaan annettu ja toistellaan miten kukaan ei olisi koskaan voinut arvata.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Ja miksi sen taki meillä ollaa kusessa. tuotakin suunniteltu jo pitkään ja meillä siirtolinjat pitäisi kestää.
Siis tuo Luulajan ?
Onko tuosta Luulajan vetytuonnon säätyvyydestä jotain artikkellia
No nyt siis puhetta hankkeesta jota suunniteltu pitkään ja jonka sähkötarvetta suunniteltu pitkään.
Josta sitten jossain foorumilla nimimerkki paljastus että joudutaan kuseen sen takia.
Sähkökulutusta tulevaa kysyntää on monet tahot arvioineet, ja mallintaneet monenlaisia vaihtoehtoja, siis myös erilaisilla hintatasoilla. Vähemmän yllättäen kysyntää olisi enemmän jos valtio tukisi.
Kyse ei ole siirtolinjoista vaan siitä, ettei jatkossa Pohjois-Ruotsista ole meille enää myytävää. Meidän sähkön riittävyys perustuu tällä hetkellä pitkälti tuontiin Ruotsista.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Mikä tällä on lähteenä, Aurora linja arvioissa ei ollut sellaista ennustetta, ja eikö arvioissa ollut että pohjoiseen tulee muutakin iso kulutusta. Mutta osa niistä on keskenään kilpailevia.
No se nyt oli karkea esimerkki, voit itse laittaa valitsemasi luvut. Energian kulutus kasvaa kokoajan kun tänne tulee datakeskuksia jne., mutta tuulivoiman rakentaminen on jo hiipunut.
No ei sen välttämättä tarvitse olla halpaa, kun olisi edes kohtuu hintaista tuotantoa. Nyt mennään aikalailla herkästi laidasta laitaan kun mennään halvasta tuotannosta erittäin kalliseen, varsinkin kunhan CHP vielä lisää katoaa. Se, että miinus hinnat katoaa ei mitenkään automaattisesti tarkoita, että uutta tuotantoa rakennetaan. Jos nyt mietitään vaikka ydinvoimaa niin sitä mietittäessä katsotaan vain keskihintaa. Joten itse en näe mitenkään tärkeänä tai edes hyödyllisenä kuluttajan kannalta, että miinushinnat katoaa.
No sen Aurora line kapasiteetti katoaa pariin datakeskukseen ja näitä on tulossa kuin sieniä sateella (ainakin suunnitteilla on). Toki se Aurora line auttaa tämän talven osalta, mutta kyllä tätä nyt pitää vähän pidemmällä perspektiivilla katsoa.
Ongelma tuulivoiman kanssa on se, että kun tuulee se tuottaa liikaa -> heikentään tuulivoiman kannattavuutta kun ei ole sen mukaan säätyvää kulutusta rittävästi. Sitten kun ei tuule hinta nousee, mutta tuulivoiman tuottajilla ei ole mitä myydä. Muistaakseni joku täällä kirjoitti, että ensi vuodelle ei olisi valmistumassa yhtään uutta tuulivoimapuistoa. Toki meille tulee sähkökattiloita ja lämpövarastoja, mutta noinkohan nämä nostavat niin paljon tuulivoiman kannattavuutta, että sen rakentaminen kunnolla elpyisi. Kuten sanoin tuulivoima ei oikein nykyisellään sovellu perusvoiman korvaajaksi. Mitään perusvoimaa ei ole rakennettu todella pitkään aikaan pl. OL3. Jatkuvaa kulutusta kuin datakeskukset on rakennettu. Ei vaan oikein ole toimiva yhtälö.
Kannattaa varmaan lukea vielä kerran uudelleen. Kuten sanoin kukaan ei ala tekemään ydinvoimala investointia Suomeen nyky reaktorien hinnoilla kun mitään takeita ei ole hintakehityksestä edes vuosikymmen päähän. Esim. akut voi mullistaa koko energiantuotannon tai sitten ei. Epävarmuus tappaa tälläiset isot tulevaisuuteen panostavat investoinnit.
Mikäli akkujen hinnat tippuu sinne 10-50€/KWh (kuten on väitetty), niin melkoinen murros tulee sähköntuotantoon.
Tämä on yksi suuri tekijä miksi kukaan ei ole meillä valmis investoimaan ydinvoimaan Suomessa.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 18 748
Kiinnostaisi kyllä tietää, että mihin tämä väite perustuu.
