Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[B12]

Estlink 3:ssa on kyllä se ero verrattuna Saksan-yhteyteen, että Baltia ei ole pohjaton kaivo. Sen sähköntarve on paljon helpompi tyydyttää kuin Saksan. Toisekseen Estlink 3 lisäisi kovilla pakkasilla suurinta saatavilla olevaa sähkötehoa.

Siinä mielessä totta, että ei ole realistisesti olemassa mitään niin suurta tuotannonlisäystä Suomeen, että se kattaisi Saksan teollisuuden sähköntarpeen. Suomen kaapeli olisi Saksalle vain rikka rokassa, mutta Suomessa raketoisi sähkön hinnan Saksan tasolle suurimmaksi osaksi aikaa. Siinä meni Suomen halvan energian kilpailuetu.

Tai ei välttämättä, koska eivät datakeskukset ja vihreän vedyn laitokset Suomessa millään pörssisähköllä ajele, vaan pitkillä kiinteillä halvoilla sopimuksilla suoraan tuottajan kanssa..

 

[peksii]

Näin sitä voisi ensitarkastelulla luulla. Käytännössä kun menee katsomaan noita hintapiikkejä, niin suurimmassa osassa tilanteita Suomessa ja Saksassa tuulee yhtäaikaa huonosti. Eli Keski-Euroopan hintasignaali ei niinkään tule Baltian / Etelä-Ruotsin kautta Suomeen, vaan meillä molemmilla heikko tuulitilanne nostaa hintoja yhtäaikaa.

Tämän vuoden tuulivoimatuotanto normalisoituna Suomessa ja Saksassa sekä Suomen viikkokeskihinnat:

Yleisesti katsoen en kyllä osta tuota sun väitettä, että suurimmassa osassa hintapiikkejä Suomessa ja Saksassa molemmissa tuulituotanto olisi alhaalla. Kuluvan vuoden tuulituotannon korrelaatio Saksan ja Suomen välillä on 0,11. Zoomataan näihin hintapiikkiviikkoihin:

Spoileri: 1

Tällä jaksolla Saksassa vahva dunkelflaute, mutta Suomessa on kyllä aika usein ihan tavallinen tuotanto, toki välillä tippuu matalaksi myös täällä.

Spoileri: 2

Tässä väitteelläsi on vähän paremmin perää muutaman päivän ajalta, mutta ei koko jaksona kuitenkaan

Spoileri: 3

Tässä jälleen kyllä aika usein Suomessa normaalia tuotantoa, kun dunkelflaute iskenyt Saksaan

Spoileri: 4

Tässäkin toisessa tuuli normalisoituu, kun toisessa laskee alas alkuun, loppujaksosta enemmän yhdessä.

Spoileri: 5

Ja tässä viimeinen piikki:

 

[Markkanen]

Mieluiten ottaisin tehtaat ja tuotannon Suomeen eikä vain tuotantoa ja vientisähkön tuottoa.

Halpa sähkö houkuttelee investointeja.

Mikäänhän ei estä ottamasta molempia. Suomessa kuitenkin riittää pinta-alaa sähkön tuotannolle.

 

[noreth]

Jukka Ruusunen X:äsi Ember think tankin arvion aurinkopaneelien ja akkujen hintakehityksestä sähkön tuottamiseksi 24/356 aurinkoisilla mailla.
- tarvitaan 5 kW paneelit ja 17 kWh akku
- päästään jopa 97% ajasta aurinko/akku sähköllä
- kilowattitunnin hinta lähenee 10 c per kilowattitunti ja tänä vuonna halpeni 22%

Solar electricity every hour of every day is here and it changes everything | Ember

Batteries are now cheap enough to unleash solar energy’s full potential, getting as close as 97% of the way to delivering constant electricity supply 24 hours across 365 days cost-effectively in the sunniest places.

ember-energy.org

 

[taffeli]

Jukka Ruusunen X:äsi Ember think tankin arvion aurinkopaneelien ja akkujen hintakehityksestä sähkön tuottamiseksi 24/356 aurinkoisilla mailla.
- tarvitaan 5 kW paneelit ja 17 kWh akku
- päästään jopa 97% ajasta aurinko/akku sähköllä
- kilowattitunnin hinta lähenee 10 c per kilowattitunti ja tänä vuonna halpeni 22%

Solar electricity every hour of every day is here and it changes everything | Ember

Batteries are now cheap enough to unleash solar energy’s full potential, getting as close as 97% of the way to delivering constant electricity supply 24 hours across 365 days cost-effectively in the sunniest places.

ember-energy.org

Niin siis Las Vegasissa.

 

[eurokeitai]

Jukka Ruusunen X:äsi Ember think tankin arvion aurinkopaneelien ja akkujen hintakehityksestä sähkön tuottamiseksi 24/356 aurinkoisilla mailla.
- tarvitaan 5 kW paneelit ja 17 kWh akku
- päästään jopa 97% ajasta aurinko/akku sähköllä
- kilowattitunnin hinta lähenee 10 c per kilowattitunti ja tänä vuonna halpeni 22%

Solar electricity every hour of every day is here and it changes everything | Ember

Batteries are now cheap enough to unleash solar energy’s full potential, getting as close as 97% of the way to delivering constant electricity supply 24 hours across 365 days cost-effectively in the sunniest places.

ember-energy.org

Tällä saadaan siis 1kW baseload. Eli 5X overbuild aurinkovoimalle ja 17x overbuild akuille.

Aurinkoisessa paikassa siis 5GW aurinkopaneelit + 17GWh akut vastaa 1GW ydinvoimalaa.

 

[kapiteeli]

Niin siis Las Vegasissa.

Merkittävä määrä maapallon väestöstä asuu samankaltaisissa aurinko-olosuhteissa. Jos tähän suunnitelmaan ryhdytään, tällä on vakavia seuraamuksia esim. hiilen ja kaasun tuottajille.

Tällä saadaan siis 1kW baseload. Eli 5X overbuild aurinkovoimalle ja 17x overbuild akuille.

Aurinkoisessa paikassa siis 5GW aurinkopaneelit + 17GWh akut vastaa 1GW ydinvoimalaa.

En lukenut juttua tarkemmin, mutta olisi mielenkiintoista nähdä maakohtaisia laskelmia. Todellisessa maailmassahan ei pyrittäisi 100 % aurinkovoimaan, vaan mukana on maasta riippuen myös ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja kenties biomassaa. Mitä tarvittaisiin, jotta energiamiksi olisi 100 % fossiiliton?

 

[kapiteeli]

- Hyvinkään lämpövoima otti keväällä 2025 käyttöön 20 MW sähkökattilan. Sorakuopalle sijoitettava suuri lämpövarasto on edelleen suunnitteluvaiheessa.

Hyvinkäällä on tehty päätös lämpövaraston rakentamisesta! Se tulee olemaan maailman suurin lämpövarasto, ja vastaa lähes neljännestä Hyvinkään vuotuisesta lämmöntarpeesta. Valmista arvioidaan olevan syksyllä 2027 ja kustannus on 33 miljoonaa.

EDIT: Varasto on ilmeisesti vain tämäntyyppisistä varastoista suurin, ei absoluuttisesti maailman suurin varasto, ja kertalataus ei vastaa neljännestä Hyvinkään lämmöntarpeesta, vaan koko vuoden aikana noin neljännes kaupungin lämmöstä on kulkenut varaston läpi.

 

[akse]

Millaisia voimaloita ajattelit rakentaa laskemaan sähkön hintaa Suomessa siten, että se olisi Saksa-yhteyden jälkeen halvempaa kuin nykyään? Uusien ydinvoimaloiden omakustannushinta ylittää nykyisen sähkön hinnan tason. Tuulivoima laskee hintaa vain silloin kun tuulee. Vesivoimaa ei saada lisää.

