Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[mattix]

Tiedätkö, muuten, miten valitaan kuka saa tuottaa tilanteessa, jossa esimerkiksi tarjotaan 5000 MW tuulivoimaa pörssiin hinnalla nolla, mutta ostajia on vain 3000 MW tuotannolle samalla hintatasolla? Kenen tarjous voittaa?

Eikös se mene tasan tarjoajien kesken ellei tarjouksissa ole ehtoja eli esimerkiksi osa blokkitarjousta?

 

[rock]

Oletteko huomannut että loppuvuodesta kun on ollut tuulista niin pörssihinta on tippunut halvimmilaan tasan nollaan, mutta ei näytä menevän enää miinukselle, kuten vielä keväällä meni. Viime yönä ja ensi yönä sama juttu. Joko sähkökattilat imee kaiken halvan sähkön niin tehokkaasti vai ovatko oppineet ohjaamaan tuotantoa paremmin? Vai hinnoittelussa jokin muutos?

Hinnoittelussa on muutos, lähes kaikki ovat luopuneet negatiivisista tarjouksista koska vihreillä serteillä on poikkeuksellisen matalat hinnat ja teoriassa oli mahdollista tarjota niiden arvon verran negatiivisia hintoja. -500€/MWh tarjoukset kaikki poistivat tuon Kinectin sekoilun myötä ettei samanlaiset mokat enää toistu.

 

[kapiteeli]

Puolassa jaetaan tukiaisia vajaa miljardi euroa. Rahalla saadaan yht. 3,9 GW/14,5 GWh energiavarastoja, kaikkiaan 172 eri projektia, joiden pitäisi olla toiminnassa vuoden 2028 loppuun mennessä.

Tuki on 68 €/kWh. Jos Suomessa kyseinen tuki olisi yhtä tehokas ja rahaa olisi 12 miljardia, voitaisiin rakentaa joko yksi EPR-voimala tai 173 GWh varastoja. 173 GWh vastaisi 1600 MW tehoa 4,5 päivän ajan. Kalkyyli on sikäli teoreettinen, että tyypillisellä 2 tunnin varastoajalla varastojen teho olisi 86,5 GW, mikä ei taida millään mahtua verkkoon tällä hetkellä.

 

[kapiteeli]

Kiinassa tehdään eikä meinata, vai mitä olette mieltä tästä aikajanasta:
- Marraskuu 2022: Guangde Qingna Technology Co. perustetaan
- Q1/2025: Qingnan 10 GWh natriumakkutehdas aloittaa tuotantonsa
- Marraskuu 2025: Qingna ilmoittaa laajentavansa tehdasta 20 GWh:lla ja yli 700 miljoonalla eurolla.

Natriumakkutehtaita kerrotaan olevan Kiinassa työn alla 37, ja rakenteilla oleva kapasiteetti on 179,5 GWh. Vertailun vuoksi, litiumioniakkujen tuotantokapasiteetti Kiinassa oli 2 TWh vuonna 2024. Natriumakkutehtaista vanhin lienee vuonna 2022 tuotantonsa aloittanut HiNan laitos Fuyangissa, jonka kapasiteetti on 1 GWh.

Euroopassakin peli alkaa lähteä käyntiin. Moll Batterien rakentaa Baijeriin 1 GWh natriumakkutehdasta. Vaikka firma on jo 80-vuotias ja tehnyt pitkään autojen käynnistysakkuja, tarvitaan tässäkin projektissa kiinalaisilta jelppiä. Eniten jeesaavat kuitenkin osavaltio ja EU antamalla 22 miljoonaa euroa tukiaisia. Tuotetta saattaisi tulla ensi vuonna pihalle.

 

[petepeluri]

Hyvinhän meillä on tuotantoa kun jo marraskuussa tarvittiin joustoa.

Helen: sähköverkossa käytiin lähellä rajaa

Sähkönkulutus kasvaa koko ajan. Samalla kasvavat tehon tarve ja joustojen merkitys.

www.is.fi

 

[Paapaa]

Hyvinhän meillä on tuotantoa kun jo marraskuussa tarvittiin joustoa.