SSAB on kuitenkin suunnittelemassa tuon yhteyteen vetyvarastoa, joka voisi säilöä useamman päivän kulutuksen. Eli selvästi niiden ajatuksena on tehdä tuosta vedyn tuotannosta säätyvää. Muutenkin tuon kannattavuus riippuu erittäin pitkälle SSAB:n omista laskelmista, joten en tiedä mitenkä ylipäätänsä voit väittää tuollaista. Tuo tuskin on kuitenkaan sellaista tietoa, jota SSAB olisi kommunikoinut julkisesti.
Lisäksi jos pelkona on se, että Pohjois-Ruotsista alkaa loppumaan sähkö, niin se tekee aika pirun nopeasti siitä säätyvästä vedyntuotannosta kaupallisesti kannattavaa. Meinaan jos SSAB:lla on vaihtoehtona rakentaa vaikkapa 20% enemmän elektrolysaattoreita ja sitä varten varastokapaa tai sitten maksaa tyyliin 2-3x hintaa sähköstä seuraavien vuosikymmenien ajan, niin veikkaan, että tuo lisäinvestointi elektrolysaattoreihin maksaa itsensä takaisin aika nopeasti.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Jäänyt mielikuva että tuulivoiman rakentamista jarruttaa nyt kysyntä, sitä ennen rajoittavana mainittiin luvitus, siis Fingrid hankkeiden eteneminen, ja alueellisest luvat, itä-Suomessa omat erityis ongelmat. Uutena miinana luvituseen tullut asutusetäisyys säädökset. Jos luvitus alkaa yskii sitten kun pitäisi lupia saada niin siitä seuraa sitten ongelmansa.
En tiedä kuinkapaljon datakeskushankkeista on toteutumassa, siis sähkökapasiteetiltaan.
Tätä CHP tuotannon tulevasta katoamista paljon toisteltu, paljonko sitä sähkötehoa on suunnitellusti tulevaisuudessa katoamassa. Teho kai se juttu.
Tuossa yhteydessä taitaa olla aika iso juttu onko miinushintoja vai ei, jos ei ole niin sama keskihinta/liivaihto saavutettevaissa pienemällä positiivisella keskihinnalla. (siis ei tarvi niin paljon positiivista hintaa)
En nyt muista paljonko Google Haminan sähkönkulutus, mutta jos mutuillaa 200 megawattia (muistaakseni sen paperitehtaan luokkaa jotain toistasataa megawattia.
Voi olla että mulla suuruusluokat ihan hukassa, mutta noilla luvuilla toistakymmentä tuon koko luokan datakeskusta.
No justa tuossa ylempänä kommentiin siitä että negatiivisten hintojen poistuminen parantaa kannattavuutta.
Itä-Suomen puisto hankkeiden haasteiden selittäminen toisi vähän maantieteelistä hajauttamista, ja Auroralinja tuo pohjoismaista hajauttamista.
Tuulivoima teho on halpaa ja se kestää sen että käyttöaste ei ole korkea.
Vetyteollisuus hankeissa on hehkutettu sitä että ne taasen olisivat kulutusta joka sopeutuisi tuotantoon hintaan. Toinen nimimerkki ilmassut että nyky prosessit ei siihen taipuisi.
Luulajan mainitsi, siellä tosin vähemmän tarvetta kysyntää täätyvälle.
Ei sovellu, mutta onko meillä perusvoimasta puutetta. vaan säätyvästä.
Hehe, paitsi OL3.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Ei ala, se vaatisi kovemmat hinnat ja jos tilanne on se ettei niiden uskotava nousevan.
- Meillä edullista sähköä
- Tuleva sähkönkulutus ennusteet perustuu edulliseen sähköön.
-> Kulutus kasvaa odotuksia vähemmän jos halvan sähkön saanti epävarmaa -> ei kysyntää ydinvoimalle
-> Kulutus kasvaa odoteusti tai enemmän jos sähkö edullista tai odotuksia halvempaa -> ei kysyntää ydinvoimalle.
Riskejä.
Datakeskus boomi jos vain kuumenee ja tänne alkaa tungeen isosti tekiää ja jos heille sähkön hinnalle ei ole väliä, niin sitä voi hillitä hallinto, luvitus (mukaan lukien liittymät), verotus. Ja jos sähkönhinnalla ei väliä niin pahinta kiimaa tyydytetään siellä missä fosiilit on yes ja halpaa ja luvitus nopeaa, yhden tukevan hakemuskirjeen takana.