Jos saadaan Saksa maksamaan pari ydinpyttyä tänne niin ehkä voidaan siirtolinjasta maksaa 30%

 

[MOS6510]

Tällä saadaan siis 1kW baseload. Eli 5X overbuild aurinkovoimalle ja 17x overbuild akuille.

Aurinkoisessa paikassa siis 5GW aurinkopaneelit + 17GWh akut vastaa 1GW ydinvoimalaa.

Nykyisellä akkujen hintatasolla em. asennus vastaa myös hinnaltaan suunnilleen 1 GW ydinvoimalaa siellä erotuksella, että ydinvoimala kestää 60 vuotta (toki matkalla tarvitaan jonkin verran tekniikan uusintaa), mutta akut pitää uusia 10 vuoden välein.

Em. tuo toimii vain tropiikissa, jossa aurinkoa riittää suunnilleen samalla teholla ympäri vuoden.

 

[Griffin]

Suomen pinta voidaan vaikka täyttää aurikokennoilla, se ei silit paranna tilannetta meillä juuri mitenkkään kolmena pahimpana talvikuukautena. EteläEuroopasta tai Afrikasta taas on liianpitkä matka vetää piuhat tänne.. Edes Saksa ei ole invstoinut Afrikkaan merkittävästi, vaikka matka olisi paljon lyhyempi ja tarve on suurta..

Jos aiomme jatkaa tuurivoimapelleilyä, niin pitäisi tehdä paljon diiseli ja kaasuvoimaloita, jotka on käynnistettävissä alle vuorokaudessa ja joissa on käyttöaikaa max joku 3 kk / vuodessa. (polttoainevarastot)

Tai sitten kunnolla ydinpyttyjä pöhisemään ja tuurivoituottajille velvoite tuottaa sähköä vähintään 75% nimellistehosta, jonka ovat luvanneet, ihan jatkuvasti. Vajaasta tuotannosta rajut sanktiot.

Jos tuurivoimaa ei korjata, niin se pitäisi "erottaa" verkosta, siten, että sitä voisi ostaa verkosta täysin erikseen,
Eli jos on huono tuuri ja on tyyntä, niin kyseinen liittymä hyytyisi pois. Hintaa vain alaspäin sen mukaan, miten ensimmäisenä on niiden joukossa, joilta sähköt katkaistaan..

Toimivalle sähkölle sitten hinta siten, että jos sitä kuormittaa kovin epätasaisesti, niin hinta on kalliimpaa..

 

[vemkki]

Suomen pinta voidaan vaikka täyttää aurikokennoilla, se ei silit paranna tilannetta meillä juuri mitenkkään kolmena pahimpana talvikuukautena. EteläEuroopasta tai Afrikasta taas on liianpitkä matka vetää piuhat tänne.. Edes Saksa ei ole invstoinut Afrikkaan merkittävästi, vaikka matka olisi paljon lyhyempi ja tarve on suurta..

Mä en kyllä ymmärrä. Ketjun otsikon perusteella ketjun aihe ei rajaudu pelkästään Suomeen, eikä edes Eurooppaan. Mun mielestä on aika persiistä, että jos joku ottaa puheeksi energiantuotannon jossain muualla päin maailmaa, niin heti on muutama kirjoittaja parkumassa, että ei toimi Suomessa. Mun mielestä ainakin on mielenkiintoista seurata muun maailman kehitystä energiantuotannossa, vaikka ratkaisut eivät välttämättä ole suoraan sovellettavissa Suomeen.

Aurinkoenergiassa sinänsä Iberian niemimaa on Euroopassa parhaassa asemassa. Harmi, että sen erottaa muusta Euroopasta vuoristo, ja harmi, että vuoriston toisella puolella on Ranska, jolla on oma energiantuotanto suht hyvällä mallilla.

 

[Griffin]

Mä en kyllä ymmärrä. Ketjun otsikon perusteella ketjun aihe ei rajaudu pelkästään Suomeen, eikä edes Eurooppaan. Mun mielestä on aika persiistä, että jos joku ottaa puheeksi energiantuotannon jossain muualla päin maailmaa, niin heti on muutama kirjoittaja parkumassa, että ei toimi Suomessa. Mun mielestä ainakin on mielenkiintoista seurata muun maailman kehitystä energiantuotannossa, vaikka ratkaisut eivät välttämättä ole suoraan sovellettavissa Suomeen.

Aurinkoenergiassa sinänsä Iberian niemimaa on Euroopassa parhaassa asemassa. Harmi, että sen erottaa muusta Euroopasta vuoristo, ja harmi, että vuoriston toisella puolella on Ranska, jolla on oma energiantuotanto suht hyvällä mallilla.

Melko harva Suomessa hyötyy yhtäänmitään siitä, jos jossain hornantuutissa saadaan tuotettua energiaa tavalla X, mutta sitä ei saada halvalla tänne.

Suomessa on kuitenkin energiantuotannossa kokoajan paheneva ongelma, jolle pitäisi tehdä TOIMIVIA ratkaisuja, muuten lopputuloksen näkee joku (talvi-) ilta ihan kotona (Vaikka olisi kiinteähintaionen liittymä). Tarpeeksi kun tyritään ja hölmöillääm eikä korjata ongelmia, niin huono lopputulos on aina lopulta taattu..

 

[kapiteeli]

Melko harva Suomessa hyötyy yhtäänmitään siitä, jos jossain hornantuutissa saadaan tuotettua energiaa tavalla X, mutta sitä ei saada halvalla tänne.

Tarviiko Suomessa kenenkään hyötyä, jotta asiasta voi keskustella? Jos jossain hornantuutissa (= suurin osa maapallon väestöstä) saadaan tuotettua sähköä halvemmalla kuin Suomessa, niin sähköintensiivinen teollisuus alkaa siirtyä sinne. En tarkoita datakeskuksia vaan hiertämöitä, sulattoja jne. Toisaalta taas jos jossain hornantuutissa aletaan korvaamaan merkittäviä määriä fossiilista sähköä vispilöillä ja paneeleilla, sehän vaikuttaa polttoaineiden markkinoihin ja sitä kautta sähkön hintoihin täällä Suomessa.

 

[Griffin]

Tarviiko Suomessa kenenkään hyötyä, jotta asiasta voi keskustella? Jos jossain hornantuutissa (= suurin osa maapallon väestöstä) saadaan tuotettua sähköä halvemmalla kuin Suomessa, niin sähköintensiivinen teollisuus alkaa siirtyä sinne. En tarkoita datakeskuksia vaan hiertämöitä, sulattoja jne. Toisaalta taas jos jossain hornantuutissa aletaan korvaamaan merkittäviä määriä fossiilista sähköä vispilöillä ja paneeleilla, sehän vaikuttaa polttoaineiden markkinoihin ja sitä kautta sähkön hintoihin täällä Suomessa.

Luonnollisesti siirtyy ja syystä: Ei meillä ole varaa "sähköintensiiviseen teollisuuteen" jos energiapolitiikkaamme ja sitä, mihin sijoitamme ei muuteta.

Se, että meillä on ehkä sähköä, jos sattuu tuulemaan ja sitten ei kuitenkaan, jos ei tuule ei sitä teollisuutta tänne houkuttele.
Ja jos taas jollakulla sitä sähköä on (Lähellä tai kaukana), niin sen kannattaa houkutella esim se teollisuus sinne, vaikkapa täältä Suomesta, jossa hölmöillään tuotannon kanssa.. Ongelmamme on suuri (ja nykymenolla kasvava) epävakaus, eikä sitä pystytä korjaamaan rakentamalla lisää epävakaata energialähteitä..