Luitko juttua? Tuossahan puhuttiin kantaverkon tehorajasta. Ei tuotannon riittävyydestä. Eli kuuluu ehkä enemmän tuonne siirtoketjuun tämä.

Helsingissä oltiin ennätyshetkellä 26. marraskuuta lähellä ylittää kantaverkkoyhtiö Fingridin asettama tehoraja, joka määrittää, kuinka paljon kantaverkosta voidaan siirtää sähköä Helsingin sähköverkkoon.

 

[petepeluri]

Luitko juttua? Tuossahan puhuttiin kantaverkon tehorajasta. Ei tuotannon riittävyydestä. Eli kuuluu ehkä enemmän tuonne siirtoketjuun tämä.

Jos tuotantoa olisi riittävästi ei kantaverkon tehoraja ylittyisi.

 

[vemkki]

Jos tuotantoa olisi riittävästi ei kantaverkon tehoraja ylittyisi.

Tuotantoa oli riittävästi, mutta siirtokapasiteettia ei ollut. Mulla on muistikuva, että ensi vuonna valmistuisi uusi siirtolinja pääkaupunkiseudulle.

Onkohan tämä: Kantaverkon kaapeliyhteyden rakentaminen Helsinkiin alkaa tänä keväänä | Helen

 

[Paapaa]

Jos tuotantoa olisi riittävästi ei kantaverkon tehoraja ylittyisi.

Tuotantoa oli riittävästi. Mutta sitä ei saatu helsinkiin siirtokapasiteetin takia. Vaikka meillä olisi ollut Hanhikivi 1 ja pari muuta ydinvoimalaa Suomessa nykyisten lisäksi, olisi tilanne ollut sama ja siirtokapasiteetti ei olisi riittänyt. Eli kotimaisen sähköntuotannon puutteesta ei ollut kyse vaan siirtokapasiteetin.

Tuona päivänä 26.11.2025 sähkön hinta oli 2 - 8 c/kWh. Eli aika edullista, jopa halpaa. Sähköä olisi ollut tarjolla vaikka kuinka.

 

[kapiteeli]

"Suunnittelemme rakentavamme Saksan suurimman akkuvaraston". Nämä otsikot ovat tulleet jo kolme kertaa tutuksi saksalaisille viimeisen puolen vuoden aikana:
- Waltorp, Nordrhein-Westfalen, 900 MW/1800 MWh
- Jänschwalde, Brandenburg, 1000 MW/4000 MWh
- Klostermansfeld, Saksi-Anhalt, 1000 MW/5700 MWh

Klostermansfeldin hanke kuulemma maksaa 300 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi hintaa 53 €/kWh. Hinta mainittiin videolla, eikä siitä löydy painettua sanaa, joten suhtaudutaan siihen suurella varauksella. Halvin hinta, jonka toistaiseksi olen nähnyt, on Kiinan 59 €/kWh, joten veikkaan jonkin olevan pielessä Klostermansfeldin luvuissa.

 

[HTK12]

Hyvinhän meillä on tuotantoa kun jo marraskuussa tarvittiin joustoa.

Helen: sähköverkossa käytiin lähellä rajaa

Sähkönkulutus kasvaa koko ajan. Samalla kasvavat tehon tarve ja joustojen merkitys.

www.is.fi

Kuten edellä todettiin, niin ongelma on siirtoyhteydessä. Tämä johtuu taas siitä, että Helen on purkanut tuotantoa pois omasta verkostaan ja lisännyt kulutusta omaan verkkoonsa sähkökattiloilla, lämpöpumpuilla jne. Tästä nyt on jo puhuttu pitkään, että Helsinkiin tulee ongelmia kun tuotanto on entistä enemmän heidän verkon ulkopuolella ja kapasiteetti kantaverkkoon ei tule riittämään. Edellä jo linkittiinkiin uuden siirtolinjan rakemistaseen, joka valmistuu ensi vuonna. Suomessa nyt on paljon muitakin pullonkauloja siirtoverkoissa eikä ne johtu tuotannon puutteesta. Tuulivoiman rakentamista on rajoittanut paljon siirtoyhteyksien pullonkaulat.