Pohjois-Ruotsin hankkeet, siellä ja Suomessa paljon aikeita, joista osa kilpaileen keskenään, ymmärtääkseni niistä vaikea vääntää sellaista että hinnat raketoisi. Ne on nimenomaan halvan sähkön varassa. Odotan päinvastisia häiriöitä, jos tulee kiima kausia, niin mahdollista että osa epäonnistuu, jos iso vety hanke epäonnistuu prosessi kusee , niin siitä jää iso suunniteltu kulutus pois.
Jos vihreän vedyn kysyntä ampaisee, ja tuotannon täyttää, ylittää odotukset, siis kannattaa tuottaa vähän kalliimmalla sähköllä. niin se ehkä pahin riski sähkönmarkkinahinnalle.
Kuten sanoin tuulivoiman ongelma on se, että kun tuulee hinta painuu liian alas ja kun ei tuule niin ei ole mitä myydä. Sellaista joustavaa kysyntää joka seuraisi tuulivoiman hintaa ei ole Suomessa pl. sähkökattilat. Eli lisärakentaminen ole kannattavaa, jos ei saada kulutusta, joka seuraa tuulivoiman tuotantoa.
CHP:tä on poistunut vuodessa 300MW.
Edelleen miinushintojen poistuminen ei mitenkään takaa uuden tuotannon rakentamista.
Kannattaa varmaan nyt vähän noita laskelmia tarkistaa. Väität, että Aurora line kattaisi toistakymmentä 200MW datakeskusta. 10*200MW= 2 000 MW. Aurora Line tuo maksimissaan 700MW. Google Haminan YVA mukaan varavoimakoneiden kapasiteetti on yli 300MW, joten kulutus on yli 300MW. MS YVA muistaakseni oli 500MW. Eli ei tarvita edesta kahta tuollaista niin se Auro line tuonti on siinä.
Se ei kestä sitä, että hinta on aina matala silloin kun se tuotaa hyvin.
Onko missään Suomeen suunnitellussa suunnitelma ajaa prosessia tuulivoiman tuotantoa seuraten? Prosessi kyllä taipuu siihen, mutta sitten taisi kadota kannattavuus.
Kyllä meillä kohta on datakeskusten kanssa.
Hehe, vaan sinne. Ainoastaan yksi kahdessa vuosikymmenessä on aika vähän kun katsoo kulutuksen kasvuennusteita.
Ei ala kun kukaan ei tiedä mikä se hinta on sitten vuosikymmen päästä kun se olisi ehkä valmis. Riskit on aivan liian isot siihen nähden, että se ydinvoimala ehkä 30v kohdalla alkaisi jotain tuottamaan. Meillä ei kohta enää ole halpaa sähköä kun kulutus nousee. Itse veikkaan, että vuosikymmen lopulla edullinen sähkö on vain muisto enää.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Kiitos, Auroralinjasta eri lukuja, osassa varmaan menneet alueen kokonais kapasiteetit ja osa vaiheen kapasisteetit.
Auroralinjan maximiksi en tuollaista 700MW löytänyt.
Googlen Hamina tehoa en ihan hatusta vetänyt, siellä laajennus hankkeita joten uskon kyllä että 200MW on voinut paukkua. (edit kirjoitus virhe, siis uskon että voinut paukkua)
Siis se on tullut muutaman vuoden sisään. eli melkein 20 vuotta pärjättiin ilman sitä. Putin sekoilujen myötä lirissä.
Mihin kulutuksen kasvuennusteisiin viittaat ?
No ilman putinin sekoiluja meillä olisi valmistumassa toinen iso satsi perusvoimaa, ja meillä olisi itätuontia.
Viimeksi muokattu:
Google Haminan datakeskuksen vaiheen 7 jälkeen varavoimaloiden polttoaineteho oli 300 MW. Sähköteho jää toki tämän alle. Nyt tosin hyväksyttiin juuri vaihe 8, jonka ympäristölupapapereita ei löydy. Vaihe 8 lisää tehoa taas entisestään.