Kaikenlainen varastointi taas on pidemmäksi aikaa sekä kallista, että hankalaa ja vaatii nopeasti uusittavaa / huollettavaa infraa, eli kustannukset jatkuvat... Lisäksi yleensä ollaan vasta suunnittelu / alpha järjestelmien asteella, joiden toimivuus on, mitä on ja välmistus infernaallisen kallista ja / tai riskialtista..

 

[vemkki]

Nyt näkyy Aurora-linjan vaikutus sähköverkossa aika hyvin. SE1-alueelta tuodaan sähköä yli 1800 MW teholla, ja samaan aikaan SE3-alueelle viedään liki 1200 MW teholla ja Viroon 1000 MW teholla. Suomessa tuotanto ja kulutus lähes samoissa (11272 MW vs 10996 MW) , tosin runsaan tuulisuuden takia on näköjään Olkiluodon ydinvoimaloiden tehoja laskettu hiukan.

 

[pulatunnus]

Nykyisellä akkujen hintatasolla em. asennus vastaa myös hinnaltaan suunnilleen 1 GW ydinvoimalaa siellä erotuksella, että ydinvoimala kestää 60 vuotta (toki matkalla tarvitaan jonkin verran tekniikan uusintaa), mutta akut pitää uusia 10 vuoden välein.

Siinä laskettiin kovasti wattitunteja, mutta ydinvoimaa väitettiin 80% kalliimmaksi, ydinvoiman hintaa voi heilutella kovasti säätämällä korkoa.

No jutun juju taisi olla siinä että kustannukset laskeneet alkan saavuttaa tason millä kannattavaa toteuttaa aurinko akku tuotantoa, seli se ikiaikainen aurinkovoiman ongelma puoli yllättäen selätetty. Ja siitä sitten seuraava pointti kustannusten ennustetaan laskevan edelleen. Mistä seuraa sitten se ongelma että investointeja harkitsevat lykkää niitä kun huomanna halvempaa.

Ydinvoimalle toki tuhoisaa, jos tuollaisen yhdistelmä (investointi) kustannukset laskee 10%-20% vuodessa, niin hankepäätöstä tehdessä, niin tuo voidaan aloittaa vuosien päästä, murto-osa kustannuksella ja tuotanto täydessä käynnissä ennen miljardi ydinvoiman valmistusmista. Ydinvoimaan sijoittaneet sitten arpoo uskaltaako sitä ydinvomalaa edes ladata.

No aurinkoaukkujen hinta kehitys nyt mikään kiveen hakattu, ja jos kuvitellaan että viiden vuoden päästä kysyntä kasvaa sille tasolle että 1GW 24/7/365 luokan voimaloita rakennetaan, sen kaiken muun akuutimmankin akku kysynnän lisäksi. niin hinta kehitys ei ehkä lineaarinen, jopa pumppuja voi tulla.

Em. tuo toimii vain tropiikissa, jossa aurinkoa riittää suunnilleen samalla teholla ympäri vuoden.

Piti oikein katsoa tropiikin määritelmää, ei tuossa sitä tropiikkiin suunniteltu, eikä se sitä tarvi. ja tropiikkin alueella voi olla epäedullisempia kohteita kuin sen ulkopuolella olevat optimikohteet.

Eli jos mietit päivän pituutta niin voidaan mennä kääntöpiireistä navoille päin, sen puolesta , keskieurooppa, USA-Kanadassakin alueita päivän pituuden osalta. Paneelien tehokkuudelle mahdollista tropiikin kuumutta parempi on viilemmät olot. Tropiikin sadekaudet vs lontoon sateet. No Lonto taisi olla mainittu, ja se ei kai ollut kovin otpimi.

(Pohjan)meren rannikolla tuskin pelataan palkällä auringolla, vaan tuulta myös. Jos paketti on enitistä tukevampi, niin tekee toki varavoiman kWh hintaa korkeammaksi, kiinteän kulut laskee vain pienemmän varatehotarpeen myötä, mutta muuttuvat, polttoaine kulut syöksyy.

 

[Griffin]

Siinä laskettiin kovasti wattitunteja, mutta ydinvoimaa väitettiin 80% kalliimmaksi, ydinvoiman hintaa voi heilutella kovasti säätämällä korkoa.

No jutun juju taisi olla siinä että kustannukset laskeneet alkan saavuttaa tason millä kannattavaa toteuttaa aurinko akku tuotantoa, seli se ikiaikainen aurinkovoiman ongelma puoli yllättäen selätetty. Ja siitä sitten seuraava pointti kustannusten ennustetaan laskevan edelleen. Mistä seuraa sitten se ongelma että investointeja harkitsevat lykkää niitä kun huomanna halvempaa.

Ydinvoimalle toki tuhoisaa, jos tuollaisen yhdistelmä (investointi) kustannukset laskee 10%-20% vuodessa, niin hankepäätöstä tehdessä, niin tuo voidaan aloittaa vuosien päästä, murto-osa kustannuksella ja tuotanto täydessä käynnissä ennen miljardi ydinvoiman valmistusmista. Ydinvoimaan sijoittaneet sitten arpoo uskaltaako sitä ydinvomalaa edes ladata.

No aurinkoaukkujen hinta kehitys nyt mikään kiveen hakattu, ja jos kuvitellaan että viiden vuoden päästä kysyntä kasvaa sille tasolle että 1GW 24/7/365 luokan voimaloita rakennetaan, sen kaiken muun akuutimmankin akku kysynnän lisäksi. niin hinta kehitys ei ehkä lineaarinen, jopa pumppuja voi tulla.



Piti oikein katsoa tropiikin määritelmää, ei tuossa sitä tropiikkiin suunniteltu, eikä se sitä tarvi. ja tropiikkin alueella voi olla epäedullisempia kohteita kuin sen ulkopuolella olevat optimikohteet.

Eli jos mietit päivän pituutta niin voidaan mennä kääntöpiireistä navoille päin, sen puolesta , keskieurooppa, USA-Kanadassakin alueita päivän pituuden osalta. Paneelien tehokkuudelle mahdollista tropiikin kuumutta parempi on viilemmät olot. Tropiikin sadekaudet vs lontoon sateet. No Lonto taisi olla mainittu, ja se ei kai ollut kovin otpimi.

(Pohjan)meren rannikolla tuskin pelataan palkällä auringolla, vaan tuulta myös. Jos paketti on enitistä tukevampi, niin tekee toki varavoiman kWh hintaa korkeammaksi, kiinteän kulut laskee vain pienemmän varatehotarpeen myötä, mutta muuttuvat, polttoaine kulut syöksyy.

Missä sijainnissa mielestäsi? Suomessa? Virossa? Saksassa? Ranskassa? Italiassa? Pohjoisafrikassa? Keskiafrikassa?

 

[B12]

Missä sijainnissa mielestäsi? Suomessa? Virossa? Saksassa? Ranskassa? Italiassa? Pohjoisafrikassa? Keskiafrikassa?

Suomen tapauksessa tuo on jotenkin vaikea laskea päässä. Kesällä sähköä on muutenkin lähes liikaa ja aurinko ei paista talvella moneen kuukauteen juuri lainkaan ja juuri kun sitä sähköä enemmän tarvittaisiin.

Jossakin päiväntasaajallahan tuo on ihan hieno ratkaisu.

 

[pulatunnus]

Missä sijainnissa mielestäsi? Suomessa? Virossa? Saksassa? Ranskassa? Italiassa? Pohjoisafrikassa? Keskiafrikassa?