 

[petepeluri]

Tuotantoa oli riittävästi. Mutta sitä ei saatu helsinkiin siirtokapasiteetin takia. Vaikka meillä olisi ollut Hanhikivi 1 ja pari muuta ydinvoimalaa Suomessa nykyisten lisäksi, olisi tilanne ollut sama ja siirtokapasiteetti ei olisi riittänyt. Eli kotimaisen sähköntuotannon puutteesta ei ollut kyse vaan siirtokapasiteetin.

Tuona päivänä 26.11.2025 sähkön hinta oli 2 - 8 c/kWh. Eli aika edullista, jopa halpaa. Sähköä olisi ollut tarjolla vaikka kuinka.

Tuotantoa oli niin vähän ettei puuttuvaa saatu siirrettyä edes muualta. Mikähän on tilanne kovilla pakkasilla...

 

[HTK12]

Tuotantoa oli niin vähän ettei puuttuvaa saatu siirrettyä edes muualta. Mikähän on tilanne kovilla pakkasilla...

Tuotantoahan oli kyllä täysin riittävästi. Siirtokapaa ei vaan Helsinkiin ollut, tämä ongelma poistuu kun tuo uusi siirtolinja valmistuu. Ongelma on puhtaasti liityntä kantaverkkoon, ei tuotanto. Sähköä siis riittää.

 

[Paapaa]

Tuotantoa oli niin vähän ettei puuttuvaa saatu siirrettyä edes muualta. Mikähän on tilanne kovilla pakkasilla...

Tuotantoa "meillä" on ihan tarpeeksi. Ei siirtokapasiteettia. Ei ole mitään järkeä yrittää tehdä joka pitäjästä aähkön suhteen omavaraista. Se olisi aivan järkyttävän kallista. Sähkö tuotetaan jossain ja siirretään sinne missä sähköä tarvitaan. Täasä tapauksessa "meillä" oli tuotantoa enemmän kuin tarpeeksi.

 

[jpp]

Tuotantoa oli niin vähän ettei puuttuvaa saatu siirrettyä edes muualta. Mikähän on tilanne kovilla pakkasilla...

Eli pitäisi paikallisesti jokaisen alueellisen verkon alueella tuottaa kyseisen alueen sähkö? Tässähän ei sitten olisi mitään järkeä.

 

[kaarlos]

Eli pitäisi paikallisesti jokaisen alueellisen verkon alueella tuottaa kyseisen alueen sähkö? Tässähän ei sitten olisi mitään järkeä.

Eiköhän viedä vaan äärimmilleen; jokainen kansalainen tuottakoon oman sähkönsä, muutoin ei olla omavaraisia.

 

[eurokeitai]

Tuotantoa oli niin vähän ettei puuttuvaa saatu siirrettyä edes muualta. Mikähän on tilanne kovilla pakkasilla...

Tilannehan oli täsmälleen päinvastoin. Helsingin kulutus oli kovaa 26.11 vain koska sähkö oli halpaa, ja siksi sähköllä tehtiin lämpöä Helenin kaukolämpökattiloissa. Kovilla pakkasilla sähkön hinta olisi kallista ja kaukolämpö tehtäisiin vuosaaren biovoimalan ja maakaasu-CHP:n avulla.

Mikään muu sähkönkulutus helsingissä ei ole kasvanut merkittävästi kuin sähkökattilat. 1000MW siirtorajasta Helsinkiin päin taitaa tulla jo yli 100MW pelkkää kaukolämpökattilaa. En muista paljonko Helenillä niitä nyt on.

Uutisen tilanteessa siis Helen (sähköverkot) valittaa että Helen (kaukolämpö) käytti kaiken paikallisen sähköverkon siirtokapasiteetin. Ongelma ratkaistiin rajoittamalla Helen (kaukolämpö) joustavan liittymän kulutusta (sähkökattilat pienemmälle).