Vaihteen 7 ympäristöarviointi:
Viimeksi muokattu:
No en tiedä mistä sinä sitten lukujasi haet, mutta kannattaa nyt lukea vaikka mitä Fingrid asiasta sanoo : "Uusi Aurora Line -siirtoyhteys Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä valmistuu vuodenvaihteessa. Yhteys kasvattaa tuontikapasiteettia Pohjois-Ruotsista 700 megawatin verran." He kuitenkin ovat tuota rakennuttaneet Suomen osalta, joten sanoisin siellä olevan parhaan tiedon asiasta.
No kyllä nyt kuitenkin taisit vetää, voit toki tähän jotain faktaa laittaa, jos sellaista löytyy.
Et varmaan huomannut, että tuona aikana meillä oli aika paljon hävinnyt hiilivoimaa. Kyllä me ollaan nyt lirissä ilmastosyistä & puten takia. Fossiilisista ollaan luopumassa ja idän tuonti loppui puten takia. Kapasiteettia on siis kadonnut enemmän kuin on tullut.
Ihan vaikka Fingrid ennusteisiin.
Hienoa jossittelua, jatketaan samalla linjalla: jos lehmällä olisi siivet se lentäisi. Tilanne nyt kuitenkin on ettei ole Hanhikiveä eikä idäntuontia, eikä tulevaisuutta voi tuon itänaapurin varaan ainakaan rakentaa, sen luulisi nyt olevan selvä jo kaikille.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Kiitos, Fingridin sivuila ei mulle aiemmin tuota lukua osunut, vaan isompaa. Ja tuo tureempi, niin luotetaan siihen. Onko tavoitteista leikaantunut , vai onko tulossa lisää kapasiteettia.
Linkkisi sivuilla mainittu
Tuollainen löyty,
Ja
Eli tuon ennusteeen mukaan tuotanto ja kulutus kasvaa ja seuraavat toisia, enemmänkin niin päin että tuotanto kasvaa enemmän. (tuotannon vaihteluvälit ylempänä kuin kulutuksen)
Viimeksi muokattu:
Aurora linja käyttöön jo parin viikon päästä.
No tästähän on tässäkin keskustelussa ollut juttua. Se 100MW jätetään varakapasiteetiksi, eli käyttöön Suomeen päin jää 800-100=700MW. Ei ole tulossa lisää näillä näkymillä. Edit: tai ehkä on, vähän jäi ilmaan roikkumaan tuossa viimeisimmä Fingrid tiedotteessa, joka julkaistiin tänään ja käyttäjä noreth tuossa edellä linkkasi.
Aivan tuohon perustuen sanoin aiemmin vuodessa kadonneen 300MW CHP:tä. CHP:tä on myös kadonnut aiempina vuosina ja tulee vielä jatkossakin katoaan. Tuota CHP:tä on tainnut kadota jo tuon Aurora Line verran tässä vuosikymmen sisään. Eli Aurora Line menee jo käytännössä kadonneen CHP:n korvaamiseen. Tähän kun tulee nämä datakeskukset lisäksi, niin tilanne menee huonompaan suuntaan. Joo tuulivoima toki tuottaa, mutta kun se ei tuota aina. Sähköä on oltava 24/7. Datakeskukset ajaa 24/7. Ainut käytännön vaihtoehto olisi, että kalliin sähkön aikaan datakeskukset päräyttävät varavoimakoneet käyntiin ja siten tiputtavat oman kuormansa osittain tai kokonaan verkosta pois. En kyllä tiedä kuinka innokkaita datakeskukset tähän ovat. Heillä lienee kiinteä hinta, joten korvauksen pitäisi olla melko iso, että lähtevät tälläiseen järjestelyyn. Tähän liittyy myös ongelma päästöjen kanssa. Datakeskukset hehkuttaa ja myy hiilineutraalia laskentaa, joten miten siihen sopii ajaa genuja fossiilisilla?
Tuolta saman linkin sivulta ”Pitkässä juoksussa Aurora Linen tuoma merkittävä vahvistus sähkön riittävyyteen jää hetkelliseksi. On tärkeää, että työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltava sähkön riittävyyttä tukeva fossiilittoman jouston tukimekanismi etenee ripeästi toteutukseen, jotta sähkön riittävyys ei vaarannu 2030-luvun taitteessa”, sanoo Fingridin voimajärjestelmän käytöstä vastaava johtaja Tuomas Rauhala."
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Tainnut sitä tuotantoakin tulla lisää sinä aikana, ja nyt "alasajon" jälkeen omavaraisuus kymmenneen vuoteen huipussaan
Ei sillä että omavaraisuus olisi itseisarvo.