Viroa ja Suomea siinä ei mainittu lainkaan, euroopasta Espania ja Iso-Britania. USA Nevada taisi esittää piikki kohdetta. Mexiko, Etelä-Afrikka perässä.

Ja Suomessa päivän pituus on talvella lyhyt, siis eteläisessäkin Suomessakin, Viro jo etelämpänä, mutta sekin pohjoisempana kuin Englannin esimerkki. Tarvitaan enemmän paneleita.

 

[Griffin]

Suomen tapauksessa tuo on jotenkin vaikea laskea päässä. Kesällä sähköä on muutenkin lähes liikaa ja aurinko ei paista talvella moneen kuukauteen juuri lainkaan ja juuri kun sitä sähköä enemmän tarvittaisiin.

Jossakin päiväntasaajallahan tuo on ihan hieno ratkaisu.

Suomessa homma menee karkeasti niin, että:
- Pohjois - Etelä Suomi ero on jotain >10% eteläsuomen hyväksi.
- Kesä talvi ero on siten, että joulukuu on periaatteessa paskin aika koska sätelyteho on pieni ja tuotto on joulukussa 10% luokkaa VS kesä,
- Lumiset säät aiheuttavat myös suurenpiirtein tuotannon totaalisen pysähtymisen, eli tammi-, helmi- ja maailiskuu aika on siinä mielessa myös paskaa..
Tässä Suomen nykyinen keskimääräinen tuotos. Tämän muoto säilyy samana, olipa voimaloita enemmän tai vähemmän..
Tästä ja siitä faktasta, että sähköä kuluu meillä paljon enemmän juurikin talvella voi vetää sen johtopäätöksen, ettämeillä aurinkovoimaa ei kannata rakentaa, se ei auta meidän energiaongelmaamme, olipa akkuja tai ei.

Itsellä ei ole kiinnostusta alkaa etsimään esim Saksan käyriä.. Jos jollakulla on, niin postatkaapa tähän ketjuun, asia toki kiinnostaa...

 

[HTK12]

Suomen tapauksessa tuo on jotenkin vaikea laskea päässä. Kesällä sähköä on muutenkin lähes liikaa ja aurinko ei paista talvella moneen kuukauteen juuri lainkaan ja juuri kun sitä sähköä enemmän tarvittaisiin.

Jossakin päiväntasaajallahan tuo on ihan hieno ratkaisu.

Meillä se tulevaisuuden pari tulee olemaan tuulivoima & akut. Tämä sillä oletuksella, että akkujen hinnat laskee sinne 10-50$/kWh mitä CATL sanoi. Näiden akkujen pitäisi myös kestää se 10 000 sykliä.

 

[Griffin]

Meillä se tulevaisuuden pari tulee olemaan tuulivoima & akut. Tämä sillä oletuksella, että akkujen hinnat laskee sinne 10-50$/kWh mitä CATL sanoi. Näiden akkujen pitäisi myös kestää se 10 000 sykliä.

Muistelisin, että suomsn kallioperässä on huomattavasti mm uraania, joten ydinvoima olisi järkevä ratkaisu.

Tuurivoiman kanssa taas joudutaan joko katkomaan sähköjä tai akkukapasiteetti on oltava täysin mieletön, jotta riittää esim 2 viikon tuotantokatkokseen talvella..

 

[B12]

Tuurivoiman kanssa taas joudutaan joko katkomaan sähköjä tai akkukapasiteetti on oltava täysin mieletön, jotta riittää esim 2 viikon tuotantokatkokseen talvella..

Pahin tilanne tulevaisuudessa on pitkä tyyni pakkasjakso ja lähes kaikki lämpö tehdään sähköllä. Tarkoitan sitä tulevaisuutta, jossa polttamalla tehty lämpö ja yhteistuotanto on lähes kadonnut (eikä uusia ydinvoimaloita ole ja vanhojen purkamista suunnitellaan).

Suomi on Suomi. Sähköä menee mikä menee ja talvella myös lisäksi paljon lämpöä. Jos kaikki lämpö tehdään sähköllä, niin? Miläs niitä akkuja ladataan, jos myllyt ei pyöri tyynellä?

 

[HTK12]

Muistelisin, että suomsn kallioperässä on huomattavasti mm uraania, joten ydinvoima olisi järkevä ratkaisu.

Tuurivoiman kanssa taas joudutaan joko katkomaan sähköjä tai akkukapasiteetti on oltava täysin mieletön, jotta riittää esim 2 viikon tuotantokatkokseen talvella..

Se, että uraania löytyy ei vielä auta mitään kun ei meillä kukaan rikasta uraania eikä meillä ole koskaan rakennettu omia sähköä tuottavia ydinvoimaloita. Ydinvoimalat on tällä hetkellä aivan järjettömän kalliita. Esim. Hinkley Point C yli 50 miljardia ( kaksi OL3 kokoista reaktoria), luultavasti yksittäinen reaktori olisi vielä kalliimpi. Jos joku onnistuu rakentamaan johonkin Suomeen vertautuvassa maassa halvalla ydinvoimaa, niin tilataan heiltä heti. Mitään Hinkley Point C hintaista ei kyllä kannata tilata. Nythän ydinvoima tekee uutta tuloaa, niin meillä voi olla täysin toinen tilanne viiden vuoden päästä.

Pahin tilanne tulevaisuudessa on pitkä tyyni pakkasjakso ja lähes kaikki lämpö tehdään sähköllä. Tarkoitan sitä tulevaisuutta, jossa polttamalla tehty lämpö ja yhteistuotanto on lähes kadonnut (eikä uusia ydinvoimaloita ole ja vanhojen purkamista suunnitellaan).

Suomi on Suomi. Sähköä menee mikä menee ja talvella myös lisäksi paljon lämpöä. Jos kaikki lämpö tehdään sähköllä, niin? Miläs niitä akkuja ladataan, jos myllyt ei pyöri tyynellä?

No kaukolämpöä varten tehdään isoja lämpövarastoja jotta kaukolämpöä ei ole pakko tuottaa silloin kun ei tuule. Esim. Vantaan Varanto on 90GWh ja se riittää nykyisellä purkuteholla yli 2vko. Jos nyt noin pitkälle tulevaisuuteen mietietään (Eli nykyisiä ydinvoimaloita puretaan), niin eiköhän silloin akutkin ole halventuneet jo melkoisesti vielä tuo CATL nykyarviosta 10-50$/kWh ja lämpövarastoja lienee vähän jokaisessa paikassa, jossa on kaukolämpöä. Tuon Vantaan Varannon hinta-arvio on noin 200 miljoonaa, eli melko halpaa tuo lämmön varastointi.

 

[Markkanen]

Sähkönkulutus yllättävän kova jo, yli 12 000MW vaikka eteläisessä Suomessa ollaan vielä plussakeleissä.

 

[B12]

No kaukolämpöä varten tehdään isoja lämpövarastoja jotta kaukolämpöä ei ole pakko tuottaa silloin kun ei tuule. Esim. Vantaan Varanto on 90GWh ja se riittää nykyisellä purkuteholla yli 2vko. Jos nyt noin pitkälle tulevaisuuteen mietietään (Eli nykyisiä ydinvoimaloita puretaan), niin eiköhän silloin akutkin ole halventuneet jo melkoisesti vielä tuo CATL nykyarviosta 10-50$/kWh ja lämpövarastoja lienee vähän jokaisessa paikassa, jossa on kaukolämpöä. Tuon Vantaan Varannon hinta-arvio on noin 200 miljoonaa, eli melko halpaa tuo lämmön varastointi.