 

[Miksuu]

paljonkohan jo huomisen illassa alettu ottaa huomioon että kohta alkaa olemaan useassa talaudessa uunit ja hellat melkoisesti päällä? joskin toki tuulikin ennustetaan laantuvat just sopivasti siihen samaan huippuun hellojen kanssa, ja melkein juuri saman ajan olevan melkovaisua, ja siihen si viellä pientä pakkasta tän plussakelin tilalle (etelässä)
muoks, eikä sillä se mitään kallista ole viellä päinvastoin näin joulukuussa

 

[mattix]

paljonkohan jo huomisen illassa alettu ottaa huomioon että kohta alkaa olemaan useassa talaudessa uunit ja hellat melkoisesti päällä?

Huominen on vielä arkipäivä, joten aika normaalilla profiililla mennään. Sitten jouluna 1- ja 2-vuoroteollisuus sekä iso osa 3-vuoroteollisuudesta ajetaan alas, joten kulutus tippuu huolimatta kotitalouksien lisääntyvästä sähkönkäytöstä. Kokonaisuutena tarkoittaa yleensä maltillisia hintoja.

 

[petepeluri]

Tuotantoahan oli kyllä täysin riittävästi. Siirtokapaa ei vaan Helsinkiin ollut, tämä ongelma poistuu kun tuo uusi siirtolinja valmistuu. Ongelma on puhtaasti liityntä kantaverkkoon, ei tuotanto. Sähköä siis riittää.

Uutinen koski helenin aluetta jolla tuotanto ja siirtoyhteys ei riittänyt jostain syystä.

 

[Miksuu]

Huominen on vielä arkipäivä, joten aika normaalilla profiililla mennään. Sitten jouluna 1- ja 2-vuoroteollisuus sekä iso osa 3-vuoroteollisuudesta ajetaan alas, joten kulutus tippuu huolimatta kotitalouksien lisääntyvästä sähkönkäytöstä. Kokonaisuutena tarkoittaa yleensä maltillisia hintoja.

No sen tiedän että ei kaikki tehtaat viellä ma-ti oo kiinni. Toki teollisuus enempi hörppää ko pari kinkun/laatikon paistoa. Ja kuten mainitsin halpaa on silti. Pörssi päihittää halvimmat kiinteet

 

[HTK12]

Uutinen koski helenin aluetta jolla tuotanto ja siirtoyhteys ei riittänyt jostain syystä.

Niin kantaverkosta Helenin verkkoon ei ollut riittävää siirtoyhteyttä, eli siinä on pullonkaula. Kuten sanoin tämä on ollut tiedossa jo pitkään ja siksi uuden siirtoyhteyden rakentaminen aloitettiin jo pari vuotta sitten. Nämä ei valmistu päivässä, joten hetkellisesti näitä pullonkauloja on. Kuten sanoin tuulivoiman rakenminen on vastaavaan ongelmaan törmännyt hyvin usein. Eli tuotantoa oli kyllä, mutta ei siirtoyhteyttä Helsinkiin.

 

[pulatunnus]

Niin kantaverkosta Helenin verkkoon ei ollut riittävää siirtoyhteyttä, eli siinä on pullonkaula. Kuten sanoin tämä on ollut tiedossa jo pitkään ja siksi uuden siirtoyhteyden rakentaminen aloitettiin jo pari vuotta sitten. Nämä ei valmistu päivässä, joten hetkellisesti näitä pullonkauloja on. Kuten sanoin tuulivoiman rakenminen on vastaavaan ongelmaan törmännyt hyvin usein. Eli tuotantoa oli kyllä, mutta ei siirtoyhteyttä Helsinkiin.

Ja tiedote taisi olla Heleninverkkoyhtiön ja kehui että heidän joustavialiittymäsopimuksia. Eli kuten moni ketjussa mainitisi siellä uuttakuormaa jota säädellään hinnan ja resursien rajoissa. Kattiloita tuskin olisi saatu max käyttöön ilman että joustavat liittymät, siis muuten olisi pitänyt odetella että tukevammat linjat, tai tyyty johonkin marginaali tehoon.

Viittaattii sähkölaivoihin (tai kai lähinnälataushybridi) , niin laiva tarvii silloin kun on latauksessa, kattila voi vähän joustaa.