No mitä säästä riippumatonta pl. OL3 on tullut tuona aikana? Kyllähän omavaraisuus olisi hyvä, jos sen voisi saavuttaa kustannustehokkaasti, tosin omavaraisia emme ole sähkön osalta olleet ainakaan 50 vuoteen (tuontia oli jo 70-luvulla).
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Ei laskata säästä riippuvua ei lasketan OL3 ei lasketan sitä ja tätä, mutta toistaan yhteistyönnon vähenemistä , kyllä se räjäyttää sähkön hinnan.
Lämmön ja sähkön yhteistuotannolla haetaan hyötysuhteen paranemista, ei se tarkoita perusvoimaa, voi toki olla. Voi olla myös säätövoimaa.
Jos haikaillaan säätövoimaa, niin siihen yksiseliteinen ratkaisu ei ole lämpövoimalla sähkön yhteistuotannolla.
Tulivoima, aurinko voimaa kannatta liikaa dissata, ne nykyisellään halpaa, ja niiden avulla saatu leikattua fosiilisten polttoa, ja ovat jatkossakin tärkeä ilmeisen hyvä energiantuotanto muoto. Ne tarvii kaveriksi kulutusta joka seuraa tarjontaa, ja tai säätövoimaa. Aurinko, tuuli, maantieteellinen hajautus, vesivoima on hyvällä suhteella oiva paketti.
Peruskulutukseen se kykyjä meillä rajoittaa vesivoiman rajallisuus, jota toki tukee pohjois scandinavian varat. Tuulivoiman rinnalla vesivoimaan ei tarvi käyttää perstarpeeseen, vaan entistä enemmän säätövoimana.
Tarjonnan mukaan sopeutuvaa kulutusta tullut, ja tulee jatkossakin, lisäksi sähkövarastoja tulee.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 542
Yhteistuotanto - ainakin kaukolämmön yhteistuotanto - ajaa etenkin Suomen tapaisessa ilmastossa käytännössä määränsä edestä perusvoiman virkaa kunhan on käytössä myös oikeaa perusvoimaa ja CHP:n osuus on maltillinen. Selitys tähän on triviaali. Eikö?
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Vai enemminkin teollisuuden yhteistuotanto perusvoimaa ?
Kaukolämmön yhteistuotannon etu sähkömarkkinoille oli se että se seuraa säätä, lämpötilaa, helteillä ei ole ja kovilla pakkasilla tapissa. Olisko se lähempänä säätövoiman virkaa. ?
Mites nykyään, onko osa vielä enemmän säätövoimaa ? jos tuollaista starttaileen kun ennusteet tarpeelle ja sillä korvataan sähköä lämmöntuotannossa ja sen lisäksi tuotetaan sähköä ? onko tuollaisia ?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 542
Luulin triviaaliksi mutta käytän kuitenkin rautalankaa. Kaukolämmön yhteistuotanto tuottaa yleensä täydellä teholla silloin kun on kylmää, ja silloin sähkön tarve on vähintään yhteistuotannon määrän verran kesäkautta suurempi. Näin ollen yhteistuotannon sähkötehon voi laskea vähentävän perusvoiman tarvetta 1:1 ainakin niin kauan kun sitä ei ole kovin monta gigawattia.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Historiallisen tuon yhteyden ymmärrän, sori ettei se selvinnyt aiemmasta viestistä.
Voihan sitä sanoa että mikä tahansa säätövoima vähentää perusvoiman tarvetta. Perusvoimahan ei sinänsä ole tavoiteltava juttu, päinvastoin. Kaukolämpö yhteistuotannossa voi olla perustuotannon ongelmat.
CHP on säätövoimaa. Uutta säätövoimaa meille ei ole tullut ja CHP:tä on kadonnut. Samoin on hiililauteet kadonneet. Kun katsotaan tässä vuosikymmen taaksepäin niin mainitaan nyt vaikka Inkoo & Meri-Pori. Siinä on jo hiililauhdetta OL3 verran. Idänsähköä 1GW & biomassan tuonti katosi. CHP:tä kadonnut ~1GW jne. todella paljon siis hävinnyt säästäriipumatonta tuotantoa. Samalla datakeskukset ja muutenkin sähköistyminen on lisäämässä sähkön kulutusta melkoisesti. Jotain siis pitäsi tehdä, nykysuuntaus ei näytä hyvältä.