Näissä unohtuu usein se, että ne lämpöakut ja muutkin akut pitää varata. Sitten kun se on tyhjä, se on tyhjä. Eli ylijäämäsähköä pitää olla ja paljon silloin kun tuulee.

 

[HTK12]

Näissä unohtuu usein se, että ne lämpöakut ja muutkin akut pitää varata. Sitten kun se on tyhjä, se on tyhjä. Eli ylijäämäsähköä pitää olla ja paljon silloin kun tuulee.

Kyllähän sitä ylituotantoa on nytkin kun tuulee, ajetaan jatkuvasti ydinvoimaa pienemmälle teholle kun tuulee reilummin, tuulivoimaa pysäytetään ettei hinnat mene miinukselle, ulkomaille viedään sähköä piuhat punaisena jne. Jos akkujen hinnat laskee riittävän alas, niin sittenhän sitä halpaa sähköä on helppo tehdä kun rakentaa vaan lisää tuulivoimaa. Tuulivoiman lisärakentamista hidastaa nykyisin Suomessa melkoisesti tuulivoiman kannibalisaatio ja siihen nuo lämpö & muut akut on kyllä hyvä ratkaisu.

Tulevaisuudessakin tullaan tarvitsemaan perusvoimaksi ydinvoimaa ja metsäteollisuuden sivuvirrat kannattaa ehdottomasti hyödyntää CHP-kattiloissa talvella auttamaan tasaamaan niitä hetkiä kun tuulivoima ei tuota. Vesivoima tulee jatkossa olemaan entistä enemmän säätövoimaa Suomessa. Minulle kelpaa kaikki tuotantomuodot, kunhan se tuotettu sähkö on vaan halpaa. Tuulivoima on käsittääkseni halvin mitä Suomeen voi rakentaa.

 

[vemkki]

Sähkönkulutus yllättävän kova jo, yli 12 000MW vaikka eteläisessä Suomessa ollaan vielä plussakeleissä.

Veikkaan, että kulutukseen on vaikuttanut myös sähkön hinta. Mielenkiintoista nähdä kulutuslukemat maanantaina, jolloin ei juuri tuule, minkä takia hinnat lienevät eri lukemissa.

 

[erihyva]

Muistelisin, että suomsn kallioperässä on huomattavasti mm uraania, joten ydinvoima olisi järkevä ratkaisu.

Uraanin hinta on kärpäsen paska ydinvoimalan kustannuksista

 

[MOS6510]

No kaukolämpöä varten tehdään isoja lämpövarastoja jotta kaukolämpöä ei ole pakko tuottaa silloin kun ei tuule. Esim. Vantaan Varanto on 90GWh ja se riittää nykyisellä purkuteholla yli 2vko. Jos nyt noin pitkälle tulevaisuuteen mietietään (Eli nykyisiä ydinvoimaloita puretaan), niin eiköhän silloin akutkin ole halventuneet jo melkoisesti vielä tuo CATL nykyarviosta 10-50$/kWh ja lämpövarastoja lienee vähän jokaisessa paikassa, jossa on kaukolämpöä. Tuon Vantaan Varannon hinta-arvio on noin 200 miljoonaa, eli melko halpaa tuo lämmön varastointi.

Vantaan Energian kaukolämmön tarve on selvästi yli 1 GWh/h kovimmilla pakkasilla. Heillä oli jossain vaiheessa päiväkohtainen tilasto saatavilla jostain, mutta en nyt löydä. Vantaan varannon maksimipurkuteho on 200 MW, joten paljon muuta kapasiteettia tarvitaan sen lisäksi kovilla pakkasilla.

 

[MOS6510]

Se, että uraania löytyy ei vielä auta mitään kun ei meillä kukaan rikasta uraania eikä meillä ole koskaan rakennettu omia sähköä tuottavia ydinvoimaloita. Ydinvoimalat on tällä hetkellä aivan järjettömän kalliita. Esim. Hinkley Point C yli 50 miljardia ( kaksi OL3 kokoista reaktoria), luultavasti yksittäinen reaktori olisi vielä kalliimpi. Jos joku onnistuu rakentamaan johonkin Suomeen vertautuvassa maassa halvalla ydinvoimaa, niin tilataan heiltä heti. Mitään Hinkley Point C hintaista ei kyllä kannata tilata. Nythän ydinvoima tekee uutta tuloaa, niin meillä voi olla täysin toinen tilanne viiden vuoden päästä.

Ydinvoimaa voidaan rakentaa halvalla kuten kiinalaiset (ja osaksi Etelä-Korealaiset) ovat meille osoittaneet. Jos edes murto-osa uusiutuvan energian tukemiseen käytettävästä rahasta käytettäisiin järkevän ja helposti sarjatuotantona rakennettavan ydinvoimalamallin kehittämiseen ja Euroopassa otettaisiin käyttöön EU:n kattava ydinvoimalan tyyppihyväksyntä (jotta jokainen paikallinen STUK ei keksisi tuhansia omia vaatimuksiaan joka voimalaan), niin saisimme tehtyä niitä edullisesti kuten kiinalaiset.

Ranskalaisen EPR-voimalatyypistä (esim. OL3) tuli järjettömän monimutkainen, kun siihen vietiin kaikki saksalaisen keksimät älyttömät vaatimukset. Noin yleisesti ottaen ydinvoimalat ovat järjettömän kalliita Euroopassa ja USA:ssa. Ne eivät ole sitä Kiinassa, Etelä-Koreassa tai Venäjällä. Ei ole mitään fundamentaalia syytä miksi ydinvoiman pitäisi olla kallista; Eurooppa on vain onnistunut tekemään niistä sitä ylireguloinnilla, maakohtaisilla vaatimuksilla, suurten sarjojen puutteella ja liian monimutkaisilla designeilla.

Kiinalaiset rakentavat tällä hetkellä ydinvoimaa alle puoleen hintaan ranskalaisiin nähden:

China escapes nuclear 'cost curse' with $2 per watt power plants

The key to China's success in keeping nuclear plant cost low is regulation, focus on indigenization of manufacturing, and planning.

interestingengineering.com

 

[kapiteeli]

Päivitys:
1. Akkuvarasto, Kiina, 2025. Hinta 59 €/kWh.
2. Akkuvarasto, maailman keskiarvo, 2024. Hinta 150 €/kWh.
3. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
4. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
5. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Merus Power, Kuortti, 2025. Hinta 258 €/kWh.
7. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
8. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
9. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.
----------- Tässä menee kannattavuusraja eli viivan alapuolella olevia ei ole toteutettu -----------
10. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2023. Hinta 474 t€/MWh.
11. Akkuvarasto, Pohjolan Voima, kaavailu 2021. Hinta 571 t€/MWh.

Päivitys: (putsattu samalla Pyhäsalmen pumppuvoimala ja muita kaatuneita projekteja pois)
1. Akkuvarasto, Kiina, 2025. Hinta 59 €/kWh.
2. Akkuvarasto, natrium-kemia, USA, 2027-2030. Hinta 90 €/kWh.
3. Akkuvarasto, maailman keskiarvo, 2024. Hinta 150 €/kWh.
4. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
5. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Merus Power, Kuortti, 2025. Hinta 258 €/kWh.
7. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
8. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
9. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.

Boldatusta Peak Energyn ja Jupiter Powerin välisestä diilistä uutisoitiin äskettäin. Peak Energyn on aluksi tarkoitus toimittaa 720 MWh varastoja vuonna 2027, ja sopimus sisältää option 4 GWh lisätoimituksista vuoteen 2030 mennessä. Peak Energy on startup-tyyppinen toimija, joten uutinen on otettava "with a grain of salt", mutta mainittakoon, että Coloradon osavaltiossa on n. 3 MWh kokoinen pilottilaitos olemassa. Diilin toinen osapuoli, Jupiter, puolestaan on Texasin ykkönen akkuvarastojen kapasiteetilla mitattuna. Erittäin lupaavaa, jos jo ensimmäinen vedos natriumkemiasta pääsisi alle nykyisten kustannusten! Jäädään odottelemaan uutisia Kiinasta, miten CATL:n tehdas pyörähtää käyntiin ja mihin kustannus asettuu.

 

[JCSH]

Vantaan Energian kaukolämmön tarve on selvästi yli 1 GWh/h kovimmilla pakkasilla. Heillä oli jossain vaiheessa päiväkohtainen tilasto saatavilla jostain, mutta en nyt löydä. Vantaan varannon maksimipurkuteho on 200 MW, joten paljon muuta kapasiteettia tarvitaan sen lisäksi kovilla pakkasilla.

Niitä ihan kovimpia pakkasia varten on sitten ne lämpökeskukset, jotka saavat sen ehkä pari päivää vuodessa ajoa (jos sitäkään). Noita tuskin nyt on aikomus millään kaukolämpöyhtiöllä korvata millään muulla (paitsi ehkä siirtää ne fossiilisista hakkeeseen, kuten on toimittu esim. Tampereella).

 

[HTK12]

Vantaan Energian kaukolämmön tarve on selvästi yli 1 GWh/h kovimmilla pakkasilla. Heillä oli jossain vaiheessa päiväkohtainen tilasto saatavilla jostain, mutta en nyt löydä. Vantaan varannon maksimipurkuteho on 200 MW, joten paljon muuta kapasiteettia tarvitaan sen lisäksi kovilla pakkasilla.

No se nyt ei varmasti tullut kenellekkään yllätyksenä, ei nyt yksi lämpövarasto tuon kokoista aluetta lämmitä kuten ei yksi kaukolämpövoimalaan. Näitäkin melko todennäköisesti Vantaan energia rakentaa lisää tulevaisuudessa. Eihän tässä kukaan ole esittänytkään, että pelkästään sähköllä tehtäisiin kaukolämpöä. Kyllä ne CHP voimalat biomassaa polttaen tulee olemaan tulevaisuudessakin erittäin tärkeä osa kaukolämmön tuotannosta. Se kapasiteetti on jo olemassa, joten en näe mitään järkeä lopettaa sen käyttöä. Muutetaan vaan fossiilisesta biomassaan. Kun näitä laitoksia tarvitaan vain tuulettomina aikoina koko kokolämmityskauden sijaan, niin riittää ne biopolttoaineet. Samalla toki sitten saadaan sitä sähköä tuulettomiin jaksoihin.

Ydinvoimaa voidaan rakentaa halvalla kuten kiinalaiset (ja osaksi Etelä-Korealaiset) ovat meille osoittaneet. Jos edes murto-osa uusiutuvan energian tukemiseen käytettävästä rahasta käytettäisiin järkevän ja helposti sarjatuotantona rakennettavan ydinvoimalamallin kehittämiseen ja Euroopassa otettaisiin käyttöön EU:n kattava ydinvoimalan tyyppihyväksyntä (jotta jokainen paikallinen STUK ei keksisi tuhansia omia vaatimuksiaan joka voimalaan), niin saisimme tehtyä niitä edullisesti kuten kiinalaiset.

Ranskalaisen EPR-voimalatyypistä (esim. OL3) tuli järjettömän monimutkainen, kun siihen vietiin kaikki saksalaisen keksimät älyttömät vaatimukset. Noin yleisesti ottaen ydinvoimalat ovat järjettömän kalliita Euroopassa ja USA:ssa. Ne eivät ole sitä Kiinassa, Etelä-Koreassa tai Venäjällä. Ei ole mitään fundamentaalia syytä miksi ydinvoiman pitäisi olla kallista; Eurooppa on vain onnistunut tekemään niistä sitä ylireguloinnilla, maakohtaisilla vaatimuksilla, suurten sarjojen puutteella ja liian monimutkaisilla designeilla.

Kiinalaiset rakentavat tällä hetkellä ydinvoimaa alle puoleen hintaan ranskalaisiin nähden:

China escapes nuclear 'cost curse' with $2 per watt power plants

The key to China's success in keeping nuclear plant cost low is regulation, focus on indigenization of manufacturing, and planning.

interestingengineering.com

Edelleen se, että Kinalaiset voi rakentaa ydinvoimaa halvalla ei tarkoita, että sitä voitaisiin rakentaa halvalla Suomeen. Siellä nyt turvallisuus ym. asiat ei ole samalalla tasolla länsimaihin verrattuna. Sitten kun länsimaissa moinen onnistuu se on myös mahdollista meillä. EU-alueella tuskin saadaan mitään ydinreaktorin tyyppihyväksyntää aikaan. Ainakaan useampaan vuosikymmeneen kun mitään sellaista hankettakaan ei käsittääkseni ole olemassa.

 

[kapiteeli]

Edelleen se, että Kinalaiset voi rakentaa ydinvoimaa halvalla ei tarkoita, että sitä voitaisiin rakentaa halvalla Suomeen. Siellä nyt turvallisuus ym. asiat ei ole samalalla tasolla länsimaihin verrattuna. Sitten kun länsimaissa moinen onnistuu se on myös mahdollista meillä. EU-alueella tuskin saadaan mitään ydinreaktorin tyyppihyväksyntää aikaan. Ainakaan useampaan vuosikymmeneen kun mitään sellaista hankettakaan ei käsittääkseni ole olemassa.

Näin juuri. Jos ydinvoiman kustannukset ovat raketoineet myös Ranskassa, jossa on valtion vahva tuki ydinvoimalle ja valtava määrä alan työpaikkoja, niin ei se ole mistään järjettömistä viranomaisvaatimuksista kiinni. Eiköhän kyse ole siitä, että Kiinassa osataan rakentaa kaikkea ja se revitään suoraan työntekijän selkänahasta. Länsimaissa taas joku alihankkijan alihankkijan alihankkijan kielitaidoton kaveri keksii säästää 5 % kustannuksista asentamalla suoraan kostealle betonille ja parin vuoden kuluttua koko roska korjataan kaksinkertaisilla kuluilla. Jos me halutaan rakentaa kiinalaisten hinnoilla, pitäisi varata koko saitti kiinalaisille ja antaa heidän tehdä omalla porukallaan koko homma alusta loppuun.

 

[MOS6510]

Näin juuri. Jos ydinvoiman kustannukset ovat raketoineet myös Ranskassa, jossa on valtion vahva tuki ydinvoimalle ja valtava määrä alan työpaikkoja, niin ei se ole mistään järjettömistä viranomaisvaatimuksista kiinni. Eiköhän kyse ole siitä, että Kiinassa osataan rakentaa kaikkea ja se revitään suoraan työntekijän selkänahasta. Länsimaissa taas joku alihankkijan alihankkijan alihankkijan kielitaidoton kaveri keksii säästää 5 % kustannuksista asentamalla suoraan kostealle betonille ja parin vuoden kuluttua koko roska korjataan kaksinkertaisilla kuluilla. Jos me halutaan rakentaa kiinalaisten hinnoilla, pitäisi varata koko saitti kiinalaisille ja antaa heidän tehdä omalla porukallaan koko homma alusta loppuun.