En minä tuulivoimaa dissaa päin vastoin, ilman sitä oltaisiin nyt täysin kusessa. Vesivoimaa ei voida lisätä eikä meillä vesivoimassa ole isoja altaita, josta voitaisiin saada paljon säätövoimaa. Ympäristöluvat määrittää miten sitä joen virtaamista voi muuttaa. Vesivoiman määrä ei vaan ole riittävä Suomesssa tuulivoiman säätövoimaksi edes nykyisellä reilulla 9GW tuulivoiman kapasiteetilla. Vesivoimaa ei voi rakentaa Suomeen lisää. Pumppuvoimalaitokset vaikuttaa melkoisen kallilta kun meillä ei ole niillä riittäviä korkeuseroja.
Mitähän tuulivoiman tuotannon mukaan sopeutuvaa kulutusta on tullut? Jos laittaisit vaikka jotain ihan lukuja. Sähkökattiloita on tullut, mutta nämä on isoilla tehoilla vain kun on kylmää. Eivät siis yksistään pelasta tuulivoiman kannattavuutta. Sähkövarastoja on tullut kyllä todella vähän. Ainakin mitä Fingrid datasta näkee, niin maksimi purkuvirrat alle 100MW, näitä ei vielä taida edes olla yhtään day-a-head markkinoilla. Eli käytännössä eivät vielä vaikuta hintoihin. Ehkä akut meidät pelastaa, mutta kiire alkaa kohta tulla kun datakeskuksien kulutus luultavasti nousee gigawatteja vuosikymmenen loppuun mennessä. Jos datakeskuksia ei olisi Suomeen tulossa kuten on suunnitelmia ollut tilanne olisi ihan hyvä. Hallitus kun ei saanut sitä datakeskuksien sähköveron alea aikaan, niin ei näytä hyvältä. Jos se toteutuu niin se veroalen poisto kompensoidaan -> eli ei mitään käytännön vaikutusta.
Tuossa on raporttia kaupunkien CHP-tuotannon vuoden maksimitehosta. CHP-tuotantoa on poistunut välillä 2016-2024 jo lähes 900 MW. Vuonna 2025 poistui Salmisaari (155 MW) ja Suomenojan voimala (358 MW). Eli yhteensä on poistunut jo yli 1400 MW. Eli on poistunut jo 2x Aurora-linja.
Täytyypä päivittää vuodenvaihteen jälkeen tuohon graafiin vuosi 2025.
Kaupunkien CHP-yhteistuotanto on Suomen olosuhteissa käytännössä perusvoiman luonteista. Sen teho säätyy käytännössä lämmöntarpeen kautta - sähköä syntyy lämmön sivutuotteena. Sähkökattiloiden vuoksi tätä "perusvoimaa" säädetään alas, kun sähkö on halpaa.
Viimeksi muokattu:
Ainoa mitä mieleen tulee on Äänekosken Biotuotetehdas - joka tosin korvasi vanhan sellutehtaan omatuotannon, joten nettolisäystä tuli vain puolet siitä.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 24 144
Kehuisin sitä säätövoimaksi, joo ei ole parhaiten säätyvää, mutta nykyään kerroin isompi kuin nimellis sähköteho, jos siis noita lämmitelleen kulutuspiikkeissä ja korvataan sähköä että tuotetaan sähköä.
Aikanaan ehkä oleet puolivuotta osavuosi perusvoimaa kun käynneet 24/7, no oli niissä se säätövara.
Uutiset
-
NVIDIA ja Yhdysvallat sopivat seitsemän supertietokoneen rakennuksesta
29.10.2025 11:00
-
Oppo julkaisi uudet Find X9 -perheen lippulaivapuhelimet globaaleille markkinoille
29.10.2025 00:06
-
Nothing lisää joihinkin puhelimiinsa mainoksia ja 3. osapuolten sovelluksia
28.10.2025 22:51
-
Corsair julkaisi kaksi uutta PCIe 5.0 -SSD-asemaa
28.10.2025 22:20
-
Razer julkaisi päivitetyt Huntsman V3 Pro -pelinäppäimistöt 8000 hertsin päivitystaajuudella
28.10.2025 21:45
Uutisia lyhyesti
-
OnePlus julkisti 15-huippumallinsa Kiinassa
- Juha Kokkonen
Uusimmat viestit
-
Kokemuksia Ubiquitin reitittimistä (ja muista verkkovermeistä).
- Viimeisin: HapanMuffinssi
-