Kyllä sielläkin Flamantvillen voimala viivästyi vuosia nimenomaan viranomaisvaatimusten vuoksi. On hyvä, että voimaloiden turvallisuutta vahditaan viranomaisten toimesta, mutta olennaista olisi, että koko EU:ssa ne vaatimukset olisivat identtisiä (toki paikalliset olosuhteet kuten maanjäristysalttius huomioiden).

Olennaista on trendi: Euroopassa ydinvoimalan kustannukset nousevat koko ajan. Kiinassa kustannuksen laskevat koko ajan. Tietysti palkkakustannuksilla on eroa, mutta trendin aiheuttaa nimenomaan vaihtelevat viranomaismääräykset, yliregulointi sekä onnettoman pienet sarjat. Kiinassa rakennetaan voimaloita sarjassa ja designia kehitetään koko ajan helpommin rakennettavaksi. Tällä hetkellä ydinvoima maksaa Euroopassa yli 2x sen mitä Kiinassa.

 

[JCSH]

Tällä hetkellä ydinvoima maksaa Euroopassa yli 2x sen mitä Kiinassa.

Mikä on hintaero kaiken muun infran rakentamisen välillä Kiinan ja EU:n välillä? Meinaan jos halutaan selvittää, että miksi ydinvoima on halvempaa Kiinassa, niin tuo olisi aika olennainen taustatieto sille.

 

[zepi]

Tai ei välttämättä, koska eivät datakeskukset ja vihreän vedyn laitokset Suomessa millään pörssisähköllä ajele, vaan pitkillä kiinteillä halvoilla sopimuksilla suoraan tuottajan kanssa..

Ei niille datakeskuksille kukaan mitään sellaisia pitkiä toimitussopimuksia tule myymään jos näköpiirissä on, että vaihtoehtona myydä pitkällä sopparilla sähköä saksaan kolminkertaisella hinnalla.

Mutta nykyisessä AI-buumissa datakeskuksen investointihorisontti on ehkä 5v jonka jälkeen ne nvidiat on kuoletettu ja sitten mietitään että mihis seuraavaksi laittaisin miljardeilla lisää AI-kiihdytintä jos kysyntää piisaa. Ei se peltihalli + sähköliittymä maksa ~mitään siinä konkurssissa. Että tässä ehditään vielä ajaa yhden sukupolven AI-sirut SER:iin ennen kuin mitään kuvitteellista sähköverkon integraatiota on saatu edes valmiiksi asti.

Mikä on hintaero kaiken muun infran rakentamisen välillä Kiinan ja EU:n välillä? Meinaan jos halutaan selvittää, että miksi ydinvoima on halvempaa Kiinassa, niin tuo olisi aika olennainen taustatieto sille.

Hintaero lienee paljon suurempi kaikessa muussa - kiinalainen ydinvoimala lienee lähempänä länsimaisen regulaation ja kankeuden tasoa kuin yleinen infraraksaaminen verrattuna eurooppa ja kiina välillä.

Pelkästään se, että Euroopassa joku yksityinen omistaa maan on melkoinen hidaste / kustannuslisä vrt. Kiinassa, missä on aivan se ja sama, että kuka "omistaa" mitään kun hallitus käskee että tähän tulee nyt suurnopeusjuna ja niskoittelijat katoavat johonkin internointileirille.

 

[zepi]

Päivitys: (putsattu samalla Pyhäsalmen pumppuvoimala ja muita kaatuneita projekteja pois)
1. Akkuvarasto, Kiina, 2025. Hinta 59 €/kWh.
2. Akkuvarasto, natrium-kemia, USA, 2027-2030. Hinta 90 €/kWh.
3. Akkuvarasto, maailman keskiarvo, 2024. Hinta 150 €/kWh.
4. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
5. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Merus Power, Kuortti, 2025. Hinta 258 €/kWh.
7. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
8. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
9. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.

Boldatusta Peak Energyn ja Jupiter Powerin välisestä diilistä uutisoitiin äskettäin. Peak Energyn on aluksi tarkoitus toimittaa 720 MWh varastoja vuonna 2027, ja sopimus sisältää option 4 GWh lisätoimituksista vuoteen 2030 mennessä. Peak Energy on startup-tyyppinen toimija, joten uutinen on otettava "with a grain of salt", mutta mainittakoon, että Coloradon osavaltiossa on n. 3 MWh kokoinen pilottilaitos olemassa. Diilin toinen osapuoli, Jupiter, puolestaan on Texasin ykkönen akkuvarastojen kapasiteetilla mitattuna. Erittäin lupaavaa, jos jo ensimmäinen vedos natriumkemiasta pääsisi alle nykyisten kustannusten! Jäädään odottelemaan uutisia Kiinasta, miten CATL:n tehdas pyörähtää käyntiin ja mihin kustannus asettuu.

Mikä noiden natrium-kemioiden round-trip hyötysuhde on? Olen ymmärtänyt että se ei ole läheskään yhtä hyvä kuin LFP:llä, mutta johtuuko tuo vain 1st gen tuotteista ja mitään fundamentaalia estettä hyvälle hyötysuhteelle ei ole?

Toinen ongelma on tietty se, että Na-Ion akkujen jännitekäyrä on hyvin lineaarinen kuten NMC:llä, joten LFP-invertterit eivät välttämättä ole mitenkään optimaalinen ratkaisu noille, vaan tarvitaan jotain fiksumpia (ja kalliimpia?) laturi / invertteriratkaisuita.

Tämäkin on varmasti ratkaistavissa oleva ongelma, mutta LFP:lle saa valmista kamaa halvalla ja se toimii - jos Natrium-akuille pitää ostaa kallista customia tehoelektroniikaksi, niin mahdollinen kennojen hintaetu vähenee. Ja jos hyötysuhde ei ole vastaava, niin se syö entisestään mahdollista kennojen hintaeron hyötyä.

 

[zepi]

Tuosta Saksan piuhasta tuli mieleen, että jos oikeasti jotain tuollaista haluaisi toimittaa, niin voisi tehdä Saksan kanssa jonkun 1.5GW 20v termiinin jolla rahoittaisi 2x APR-1400:sta Loviisaan korvaamaan sikäläiset pannut - ideana että myisi about puolet valmistuvasta kapasta Saksaan ja toisella puolella korvaisi nykyiset reaktorit kun niistä loppuu käyttöikä.

Jos saksalaisia arveluttaa että eivät halua ydinsähköä, niin toteaa vaan että meillä on kasvatettu gigawattikaupalla tuulivoiman tuotantoa ja sitä riittää myyntiin asti.

Se, että toteutettaisiinko siirtoyhteys Suomi - Ruotsi - Saksa, Suomi-Saksa vai Suomi-Viro-Latvia-Liettua-Puola yhteyksien kautta on aika se ja sama, parasta varmaan tehdä kaikki kolme ja lempata kulut johonkin EU/NATO-huoltovarmuusrahastoon.

 

[kapiteeli]

Kyllä sielläkin Flamantvillen voimala viivästyi vuosia nimenomaan viranomaisvaatimusten vuoksi. On hyvä, että voimaloiden turvallisuutta vahditaan viranomaisten toimesta, mutta olennaista olisi, että koko EU:ssa ne vaatimukset olisivat identtisiä (toki paikalliset olosuhteet kuten maanjäristysalttius huomioiden).

Olennaista on trendi: Euroopassa ydinvoimalan kustannukset nousevat koko ajan. Kiinassa kustannuksen laskevat koko ajan. Tietysti palkkakustannuksilla on eroa, mutta trendin aiheuttaa nimenomaan vaihtelevat viranomaismääräykset, yliregulointi sekä onnettoman pienet sarjat. Kiinassa rakennetaan voimaloita sarjassa ja designia kehitetään koko ajan helpommin rakennettavaksi. Tällä hetkellä ydinvoima maksaa Euroopassa yli 2x sen mitä Kiinassa.

Sössittiinhän siellä Ranskassa jo 80/90-luvulla. Kaikki EPR:ää edeltävän sukupolven reaktorit olivat myöhässä. Sitten tuli EPR, jonka piti olla valmis 5 vuodessa. Ei onnistunut edes Kiinassa, jossa ei ole ilkeät STUK:laiset keksimässä määräyksiä vaan meni 10 vuotta. Vuonna 2008 UK:n hallitus aloitti keskustelut Arevan kanssa, ja rakennustyöt aloitettiin vuonna 2017. Arevalla oli siis 12 vuotta kokemusta EPR:n rakentamisesta ja 9 vuotta aikaa selvittää UK:n viranomaismääräykset, mutta taas meni päin seinää.

Näistä oppineena ydinvoimateollisuus keksi SMR-reaktorit, joita voidaan rakentaa sarjatuotantona. Näitä ruvettiin nyt rakentamaan Kanadaan. Lopputulos oli, että kustannukset ovat kolminkertaistuneet siitä, mitä TVO maksoi Olkiluodosta. Tämä myytti "viranomaisvaatimuksista" on vain länsimaisen ydinvoima-alan kykenemättömyyttä katsoa peiliin ja myöntää epäonnistuneensa projektijohtamisessa ja rakentamisessa.

 

[vemkki]

Näistä oppineena ydinvoimateollisuus keksi SMR-reaktorit, joita voidaan rakentaa sarjatuotantona. Näitä ruvettiin nyt rakentamaan Kanadaan. Lopputulos oli, että kustannukset ovat kolminkertaistuneet siitä, mitä TVO maksoi Olkiluodosta. Tämä myytti "viranomaisvaatimuksista" on vain länsimaisen ydinvoima-alan kykenemättömyyttä katsoa peiliin ja myöntää epäonnistuneensa projektijohtamisessa ja rakentamisessa.

Ei kai SMR:n kohdalla olla vielä niin pitkällä, että voitaisiin puhua sarjatuotannosta. Ensimmäisten kohdalla harjoitellaan vielä, ja siksi hinta on korkea.

 

[zepi]

Ei kai SMR:n kohdalla olla vielä niin pitkällä, että voitaisiin puhua sarjatuotannosta. Ensimmäisten kohdalla harjoitellaan vielä, ja siksi hinta on korkea.

En aio pidättää hengitystä sitä odotellessa että MWp hinta saadaan järkevälle tasolle.

 

[kapiteeli]

Mikä noiden natrium-kemioiden round-trip hyötysuhde on? Olen ymmärtänyt että se ei ole läheskään yhtä hyvä kuin LFP:llä, mutta johtuuko tuo vain 1st gen tuotteista ja mitään fundamentaalia estettä hyvälle hyötysuhteelle ei ole?

Toinen ongelma on tietty se, että Na-Ion akkujen jännitekäyrä on hyvin lineaarinen kuten NMC:llä, joten LFP-invertterit eivät välttämättä ole mitenkään optimaalinen ratkaisu noille, vaan tarvitaan jotain fiksumpia (ja kalliimpia?) laturi / invertteriratkaisuita.

Tämäkin on varmasti ratkaistavissa oleva ongelma, mutta LFP:lle saa valmista kamaa halvalla ja se toimii - jos Natrium-akuille pitää ostaa kallista customia tehoelektroniikaksi, niin mahdollinen kennojen hintaetu vähenee. Ja jos hyötysuhde ei ole vastaava, niin se syö entisestään mahdollista kennojen hintaeron hyötyä.

En tiedä aiheesta kovin paljon, enkä löytänyt juuri tietoa. Kuitenkin Peak Energyn "DC round-trip" hyötysuhteeksi mainitaan > 95 %, mikä ei taida vastata kysymykseesi. Tiedetään myös, että sveitsiläinen Phenogy on toimittanut 0,4MW/1MWh natriumakkukontin Bremenin lentokentälle. Tämän systeemin kerrotaan käyttävän Sunny Island X 50 -inverttereitä.

 

[zepi]

En tiedä aiheesta kovin paljon, enkä löytänyt juuri tietoa. Kuitenkin Peak Energyn "DC round-trip" hyötysuhteeksi mainitaan > 95 %, mikä ei taida vastata kysymykseesi. Tiedetään myös, että sveitsiläinen Phenogy on toimittanut 0,4MW/1MWh natriumakkukontin Bremenin lentokentälle. Tämän systeemin kerrotaan käyttävän Sunny Island X 50 -inverttereitä.

These inverters were designed to support applications beyond the widely used lithium iron phosphate (LFP) chemistry. They have an integrated DC-DC converter

Voidaan olla 100% varmoja ettei erillisen DC-DC stagen sisältävä invertteri pääse 95% roundtrip-hyötysuhteeseen joka onnistuu kyllä LFP:llä matalilla virroilla.

Tuossa muunnoksessa menee jo monta prosenttia hukkaan, joten vähintään jonkun verran hävitään ilman ylimääräistä dc-dc:tä toimiville.

Mutta jos katsot youtubesta nykyisiä consumer grade natrium-akkuja, niin round-trippi voi olla alle 70%…

 

[vemkki]

Huomenna suht kylmää ja tuuletonta. Näköjään sitten on SE1-aluekin synkassa Viron ja Etelä-Ruotsin kanssa.

 

[Tonninkala]

Onkos siitä auroralinen valmistumisesta nyt tihkunut mitään muuta tietoa kuin "vuoden loppuun mennessä" menee varmasti joulukuulle mutta mikä päivä. Ja vaikuttaako valmistuminen suoraan sähkönhintaan?

EDIT: Katsos jos olis jaksanu edes hetken enemmän googlettaa niin löytyny. Otettu ilmeisesti käyttöön jo 13 pv. Eli jatkokysymys vaikuttaako edelleen laskevasti spottihintoihin tuo.

Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön 13. marraskuuta

 

[mattix]

Onkos siitä auroralinen valmistumisesta nyt tihkunut mitään muuta tietoa kuin "vuoden loppuun mennessä" menee varmasti joulukuulle mutta mikä päivä. Ja vaikuttaako valmistuminen suoraan sähkönhintaan?

EDIT: Katsos jos olis jaksanu edes hetken enemmän googlettaa niin löytyny. Otettu ilmeisesti käyttöön jo 13 pv. Eli jatkokysymys vaikuttaako edelleen laskevasti spottihintoihin tuo.

Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön 13. marraskuuta

Jos viitsit katsoa viime sivulta lähtien (vaikka viesti 23970 alkaen), niin löytyy asiasta näkemyksiä.

Tiivistys: vaikuttaa laskevasti.

 

[vemkki]

Onkos siitä auroralinen valmistumisesta nyt tihkunut mitään muuta tietoa kuin "vuoden loppuun mennessä" menee varmasti joulukuulle mutta mikä päivä. Ja vaikuttaako valmistuminen suoraan sähkönhintaan?

EDIT: Katsos jos olis jaksanu edes hetken enemmän googlettaa niin löytyny. Otettu ilmeisesti käyttöön jo 13 pv. Eli jatkokysymys vaikuttaako edelleen laskevasti spottihintoihin tuo.

Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön 13. marraskuuta

Huomenna on tuuli melkein nollassa koko Fennoskandiassa ja on aika kylmä. Luulen, että ilman Aurora lineä nähtäisiin aika rumia lukuja. Ei ole toki halpaa nytkään ilman tuulta.